Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kuntalain useita säännöksiä. Lakiin lisättäisiin säännös, että valtiovarainministeriö vastaisi kuntien toiminnan ja talouden varautumisen yleisestä ohjauksesta ja seurannasta siltä osin kuin se ei kuuluisi muun ministeriön toimialaan. Säännös selkeyttäisi valtiovarainministeriön roolia kuntien varautumisen ohjauksessa ja varmistaisi, että toimivallasta säädetään selkeästi laissa. Tälle on tarvetta, sillä kuntien rooli varautumisessa on hyvin tärkeä, ja varautumisen tasossa on tällä hetkellä eroja kuntien välillä. Lainsäädännössä ei ole selkeästi ja yksinkertaisesti säädetty myöskään tästä varautumisen ohjauksesta. Kyse on pitkälti siitä, että viranomaisilla on riittävät toimivaltuudet ja resurssit kansallisen riskiarvion uhkien torjuntaan ja kriisien johtamiseen. Paikallistason asukkaisiin päin kunta on merkittävä toimija, ja monet asukkaiden elämässä välttämättömät asiat järjestyvät juuri kunnan varautumisen kautta. Meillä ei ole varaa siihen, että lainsäädännössä on aukkoja, jotka saattavat haitata yhteiskunnan kestävyyttä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kunnat vastaavat varautumisvelvollisina itse omiin lakisääteisiin tehtäviinsä liittyvästä varautumisesta. Kunnan johto vastaa viime kädessä siitä, että kunnissa on varauduttu riittävällä tavalla erilaisiin häiriötilanteisiin ja on huolehdittu siitä, että palvelut voidaan tuottaa lain edellyttämällä tavalla kaikissa olosuhteissa. Kuntalain mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta, käyttää kunnan päätösvaltaa sekä edellä todetulla tavalla päättää riskienhallinnan perusteista ja luo näin edellytykset edelleen varautumiselle ja valmiussuunnittelulle. Kunnanhallitus päättää puolestaan varautumisen ja valmiussuunnittelun järjestämisen käytännön toteutuksesta valtuuston päättämien periaatteiden mukaisesti. Kunnanjohtaja edelleen johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnanhallintoa, taloudenpitoa ja muuta toimintaa ja vastaa siten yhdessä hallituksen kanssa myös kuntien varautumisen johtamisesta käytännössä. Ja edelleen toimialojen johtajat vastaavat toimialojensa palvelutuotannon osalta varautumisesta ja valmiussuunnittelusta. Tämän esityksen tavoitteena on parantaa valtiovarainministeriön edellytyksiä ohjata yleisesti kuntien toiminnan ja talouden varautumista ja sitä kautta lisätä kuntien varautumisen tasoa ja sen yhteneväisyyttä, tukea kuntien johtoa kokonaisuuden hallinnassa ja siten edellytyksiä selvitä tehtävistään normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa koko maan tasolla. Ohjaus ei olisi kuntaa sitovaa, vaan kunta päättäisi itse, miten se soveltaa ohjausta omassa tilanteessaan. Näin ohjaus kunnioittaisi myöskin kuntien itsehallintoa. Konserniohjeessa tulisi lisäksi jatkossa antaa tarpeelliset määräykset tytäryhteisöjen valmiussuunnittelusta ja varautumisesta sekä näiden yhteensovittamisesta kuntakonsernissa. Toinen keskeinen muutos tässä esityksessä on se, että laissa täsmennettäisiin nuorisovaltuuston oikeutta tehdä kuntalain mukaisia aloitteita. Tavoitteena on vahvistaa nuorisovaltuustojen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Tämä ehdotus liittyy hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan hallitus edistää nuorten osallisuutta ja alueellista yhdenvertaisuutta muun muassa vahvistamalla nuorisovaltuuston asemaa. Tässä säännöksessä täsmennettäisiin nuorisovaltuuston oikeutta tehdä kuntalain mukaisia aloitteita kunnan toimintaa koskien. Muutos olisi nykytilaa selkeyttävä, sillä nuorisovaltuustolla, kuten myös vanhusneuvostolla ja vammaisneuvostolla, on mahdollisuus tehdä kunnalle aloitteita jo nykyisen lain nojalla. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää nuorisovaltuuston aloitteiden käsittelyprosessia kunnissa, minkä vuoksi nuorisovaltuuston aloitteiden käsittelystä ja aloitteen tekijälle annettavista tiedoista tulisi olla kunkin kunnan hallintosäännössä tarpeelliset määräykset. Vaikka kuntalain mukainen aloiteoikeus kuuluu jo nykyisin myös nuorisovaltuustolle, ei tätä oikeutta ole kaikissa kunnissa välttämättä tunnistettu. Nuorisovaltuuston aloiteoikeus, mahdollinen suora aloiteoikeus valtuustolle sekä raportointi aloitteiden käsittelystä ovat voineet kunnissa myöskin perustua käytäntöön tai esimerkiksi nuorisovaltuuston toimintasääntöön ilman erillisiä hallintosääntömääräyksiä. Tilanteen selkiyttämiseksi sekä nuorisovaltuuston aseman vahvistamiseksi lakiin lisättäisiin nyt säännökset, joista nuorisovaltuuston aloiteoikeus ja sen kytkeminen hallintosäännön määräyksiin kävisi selkeästi ilmi. Aloiteoikeuden korostaminen nuorisovaltuustojen osalta on tärkeää, koska alle 18-vuotiailla ei ole kuntavaaleissa äänioikeutta eikä myöskään vaalikelpoisuutta, eivätkä he siten voi muiden vaikuttamistoimielinten jäsenten tapaan äänestää oman ikäryhmänsä edustajaa kunnanvaltuustoon ja päästä sitä kautta vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon. Nuorisovaltuuston toiminnalla on tärkeä rooli myöskin demokratiakasvatuksessa, ja siltä osin nuorisovaltuusto eroaa näistä muista vaikuttamistoimielimistä. Edelleen vanhusneuvostoa koskevaa sääntelyä muutettaisiin tällä esityksellä siten, että vanhusneuvoston sijaan kuntaan voitaisiin asettaa muu vastaava ikääntyneiden henkilöiden vaikuttajaryhmä. Tässä mahdollistetaan myöskin sitä, että tätä vaikuttajaryhmää voitaisiin kutsua esimerkiksi ikäneuvostoksi, jota vanhusneuvostot ovat itse toivoneet meidän taholtamme. Lisäksi lakiin lisättäisiin säännös siitä, miltä osin kirjanpitolain säännöksiä ei sovellettaisi kunnan kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Tällä hetkellä poikkeuksista ohjeistetaan kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston antamissa ohjeissa, mutta jatkossa tästä asiasta säädettäisiin suoraan laissa. Lisäksi toimintakertomusta koskevaa säännöstä muutettaisiin niin, että toimintakertomuksessa tulisi esittää arvio myös merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Tämän muutoksen tavoitteena on turvata nykyistä paremmin taloudellisen vastuullisuuden tiedostamista ja raportointia. Lisäksi lakiin tehtäisiin useampia teknisluontoisia muutoksia. — Kiitos.