Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Tällä selonteolla on komea otsikko, kun haussa on uusi suunta Suomen digitaaliseen kompassiin. Joko kompassi on kokonaan hukassa tai sitten se on epäkunnossa. Kaupungit, kunnat, hyvinvointialueet, kaikki virastot ja ministeriöt etsivät jokainen yksi kerrallaan omaa digitaalista reittiään — ei mitään järkeä. Sen seurauksena meillä on esimerkiksi yli 20 eri mallilla väsättyä hyvinvointialuetta, kun yksi toimiva alue riittäisi ja muut voisivat ottaa siitä mallia. Oikeasti Suomen kokoisen maan pitäisi lyödä kaikki viisaat päät yhteen ja tehdä meistä digitaalisten palveluiden mallimaa muille ja tehdä siitä vientituote. Nykyinen toiminta ei siihen kykene. Suomi tarvitsee toimitusjohtajan. Eikä mallia toimivasta palvelusta tarvitse lähteä hakemaan kaukaa. Mallia voi ottaa esimerkiksi kotimaisesta verottajasta — palvelu toimii erinomaisesti. Meillä on riittävästi strategioita ja selontekoa. Kaikkien strategioiden äiti on saada asioita toimeksi. Toimeenpanon tueksi tarvitaan pitkän tähtäimen suunnitelma, johon pitää ottaa mallia liike-elämästä. Suunnitelmasta pitää löytyä selkeät numerolliset tavoitteet ja aikataulut. Jos aloitetaan nyt, alustojen tekeminen vie sen kaksi—kolme vuotta ja työtapojen ja organisointien läpivienti viisi—kymmenen vuotta. Osaamista meillä on. Onko meillä tahtoa tehdä tämä? Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen on panostettava korkean katteen tuotteisiin ja palveluihin tietoliikenteessä, tekoälyssä sekä terveys- ja koulutusteknologiassa. Koko julkinen sektori on mahdollista rakentaa tekoälyn avulla nykyistä paremmin toimiville digitaalisille alustoille. Nyt olemme amerikkalaisten digijättien monopolihinnoittelun armoilla, ja julkiset palvelut esimerkiksi sotessa ovat hajallaan kuin varpusparvi. Tästä on mahdollista päästä irti tekoälyn ja uusien alustojen avulla. Julkisella sektorilla työskentelee noin 700 000 ihmistä, ja heistä 100 000 jää eläkkeelle seuraavan neljän vuoden aikana. Jos meillä on kokonaissuunnitelma tekoälyn hyödyntämisestä ja digitaalisten alustojen yhteisestä kehityksestä, on meillä ilman irtisanomisia mahdollisuus samaan aikaan säästää kustannuksia merkittävästi ja parantaa palveluita. Nyt olemme siinä täysin uskomattomassa tilanteessa, että irtisanomme hoitajia ja veronsa maksaneet suomalaiset eivät saa hoitoa ja hoivaa. Pitkän tähtäimen suunnitelman tavoitteena pitää olla sata kuntaa Tanskan mallin mukaan. Hyvinvointialueita Suomi ei tarvitse kuin viisi, jotka rakentuvat yliopistosairaaloiden yhteyteen. Kuntien vastuulle palaa vanhusten hoiva, koska ne tuntevat ihmiset. Kunnilla on verotusoikeus valmiina. Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomi on jo nyt maailman johtava kvanttiteknologiassa. Meillä toimii alan kärkiyrityksiä, jotka muodostavat Euroopassa poikkeuksellisen vahvan ekosysteemin. Myös puolustusteollisuudesta ja avaruusteknologiasta kuuluu hyviä uutisia. Kaikkien näiden yritysten kasvuun pitää saada vielä paremmin tukea. Eläkeyhtiöt ovat heränneet, mutta rohkeutta ja etunojaa tarvitaan vielä lisää. Tekoäly on kasvun paikka. Se kehittyy kiihtyvällä vauhdilla, eikä kehityksellä ole rajoja. Tekoäly luo kykyjä, joita emme vielä tunnista. Ajatellaan vaikka robotiikkaa ja teollisuutta. Tekoäly ei tarkoita vain uusia yrityksiä, vaan koko talouden tuottavuuden kasvua. Kun yritykset automatisoivat prosessejaan tekoälyn avulla, syntyy vähemmän rutiinityötä, mutta enemmän korkean osaamisen työpaikkoja. Pienyrittäjät ovat hyödyntämätön voimavara myös digitaalisuudessa ja tekoälyssä. Noin 95 prosenttia suomalaisista yrityksistä on yksin- tai pienyrittäjiä. Tässä joukossa on valtava kasvupotentiaali. Jos puolet näistä yrityksistä palkkaisi yhden tai kaksi työntekijää lisää, Suomi nousisi työllisyydessä EU:n kärkeen. — Kiitos.