Johanna Ojala-Niemelä

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen tavoitteena oli 100 000 uuden työpaikan luominen, mutta kävikin päinvastoin: tuli 100 000 uutta työtöntä. Samaan aikaan asumis‑, työttömyys‑ ja toimeentulotukia on leikattu, kun asumisen ja liikenteen kulut ovat myös lisäksi kasvussa. Monelle tuli yllätyksenä se, kuinka pian työttömyysturva leikkaantuu ja kuinka nopeasti pennin venyttäminen alkaa, kun työttömyys kohtaa. Häädöt ovat lisääntyneet ja asunnottomuus kasvanut. Voudilla riittää ulosmitattavaa ja myytävää vuosiksi eteenpäin. Samalla sosiaali‑ ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat joutuneet monella ulosottoon. Osa joutuu turvautumaan ruoka-apuun. Jonot kasvavat samaan aikaan, kun hävikkiruuan määrä on vähentynyt. Jonoissa on nuoria, yksinhuoltajia ja ikäihmisiä. Teidän politiikkanne seurauksena 31 000 lasta on sysätty köyhyyteen. Samalla kun viette pienituloisilta leivän suusta, on teillä riittänyt kylvää rahaa hyväosaisten veronalennuksiin. Haastankin teidät, [Puhemies koputtaa] että menette tutustumaan ruokajonoihin ja keskustelette siellä ihmisten kanssa, jotta ymmärtäisitte, mitä on olla köyhä tämän päivän Suomessa, [Puhemies koputtaa] kun puutetta on kaikesta.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille siitä, että on tuonut tämän asunto-osakeyhtiölain muutoksen meille käsiteltäväksi. Esityksessä ehdotetaan, että osakehuoneiston hallintaanoton perusteita täydennettäisiin lyhytaikaisen vuokraustoiminnan havaittuihin ongelmiin ja muihin taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumisen helpottamiseksi. Lisäksi tässä esityksessä ehdotetaan lisättäväksi 2 §:n 1 momenttiin uusi 4 kohta, jonka perusteella yhtiö voisi puuttua lyhytvuokrauksesta yhtiölle, osakkeenomistajille ja/tai asukkaille aiheutuviin haittavaikutuksiin. On totta, että tämä lyhytvuokraus on mahdollistanut myös Lapin ja Rovaniemen matkailun suuren kasvun. Meillä miljoonan turistin raja nyt viime kaudella meni rikki, mutta tällä on ollut kyllä lieveilmiöitä. Kun ihmiset tulevat ja menevät, se asunto-osakeyhtiö on niin kuin hollitupa eikä kukaan tiedä, ketä siellä on vuokraajina. Samoin sitten epäsiisteys on lisääntynyt, pyykipusseja ja roskapusseja heitellään rappukäytävään [Puhemies koputtaa] ja häiriökäyttäytyminen on lisääntynyt. Uskon, että tämä laki tuo siihen parannusta. — Kiitos siitä.

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös kiittää oikeusministeriä tästä esityksen tuomisesta tänne meille käsiteltäväksi. Tuo laki on vanha ja kaipasi kovasti päivittämistä ja selkeyttämistä. Parveketupakoinnin kieltämistä ilolla tervehdin. Onpa tainnut itsellenikin käydä joskus niin, että en ole vuokrasopimuksessa huomannut sitä kieltää, ja onhan siitä tullut sitten jälkeen nokkapokkaa, voiko niin tehdä vai ei. Takuuvuokran maksamisesta on kanssa hyvä, että siitä tulee selkeät pelisäännöt, että se on 14 vuorokautta tai sen aikana se pitää pidättää, jos siihen on syytä. Omalta osaltani myös, kun tulen Rovaniemeltä, odotan kovasti tuota lyhytvuokrausta koskevaa esitystä — joka sitten taitaa olla ministeri Multalan näpeissä — että sekin saatettaisiin tänne nytten kevätistuntokauden aikana vielä eduskuntaan käsiteltäväksi. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on käsillä mittaushistorian pitkäaikaisin talouskasvun pysähtyneisyyden aika. Tuo historia ulottuu aina vuoteen 1860 saakka. Työttömyys on Euroopan korkeinta, konkurssien määrä ennätyslukemissa, 90-luvun alun lukemissa, asuntokauppa romahtanut ja rakentaminen pysähtynyt, ja velka sen kuin lisääntyy. Sitä ei ole saatu taitettua. Talouskasvu syntyy innovaatioista, uusien tuotteiden keksimisestä, ja investointeja pitäisi saada liikkeelle, mutta keinot, millä te tähän pyritte, ovat väärät. Tämä yhteisöveron alennus on kuin tuuleen heitettyä rahaa, joka ei tule nostamaan Suomea talouden suosta. Kello käy, mutta Hakulista ei näy. Missä viipyvät, pääministeri Orpo, täsmätoimet talouskasvun aikaansaamiseksi?

Arvoisa rouva puhemies! Tässä tuli hallituksen puolelta kovaa hypetystä, mutta jotta totuus ei unohtuisi, niin kyllä tämä hallituksen tavoite on karannut kauas: 100 000 uudesta työllisestä on tullut 100 000 uutta työtöntä. Me myös loppuvuodesta kirimme Espanjan ohi, ja Suomessa on tällä hetkellä Euroopan korkein työttömyys: 350 000 työtöntä ja 80 000 aktiivitoimien piirissä ja erityisesti nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat kääntyneet kasvuun. Kyllä voi sanoa, että näihin lukuihin nähden hallituksen toimet ovat olleet ponnettomia. Eri meininki oli vuonna 1975, kun Urho Kaleva Kekkonen runnoi kasaan Miettusen hätätilahallituksen, ja syynä oli silloin työttömyyden nousu yli 60 000 hengen. Tämän päivän lukuja vasten luku oli pieni, mutta tuolloin se oli vakava yhteiskunnallinen kriisi. Voikin kysyä, missä viipyvät Marttisen hätätilatoimet tässä tilanteessa.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on ollut julkisissa rakennuksissa paljon erilaisia sisäilmaongelmia, ja Terveet tilat 2028 toimenpideohjelma luotiin taklaamaan näitä ongelmia. Ohjelman päätavoitteena on ollut julkisten rakennusten tervehdyttäminen ja sisäilmasta oireilevien hoidon ja kuntoutuksen tehostaminen sekä myös osaamisen lisääminen sisäilmatilanteiden ennalta ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. On harmillista, että valtiontalouden säästösyistä tätä ohjelmaa lyhennettiin merkittävästi. Tässä toimenpideohjelmassa saatiin aikaan terveet tilat -toimintamalli sekä erilaisia sitä täydentäviä oppaita, selvityksiä ja raportteja. Terveet tilat -toimintamalli kokoaa yhteen tutkittua tietoa, ohjeita ja hyviksi havaittuja käytäntöjä julkisten rakennusten ennakoivasta kiinteistönpidosta sekä hyvään sisäilmaan tähtäävistä toimenpiteistä. Ohjelman puitteissa on perustettu myös kuntien terveet tilat -verkosto, joka on toiminut kuntien sisäilma-asioiden tiedonvaihtokanavana, ja verkostossa on voinut jakaa hyviä käytäntöjä ja oppia onnistumisista. Kun tehtiin tutkimusta, niin tämän ohjelman seurauksena merkittävät sisäilmaongelmat ovat vähentyneet kuntien omistamassa kiinteistökannassa ja sisäilmasta oireita kokevien määrä on vähentynyt. Minusta tämä on tärkeä tieto tämän ohjelman vaikuttavuudesta. Tämän toimenpideohjelman ennenaikainen päättyminen heikentää kuitenkin tavoitteen saavuttamista ja vaikeuttaa laadittujen toimintamallien ja ohjeiden vakiinnuttamista käytäntöön. Huolena on, että ohjelmalla saavutetut vaikutukset voidaan menettää ja jonkin ajan kuluttua sisäilmaongelmissa ollaan taas lähtöpisteessä. Huolena on myös ohjelmassa tuotettujen materiaalien ajantasaisuuden varmistaminen sekä ohjeiden testaus ja ylläpito jatkossa. Kaiken kaikkiaan voi sanoa ohjelmasta, että tällä on onnistuttu lisäämään tietoisuutta ja tutkittua tietoa sisäilmakysymyksistä sekä se on saanut aikaan toimivan asiantuntijaverkoston. Toimenpideohjelmassa tuotetun tiedon jalkauttaminen jää kuitenkin kesken, koska tämä ohjelma on päätetty lopettaa ennenaikaisesti. Tätä tarkastusvaliokunta piti erittäin valitettavana.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on työttömiä tässä maassa 350 000 ja lisäksi 80 000 aktiivitoimien piirissä eli yhteensä 430 000 työtöntä, ja joulukuussa teimme kyseenalaista historiaa nousemalla kyseenalaisella ranking-listalla kärkeen, eli ohitimme Espanjan, ja nyt meillä on korkein työttömyys koko Euroopassa. Voisi sanoa, että te olette voimalla purkaneet työntekijöitten suojaksi tehtyä lainsäädäntöä tällä vaalikaudella, ja tämä on sitä samaa sarjaa. Eli tässä mahdollistetaan määräaikaisten työsopimusten tekeminen vuodeksi ilman perusteltua syytä myös vakituiseen työhön. Tämä tulee lisäämään epävarmuutta, pätkätöitä, raskaussyrjintää ja heikentää entisestään kotitalouksien uskallusta kuluttaa ja perustaa perheitä, jolloin syntyvyys romahtaa jopa ennusteita enemmän. Tätä ei voi tämän vuoksi kannattaa.

Arvoisa herra puhemies! Olette satoja miljoonia kipanneet Kela-korvauksiin, ja tuolla samalla rahalla olisi pantu hyvinvointialueilla perusterveydenhuolto kuntoon. Kaksi ja puoli vuotta on mennyt, kun olette istuneet käsienne päällä ettekä ole korjanneet tämän rahoituslain valuvikoja. Tämä tilanne on johtanut siihen, että alueita on joutunut tähän arviointimenettelyyn. Kolme aluetta on nyt siinä ja jonossa jo liuta muita. Ja tämä se metka menettely onkin: Rahat ovat valtiolla, päätöksenteko on näennäisesti aluevaltuustolla mutta tosiasiallisesti arviointiryhmällä, ja vastuu on kuitenkin päättäjillä. Tässä päättäjät ovat joutuneet saneeraajan tehtävään. Meillä esimerkiksi omalla hyvinvointialueella on jouduttu irtisanomaan 365 ihmistä. Teille nämä ovat numeroita, mutta meille nämä ovat ihmisiä, joille on ikävä jouluna tuottaa tällainen pettymys. Toivonkin, että tästä siirtymätasauksesta voitaisiin luopua, kuten Erholan raportti esittää.

Arvoisa rouva puhemies! Massatyöttömyyden seurauksena moni suomalainen on joutunut tilanteeseen, jossa työttömyys ja sosiaaliturva eivät riitä. Henri kertoo: ”Monesti on ollut sellainen tilanne, että vaimo ja tyttö syövät. Syön sitten sen, mitä tytöltä jää yli. Jos häneltä ei jää mitään yli, niin sitten en oikeastaan syö mitään. Onneksi tytöltä jää usein iltapalalla leivän reunat, niin syön sitten ne.” Henri ja vaimo ostavat kaupasta vain halvinta merkkiä sekä vertailevat kilo- ja litrahintoja. Myös laskimen käyttö ja tarjousten perässä juokseminen on tuttua. Tämä on todellisuutta yhä useammalle työnsä menettäneelle, toimeentulon varassa elävälle suomalaiselle. Te, arvon ministerit, lähditte leikkaukset ja sakset edellä edelleen syventämään eriarvoisuutta ja lisäämään lapsiperheköyhyyttä unohtaen työllisyyden ja talouskasvun, jolloin olisi syntynyt sitä kakkua, mitä jakaa. Käsi sydämelle: eikö teillä yhtään kolkuta omaatuntoa politiikkanne seuraukset, [Puhemies koputtaa] joissa sysäätte ihmisiä minimillään 300 eurolle kuukaudessa?

Arvoisa rouva puhemies! Haluan ensinnäkin kiittää ministeriä tästä 1,9 miljoonan euron vuosittaisesta rahoituksesta henkilöjunaliikenteeseen Haaparanta—Tornio-välillä. Se oli hieno asia, että se lähtee liikkeelle. Siinä edistetään turvallisuutta mutta myös huoltovarmuutta. Mutta samaan hengenvetoon kysyisin myös Kolarin radan sähköistyksestä, se oli siinä hallitusohjelmakirjauksessa. Onko se vielä lähdössä tällä vaalikaudella liikkeelle? Luonnollisesti toivon sitä. Yksi murheenkryyni, mikä meillä on, on tuo valtatie 21. Siihen on muutamia kymmeniä miljoonia euroja tullut, mutta se on niin pitkä väli, 200 kilometriä, että se edelleen tarvitsisi kohennusta. Kysyisinkin ulkomaalaisesta rekkaliikenteestä, onko sille saatavissa maksua, koska kolmannes tämän tien käyttäjistä on norjalaisia. Koska valtiontalouden tiukka tilanne on se, mikä on, niin näkisin mielelläni myös norjalaiset maksamassa tätä tieosuutta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy nykyisen asiallisen ja painavan syyn sijasta. Ehdotettujen muutosten kannalta keskeisiä ovat erityisesti perustuslain 18 §:n sisältö, perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännös ja sekä perustuslain 22 §:n mukainen perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoite. Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten osalta uudistuksella on yhtymäkohtia erityisesti työsuhteen päättämistä koskevaan ILO-yleissopimukseen sekä uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan sääntelyyn. Tässä esityksessä toteutetaan perustelujen mukaan julkisen vallan velvollisuutta edistää työllisyyttä ja jokaisen oikeutta työhön muun muassa lisäämällä yritysten rekrytointihalukkuutta. Toisaalta esimerkiksi esityksen vaikutuksia työllisyyteen ei esityksen mukaan voida määrittää. Sekä ILOn yleissopimus numero 158 että Euroopan sosiaalisen peruskirjan 24 artikla edellyttävät irtisanomiselta pätevää syytä tai perustetta. Lisäksi kummassakin asiakirjassa mainitaan perusteet, jotka eivät ole päteviä irtisanomisperusteita. Myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 30 artikla edellyttää työntekijöiden suojelua perusteettomalta irtisanomiselta. Erityisesti ILOn yleissopimuksen numero 158 vaatimukset ovat olleet pohjana voimassa oleville työsopimuslain ja merityösopimuslain henkilöperusteista irtisanomista koskeville säännöksille. Ehdotetun muutoksen perusteella irtisanomiseen riittäisi jatkossa henkilöperusteisissa irtisanomisissa asiallinen syy. Irtisanomisperusteelta ei edellytettäisi enää myöskään sitä, että rikkomisen tai laiminlyönnin tulisi olla laadultaan vakavaa. Irtisanomisen perusteeksi jäävää asiallista syytä tulisi perusteluiden mukaan arvioida toisaalta asiallisuuden luonteen ja toisaalta asiallisuuden vakavuuden perusteella. Asiallisen syyn riittävyyttä on hallituksen esityksessä pyritty täsmentämään edelleen. Riittävyyttä arvioitaisiin esityksen mukaan suhteessa siihen, onko työntekijän menettely ollut sellaista, että työsuhteen irtisanomista voidaan pitää ymmärrettävänä ja sopusuhtaisena seurauksena työntekijän menettelylle tai työntekoedellytysten heikentymiselle. Merkitykseltään vähäiset puutteet tai virheet työntekijän toiminnassa eivät muodostaisi asiallista syytä irtisanomiselle. Irtisanomisperusteelta vaadittava asiallisuus edellyttäisi jatkossakin muun muassa sitä, että peruste ei saisi olla yhteiskunnassa vallitsevan hyvän tavan vastainen tai mielivaltainen. Säännöksessä edellytettäisiin myös, etteivät irtisanomisperusteeseen saa vaikuttaa syrjivät syyt. Lain tasolla esitettäisiin jatkossa joitakin sellaisia tyypillisimpiä syitä, jotka voivat olla irtisanomisen perusteena. Näitä voisivat olla ehdotetun työsopimuslain 7 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan esimerkiksi työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen, töiden laiminlyöminen, perusteettomat poissaolot, epäasiallinen käytös sekä huolimattomuus työssä. Hallituksen esityksessä ei pystytä tarkemmin määrittelemään sitä, kuinka paljon irtisanomiskynnyksen olisi tarkoitus laskea. Perusoikeuksien rajoitusedellytysten näkökulmasta muutokset ovat ongelmallisia erityisesti täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimuksen kannalta. Henkilökohtaisen perusteen kohdalla irtisanomiskynnyksen hahmottuminen ja irtisanomistilanteessa huomioon otettavien seikkojen arviointi on vuosikymmenten oikeuskäytännön lopputulosta. Irtisanomisen perusteiden määrittyminen jääkin pitkälti lain perusteluiden ja vasta vuosien päästä määrittyvän oikeuskäytännön varaan. Esimerkiksi työllisyyden osalta ei voida sanoa lainkaan varmasti, lisääkö uudistus työllisyyttä vai vähentääkö se sitä. Samalla kun yritysten rekrytointihalukkuutta ehkä lisätään, voidaan myös vaikuttaa yritysten halukkuuteen päättää työsuhde nykyistä herkemmin. Näin ollen uudistuksen kiinnekohdat esimerkiksi perustuslain 18 §:n 2 momentin mukaiseen työllisyyden edistämisvelvoitteeseen ovat epäselviä. Ei voida tässä kohtaa sanoa, miltä osin esitys tätä tavoitetta toteuttaa vai toteuttaako se sitä lainkaan. Tämä on ongelmallinen näkökulma myös esityksen hyväksyttävyyden kannalta. Täällä on tänä iltana paljon puhuttu luottamuksesta, ja kyllä se, että ihminen voi turvata, että työmarkkinoilla on luottamusta, olisi tärkeä periaate. Uskon tämän esityksen tuovan työmarkkinoille edelleen työntekijöiden keskuuteen epävarmuutta, ja siitä johtuen uskonkin, että tämä ei tule työllistämään ketään vaan tällä on päinvastaisia vaikutuksia.

Arvoisa rouva puhemies! Meillä on käsiteltävänä täällä hallituksen esitys koskien työntekijän henkilöön liittyvään irtisanomiseen jatkossa riittävää asiallista syytä. Tämän hallituksen esityksen ensitahdit lyötiin vaalien jälkeen Säätytalolla hallitusohjelmaneuvotteluissa, joissa tuli hallitusohjelmakirjaus, että henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työntekijästä johtuvasta syystä työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Tämä asia on ollut valmisteltavana työ- ja elinkeinoministeriössä, ja suuri kritiikin paikka on kyllä siinä, että tämä ei ollut kolmikantavalmistelussa. Nykytilahan on se, että työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain työntekijästä johtuvasta tai hänen henkilöönsä liittyvästä asiallisesta ja painavasta syystä. Pienten yritysten irtisanomisvaikeuksia koskeviin murheisiin vastattiin heinäkuussa 2019 voimaan tulleella työsopimuslain muutoksella. Lakiin lisättiin kokonaisarviointia koskeva säännös, jonka mukaan syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. No, mitä sitten tällä esityksellä on vaikutuksia? Muutos tarkoittaa irtisanomiskynnyksen madaltamista. Jatkossa henkilöperusteinen irtisanominen on käytännössä nykyistä helpompaa. Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa heikompaa työsuhdeturvaa. Tämä voisi johtaa siihen, että työntekijät eivät esimerkiksi uskalla nostaa esiin työpaikan ongelmia ja epäkohtia. Henkilöön perustuvalla syyllä irtisanotun työntekijän katsotaan itse aiheuttaneen työsuhteen päättymisen, minkä seurauksena hänelle asetetaan karenssi, jonka ajalta hän ei saa työttömyysturvaa. Ottaen huomioon, että hallitusohjelma sisältää huomattavat työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan leikkaukset, irtisanomissuojan heikentämisen vaikutukset ovat työntekijöiden kannalta entistä vakavammat. Irtisanomissuojan heikentämisen työllisyysvaikutukset ovat vähintäänkin kyseenalaisia. Työllisyyttä edistävien vaikutusten sijaan irtisanomissuojan heikentäminen voi lisätä työn psykososiaalista kuormitusta, jonka puolestaan on todettu heikentävän tuottavuutta. Tuossa edellä edustaja Räsänen kävi ansiokkaasti läpi tämänhetkistä työllisyystilannetta: hallitus lähti tavoittelemaan sataatuhatta uutta työpaikkaa, tulikin 80 000 uutta työtöntä ja lisää epävarmuutta työllisyysmarkkinoille. Tästä esityksestä ei ole mitään arviota sen suhteen, paljonko henkilöitä työllistyisi tämän jälkeen lisää, ja epäilenpä vain, että tällä on päinvastaiset vaikutukset. Käsittelimme tätä esitystä huolella perustuslakivaliokunnassa, ja arvostamani professori Bruun toi esille tämän käsitteen ”asiallinen syy” ongelmallisuuden. Käsite ”asiallinen syy” on yksinään sellainen epämääräinen käsite, jota usein on arvosteltu perustuslakivaliokunnan käytännössä. On kuitenkin muitakin syitä sille, että käsite nyt tarkasteltavassa yhteydessä on hyvin epäonnistunut, ja Bruunin mielestä se ei täytä perustuslain 18 §:n 3 momentin tarkkuuden vaatimuksia. Tähän on hänen mukaansa useita syitä: ”Ensinnäkin nykylain tulkinnassa henkilöön liittyvän irtisanomissyyn tulkinnassa on ollut ja on kaksi ulottuvuutta: irtisanomisperusteen on oltava ensinnäkin asiallinen, toiseksi painava. Vaikka oikeuskäytännössä monesti ei kokonaisarvioinneissa erikseen ole pohdittu asiallisuutta ja painavuutta, on, kuten hallituksen esityksestä myös ilmenee, kuitenkin runsaasti esimerkkitapauksia, joissa ensiksi erikseen pohditaan asiallisuutta ja sen jälkeen erikseen painavuutta. Työntekijän ulkonäkö, mielipiteet ja vapaa-ajan harrastukset ovat esimerkkejä perusteista, jotka yleensä eivät ole asiallisia. Jos syy on asiallinen, esimerkiksi työvelvoitteiden laiminlyönti, arvioidaan erikseen, onko syy painava, ja myönteisessä tapauksessa irtisanomisperuste on olemassa. Toiseksi nykylain tulkintakäytännössä käsite ’asiallinen syy’ ei sisällä minkäänlaista perusteen olennaisuus- tai vakavuusharkintaa. Nyt uuden lain mukaan termi ’asiallinen’ saa uuden sisällön: irtisanomissyyn pitää lain uuden sanamuodon mukaan olla sekä asianmukainen että vakava, jotta kyseessä olisi asiallinen syy. Vakavuusharkinta tulee kokonaisharkinnan kautta osaksi asiallisen perusteen harkintaa. Tämä tarkoittaa, että lainsäätäjä nyt määrittelee asiallisen syyn käsitteen uudella tavalla. Se tarkoittaa myös, että aikaisempi oikeuskäytäntö, jossa pohditaan käsitteen ’asiallinen’ merkityssisältöä, ainakin osaksi ei enää ole relevantti.” Täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset olisivat edellyttäneet, että kysymys olisi ollut säätämisjärjestyskysymyksestä. Oli harmillista, että äänestimme asiasta perustuslakivaliokunnassa ja jäimme vähemmistöön. Tästä lain soveltamisesta tulee melkoinen sotku. Käsitteet ovat sekaisin, ja paljon jää ongelmia oikeuskäytännölle. Myös Lamminen yhtyi tähän näkemykseen. Alennetaan kynnystä, mutta mihin asti? Tämä jää oikeuskäytännön varaan, ja vie vuosia, että oikeuskäytäntö selkiyttää tätä asiaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Meillä aviisi huusi tällä viikolla, että torniolainen pariskunta pettyi valinnanvapauskokeiluun, ja alle prosentti lappilaisista on pystynyt hyödyntämään tätä, koska meillä ei yksinkertaisesti sitä palvelutarjontaa ole. STM:n mukaan Suomessa on 500 yleislääkärin tai yleislääketieteen erikoislääkärin paikkaa terveyskeskuksissa täyttämättä. [Vilhelm Junnila: Kuka hyvinvointialuetta johtaa?] Lääkäreistä on pulaa erityisesti itäisillä ja pohjoisilla alueilla, joilla on jouduttu turvautumaan vuokralääkäreihin, ja nämä maksavat maltaita. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan vaje vaikuttaa merkittävästi erityisesti perusterveydenhuollon palvelujen toteuttamiseen, ja henkilövajeen ratkaiseminen edellyttäisikin monenlaisia toimenpiteitä aina koulutuspaikkojen lisäämisestä hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseen. Henkilöstövajeella on heijastusvaikutuksia myös hoitojonojen pidentymiseen. Kysynkin, ministeri Juuso, teiltä: ovatko rajalliset soteammattilaisresurssit nyt tällä hetkellä mielestänne tehokkaassa käytössä?

Arvoisa herra puhemies! Yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja yritystoiminnan uudistuminen ovat avainasemassa talouskasvun lisäämiseksi Suomessa. Erityisesti uusien yritysten menestys perustuu suurelta osin riittävään rahoituksen saatavuuteen. Nyt yrittäjiltä tulee toistuvasti viestiä siitä, että rahoitusta ei järkeviinkään hankkeisiin saada, tai jos lainaa myönnetään, niin ehdot ovat kovat. Vaaditaan suurta omarahoitusosuutta, korkeita korkoja, lyhyttä laina-aikaa tai kiinteistöjä vakuudeksi savupiippua myöten. Eilen vietettiin veropäivää, ja parasta tulosta olivat tehneet meidän pankkien liikelaitokset ja rahoituslaitokset. Vaikka varaa lainoittaa hankkeita on, pankkien nyörit pysyvät tiukasti kiinni. Pankkien sääntely olisi perattava, ja edustaja Mäkynen tässä kysyikin asiaa jo etukäteen, mutta siihen vastausta saamatta, jotta lainansaanti helpottuisi ja talous lähtisi nousuun. Arvoisa ministeri, onko tältä osin tulossa toimia?

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Juuson meriselitykset kuultiin Ivalon yöpäivystyksen osalta. Toivon, että ministeri Ikonen varmistaa Ivalon yöpäivystyksen rahoituksen turvaamisen, koska sille näytti olevan hallituksen vankkumaton tuki asiassa. Tätä jäämme Lapissa odottamaan. Hyvinvointialueilta irtisanotaan massoittain henkilökuntaa, ja Lapissa meillä on irtisanomisuhan alla pelkästään 700 henkilötyövuotta. Valtakunnallisesti jopa 10 000:ta sotealan työntekijää ajetaan kilometritehtaalle. Ei ole mitään järkeä, että ensin hoitajat heitetään pihalle ja sitten samassa heidät yritetään palkata takaisin, mikäli heitä on enää saatavilla. Tämä eläköitymiskehitys on tällä hetkellä niin voimakasta. On hallituksen valta ja vastuu korjata ja säätää lakeja. Olette kaksi vuotta syyttäneet hyvinvointialueita huonosta taloudenpidosta. Muiden syyttely ei auta suomalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita. Sen sijaan muutokset lakiin ja rahoitukseen ratkaisisivat tämän tilanteen. [Puhemies: Kysymys!] Kysyn, ministeri Ikonen: milloin hyvinvointialueitten tilanne on korjattu? [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä rahat?]

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus leikkii vastuuttomasti ihmisten hengellä ja terveydellä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Älkää viitsikö! — Välihuutoja oikealta] Lailla kiellätte Kemistä raskaan kirurgian. Sairaalan yöpäivystyksessä saa jatkossa olla ainoastaan yksi päivystävä lääkäri paikalla. Ivalon yöpäivystyksen mahdollisen lakkautuksen myötä välimatka hoitoon kasvaa jopa 500 kilometriin. Te pakotatte lakkauttamaan vuodeosastoja ympäri maan. Terveyskeskukset ja vuodeosastot ovat harvaan asuttujen alueiden turva, jossa on lääkkeet, ruoka ja hoito ympäri vuorokauden. Nyt olette sammuttamassa näitä valoja, koska ette ole varmistaneet rahoitusta ylläpitää palveluja. Vuodeosastot uhkaavat karata jopa kuuden tunnin ajomatkan päähän. Nämä lyhytnäköiset säästöt tulevat maksamaan taloudellisesti ja inhimillisesti todella paljon. Talouden kylmät numerot ajavat ihmisten ohitse. Ministeri Ikonen, pakotatteko alueet toteuttamaan arviointityöryhmän esitykset?

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ympäri Suomea kriisissä. Ihmiset ovat todella huolissaan tilanteesta. Hallituksen piti seurata hyvinvointialueiden rahoitusta. Huolet hyvinvointialueiden riittämättömästä rahoituksesta ovat kuitenkin kaikuneet kuuroille korville. Te, ministeri Ikonen, olette lähettänyt mustiin pukeutuneet pukumiehet ympäri Suomea säästämään hoidosta [Perussuomalaisten ryhmästä: Onko varmasti miehiä?] ja hoitoonpääsystä. Olette laittaneet hyvinvointialueet tekemään likaisen työn puolestanne. Olette nyt viimein kahden vuoden jälkeen esittäneet väliaikaista muutosta, jossa nollatulokseen päässeet hyvinvointialueet saavat lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Kuten tiedätte, tämä ei alueille riitä. Ministeri Ikonen, pakotatteko hyvinvointialueet yhdistymään toisiinsa taloudellisessa kriisissä, jonka olisitte voineet hoitaa jo vuonna 2023? [Jani Mäkelä: Miksette te hoitaneet?]

Arvoisa herra puhemies! Tässähän esitetään, että jatkossa työnantaja saa irtisanoa sopimuksen henkilöön perustuvasta syystä, vain asiallisesta syystä, ja tämä painava syyperuste nyt jää sitten pois. Uskon myös siihen, että tuomioistuimissa tullaan käymään tätä rajankäyntiä, miten tämä kohta täyttyy. Muutos tarkoittaa irtisanomiskynnyksen madaltamista, ja jatkossa henkilöperusteinen irtisanominen on käytännössä nykyistä helpompaa. Työntekijän kannalta tämä tarkoittaa myös heikompaa työsuhdeturvaa, ja tämä voi johtaa pahimmillaan siihen, että työntekijät eivät esimerkiksi uskalla nostaa epäkohtia ja työpaikan ongelmia esille. Samoin työllisyyttä edistäviin vaikutuksiin en kyllä tässä tapauksessa usko. Se voi olla sen sijaan niin, että tämä irtisanomissuojan heikentäminen voi lisätä työn kuormitusta, jonka on todettu heikentävän puolestaan tuottavuutta. Kyllä tämänkaltaisia ongelmia on myös tässä esityksessä sisällä.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus, lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa, mutta tuli 80 000 uutta työtöntä. Aika takamatkalta lähdetään kuromaan umpeen tätä kuilua. 320 000 työtöntä työnhakijaa, 129 000 pitkäaikaistyötöntä ja 70 000 alle 30-vuotiasta nuorta työttömänä. Tämä työllistymisseteli on kyllä hyvä asia, mutta niin kuin täällä kuultiin, myös Ojalan laskuopin mukaan se riittää vain kuudelle prosentille tästä joukosta. Se on aika marginaalinen osa. Haluan myös tuoda teille kansalaispalautetta. Sain tänään yhteydenoton eräältä kansalaiselta, joka oli työkyvyttömyyseläkkeen yhteydessä myös tehnyt töitä henkilökohtaisena avustajana, ja nyt tämän kurjistamispolitiikan seurauksena työn vastaanottaminen ei enää kannata. Eli toisin kuin täällä väitetään, että näitä kannustinloukkuja on purettu, niin niitä on myös synnytetty uusia lisää. Toivonkin, että nyt kääritte hihat ja ryhdytte purkamaan toden teolla näitä kannustinloukkuja pois.

Arvoisa herra puhemies! Lapissa on kova pula työvoimasta ja jopa siinä määrin, että peruspalvelujen järjestäminen on vaarantumassa. Sen takia esittäisin myös, kuten Räsänen tuossa edellä, toimenpiteitä pohjoisen ja Itä-Suomen hyväksi. On esitetty muun muassa verohuojennusta palkasta harvaan asutulle alueelle työn perässä muuttaville, mikä parantaisi tätä työvoiman saantitilannetta. Yksi asia, mikä on paljon ollut esillä, on opintolainojen anteeksianto vuosittain. Norjassa tämä on käytössä, että jos muutat pohjoisosaan Norjaa, niin saat 2 600 euroa vuodessa opintolainoista anteeksi, mutta korot pitää maksaa itse. Se on kyllä auttanut siihen, että on saatu sitten lääkäreitä ja semmoisia työntekijöitä, joista on pulaa, alueelle. Yksi keino olisi myös poistaa uusilta harvaan asuttujen alueiden yrityksiltä työnantajamaksut Norjan mallin mukaan. Tämä veisi tätä asiaa myös eteenpäin. Toivon, että ministeri ottaa näistä onkeensa. — Kiitos. [Hanna Räsänen: Erinomainen puheenvuoro!]