Arvoisa rouva puhemies! Rakennusten energiatehokkuudessa on kyse taloudesta ja ilmastosta, ja kuten ministeri erinomaisella tavalla täällä hallituksen esityksen esitteli, siinä toimeenpannaan EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Olemassa oleville muille kuin asuinrakennuksille asetetaan energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset, ja lisäksi aurinkoenergian käyttöä lisätään silloin, kun se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää. Tässä kun tulee Kaakkois-Suomesta, Kymenlaaksosta, Kouvolasta, niin ymmärtää, että kaupunkirakenne on täysin eri, jos ajattelen Kouvolaa, Kotkaa, Haminaa, Lappeenrantaa, Imatraa, Savonlinnaa ja Mikkeliä, kuin vaikka Helsingissä. Kiinnostaa tietää, millä tavalla Helsingissä taloyhtiöt voivat käyttää tätä aurinkoenergiaa paremmin hyväkseen, koska me ollaan aika omakotivaltaista aluetta kaakossa. Itselleni on siis tärkeää, ettei rakennusten omistajille määrätä investointeja, jotka eivät maksa itseään kohtuullisesti takaisin tai sovi rakennuksen tulevaan käyttöön. Siksi Suomi hyödyntää, niin kuin ministeri sanoi, direktiivin sallimaa kansallista liikkumavaraa laajasti, ja tämä on erittäin hyvä asia. Rakennus voidaan vapauttaa vaatimusten täysimääräisestä noudattamisesta, jos toimet eivät ole teknisesti, taloudellisesti tai toiminnallisesti tavoitettavissa. Näin vältetään kohtuuttomat pakkoremontit ja tehdään ne parannukset, joista syntyy todellista hyötyä. Energiatehokkuusinvestoinnit vähentävät energiankulutusta, pienentävät käyttökustannuksia ja suojaavat energian hinnan vaihteluilta. Samalla ne luovat työtä suomalaisen rakentamisen energiateknologioille. Vihreä siirtymä, puhdas siirtymä, miksi sitä haluaakaan kutsua, onnistuu, kun ilmastohyödyt ja taloudellinen järki kulkevat samaan suuntaan.