Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille hyvästä lähetekeskustelusta. — Meillä tämä lisämiljardi, minkä Orpon hallitus on laittanut näihin t&k-rahoituksiin, tosiaan antaa meille sen vahvan suunnan, että me päästään siihen neljään prosenttiin bkt:stä. Mutta aina myöskin sitten näissä menoissa on kyse siitä, että ne ovat suhteessa siihen bkt:hen. Mutta erityisesti tässä ajassa me tarvitaan niitä panostuksia, jotka uudistavat meidän yhteiskuntaa, vahvistavat meidän vientiä, lisäävät työpaikkoja, kasvattavat yritysten mahdollisuuksia innovaation palvelumuotoiluun ja sitä kautta sitten myöskin rahoittavat tätä meidän hyvinvointiyhteiskuntaa. Meillä on kasvusta nyt varmoja merkkejä, ja tämä omalta osaltaan myöskin mahdollistaa sitä. Tutkimus- ja innovaationeuvosto, jossa toimin varapuheenjohtajana ja jota pääministeri vetää, sekä parlamentaarinen t&k-ryhmä ja useat muut tahot ovat todenneet sen, että siihen kaupallistamiseen ja siihen innovaatiotoimintaan me halutaan vähän enemmän buustia. Jotta siitä ei tule meidän pullonkaula, niin on tärkeätä, että valtiovarainministeriö nyt valtiovarainministeri Purran johdolla on tehnyt tämän t&k-rahoituslain uudistamisesityksen, jota eduskunta varmaan tässä ihan lähiviikkoina pystyy käsittelemään, että se voi sitten astua voimaan ensi vuoden alusta. Me ollaan myös tutkimus- ja innovaationeuvostossa ekaa kertaa valittu tämmöiset Suomen strategiset valinnat. Ne pohjasivat kanssa tähän parlamentaarisen t&k-työryhmän työskentelyyn. Siellä ovat murrosteknologiat, data ja datapohjainen arvonluonti, siellä ovat turvallisuus, resilienssi, puolustus, terveys ja hyvinvointi ja ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus. Jotta me saadaan näistä lisäeuroista ja erityisesti nyt tästä lisämiljardista myös sitten yhteiskunnalle takaisin, että se tuottavuus kasvaa ja sitä kautta myöskin sitten tulee lisää vientieuroja, työpaikkoja ja näin, meidän on tärkeätä huolehtia meidän osaajien riittävyydestä, jotta siitä osaajien riittävyydestä ei tule pullonkaulaa. Sen takia on myös tärkeätä, että tästä t&k-rahoituksesta on pystytty tohtoripilottiin. Me ollaan pystytty hallituksena muun muassa aloituspaikkoihin korkeakouluille laittamaan rahaa nyt ekaa kertaa tänä keväänä niin, että ne tehtiin työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhdessä, niin että ne tulevat nimenomaan kasvun aloille. Me tehtiin maaliskuussa päätökset, ja tänä syksynä melkein 1 100 uutta opiskelijaa on pystynyt aloittamaan korkeakouluissa niillä kasvun aloilla. Näen erityisen vastuullisena sen, että me tehdään myös sellaista osaaja- ja korkeakoulupolitiikkaa, että niiltä aloilta on mahdollisuus työllistyä. Vaikka meillä on korkea työttömyys, niin kuitenkin korkeakoulutettujen työllisyys on edelleen yli 88,5 prosenttia, eli sekä yksilön että yhteiskunnan tasolta on hyvä investointi osaaminen ja korkeakoulutus, [Puhemies koputtaa] ja sitä kautta myöskin sitten Suomi pysyy sillä kasvun uralla.