Timo Heinonen

Arvoisa puhemies! Tässä on saanut keskustelussa vähän sellaisen kuvan, että nykyhallituksella olisi toisenlainen linja kuin esimerkiksi edeltävällä, pääministeri Sanna Marinin hallituksella. Silloin Marinin hallitus, johon myös vasemmistoliitto ja vihreät kuuluivat, teki F-35-hankinnan Yhdysvalloista ja Israelista päätettiin hankkia Daavidin lingot tuolloin. Haluankin kiittää pääministeri Marinin hallitusta siitä, että näissä kysymyksissä edettiin Suomen turvallisuus edellä. Tuossa edellä edustaja Kiljunen vähän jotenkin ihmeellisesti kuvaili tuota minun puheenvuoroani. Totta kai sellainen kukkien täyttämä maailma olisi parempi kuin se, missä varaudutaan siihen, että joku hyökkää. Mutta, edustaja Kiljunen, jos olisitte salissa, olisin halunnut kysyä teiltä, että ettekö te näe eroja diktatuurien ja demokraattisesti toimivien maiden välillä. Me asumme aggressiivisen diktatuurin naapurissa, ja kun naapuria emme voi valita, niin valitettavasti meidän on silloin varauduttava myös pahimpaan.

Arvoisa rouva puhemies! Emme varaudu sotaan siksi, että haluaisimme sotaa, vaan siksi, että emme enää koskaan sotaan joutuisi. Sen takia maamme hankkii aina oman turvallisuuden varmistamiseksi parasta mahdollista kalustoa, on kyse sitten aseista, teknologiasta tai droonisuojasta, kyberturvasta, mitä esimerkiksi ihan viime aikoina suomalaisetkin ovat meiltä kaivanneet. Suomen pitää olla näissäkin kysymyksissä luotettava toimija, olemme sitten ostajana tai toisaalta puolustusmateriaalin myyjänä. Ennakoitavuutta, pitkäjänteisyyttä alleviivasi valiokuntamme puheenjohtaja, edustaja Heikki Autto. Haluan vielä vientilupakysymyksissä, jotka ovat tämän toinen puolikas, alleviivata sitä, että EU:ssa näissä asioissa pitäisi olla yhteiset pelisäännöt.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti, jotta vielä kuulemme kollegoidenkin puheenvuorot: Asevelvollisuuslaki ja tämä esitys naisten vapaaehtoisen asepalveluksen lain muuttamisesta vahvistavat suomalaisten mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen, ja minun mielestäni nämä toimenpiteet ovat erittäin tervetulleita. Me olemme aiemmin korottaneet reservin yläikärajan 65:een. Me saamme näin hyvää osaamista entistä pidempään käyttöön. Nyt aloitamme kutsunnat koko ikäryhmälle, kokeilulla kolmella paikkakunnalla alkuun. Kutsumme sekä nuoret miehet että myös nuoret naiset kutsuntoihin ja tarjoamme ja kerromme mahdollisuuksia osallistua tähän yhteisen hienon isänmaamme puolustamiseen. Se on tärkeä laajennus. Haluan nostaa yhden asian: En anna periksi siinä, että toivon, että me saamme voimaan sen, että diabeetikot voivat osallistua omalta osaltaan vapaaehtoisesti maanpuolustukseen. Meillä on loistavia, hyviä esimerkkejä. Julkisuudessa taitaa olla meidän ministeri Matias Marttinen kertonut, että hän on suorittanut asepalveluksen ja käynyt reserviupseerikoulun. Ei ole ollut ongelmaa diabeetikolla tehdä sitä, ja näin on muuten monen muunkin kohdalla. Toivon, että tämä viesti nyt menee valiokuntamme puheenjohtaja Auton välityksellä eteenpäin ja myös laajasti yli hallitus—oppositio-rajojen, että annamme mahdollisuuden. Ukraina on osoittanut hyvällä tai huonolla tavalla sen, että tarvitaan monenlaista osaamista. Kaikkien ei tarvitse olla laskuvarjojääkäreitä tai taistelusukeltajia, vaan joku voi ohjata dronea, voidaan tehdä monenlaista erilaista työtä tämän isänmaan hyväksi. Ja kuten esimerkkinä sanoin, niin iso osa diabeetikoista pystyy lääkityksensä kanssa suorittamaan tämän, ja kun heillä on tahto, niin meidän pitää se mahdollistaa.

Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Edustaja Hänninen hyvin kuvasi tätä lainsäädäntöä ja tämän tarpeellisuutta maamme kokonaisturvallisuuden näkökulmasta, ja edellä tässä kuulimme myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Auton hyvän puheenvuoron. Nämä limittyvät erittäin vahvasti toisiinsa, kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta, ja huoltovarmuudella, varautumisella, on tässä aivan keskeisen suuri merkitys, ja Huoltovarmuuskeskus tätä kokonaisuutta koordinoi. Viime vuodet ovat hyvällä — tai huonolla — tavalla osoittaneet, mikä merkitys toimivalla huoltovarmuudella on. Kun ensin korona, covid, meidät yllätti, niin huomasimme, että ei kaikki ihan ollutkaan sillä tavalla kunnossa kuin ehkä olisi pitänyt olla, tai nyt sitten Hormuzinsalmen tapahtumien myötä polttoaineen ja öljyn kohdalla ovat nousseet esille myös nämä varautumisen ja huoltovarmuuden kysymykset. Tämä maskisotku oli tietysti ihan omaa luokkaansa silloin covidin aikaan, kun tilailtiin ympäri maailmaa vähän kuin Temusta konsanaan mitä sattuu ja lentokone kerrallaan niitä tänne tuli. Ei taida niitä sotkuja vieläkään olla oikein kunnolla selvitelty ja setvitty, mitä sieltä tilattiin, kenen valtuuksilla, minkälaisella poliittisella ohjauksella ja muulla. Sen takia on tärkeää, että tehdään näitä toimenpiteitä sellaisessa hetkessä, että olemme varautuneita tulevaisuudessa paremmin. Tätä voisi kuvata jollain tavalla ehkä snellmanilaisuudeksi, jonka perusajatus on se, että viime kädessä jokainen turvaa ensin itsensä. Ja näin muuten tässä covidissakin tapahtui. Kyllä Euroopassa ensin katsottiin, saavatko he itselleen rokotteita tai maskeja tai muita, ja kilpajuoksu oli aikamoinen. Ehkä tätäkin koordinaatiota on hyvä miettiä Euroopan unionissa yhdessä, mutta kun tiedämme, että se ei tule toimimaan sillä tavalla, niin silloin viisas snellmanilaisuus on tässäkin päivässä tervetullutta.

Arvoisa herra puhemies! Tietyllä tavalla ajattelen samalla lailla kuin mitä edustaja Hoskonen tässä edellä kuvasi. On totta, että Euroopan unionissa on erilaisia maita, mutta kun meillä on tavaroidenkin vapaa liikkuvuus, joka EU:n sisällä toteutuu, ja tavara tulee rajojen yli kovinkin sujuvasti — tässä puhuttiin kodinkoneista, ja tietysti olemme aiemmin puhuneet erilaisista paketeista, joista tietysti iso osa tulee tänä päivänä myös EU:n ulkopuolelta — niin tarvitaan myös sellaista sääntelyä, että meillä on sitten samat pelisäännöt niillä toimijoilla, jotka Suomessa niitä myyvät, kuin toisaalta siinä, jos tavaraa hankitaan muualta EU:sta, Suomen rajojen ulkopuolelta. Tänään meillä on käsittelyssä kuluttajansuojalaki ja jätelaki. Tässä on puhuttu kestävästä siirtymästä, ja nostan itse esille myös EU:n tavaroiden korjattavuusdirektiivin, joka on osa tätä kokonaisuutta. Tuotteiden korjattavuus on erittäin tärkeää tänä maailmanaikana, kun puhutaan tavaroiden kestävästä käytöstä. Siellä on muutamia asioita, jotka sitten toisaalta vaikeuttavat sitä tuotteiden korjattavuutta. Merkkihuoltojen tiukat rajoitteet ovat yksi, ja sitten on tietynlainen suojeltu huolto, varaosien myynnin rajoittaminen ja tämäntyyppinen. Itse toivon, että kun tätä kilpailun reiluutta tässä salissa käsitellään niin oman lainsäädännön kuin EU:sta tulevankin lainsäädännön ympärillä, niin katsottaisiin aina kokonaisuutta, niin että se olisi mieluumminkin kilpailua lisäävä kuin sitä rajoittava. Tämän tuotteiden korjattavuuden kohdalla esimerkiksi tämmöinen suojeltu huolto, tavaroiden varaosien myynnin rajoittaminen merkkihuoltomallin kautta, kyllä rajoittaa kilpailua ja tuotteiden korjaamista sen sijaan, että ei toimittaisi niin kuin edustaja Hoskonen tuossa äsken sanoi, ettei korjata vaan hävitetään. Silloin toivon, että näissä löydetään järkeviä toimintamalleja. Kiitos ministeri Merelle.

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää ministeri Sanni Grahn-Laasosta tästä esityksestä. Tämä on tervetullut esitys Kelan etuuksien väärinkäytösten kitkemiseksi. Itse tätä nostin myös esille ja sain sosiaalisessa mediassa myös palautetta, että tämä on niin pieni osa näistä etuuksista. Itse vähän ihmettelin tällaista välinpitämätöntä ajattelua, mikä somekeskusteluissa esille nousi. Puhutaan yli seitsemästä miljoonasta, ja tässäkin salissa, olkoot se sitten kuinka pieni prosentti tai prosentin osa kokonaisetuuksista, on lukuisat kerrat käyty tiukkaa keskustelua siitä, mistä leikataan kaksi miljoonaa tai seitsemän miljoonaa tai kymmenen miljoonaa, ja tässä on nyt yksi seitsemän miljoonaa jälleen sellaista rahaa, joka on vilpillisesti itselle haettu, ja siitä on jääty kiinni, niin kuin edustaja Zyskowicz tässä edellä esille toi. Eli ne selville saadut ovat tässä — todennäköistä on, että näitä vilpillisesti saatuja Kela-etuuksia on vielä huomattavasti enempi. Niin kuin esille on tuotu, poste restante -osoitteiden käyttö sen takia, että saadaan korkeampia tukia, asutaan kuitenkin yhdessä, kuittien väärentämiset ja monet muut ovat niitä, joita näissä tehdään, ja eivät ne tapahdu vahingossa. On toki niitäkin tapauksia, joista on todettu, että on väärin saatu, tullut takaisinperintä, ja silloin ei ole kyse rikoksesta ja niissä on toimittu toisella tavalla. Mutta kun tämä maailma siirtyy sähköiseen maailmaan kiihtyvällä tahdilla — edustaja Zyskowicz toi esille sen, että tekoälyä voidaan käyttää näiden vilpillisten käyttöjen selville saamiseen — niin se toki myös avaa ihan uudenlaisiakin mahdollisuuksia vilpilliseen toimintaan myös Kela-etuuksien kohdalla. Kysyisin ministeri Sanni Grahn-Laasoselta: miten tämän lainsäädännön ja näiden muutosten valvontaan resursointi on varmistettu?

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri! Kotimainen ruuantuotanto on keskeinen osa huoltovarmuutta. Ruokahuollon varmistamiseksi täytyy parantaa myös lannoite- ja energiaomavaraisuuttamme. Pidän hyvänä sitä, että nyt luodaan tällainen yhteinen ohjaava ja mahdollistava kokonaisuus kestävän ja kannattavan ruokajärjestelmän rakentamiseksi, sillä vain kotimainen tuotanto turvaa ruuan saannin kriisitilanteissa, ja onneksi meillä omavaraisuus on varsin korkea. Huoltovarmuuden ylläpitäminen vaatii koko elintarvikeketjun toimivuutta pellolta kuluttajalle, ja sen tulee olla myös viljelijälle kannattavaa. Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille myös kotimaisen elintarviketeknologian. Se mahdollistaa monella tavalla kestävän ja kilpailukykyisen ruokajärjestelmän. Tässä on käyty keskustelua muun muassa lihantuotannosta. En itse näe niitä tietyllä tavalla vastakkainasettelevina, sillä lisäksi meidän kannattaa kyllä kotimaisten kasviproteiinin lähteiden kehittämistä vahvistaa. Se vahvistaa meidän huoltovarmuutta ja tukee myös monella tavalla terveellistä ja kestävää ruokavaliota.

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan tämän puheenvuoron otin sen takia, että tässä salissa aika usein kuulee, että ei virheitä koskaan myönnetä ja aina syytellään toisia hallituksia, edeltäjiä tai tulleita ja joskus jopa tulevia. Tässä on esimerkki siitä, että virheet myönnetään ja niitä ollaan valmiita korjaamaan, eli tämä on hyvin tekninen virhe. Jäin tuossa miettimään, oliko se kuitenkin edellinen hallitus, joka tämän virheen teki, ja me korjaamme, vai oliko se niin, että tämä alkukaudesta tehtiin. Mutta joka tapauksessa eduskunnassa pystytään tällaisia korjauksia tekemään. Toinen, mikä innoitti puheenvuoron käyttämään, oli tietysti sosiaalidemokraattien edustaja Suhosen puheenvuoro. Oli mukava kuulla, että edes joskus SDP tukee hallitusta ja tehdään yksimielisiä esityksiä. [Timo Suhosen välihuuto] Tämä on hyvä korjaus ja tarpeellinen korjaus. Perussuomalaisten edustaja Kangas hyvin kuvasi tätä kokonaisuutta, ja kyllä yhdyn keskustan edustaja Viljasen huomioihin myös luomuviljelyn kustannuksista ja siihen liittyvästä hallinnosta. Hän tietää tämän kentän hyvin ja nosti aivan oleellisen asian esille.

Arvoisa puhemies! Me saimme tässä hyvää keskustelua. Halusin muutamaan asiaan kiinnittää huomiota. Olen edustaja Vähämäen kanssa kyllä samaa mieltä siitä — niin kuin täällä on tuotu esille ja edustaja Lyly toi — että vuokra-asuminen on erittäin yleistä, ja valtaosassa nämä tapaukset toimivat täysin hyvin: niin vuokranantaja kuin vuokralainenkin ovat tyytyväisiä. Kun tässä keskustelussa nyt jäi aika kova paino sille, että vuokravakuutta ei kiusatakseen haluta palauttaa, niin kyllä itse uskallan sanoa, että isossa osassa on syitä siihen, miksi vuokravakuutta ei palauteta. Esimerkiksi asunnon loppusiivouksissa tai asunnon kuntoon tulleissa kysymyksissä, vaikkapa tupakoinnin tai kotieläinten tai muiden kautta, niihin yleensä aina löytyy ihan järkeviä perusteita. Pidän myös itse hyvänä tämän tupakoinnin rajaamisen taannehtivuutta, mihin täällä viitattiin, kerran meillä saattaa olla myös sellaisia asuntoja, joissa asutaan vuosikymmeniä, ja silloin olisi erikoinen tilanne, jos siellä osassa asunnoista voisi vielä tupakoida ja häiritä sillä talon muita asukkaita. [Puhemies koputtaa] Pidän tämän taannehtivuuden tuloa myönteisenä.

Arvoisa herra puhemies! Olen ministeri Leena Merta kiittänyt monet kerrat ja kiitän jälleen tänään. Tämä selkeyttää asuntojen vuokrausta. Kuka asunnossa asuu, sähköiset varoitukset ja tämä edustajakollegani Zyskowiczin pitkään ajama tupakoinnin rajoittaminen ovat erittäin tervetulleita. Tässä talossa odotetaan käsittelyyn myös asuntojen lyhytvuokrauksen lainsäädäntöä. Toivotaan, että siitä tulee sellainen, että ongelmiin voidaan puuttua niissä paikoissa, missä lyhytvuokraus niitä aiheuttaa, mutta toisaalta mahdollistetaan se siellä, vaikkapa Jyväskylässä, missä isojen tapahtumien yhteydessä se on tärkeä osa. Nostan, ministeri Meri, esille myös liikehuoneistojen korotetut yhtiövastikkeet. Olen tästä ollut teihin yhteydessä aiemminkin, ja toivoisin, että voitaisiin vielä kerran harkita tätä, että liikehuoneistojen yhtiövastikkeiden kertoimia voitaisiin laskea muullakin kuin yksituumaisuudella, kerran on parempi, että siinä talossa toimii kauppa [Puhemies koputtaa] edes pienemmällä vuokralla, pienemmällä vastikkeella, kuin ei kauppaa lainkaan.

Arvoisa herra puhemies! Ajattelin, että en tähän keskusteluun olisi osallistunut, mutta haluan nyt edustaja Hoskosen aika tunteikkaaseen puheenvuoroon sanoa, että ei ministeri Multala ole tätä jätteenpolttolakia tehnyt, joka on, [Hannu Hoskonen: Hän voi torjua sen!] vaan se on aiempien hallitusten toimenpiteitä, jota nyt sitten on tällä tavalla tehty. Kyllä muistan, että kun tässä salissa sitä lainsäädäntöä tehtiin, silloin varoitettiin, että rakennetaan liikaa jätteenpolttoa, ja sitä korvaamaan, mitä nyt sitten on tapahtunut esimerkiksi Venäjän suhteen, on tätä jätettä tuotu. Se on järjetöntä, ja toivottavasti siihen löytyy sopivasti valvontaa, ja muutenkin. Tämä sivutuotekysymys kaukolämmössä on sitten oma, mikä tuli tuosta edustaja Hoskosen puheenvuorosta mieleen, ja siihen toivon kyllä ministeri Multalalta tarmoa ja voimia ratkaista, miten se voidaan pitää päästöttömänä, niin kuin muuallakin Euroopassa. Tässä on käyty hyvää keskustelua myös paketeista, niin sanotusta temuttamisesta. Meillä yli 50 miljoonaa pakettia Suomeen tulee. Pelisääntöjen ja valvonnan pitää olla siellä kunnossa, niin että samoilla säännöillä toimitaan sillä puolella. Mutta sitten tämä virheistä oppiminen, mistä edustajat Harjanne ja Zyskowicz kävivät sananvaihtoon: On varmasti hyvä oppia virheistä ja myöntää ne ja katsoa tulevaisuuteen, niin kuin tässä todettiin, ja ydinvoima on varmasti yksi tulevaisuuden tärkeimmistä perusvoiman tuottajista. Me näemme sen, kun me emme ole tehneet niitä virheitä, joita vihreät olisivat aikanaan ennen Harjanteen valtakautta halunneet tehdä, [Naurua oikealta — Atte Harjanne: Teette toisia virheitä!] että me olisimme nyt siinä tilanteessa, missä ovat Unkari ja monet Itä-Euroopan maat, jotka ovat edelleen kiinni venäläisessä fossiilisessa polttoaineessa. Me emme ole, isolta osin sen takia, että meillä on tehty järkeviä ratkaisuja esimerkiksi ydinvoiman suhteen. Kysyisin ministeri Multalalta: kun tulevaisuuteen ennen muuta katsotaan, niin minkälaisella aikataululla te näette mahdolliseksi, että nämä pienet, hajautetumpaan energiatuotantoon nojaavat pienydinvoimalat voisivat olla meillä arkipäivää? [Aki Lindén: Entä se saksalainen kuningas?]

Arvoisa puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Tässä edellä kuulimme hyviä puheenvuoroja tästä hallituksen esityksestä, joka koskee siis eläinten kuljetuksia Euroopan unionin alueella. Tämän esityksen tavoitteena ja tarkoituksena on siis tehdä nyt tarvittavat muutokset meidän omaan kansalliseen lainsäädäntöömme Euroopan unionin niin kutsutun lemmikkieläinasetuksen kumoutumisen ja EU:n eläinterveyssäännöstön ja sitä vastaavien säännösten soveltamisen alkamisen johdosta. Niin kuin tässä edellä tuotiin esille — esimerkiksi rescue-koira-asiassa ja Kissaliiton lausunnossa, jotka ovat täällä esille nousseet — siinä, miten Euroopasta meille kotieläimiä tuodaan, on äärimmäisen tärkeää, että näissä valvonta on kohdallaan, jotta ne tapahtuvat kaikkien säädösten mukaisesti. Käsiteltävänä olevalla esityksellä ei arvioida olevan merkittäviä negatiivisia mutta ei toisaalta positiivisiakaan vaikutuksia eläinten hyvinvointiin. Se, miksi halusin tässä itse puheenvuoron käyttää, liittyy siihen, mistä täällä edustaja Hännisen kanssa jo tällä viikolla vähän toisesta kulmasta puhuimme, eli Suomen tullin resursseihin ja mahdollisuuksiin vastata tärkeästä turvallisuustehtävästään. Suomen lemmikkieläinten ja muiden kuin kaupallisten siirtojen valvonta kuuluu siis Tullin ja Ruokaviraston tehtäviin. Tulli valvoo lemmikkieläinten muita kuin kaupallisia siirtoja EU:n ulkopuolelta ja lemmikkieläinten kaupallisia sekä muita kuin kaupallisia siirtoja EU:n jäsenvaltiosta saavuttaessa. Ruokavirasto taasen valvoo Euroopan unionin ulkopuolelta kaupallisesti tuotavia lemmikkieläimiä, ja lisäksi Ruokavirastolla on sisämarkkinoilla rinnakkainen valvontatoimivalta. Niin kuin tätä asiaa eduskunnassa käsitellyt maa- ja metsätalousvaliokunta totesi, Tullilla ja Ruokavirastolla pitää olla riittävät resurssit lemmikkieläinten siirtoja koskevan lainsäädännön valvontaan. Tässä edellä tuotiin hyvin esille eläintautilaki, joka tässä kokonaisuudessa on esillä, rabies ja raivotauti ja sitten myös erityisesti afrikkalainen sikarutto. Myös siis afrikkalaisen sikaruton rajoitusvyöhykkeeltä siirrettyyn sian tai villisian lihaan, jota ei ole asianmukaisesti merkitty tai jolta puuttuvat vaadittavat asiakirjat, liittyy konkreettinen riski eläintaudin leviämisestä Suomeen. Tämän asian ennaltaehkäisemiseksi olemme tehneet runsaasti toimenpiteitä. Olemme lisänneet rahoitusta villisikakannan kurissa pitämiseksi omassa maassa ja toisaalta sen leviämisen estämiseksi Venäjän puolelta, tai sitten niinä aikoina, kun meri jäätyy, myös muita suuntia käyttäen. Kuten edellä on todettu, tulee raivotaudin ja afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen pyrkiä kaikin keinoin estämään. Siksi alleviivaan edelleen tätä valvontaresurssin riittävyyttä niin Ruokavirastolle kuin ennen muuta Tullille, josta tällä viikolla puhuimme esimerkiksi pakettivalvonnan osalta. Tehtäviä Tullilla riittää yllin kyllin.

Arvoisa herra puhemies, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Niin kuin edustaja Hänninen tuossa totesi, Tulli on ehdottomasti turvallisuuskysymys. Se on oleellinen osa tätä turvallisuuden kokonaisuutta, rajaturvallisuuden varmistamista, ja tähän nivoutuu laajasti niin valvonta kuin myös rajan pitävyys tavaroiden mutta myös laittomuuksien osalta. Tämä sähköinen tiedoksiantokokonaisuus on tervetullut, niin kuin tässä keskustelussa on hyvin esille tuotu. Se osaltaan varmistaa tietoturvaa, se varmistaa myös viestin perillemenoa, toimintavarmuutta mutta myös vapauttaa resursseja, joista tällä hetkellä Tulli itse asiassa aika tiukastikin taistelee tai jopa kärsii. Välillä aina tuntuu, että me politiikassa muistamme ne, jotka koviten ääntä pitävät, tai sen, missä eniten ongelmia tapahtuu, ja Tulli on tehnyt aika nöyrästi hiljaa omaa hyvää työtään ja jäänyt ehkä tässä laajassa turvallisuuden sektorissa vähän pienelle saannolle. Otan esimerkin, mitä kaikkea Tullissa näinä päivinä on tapahtunut: Esimerkiksi Kiinasta tulevien pienpakettien määrä on räjähtänyt. Vuonna 24 Kiinasta tuli paketteja — tällaisia pieniä, alle 150 euron niin sanottuja temupaketteja — 28 miljoonaa, ja tämä määrä oli edellisvuoteen verrattuna kahdeksankertainen. Viime vuonna eli vuodessa määrä jälleen yli tuplaantui. Viime vuonna näitä pieniä Kiinan paketteja tuli 54,5 miljoonaa, ja tästä määrästä valtaosa jäi Suomeen, noin neljännes jatkoi matkaa muualle Eurooppaan. Tämän vuoden alun tilastot kertovat, että ei temuttaminen ole ainakaan vähentymään päin, vaikka joitain toimia sinne on tehty. Määrien arvioidaan nousevan nyt yli 60 000 pakettiin, ja 99 prosenttia EU:n ulkopuolelta tulevista pienistä paketeista tulee Kiinasta. Pikkupakettien muodossa tulevat tuotteet eivät useimmiten itse asiassa täytä edes eurooppalaisia tuoteturvallisuusstandardeja, ja valtaosa tuotteista on itse asiassa jos ei kokonaan niin ainakin huonosti kierrätettäviä. Täytyy tietysti muistaa tässä salissa sekin, että Tulli joutuu painimaan näiden kaikkien pakettien kanssa. Sieltä pitäisi pystyä poimimaan vielä ne paketit, jotka ovat sitten puhtaasti rikollisuutta, vaikkapa huumeiden välittämistä tai jotain muuta. Tullilla on myös se vastuu varmistaa, että meidän maahan ei tule esimerkiksi sellaisia tekstiilejä tai lasten leluja, jotka aiheuttavat tukehtumisvaaroja tai muuta, ja näitä ei tietysti kukaan näissä Kiinan paketeissa pysty Tullin lisäksi valvomaan. Täytyy muistaa myös se, että jos nämä tuotteet ostettaisiin Suomesta, verokertymä olisi itse asiassa moninkertainen. Tätä pikkupakettien virtaa on jo verrattu lähes tsunamiksi, eli tämä ei ole vain merkittäviä veronmenetyksiä vaan myös valtavia päästöjä. Tämän kaiken ympärillä Tulli siis toimii. Tulli on nostanut itse myös esille huolen tuoteturvallisuudesta ja ympäristövaikutuksista. No, joitain toimiahan tälle sektorille on tehty, mutta tämä vain kuvaa sitä, minkälaisessa toimintaympäristössä Tulli tänä päivänä toimii. Sen lisäksi järjestäytynyt rikollisuus, siihen liittyvät salakuljetukset ja kaikki muu haastavat tietysti rajulla tavalla Tullin toimintaa. Itse toivon, että me myös tässä salissa ymmärrämme itse kukin sen, että Tullin rooli kokonaisturvallisuuden kannalta on erittäin keskeisen tärkeä. Se varmistaa meidän rajaturvallisuutta omalta osaltaan Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien ja muiden kanssa, ja toivon, että myös tämä otetaan tulevaisuudessa huomioon.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Essayahille esittelystä. — EU:sta tulevaa lainsäädäntöä, jota nyt sitten kansalliseen lainsäädäntöön tuodaan, ja tarvitaan varmasti selkeät pelisäännöt lintujen pesintäaikaisille hakkuille, eli turvataan pesintärauhaa. Niin kuin tässä edellä tuotiin esille, on haettu varmasti tasapainoa tälle kokonaisuudelle. Jos olen oikein ymmärtänyt, niin metsäyhtiöt itse asiassa sertifikaattien kautta ovat tällä tavalla jo toimineet tälläkin hetkellä, eli tämä ei ole mitenkään dramaattinen muutos siihen, miten vastuulliset metsäyhtiöt ovat hakkuitaan tehneet. Suomessa metsiä on hoidettu hyvin ja vastuullisesti pitkään, ja on tärkeää, että varmistamme linnuille myös elintilaa ja pesintätilaa. Tässä on esimerkiksi tuotu esille hömötiainen, joka on isolta osin meidän metsistä kadonnut, ja on tärkeää, että huolehditaan, että näillekin pienille kavereille jää paikkoja.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Leena Merta on ollut usein aihe kiittää ja jälleen tänään kiitän hyvästä työstä. Työperäisen hyväksikäytön rangaistavuus on erittäin odotettu toimenpide, kiitos siitä. Tällainen toiminta työmarkkinoilla on vääristänyt meidän kilpailutilannetta rakennusalalla, kausityössä ja monessa muussa, ja itse uskon, että tämä rangaistusten tiukentaminen toimii tässäkin tapauksessa, esimerkiksi liiketoimintakielto. Kysyisin oikeusministeri Mereltä valvontaresurssien riittävyydestä tähän ja sitten siitä, että jos yritys on ulkomaalainen ja tulee esimerkiksi Suomeen tarjoamaan EU:n sisällä tiettyjä palveluita, miten tämä saadaan siihen kohdistettua. Tai kun on alihankintaketjuja, joissa alihankkijayritys rikkoo näitä säädöksiä, onko silloin rangaistavuus ohjattavissa myös siihen varsinaiseen pääurakointiyhtiöön?

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiittää tässä puheenvuorossani liikenneministeri Rannetta. Olette tehnyt hyvää työtä ja laajasti katsonut tätä kokonaisuutta. Haluan osoittaa kiitoksen myös liikennejaostollemme, jonka kanssa olemme jo etukäteen tätä käsitelleet hyvässä yhteisymmärryksessä. Nostan esille maakuntalennot, jotka ovat kasvua ja elinvoimaa. Kävimme erittäin hyvän kuulemisen siitä, miten maassamme oli toimiva sisäinen palvelu, joka ajettiin sitten alas. Olemme ainoa Pohjoismaa, missä ei ole toimivaa, maan kattavaa sisäistä lentoliikennettä. Sellainen olisi mahdollista saada. Se vaatii vähän tahtoa, se vaatii vähän neuvottelua, se vaatii vähän yhteisymmärrystä. Korjausvelasta olemme paljon puhuneet. Se on kansallisomaisuutemme, ja meidän pitää tehdä ainakin kahden vaalikauden yhteinen ohjelma, 300—400 miljoonaa per vuosi korjausvelan umpeen kuromiseksi. Ja viimeisenä isot hankkeet — radat, kaupunkien raitiovaunuhankkeet, tiet, MAL-yhteistyö ja perusväylänpito. Tämän tasapainon pitää olla tulevaisuudessakin kunnossa.

Arvoisa puhemies! Rouva ministeri, hyvät edustajakollegat ja muut täysistuntoa seuraavat! Ihan jokainen suomalainen tarvitsee myös maaseudun tieverkkoa. Sitä pitkin kulkee ruoka tiloilta teollisuuteen ja kaupunkien kauppoihin. Sitä pitkin kulkevat teollisuuden raaka-aineet, tavarat ja ihmiset. Noin 90 prosenttia maamme tavaroista kuljetetaan itse asiassa kumipyörillä, mikä tekee kuorma-autoliikenteestä elinehdon kasvulle. Myös henkilöliikenteestä 90 prosenttia kulkee kumipyörillä. Olemme vientivetoinen maa kaukana keskeisistä markkinoista. Taloutemme toimii vain silloin, kun tavara liikkuu sujuvasti tehtaasta satamaan ja satamasta maailmalle. Selonteko muistuttaakin tästä hyvin konkreettisesti. Itse asiassa noin 90 prosenttia maamme viennistä kulkee meriteitse. Satamat ovat porttimme maailmalle, mutta portille päästäksemme tarvitsemme toimivan ja hyväkuntoisen tieverkon. Tämän takia olemme pääministeri Petteri Orpon hallituksen johdolla panostaneet tällä vaalikaudella historiallisella tavalla perusväylänpitoon — tämä siitä huolimatta, kuinka haastava maamme taloustilanne on. Me näemme kokoomuksessa tämän ”sekä että” ‑kysymyksenä, emme ”joko tai” ‑kysymyksenä. Kokoomus haluaa panostaa, kehittää ja myös pitää huolta liikenneverkoista teillä, rautateillä, vesillä ja ilmassakin. Tämä mahdollistaa ihmisten ja tavaroiden liikkumisen paikasta toiseen. Liikenneverkkomme on itse asiassa juuri niin vahva kuin sen heikoin kohta kulloinkin on. Kokoomus painottaakin, että liikennejärjestelmä on yksi maamme kilpailukyvyn perusrakenteista. Kun yhteydet toimivat, yritykset voivat investoida, työllistää ja viedä tuotteitaan maailmalle, myös Suomen eri puolille. Tieverkko muodostaa käytännössä logistiikkamme selkärangan, pienemmät tiet ja myös yksityistiet verisuoniston. Kun tieverkko toimii luotettavasti, kuljetukset ovat ennakoitavia ja kustannukset pysyvät hallinnassa. Kun tieverkko taasen rapautuu, vaikutukset näkyvät nopeasti yritysten kustannuksissa, toimintavarmuudessa ja lopulta myös työpaikoissa. Suomen väyläverkko on kuitenkin vuosien aikana päässyt monin paikoin kulumaan. Korjausvelka on noin 4,2 miljardia. Korjausvelka ei kuitenkaan synny yhdessä vuodessa tai hallituskaudessa. Se on syntynyt vuosien aikana, kun kunnossapitoon on käytetty liian vähän resursseja ja sitä on tehty vääränlaisella kalustolla. Suomen uhanalaisin karhu onkin tiekarhu, ja jos tiestöämme ei hoideta tiehöylin, niin ne eivät pysy kunnossa. Liikennejaoston puheenjohtajana olenkin nostanut esille tarpeen selvittää, mitä tienpidossamme on tapahtunut legendaarisen TVL:n aikakaudesta Tielaitoksen, ely-keskusten, Väyläviraston ja muiden kautta tähän päivään. [Tuomas Kettunen: Hyvä!] On täysin selvää, että virheitä on tehty, mutta vain tunnistamalla virheet voimme oppia niistä ja tehdä asiat paremmin tulevaisuudessa. Kyllä, tällä hallituskaudella olemme jo kertaalleen pysäyttäneet korjausvelan kasvun. Haluan kuitenkin olla rehellinen ja todeta, että tällä hetkellä korjausvelka on jälleen kasvussa. Sen pysyvä taittaminen vaatisi satoja miljoonia euroja lisää joka vuosi useamman vaalikauden ajan. [Tuomas Kettunen: Politiikka on arvovalintoja!] Arvoisa puhemies! Väyläverkon kunnossapito on myös talous- ja työllisyyspolitiikkaa. Kokoomuksessa katsomme, että toimiva liikennejärjestelmä on ennen kaikkea kasvun ja työn tekemisen edellytys. [Tuomas Kettusen välihuuto] Ensinnäkin meidän on pidettävä olemassa oleva väyläverkko kunnossa. Kunnossapito on kaikkein vaikuttavinta liikennepolitiikkaa. Näin vältetään kalliimmat korjaukset myöhemmin ja varmistetaan siis liikenteen sujuvuus. Ja älkää unohtako heitä ja meitä, jotka päivittäin tarvitsemme myös tätä valtion alempaa tieverkkoa. Näitä teitä pitkin ihmiset tulevat myös sinne rautatieasemille, lentokentille, mutta myös työpaikoille, kouluihin ja harrastuksiin. Omaa autoa Suomessa tarvitsee moni, ja sen käytön tulee olla jatkossakin mahdollista. Haluan myös korostaa maakuntalentokenttien roolia. Olemme muuten ainoa Pohjoismaa, missä ei ole toimivaa, kattavaa maan sisäistä lentoliikennettä. Sellainen meillä on ollut, ja sellainen maassamme voisi jatkossakin halutessamme olla. [Peter Östman: Hyvä!] Toiseksi meidän on varmistettava, että runkolinjat ovat kunnossa. MAL-yhteistyöhön panostetaan, tehdään isoja hankkeita. Kun keskeiset väylät ja pääradat toimivat hyvin, koko liikennejärjestelmä toimii tehokkaammin. Kolmanneksi meidän on poistettava logistiikan pullonkauloja, ja pienilläkin parannuksilla voidaan lisätä liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa infran merkitystä huoltovarmuudelle ja sotilaalliselle liikkuvuudelle. Väylät, satamat, rajanylityspaikat ja ratapihat muodostavat verkoston, joka tukee sekä talouden toimintaa että maanpuolustuksen edellytyksiä. Liikennejärjestelmä on lopulta paljon enemmän kuin infraa. Se on perusta sille, miten Suomi toimii, miten ihmiset liikkuvat, miten yritykset käyvät kauppaa ja miten yhteiskunta kestää myös kriiseissä. Arvoisa puhemies! Kun yhteydet toimivat luotettavasti, Suomi pysyy liikkeessä ja suomalainen työ ja yrittäjyys voivat menestyä myös tulevaisuudessa.

Arvoisa rouva puhemies! Parlamentaarista keskustelua on kaivattu, ja tietysti hivenen huolestuneena katselin tätä saliakin, kuinka vähän tähän parlamentaariseen keskusteluun väkeä osallistuu, tälläkään hetkellä ei edes kaikista puolueista, ja kuitenkin iso kysymys Naton rauhan ajan tehtävistä on tänään käsittelyssä, eikä kellokaan vielä ole edes virastoajan loppumisessa. Edustaja Zyskowicz nosti esille tämän ydinasekeskustelun. Yritimme SDP:n ryhmäpuhuja edustaja Kokolta tiedustella, mikä tässä ei kelpaa, kun hallitus on nyt tekemässä muutoksia, jotka tuovat meidät pohjoismaiselle linjalle, jossa ei rajoitteita ole laissa. No, olen kuullut, että sosiaalidemokraatit vertaavatkin nyt meitä Romaniaan. Onko se nyt sitten se viiteryhmä, jossa me haluamme olla? Ja ketkä tuntevat Romanian lainsäädännön, itse tunnen tältä osin, tietävät, että heidän ydinaselainsäädäntönsä on kyllä sellainen, että vaikka lakiin tämä on kirjattu, niin tosiasiallinen arki on Romaniassa aivan toisennäköistä. Tänään pääministeri Petteri Orpo on Iltalehdessä todennut ydinaseista: ”Ei tule, ei sijoiteta, ei liikutella.” Ja MTV-kolmosella 7. maaliskuuta ex-pääministeri Sanna Marin totesi: ”Hallitus on oikeassa.” Eli pääministeri, jolla oli paras tieto, kun maamme vietiin Natoon, totesi tästä ydinasekysymyksestä, että hallitus on oikeassa. Yritin edustaja Kokolta tiedustella, mikä tässä ei demareille tällä hetkellä käy, mutta kun edustaja Kokko ei nyt ole enää muiden työtehtävien takia salissa, niin kysyn edustaja Kiljuselta. Te äsken totesitte omassa puheenvuorossanne, että ”sen vuoksi”. Mihin viittasitte sanoilla ”sen vuoksi” — tähän prosessiin vai itse asiaan — kun te sanoitte, että sen vuoksi tämä pitää kirjata lakiin? Eli onko tässä ongelma nyt tämä prosessi, jossa te koette, että asiaa ei ole tarpeeksi parlamentaarisesti valmisteltu, kun sanoitte, että sen vuoksi pitää kirjata lakiin, vai onko se tämä itse asia? Eli teille ei kelpaa se malli, jota näyttävät nyt hallituspuolueet yksimielisesti tukevan? Myös keskusta on tullut samalle linjalle, mikä noudattelee tätä samaa tuttua, jonka pääministeri Orpo tänään Iltalehdessä totesi: Suomeen ei tule, Suomeen ei sijoiteta, Suomessa ei liikutella ydinaseita rauhan aikana. Miksi tämä pohjoismainen linja, edustaja Kiljunen, ei tämän päivän demareille kelpaa? Marinille näyttäisi kelpaavan.

Arvoisa puhemies! Liityimme Natoon 4.4.2023 pääministeri Sanna Marinin johdolla. Suomi ei asettanut liittymiselle reunaehtoja. Liityimme mukaan myös ydinasesuunnitteluryhmään, ja olemme ydinasepelotteen piirissä. Nyt on tullut aika purkaa 80-luvun YYA-aikakauden lainsäädäntöä, mitä silloin tehtiin, kun Suomi halusi rauhoitella Neuvostoliittoa. [Kimmo Kiljunen: Ei kun päinvastoin!] Edustaja Jani Kokko, te puhuitte hyvin ja selkeästi SDP:n linjasta. Voisitteko te nyt selkokielellä kertoa, miten teidän ajattelu eroaa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ja nähdäkseni myös keskustan linjasta, jonka mukaan Suomeen ei ydinaseita saisi tuoda tai sijoittaa rauhan aikana?

Arvoisa puhemies! Pidän edustaja Strandmanin aloitetta erittäin tervetulleena. Ei tässä riitä hyvä tahto, vaan kyllä tässä lainsäädännön rajoitteista on kyse. Ei tietenkään opettajanhuoneen pöydän ympärillä voida käydä keskusteluja sellaisista asioista sellaisten henkilöiden kesken, jos jollain ei ole oikeutta niitä tietoja saada. Eli se on laitonta tällä hetkellä, ja sen takia lainsäädäntöä pitää päivittää tältä osin. Eli vaikka hyvää tahtoa opettajanhuoneessa olisi käydä tällaista keskustelua, niin se ei onnistu. Meillä on selkeä raja-aita tällä hetkellä, jopa niin, että opettajanhuoneisiin ei kaikkialla edes voi laskea muita kuin heitä, joilla on sen lainsäädännön suomat oikeudet saada tieto. Tämä on ihan oleellinen osa tässä. Opiskeluhuolto, psykologi- ja kuraattoripalvelut ja kouluterveydenhoito, on tärkeä osa tässä tiedonsiirron ja salassapidon kokonaisuudessa, ja toivon, että kun nyt sotea lähdetään korjaamaan, myös tätä järjestämisvastuukysymystä tarkasteltaisiin, niin tämän osalta kuin esimerkiksi palo- ja pelastustoimen valtiollistamisenkin osalta.