Arvoisa herra puhemies, ärade talman! Me suomalaiset tunnemme lukuisia varovaisia ja hieman mollivoittoisia sananlaskuja ja sanontoja: ”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa.” ”Pessimisti ei pety.” Meille, pienen maan pienelle kansalle pieni varovaisuus ja varautuminen on monissa historian käänteissä ollut välttämätöntä ja viisasta. Sitä se on myös tänään. Samalla meissä on aina asunut aimo annos sinnikkyyttä, sisua, joka on ajanut meitä suomalaisia eteenpäin. Se on pienen maan ja pienen kansan voimavara. Sisu on uskoa itseemme ja tulevaan. Se on sisäsyntyistä tietoa siitä, että kiperissäkin paikoissa ja isojen haasteiden kanssa me kyllä pärjäämme ja että edessä on parempi tulevaisuus, jota kohti kannattaa ponnistella. Tätä voimavaraa meidän täytyy käyttää. Muuttuva maailma, teknologian nopea kehitys ja talouden raamit pakottavat meidät pohtimaan itseämme ja tulevaisuuden Suomea hyvinvointiyhteiskuntana aivan uudella tavalla. Suurvaltapolitiikka on tehnyt paluun, ja vanha maailmanjärjestys on murroskohdassa. Se vaikuttaa kaikkeen: se vaikuttaa ihmisten mieliin, se vaikuttaa yritysten investointeihin ja se vaikuttaa valtion budjettiin. Juuri tässä hetkessä meidän pitää tunnistaa ne valtavat mahdollisuudet, joita meillä kuitenkin on: teknologia, korkea osaaminen, puhdas energia, puhdas ruoka, luonto — ja se suomalainen päättäväisyys. Kun me hyödynnämme nämä mahdollisuudet täysimääräisesti, meillä on edessämme nykyistä valoisampi tulevaisuus. Meidän on kuitenkin tunnistettava myös meidän haasteet, joita on. Siksi hallitus on tehnyt määrätietoisesti töitä ja pelastanut Suomen hallitsemattomalta velkaantumiselta. [Vasemmalta: Oho, pelastanut!] — Kyllä. — Olemme joutuneet sopeuttamaan taloutta historiallisen kovalla kädellä. Säästöohjelma on edelleen käynnissä, säästöjä on tulossa voimaan vielä niin tänä kuin ensikin vuonna. Maalissa me emme kuitenkaan vielä kaikkien tavoitteidemme kanssa ole, se on selvää. Suurimmat selittävät tekijät tulevat ulkoa. [Välihuuto vasemmalta] — Ei sieltä. — Putinin sota ja Trumpin kauppapolitiikka ovat pidätelleet taloutemme kasvua. Tulevan ennustaminen on ollut haastavaa jopa alan huippuammattilaisille. Valtiovarainministeriö ja muut ennustuslaitokset ovat vuosittain joutuneet tarkistamaan ennusteitaan alaspäin. Vaihtoehtona sopeutustoimille olisi ollut massiivinen velanoton lisääminen. Se ei ole enää mahdollista. Samaan aikaan, kun olemme tervehdyttäneet julkista taloutta, olemme tehneet lukuisia kasvua vauhdittavia uudistuksia. Olemme uudistaneet työmarkkinoita, jotta työllistyminen ja työllistäminen kannattavat. Olemme keventäneet verotusta, jotta suomalaisille kotitalouksille jää palkasta enemmän euroja käteen. Emmekä me ole lopettamassa työtämme. Teemme vaalikauden viimeiseen päivään saakka toimia, jotta luomme yrittämiselle, investoinneille, kasvulle ja sitä kautta työpaikkojen syntymiselle parhaat mahdolliset edellytykset. [Antti Lindtman: No hyvä!] Sen jälkeen on aika arvioida, miten me olemme onnistuneet. Arvoisa puhemies! Meillä on käsissämme vaarallisesti velkaantunut julkinen sektori, jonka perustan korjaaminen vie vielä vuosia. Kasvavia julkisia menoja on hillittävä samaan aikaan, kun tarvitsemme miljardeja lisää puolustukseen sekä ikääntyvän väestön sosiaali- ja terveyspalveluihin. Emmekä me tiedä, millaisia haasteita ja yllätyksiä tulevat vuodet tuovat tullessaan. Hallitus on tehnyt Suomelle välttämättömiä päätöksiä ja saanut niistä kovaakin kritiikkiä. Se kuuluu politiikkaan. Hallituksen pöydällä on edelleen hyvin vaikeita asioita ratkaistavana. Tässä murroskohdassa on arvokasta, että eduskuntapuolueet pystyvät silti myös yhdessä hakemaan ratkaisuja, jotka vaikuttavat pitkälle isänmaan tulevaisuuteen. Siksi me luomme parlamentaarisissa työryhmissä nyt pohjaa isoille, tulevan vaalikauden päätöksille. Olen erittäin tyytyväinen siitä, että viime syksynä lähes kaikki eduskuntapuolueet sitoutuivat niin sanottuun velkajarruun eli menojen kurissa pitämiseen. Eduskuntapuolueet ovat nyt yhdessä hakeneet ymmärrystä seuraavan vaalikauden sopeutuksen mittaluokasta. Tämä hallitus on joutunut sopeuttamaan taloutta kymmenellä miljardilla eurolla. [Timo Harakka: Ei pidä paikkaansa!] Tämän päivän arvioiden mukaan seuraavalla hallituskaudella edessä on vastaavan kokoinen urakka. Mitään tehdyistä päätöksistä ei voi perua. Sen sijaan päätöksiä on tehtävä lisää. Velkajarru on lupaus suomalaisille vastuullisen talouspolitiikan jatkamisesta. Parlamentaarinen työ on käynnissä myös siitä, miten kasvavat puolustusmenot käytetään. Suomen ja suomalaisten turvallisuutta rakennetaan yhdessä, veronmaksajien rahoja viisaasti käyttäen. Tänä keväänä hallitus päivittää osin myös ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa. Ajankohtaisselonteko antaa eduskunnalle ja sen valiokunnille tilaisuuden käydä syvällistä keskustelua turvallisuusympäristön muutoksista ja kuulla asiantuntijoita laajasti. Tälle keskustelulle on varmasti tilausta. Maaliskuun alussa annan pääministerin ilmoituksen sosiaali- ja terveyspalveluista. Hallitus on tehnyt sitkeästi töitä korjatakseen soteuudistuksen valuvikoja. Yhdessä hyvinvointialueiden kanssa olemme tehneet työtä, jotta niiden talous saataisiin vakaalle pohjalle ja palvelut pelaamaan. Ennen joulua julkaistu valtiosihteeri Erholan johtaman asiantuntijatyöryhmän raportti kertoo, että monessa asiassa olemme jo onnistuneet. Koko maan tasolla sosiaali- ja terveyspalvelut ovat parantuneet, moni alue pystyy kattamaan alijäämänsä. Alueelliset erot ovat kuitenkin aivan liian suuria. Väestön ikääntymisestä johtuva palveluiden tarpeen kasvu ja sotemallin heikkoudet ovat yhtälö, joka on saatava yhdessä ratkaistua. Hallitus jatkaa mallin korjaamista, mutta rahoitukseen ja rakenteeseen liittyvät ongelmat ovat osoittautuneet niin suuriksi, että korjaustoimet eivät yksin riitä. Siksi perustamme parlamentaarisen työryhmän, joka keskittyy löytämään keinot, joilla soten rahoitusta ja rakennetta voidaan uudistaa seuraavalla vaalikaudella. Suomalaisille on turvattava toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut sekä tuki ja hoiva silloin kun niitä tarvitaan. Julkiselle taloudelle kohtalon kysymys on, että palvelut voidaan rahoittaa kestävästi. Finländarna ska garanteras fungerande social- och hälsovårdstjänster samt stöd och omsorg när de behöver dem. Det är en ödesfråga för de offentliga finanserna att tjänsterna kan finansieras på ett hållbart sätt. Soteuudistuksen myötä kuntien rooli on muuttunut. Parlamentaarisesti lähdemme pohjustamaan myös kuntien tulevaisuustyötä. Arvoisa puhemies! Samaan aikaan, kun julkisen sektorimme haasteet ovat isoja, yksityisen sektorin kunto on hyvä. Yritysten taseet ovat vahvistuneet, ihmisten pankkitileillä on rahaa enemmän kuin vuosiin. Suomalaisten ostovoima on kasvanut kolme vuotta peräkkäin, ja ostovoimassa ollut kuoppa on nyt kurottu umpeen. Helsingin Sanomien keräämien tilastojen mukaan erityisesti naisten ostovoima on kasvanut kohisten ja on nyt parempi kuin kertaakaan kymmeneen vuoteen. [Välihuutoja vasemmalta] — Ei ilmeisesti miellyttänyt. Saamme uutisia uusista investoinneista, kuten Wärtsilän 140 miljoonan euron laajennushankkeesta, useilla toimialoilla. Esimerkiksi jäänmurtajayhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on nyt konkretisoitunut. Jäänmurtajien rakentamisesta on nyt sopimukset niin Rauman kuin Helsingin telakan kanssa. Hyötyjinä ovat myös niin Mäntyluodon telakka Porissa kuin koko suomalainen meriteollisuus. [Vasemmalta: Erinomaista!] Nämä sopimukset tarkoittavat tuhansia uusia työpaikkoja. Työllisyys onkin pysynyt koko vaalikauden suhteellisen hyvällä tasolla. Työttömyys on kuitenkin kasvanut. Tähän hallitus on hakenut ratkaisuja muun muassa madaltamalla yritysten kynnystä työllistää ja nuorille suunnatulla työllistymissetelillä. Pitkittynyt työttömyys on tragedia, se on sitä yksilölle ja se on sitä koko yhteiskunnalle. Talouskasvu on ainoa toimiva lääke työttömyyteen. Ymmärrän, että heikko suhdanne on hapertanut luottamusta hallituksen toimiin. Mutta kun suhdannekäänne tapahtuu, uudistusten myönteiset vaikutukset tulevat esiin. Yhä useammalle löytyy töitä, perheissä on toimeentuloa ja tulevaisuudenuskoa. Osa tutkimuslaitoksista kertoo suhdannekäänteen olevan jo totta. Toiveikkuuteen ja optimismiin on siis syytä. Suomen suurin vientiala, teknologiateollisuus, kertoo tilauskantojen ja uusien tilausten merkittävästä vahvistumisesta. Kuluttajien ostovoima paranee edelleen tänä vuonna, sitä vahvistavat myös entisestään pienentyneet korkomenot. Asuntokauppa osoittaa virkoamisen merkkejä. Ja viimein myös suomalaiset kuluttajayhtiöt raportoivat kasvulukuja. Kannustan jokaista tässä salissa iloitsemaan ääneen Suomelle ja suomalaisille hyvistä uutisista. Se vahvistaa osaltaan luottamusta tulevaan. Epäkohdista ja ongelmista ei kenenkään pidä vaieta. Suomi ei ole valmis, ja parannettavaa löytyy. Tämän ei silti pitäisi estää myönteisten kehityskulkujen tunnustamista. Tässä varovaisuutemme ja pidättyväisyytemme menee ajoittain aivan liian pitkälle. Maailman onnellisin kansa voi rohkeasti ja putoamista pelkäämättä myös kurotella kuuseen. Arvoisa puhemies! Tämä hallitus ei rakenna mitään vain toiveikkuuden varaan. Valmistautuminen huhtikuun kehysriiheen on käynnissä. Me haemme ratkaisuja, joilla voimme vielä parantaa kasvun ja työllistymisen edellytyksiä. Pidämme huolta, että menot eivät kasva. Edessämme on niin hallituksessa kuin eduskunnassa työntäyteinen kevät. Eduskunta saa käsiteltäväkseen lukuisia lakiesityksiä: Valmiuslain, jotta pystymme entistä paremmin toimimaan erilaisissa kriiseissä. Hankintalailla teemme tilaa yrittäjyydelle, ja alueidenkäyttölailla muun muassa sujuvoitamme kaavoitusta ja lisäämme alueiden elinvoimaa. Kevään työlistalla ovat myös muun muassa lainsäädännöt, joilla ehkäistään raskaus- ja perhevapaasyrjintää sekä työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää hyväksikäyttöä. Esitys yhdistelmävakuutuksesta tuo lisää suojaa heille, jotka toimivat samaan aikaan sekä yrittäjinä että palkansaajina. Hallitus on tällä vaalikaudella panostanut perusopetukseen 200 miljoonaa, lisännyt äidinkielen ja matematiikan vuosiviikkotunteja, uudistanut oppimisen tukea ja turvannut työrauhaa luokkiin kännykkäkiellolla. Nyt varmistamme perusopetuslain muutoksella, että jokainen saa peruskoulusta riittävät opit eikä ajelehdi eteenpäin niin sanottujen armovitosten varassa. Tavoitteemme on tuoda eduskuntaan myös esitys opintosetelistä, joka mahdollistaa opintojen aloittamisen myös niille nuorille, joille korkeakoulujen ovet eivät avaudu ensiyrittämällä. Hyviä ja tärkeitä uudistuksia jokainen. Arvoisa puhemies! Suomalaisen sanonnan mukaan toivossa on hyvä elää. Kun uskallamme tänään rohkeasti tehdä välttämättömiä päätöksiä ja uudistaa yhteiskuntaa, niin huomenna on paremmin. Jag tror att vi alla här i denna sal har ett gemensamt mål: att trygga det finländska välfärdssamhället. Även denna vår kommer vi i riksdagen att föra en intensiv men förhoppningsvis konstruktiv debatt om hur vi ska göra det. Det är kärnan i en fungerande demokrati. Näillä sanoilla toivotan jokaiselle eduskunnassa hyvää kevätistuntokautta ja jaksamista teille kaikille teidän tärkeään työhönne. [Eduskunnasta: Kiitos samoin!]