Arvoisa puhemies! Aloitan tästä hyvinvointialueiden puolesta. Kun tällä hallituskaudella tosiaan hyvinvointialueitten rahoitus on kasvanut noin neljällä miljardilla, niin se on ensi vuonna 27,5 miljardia. Samaan aikaan hyvinvointialueet ovat sopeuttaneet, tilanteet ovat olleet erilaisia ja ne ovat joutuneet sopeuttamaan ja hakemaan talouteen ja toimintaan uudenlaisia tekemisen tapoja. Mutta kun me katsotaan koko maan tasolla, niin me nähdään, että alueet ovat saaneet menojen kasvuaan hillittyä ihan merkittävällä tavalla, mikä tuo turvaa siihen, että palvelut saadaan turvattua myöskin pidemmällä aikavälillä. Kun me katsotaan näitä tutkimuksia, me nähdään, että palveluitten yhdenvertaisuus on kuitenkin samaan aikaan parantunut ja henkilöstöpula on helpottanut. Eli paljon on menty oikeaan suuntaan, mutta alueitten välillä on eroja, ja palaan niihin kohta. Täällä nostettiin ensimmäisenä tämä rahoitusmalli esiin. Olen samaa mieltä siitä, että edellisen hallituksen rahoitusmalli on osoittanut ne valuvikansa ja sen ongelmat ovat todella tulleet nyt esiin. [Krista Kiurun välihuuto] Me ollaan nyt tässä hallituksessa tehty jo kolme muutosta siihen. Ensimmäiset muutokset olivat pienempiä. [Suna Kymäläinen: Kosmeettista!] Ne edistivät kannustavuutta, omavastuuta, HYTE-kerrointa, ja sitten tuotiin tätä vähän isompaa muutosta. Sen lisäksi nyt viime talvena, kun haaste näistä diagnoositiedoista nousi oikein voimakkaasti esiin, käynnistin kahden Itä-Suomen yliopiston professorin kanssa työn diagnoosimallin selvittämiseksi, ja sen pohjalta on viety eteenpäin toimia. Nyt viime kesänä laitoin liikkeelle myöskin kolmen tutkijan työn tästä rahoitusmallin kokonaisuudistuksesta. Se on vuosien työ. Se vaatii aikaa, mutta me nähdään, että tässä diagnoosimallissa on paljon rikki ja se vaatii korjaamista. Mutta se menee yli hallituskausien, että me saadaan se tehtyä, ja sen tähden me tuodaan sen työn tulokset nyt lähiviikkoina parlamentaariseen ryhmään. [Suna Kymäläisen välihuuto] Se on paikka meidän yhdessä katsoa sitä, miten me saadaan turvattua mallin toimivuus. Sen pitää olla ennakoivampi, sen pitää olla kannustavampi. Siinä pitää esimerkiksi tuoda vahvemmin tämä HYTE-kertoimen paino, niin kuin täällä puheenvuoroissa — kiitoksia! — hyvin edustajat ovat nostaneetkin esiin. Eli me haetaan siihen yhteistä näkymää. [Krista Kiuru: Eli mihinkään todelliseen ongelmaan ei oltaisi puuttumassa!] Nyt kun tähän liittyen kysyttiin tästä, miten tähän eriytymiseen voidaan vaikuttaa, niin tässä rahoituslain viime kesänä tänne tuodussa muutoksessa nimenomaisesti me tuotiin tällainen tasausmalli, perälautamalli, ettei yhdenkään alueen rahoitus pienene vuonna 27. Täällä nostettiin esimerkiksi Satakunnan alue tai Etelä-Karjala. Nämä olisivat olleet alueita, joitten rahoitus olisi muuten kääntynyt negatiiviseksi ensi vuonna. [Pia Sillanpään välihuuto] Me hallituksena korjattiin se niin, että se ei käänny negatiiviseksi. Ja ilman esimerkiksi tätä meidän hallituksen tuomaa muutosta vaikkapa Etelä-Karjalan rahoitus olisi tänä vuonna 10 miljoonaa pienempi kuin mitä se nyt on. Tällä me ollaan nimenomaan turvattu näitten palveluitten järjestämistä siellä. Lisäksi me ollaan tuomassa joustoa tähän alijäämien kattamisaikatauluun, eli on niitä alueita, jotka ovat saaneet jo alijäämänsä katettua, niitä, jotka saavat lain mukaan tänä vuonna, niitä, joille annetaan sitten vuosi, kaksi tai kolme lisäaikaa, niitä, jotka otetaan sitten tällaiseen ennakoivan ohjauksen menettelyyn ja tuetaan sitä kautta, ja sitten on muutamia alueita, joitten kanssa käydään arviointimenettely. Ainakin nämä kolme arviointimenettelyä, joita on käyty läpi, ovat tuoneet kuitenkin ratkaisuja alueitten talouden ja toiminnan yhteensovittamiseen, vaikka ne olivat raskaita prosesseja. [Krista Kiuru: Siis häh!] Minä ajattelen, että on myöskin alueen etu viedä näitä eteenpäin. Tähän liittyen: kun kysyttiin tästä Vaasan hallinto-oikeuden kysymyksestä, niin Vaasan hallinto-oikeus ei ole sanonut, että velvollisuuksia olisi rikottu, vaan tämä asia on palautettu käsittelyyn, ja tuo käsittely on kesken nyt tällä hetkellä ja virkavalmistelussa, [Krista Kiurun välihuuto] ja siihen ei sisälly tällaista poliittista harkintaa. Vielä näistä eriytymisen pitkän aikavälin ratkaisuista: Ajattelen, että juuri tätä varten me tarvitaan nyt parlamentaarinen työ. Kun täällä kysyttiin tästä, miten seuraavaan hallitusohjelmaan saadaan ratkaisuja, niin nyt me haetaan parlamentaarisesti yhteistä näkemystä hyvinvointialueitten ja ihmisten palveluitten turvaamiseksi pitkällä aikavälillä, ja virkamiespuheenvuoroja tulee eri ministeriöistä. Ja vielä vastauksena kysymykseen tästä, meneekö rahoituslaki muitten lakien edelle: kyllä jokaisessa tilanteessa pitää turvata ihmisille perustuslain mukaiset palvelut, se on aina lähtökohta. Sitten kuntien puoleen, valtionosuuksista. [Krista Kiuru: Nolla eurolla vai?] Tässä hallituksessa me haluttiin antaa se lupaus, että perusopetus on meidän suojeluksessa. Me haluttiin vahvistaa perusopetusta 200 miljoonalla eurolla. Sitä varten me ollaan koko ajan peilattu tätä, että kuntien rahoitus on ollut astetta enemmän suojassa kuin monet muut. Vaikka tässä on tehty tiettyjä VOS-leikkauksia, niin koko ajan on katsottu sitä, että hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta. Ensi vuonna hallituksen toimet vahvistavat kuntataloutta 50 miljoonalla eurolla. Nämä peruspalveluiden valtionosuudet muodostavat 12 prosenttia kuntien rahoituksesta, eli ne eivät ole sateentekijä, mutta pidän tärkeänä, että tätä valtionosuusjärjestelmää uudistetaan. Kyllä, se on rikki. Meillä loppuu tässä hallituksessa aika kesken sen osalta, mutta kaikki ne laskelmat ovat käytettävissä myöskin tulevaisuutta varten. Kuntien parlamentaarisessa työssä tullaan tätä katsomaan, ja nyt siitä on etenemässä tämä perustoimeentulotuen maksatuksen reaaliaikaistaminen, joka on merkittävä palanen siitä kokonaisuudesta. Lisäksi kun täällä kysyttiin näistä sote-eristä ja negatiivisista valtionosuuksista, jotka pääasiassa johtuvat nimenomaan näistä sote-eristä, niin niitä ollaan nyt tässä kohtaa pystytty laastaroimaan lähinnä harkinnanvaraisilla, ja sitä kautta ollaan haettu ratkaisua. Kysymyksiin kasvukaupungeista, mistä täällä kysyttiin, on haettu ratkaisua uusien kumppanuuksien kautta. On tärkeätä, että me tehdään myöskin hyvää kaupunkipolitiikkaa täällä. Täällä kysyttiin myöskin arviointimenettelyn kriteereistä. Tämä on osa myöskin parlamentaarista työtä. Me katsotaan kuntien palveluitten turvaamisen edellytyksiä, me tarkastellaan liitoksia, me tarkastellaan yhteistyötä, me tarkastellaan kuntien erilaistumista, kuntien rahoitusta, ja tässä yhteydessä on juuri yksi paikka hakea arviointikriteerien oikeellisuutta. Normien purusta täällä kysyttiin. Tällä kaudella haettiin kunnilta itseltään ehdotuksia normien purkamiseksi. Saatiin 468 ehdotusta, joita on nyt tällä kaudella urakoitu läpi eri ministeriöissä. Noin kolmasosa näistä ehdotuksista etenee joko osin tai kokonaan. Nyt sitten kun täällä kysyttiin näistä hankintalaista, sakkomaksuista, järjestöistä, niin ne kuuluvat työ- ja elinkeinoministeriön ja STM:n pääluokkiin. Niiltä varmasti saatte sitten vielä kattavampia vastauksia. [Suna Kymäläisen välihuuto] Tekoälymurroksesta kun täällä puhuttiin, niin se on yksi iso julkisen hallinnon muutos, joka meillä on edessä. On hyvin tärkeätä, että me edetään siinä rohkeasti mutta samalla vastuullisesti ja riskit minimoiden. — Kiitoksia. [Suna Kymäläinen: Peruuttamatonta voi tapahtua, jos tämä jatkuu!]