Arvoisa puhemies! Suomi tarvitsee elinvoimaisen maaseudun pärjätäkseen nyt ja tulevaisuudessa. Maaseutu ei ole erillinen osa yhteiskuntaa, jossa tuotetaan ruokaa ja kasvatetaan metsää, vaan se on huomattavan paljon enemmän. Se on nimittäin myös koti sadoilletuhansille suomalaisille. Siellä on tuhansia yrityksiä ja valtava määrä kokonaisia yhteisöjä. Maaseudulla tehdään työtä, kasvatetaan lapsia ja ylläpidetään huoltovarmuutta. Maaseutupoliittinen selonteko katsoo vuoteen 2040 asti. Tavoitteena on maaseutu, jossa ihmiset voivat asua, tehdä työtä, elättää perheensä ja yrittää myös tulevina vuosina. Sen eteen täytyykin tehdä töitä, jotta ne toteutuvat myös käytännössä. Arvoisa puhemies! Yksi olennaisista asioista on palveluiden ja liikenneyhteyksien turvaaminen. Maaseudulla välimatkat ovat pitkiä, eikä kaikkialla ole mahdollista kulkea julkisilla liikennevälineillä. Vaikka kaikkialla ei ole mahdollista ylläpitää palveluverkkoa siten, että meillä olisi joka kylässä kiinteä paikka eri palveluille, meidän täytyy huolehtia palveluiden saannista muutoin. Tässä on hyödynnettävä esimerkiksi liikkuvia palveluita, joista on monella paikkakunnalla saatu hyviä tuloksia. Senkin vuoksi teiden kunnolla, yksityisteillä ja toimivilla tietoliikenneyhteyksillä on suuri merkitys. Niitä tarvitaan ihmisten arjessa, yritysten toiminnassa, palveluissa sekä huoltovarmuuden turvaamisessa. Perheiden näkökulmasta koulujen säilyminen maaseudulla vaikuttaa siihen, paljonko meillä asuu perheitä siellä myös tulevaisuudessa. Koulujen pitää olla olemassa, jos haluamme, että nykyiset perheet jatkavat asumista maalla ja uudet perheet löytävät tiensä maaseudun rauhaan. Pitkät välimatkat vaikuttavat myös koulumatkoihin. Jos lapsen koulumatka on jo nyt pitkä, ei sitä voida loputtomasti pidentää. Nuorilla pitää olla mahdollisuus opiskella ilman kohtuuttoman pitkiä koulumatkoja. Arvoisa puhemies! Suomalainen maaseutu pitää sisällään suuren potentiaalin, jota meidän tulisi hyödyntää entistä enemmän. Siellä toimii kymmeniätuhansia eri alan yrityksiä, ja se tarjoaa monia eri mahdollisuuksia esimerkiksi ruuantuotannon, metsätalouden ja matkailun parissa. Siellä on sellaisia mahdollisuuksia, mitä suurissa kaupungeissa ei yksinkertaisesti ole. Siksi meidän tuleekin huolehtia siitä, että myös maaseudun yrityksillä on mahdollisuudet kasvaa ja työllistää paikallisesti. Kun teemme päätöksiä, on tärkeää ymmärtää maaseudun erityispiirteet. Samat ratkaisut eivät välttämättä toimi kaikkialla Suomessa, vaan alueelliset erot pitää pystyä huomioimaan. Päätösten vaikutuksia pitää katsoa myös maaseudun näkökulmasta, sillä ne päätökset, jotka toimivat esimerkiksi kaupungeissa, eivät automaattisesti toimi alueilla, jotka ovat harvaan asuttuja. Maaseudulla on myös erityinen merkitys huoltovarmuuden kannalta. Kotimainen ruoka, metsät, energiantuotanto ja toimivat kuljetusyhteydet ovat kaikki osa Suomen huoltovarmuutta ja turvallisuutta. Elinvoimainen maaseutu, jossa myös asutaan, on koko Suomen etu. Arvoisa puhemies! Moni maaseutukunta on taistellut muuttoliikkeen seurauksia vastaan. Kunnat ovat vähitellen menettäneet asukkaita, eikä uusia ole muuttanut samaa vauhtia tilalle. Koronavuosina näimme positiivista kehitystä siinä, että ihmiset löysivät uudelleen maaseudulle, ja moni muuttikin perheensä kanssa suurista kaupungeista pienille paikkakunnille. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että ihmiset haluavat edelleen asua maaseudulla. Siksi on tärkeää poistaa mahdollisia esteitä, mitkä voivat olla maallemuuton edessä. Siihen tarvitaan avuksi myös paikallisia kokeiluja, joissa löydämme nimenomaan maaseudulle sopivia ratkaisuja. Meidän on huolehdittava siitä, että Suomessa on tulevaisuudessakin mahdollista asua, kasvattaa perhe ja tehdä töitä muuallakin kuin vain isoissa kaupungeissa. Suomen elinvoima on kiinni siitä, että meillä on vahva maaseutu nyt ja myös seuraaville sukupolville.