Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työriitojen sovittelusta ja eräiden työtaistelutoimenpiteiden edellytyksistä annetun lain muuttamisesta eli niin kutsuttu vientivetoinen palkkamalli. Työmarkkinauudistukset herättävät aina ymmärrettävästi huolta ja pohdintaa. Työntekijä saattaa miettiä, ”miten tämä vaikuttaa käytännössä minun työhöni, palkkaukseen ja työolosuhteisiin”. Hallituksen tavoitteena näillä uudistuksilla on tukea työllisyyttä, kasvua, tuottavuutta ja kilpailukykyä tässä maassa. Nämä ovat asioita, jotka ovat eduksi kaikille suomalaisille ja joita meidän jokaisen pitäisi ylpeydellä puolustaa. Suomi on vientivetoinen maa, ja meidän bruttokansantuotteestamme 40 prosenttia tulee viennistä. Jos haluamme menestyä, se kulkee käsi kädessä kansainvälisen kilpailukyvyn kanssa. Jos siis muilla aloilla ylitetään laajasti vientialojen palkankorotukset, kilpailukykymme voi heikentyä ja se rahapotti, minkä vienti tuottaa julkiselle puolelle, pienenee. Toisin sanoen sitten meillä kaikilla menee huonommin, halusimme tai emme. Arvoisa puhemies! Matalapalkka-alojen, joihin hoitoalakin kuuluu, palkoista on keskusteltu useampaan kertaan vientivetoisen mallin yhteydessä. Hoitajat tekevät maailman parasta työtä ja pitävät huolta meistä suomalaisista. Me kaikki voimme varmasti olla samaa mieltä siitä, että hoitajat olisivat oikeutettuja suurempaan palkkaan. Fakta tällä hetkellä on se, että työn palkkataso ei vastaa sen vaativuutta. Oppositio on toistanut kilpaa, että vientivetoinen palkkamalli johtaa siihen, että hoitajat jäävät ikuiseen palkkakuoppaan. Tämä ei pidä paikkaansa. Nykyisellä mallilla viimeiset kymmenet vuodet palkkaerot ovat vain kasvaneet. Tämä johtuu siitä, että julkisella puolella kaikki ovat käytännössä saaneet samat prosentuaaliset palkankorotukset. Euroissa summat ovat aivan eri luokkaa riippuen siitä, onko palkka 3 000 euroa vai 6 000 euroa. Esimerkiksi ammattijärjestö Tehy on ollut samaa mieltä kuin me kaikki muut: hoitajien palkat pitää saada kuntoon. Mutta missä ovat tulokset? Kyllä, viime kierroksella hoitajat saivat noin kuuden prosentin palkankorotuksen, mutta nykyisen mallin vuoksi tämä sama korotus tuli myös muille julkisen alan toimijoille. Otetaan esimerkiksi hoitaja, joka tienaa noin 3 000 euroa kuukaudessa, ja lääkäri, joka tienaa noin 6 000 euroa kuukaudessa. Hoitajan palkka nousi kuuden prosentin korotuksella 180 euroa, ja lääkärin palkka nousi kuudella prosentilla 360 euroa. Toisin sanoen palkkakuilu näiden kahden ammatin välillä vain kasvoi. Eikö tämä juuri aja hoitajat ikuiseen palkkakuoppaan? Olen itse nyt ajatellut tämän niin, että voisiko tälle vientivetoiselle mallille antaa mahdollisuuden. Ruotsissa tilanne on toinen ja vientivetoisesta palkkamallista on hyviä kokemuksia. Ei ihmekään, että Suomesta on lähtenyt valtavia määriä hoitajia töihin Ruotsiin. Jos työtilanne ja palkat olisivat siellä olennaisesti huonommat, en usko, että täältä riittäisi lähtijöitä, Pohjoismaissa hoitajat nimittäin tienaavat reilusti enemmän kuin Suomessa ja keikkatyön tekeminen Ruotsissa on erittäin suosittua. Arvoisa puhemies! Vientivetoisessa palkkamallissa hyvinvoiva ja kasvava talous ovat ensisijaisessa asemassa, minkä johdosta esimerkiksi Ruotsissa on pystytty kohdistamaan suurempia palkankorotuksia muun muassa hoitoalan ja varhaiskasvatuksen palkkoihin. Näen tässä mahdollisuuksia myös Suomessa. Meidän on muistettava, että julkisen puolen palkkarahat tulevat pitkälti veropotista, jota kerryttävät muun muassa vientiteollisuusyrittäjät ja yksityispuolen työntekijät. Olin aluksi skeptinen itsekin, mitä tämä vientivetoinen malli tulee tarkoittamaan hoitajille ja muille matalapalkka-alojen työntekijöille. Nyt kun olen perehtynyt esitykseen, olen optimistinen ja olen valmis antamaan vientivetoiselle mallille mahdollisuuden. — Kiitos.