Anette Karlsson

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille esittelystä. Vuokramarkkinoiden toimivuus edellyttää, että sääntely on selkeää, ennakoitavaa ja käytännössä sovellettavaa. Ministeri nostikin esittelyssä esille tärkeitä näkökulmia tähän liittyen. Esityksessä tarkennetaan menettelytapoja, kuten tiedoksiantoa, vuokran tarkistamista ja vakuuden käsittelyä. On hyvä, jos tulkinnanvaraisuutta voidaan vähentää ja riitatilanteita ennaltaehkäistä. Samalla on syytä todeta, että vuokralainen on usein vuokrasuhteessa heikommassa neuvotteluasemassa ja asunto on välttämättömyyshyödyke eikä vaihtoehtoja ole aina tosiasiallisesti tarjolla. Arvoisa puhemies! Keskeistä on arvioida, miten sääntelyn selkeys ja käytännön toimivuus toteutuvat samalla, kun turvataan riittävästi vuokralaisen asema.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Käsittelemme hallituksen esitystä, jossa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelujen järjestämisvastuu siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle eli käytännössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta Oikeuspalveluvirastolle. Samalla Oikeuspalveluviraston organisaatiota uudistetaan siten, että talous- ja velkaneuvonta eriytetään oikeusaputoimistoista omiksi talous- ja velkaneuvontatoimistoiksi. Uudistuksen keskeinen sisältö on hallinnollinen, ei sovittelun perusluonnetta muuttava. Sovittelu säilyy jatkossakin vapaaehtoisena, maksuttomana ja osapuolten kohtaamiseen perustuvana menettelynä, jossa korostuvat hyvitys, vastuunkanto ja konfliktin käsittely ilman raskasta oikeusprosessia. Esityksen tavoite on perusteltu. Sovittelupalvelujen asemaa osana oikeusjärjestelmää selkiytetään ja samalla pyritään vahvistamaan palvelujen valtakunnallista ohjausta, kehittämistä ja yhdenvertaista saatavuutta. Nykytilanteessa alueelliset erot palvelujen saavutettavuudessa ovat todellinen ongelma. Arvoisa puhemies! On kuitenkin syytä todeta selkeästi, että hallinnonalasiirto ei itsessään ratkaise näitä ongelmia. Sovittelun toimivuus rakentuu käytännön tasolla. Se perustuu paikalliseen yhteistyöhön, toimiviin palveluketjuihin sekä vapaaehtoissovittelijoiden merkittävään rooliin. Näiden edellytysten on säilyttävä ja vahvistuttava muutoksessa. Keskeinen kysymys on alueellinen yhdenvertaisuus. Esitykseen sisältyvä velvoite turvata palvelujen järjestäminen myös tilanteessa, jossa sopimuspohjainen tuotanto ei toteudu, on tärkeää. Sen toteutuminen ratkaisee pitkälti sen, tasoittuuko palvelujen saatavuus vai ei. Oikeusturvan näkökulmasta on myönteistä, että vastuusääntelyä täsmennetään ja sovittelutoimintaan osallistuvien asemaa selkeytetään rikosoikeudellisen virkavastuun osalta. Samalla on kuitenkin korostettava, että salassapidon, tietosuojan ja menettelyn vapaaehtoisuuden on toteuduttava käytännössä, ei ainoastaan sääntelytasolla. Arvoisa puhemies! Valmistelussa esillä ollut sovittelupalvelujen valtiollistaminen olisi voinut vahvistaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja laatua, mutta siihen ei tässä vaiheessa ryhdytty rahoitussyistä. Tämä jättää järjestelmään rakenteellisen kysymyksen, jota on perusteltua arvioida uudelleen tulevaisuudessa. Myös talous- ja velkaneuvonnan eriyttäminen on perusteltua esteellisyyssääntelyn ja toiminnan selkeyden kannalta. Uudistuksen onnistuminen riippuu kuitenkin siitä, kykeneekö uusi rakenne turvaamaan sujuvan palveluohjauksen ja oikea-aikaisen avun. Arvoisa puhemies! Kokonaisuutena esitys on kannatettava, mutta sen onnistuminen riippuu toimeenpanosta. Keskeistä on varmistaa, että sovittelun matalan kynnyksen luonne, inhimillisyys ja alueellinen saavutettavuus eivät heikkene muutoksen seurauksena. Lopulta kyse on oikeusjärjestelmän uskottavuudesta ihmisten arjessa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Käsittelemme tänään uudistusta, joka koskee vuokrasuhteisiin liittyviä riitoja. Kyse on pienten riita-asioiden menettelystä, jota voidaan käyttää esimerkiksi vuokranmaksua, asunnon kuntoa tai häätötilanteita koskevissa riidoissa. Menettely on tarkoitettu tilanteisiin, joissa riidan arvo on enintään 10 000 euroa tai kyse on asiasta, jolle ei ole helppo laittaa hintalappua. Tavoite on erittäin kannatettava. Se madaltaa kynnystä viedä riita-asia tuomioistuimeen sekä pienentää kuluriskiä ja nopeuttaa käsittelyä. Nykytilanne ei ole kestävä. Liian moni pieni mutta ihmiselle erittäin merkittävä riita jää viemättä oikeuteen, koska pelätään korkeita kustannuksia tai pitkää prosessia. Oikeuden saatavuus ei saa olla kiinni ihmisen maksukyvystä. Tässä uudistuksessa kuluriski rajataan selvästi. Vastapuolen kuluja voi joutua korvaamaan enintään noin tuhanteen euroon asti. Se tekee riskistä ennakoitavan ja madaltaa kynnystä hakea oikeutta. Samalla menettely on kevyempi, pitkälti kirjallinen, eikä asianajaja ole välttämätön. Tuomarin roolia vahvistetaan, jotta asia tulee riittävästi selvitetyksi molempien osapuolten kannalta. Arvoisa puhemies! Lakivaliokunta kiinnittää aivan perustellusti huomiota siihen, että uudistus jää soveltamisalaltaan kapeaksi. Se koskee vuokrasuhteisiin liittyviä riitoja, vaikka samanlaisia ongelmia on laajasti myös muissa arjen riidoissa. Siksi on tärkeää, että valiokunnan lausuma otetaan vakavasti. Uudistuksen toimivuutta on seurattava ja kokemuksia hyödynnettävä. Jos malli toimii, sitä on syytä laajentaa myös muihin pienempiin riita-asioihin, kuten kuluttajariitoihin. Arvoisa puhemies! Kyse on perus- ja ihmisoikeuskysymyksestä. Oikeuden saaminen ja oman asian saattaminen tuomioistuimen käsiteltäväksi eivät saa jäädä kiinni rahasta tai jaksamisesta. Tässä Suomella on vielä parannettavaa. Käräjäoikeudet ovat valmiiksi ruuhkautuneet, ja käsittelyajoista on tullut myös kansainvälisiä huomautuksia. Tämä uudistus todennäköisesti lisää asioiden määrää. Jos resursseja ei ole riittävästi, riskinä on, että käsittelyajat eivät lyhene vaan päinvastoin pitenevät. Siksi tilannetta on seurattava tarkasti ja tarvittaessa myös tuomioistuinten resursseja vahvistettava. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus vie oikeaan suuntaan. Kun kynnystä hakea oikeutta madalletaan hallitusti, parannetaan oikeusturvaa ja mahdollisuutta saada oikeutta myös tavallisissa elämäntilanteissa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus nojaa työllisyyspolitiikassaan pelkästään talouskasvuun. Toivominen ei ratkaise pitkäaikaistyöttömyyttä. Tuoreen analyysin mukaan merkittävä osa työvoimasta ehtii syrjäytyä ennen kuin talous ehtiä elpyä. Viimeksi eilen keskustelin 50-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän kanssa. Hän on hakenut satoja työpaikkoja, ja hänellä on vahvaa asiantuntemusta, mutta töitä ei vain löydy. Arbetslöshet handlar inte bara om siffror. Det handlar om människor som söker jobb varje dag men inte kommer vidare. Ärade minister Marttinen, kan ni lova att långtidsarbetslösa efter ramrian får det stöd de förtjänar? Arvoisa ministeri, voitteko luvata, että kehysriihen jälkeen pitkäaikaistyötön saa ne tarvitsemansa tukitoimet, jotka hän tarvitsee?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hyvä hallitus, te olette olleet vallassa nyt tuhat päivää. Suurista lupauksista huolimatta Suomella on Euroopan korkein työttömyys. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 50 000:lla tämän hallituskauden aikana. Elinkeinoelämän valtuuskunnan analyysin mukaan enemmistö pitkäaikaistyöttömistä on vaikeasti työllistyviä. Mitä iäkkäämmästä ihmisestä on kyse, sitä heikommalla todennäköisyydellä hän työllistyy. Nyt hänen olisi oikea aika opiskella. Hyvä hallitus, te mahdollistatte vain avoimen korkeakouluopintojen suorittamisen työttömyysturvalla. Suuri osa työttömistä ei tästä juuri hyödy. SDP on esittänyt laajaa oikeutta opiskella työttömyysturvalla myös toisella asteella. Arvoisa työministeri Marttinen, eikö nyt olisi aika ottaa tämä SDP:n esitys toteutukseen?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Sosiaalityöntekijänä en voi olla muuta kuin huolissani, kun katson hallituksen sotesaavutuksia. Hoitotakuuta on heikennetty, asiakasmaksuja korotettu, vanhuspalveluista leikattu ja lastensuojelun jälkihuoltoa heikennetty, ja hyvinvointialueita on pakotettu irtisanomaan merkittävä määrä soteammattilaisia. Ja valitettavasti loppua ei ole näköpiirissä. Hallitus suunnittelee lisäleikkauksia, jotka osuvat erityisesti Uudenmaan hyvinvointialueisiin ja sosiaalihuoltoon eli vammaisten ja vanhusten palveluihin. Voisiko hallitus vihdoin muuttaa suuntaa ja perua suunnitellut lisäleikkaukset kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta lapsilta, sairailta, vammaisilta ja vanhuksilta ja vaikka jättää suuryritysten verohelpotukset tekemättä?

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kiertotalous ei ole vain talouskysymys vaan ennen kaikkea ympäristökysymys. Jokainen materiaali, joka saadaan takaisin käyttöön, vähentää luonnonvarojen ottamista, kaivamista ja polttamista. Siksi on hyvä, että sääntelyä kehitetään niin, ettei se turhaan estä materiaalien turvallista hyödyntämistä. Jos haluamme aidosti vähentää päästöjä, suojella vesistöjä ja hillitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä, meidän on saatava kierrätystä vahvistettua kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Se taas vaatii toimivaa säätelyä. Tämä esitys on askel oikeaan suuntaan.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On tärkeää, että asuntorahoituksen sääntelyä tarkastellaan ja että ensiasunnon ostajien asemaa pyritään vahvistamaan. Laina-ajan pidentäminen 35 vuoteen ja enimmäisluototussuhteen nostaminen 95 prosenttiin voivat helpottaa asunnon hankintaa. Samalla pidempi laina-aika kasvattaa kokonaiskustannuksia ja sitoo kotitalouden velkaan entistä pidemmäksi ajaksi. Lakimuutos ei myöskään automaattisesti muuta pankkien luotonmyöntökäytäntöjä, joten vaikutukset riippuvat rahoitussektorin käytännöistä. Kun lainaa myönnetään lähes koko asunnon arvoa vastaan, puskurit ovat ohuet korkojen noustessa tai hintojen laskiessa. Ylivelkaantumisen taustalla ovat kuitenkin useimmiten vakuudettomat kulutusluotot, mutta velkataakan kasvu lisää silti haavoittuvuutta. Valitettavasti hallitus on samaan aikaan poistanut ensiasunnon varainsiirtoverovapauden ja uudistanut asp-järjestelmää tavalla, joka on jättänyt sen monin osin vähemmän houkuttelevaksi kuin tavallisen asuntolainan. Asp-järjestelmää tulisi korjata niin, että se aidosti tukee säästämistä ja ensimmäisen asunnon hankintaa. Asunto-osakeyhtiöiden osalta yhtiölainaosuuden kasvattaminen ja laina-aikojen pidentäminen lisäävät osakkeiden riskejä. Suuret yhtiölainat altistavat kotitaloudet korkojen nousulle ja rahoitusvastikkeiden äkillisille muutoksille, ja maksuvaikeuksissa vastuu voi siirtyä muille osakkaille. SDP on esittänyt vaihtoehtobudjetissaan ensiasunnon varainsiirtoverovapauden palauttamista ja määräaikaista korkovähennystä. Toivon, että hallitus arvioi nämä esitykset vakavasti, jotta niitä voitaisiin vielä tällä hallituskaudella edistää osana kestävää ja vastuullista asuntopolitiikkaa.

Kiitos, arvoisa puhemies, ärade talman! Kyse on tärkeästä muutoksesta, joka on syytä saada voimaan. Esitys selkeyttää viranomaisten toimintaa ja alan toimintaympäristöä sekä vahvistaa kuvaa Suomesta luotettavana investointiympäristönä. Nykyisessä taloustilanteessa tällä on painoarvoa. Muutoksella tarkennetaan malminetsintäluvan myöntämisen esteitä koskevaa sääntelyä. Lupa voitaisiin erityisestä syystä myöntää tilanteessa, jossa kaivosoikeus on rauennut tai peruutettu ja este johtuu siirtymäsäännöksistä. Nykyisin uusi lupa voi viivästyä vuosiksi, koska ennen hakemista on käytävä läpi lopettamismenettely ja odotettava lainvoimainen päätös. Muutoksella vältetään kohtuuttomia tilanteita ja joustavoitetaan sääntelyä hallitusti. Laajemmin kyse on siitä, millaisen viestin Suomi antaa investoinneille. Talous ei kasva toiveilla vaan teoilla. Jos haluamme hankkeita ja työpaikkoja, sääntelyn pitää olla selkeää ja ennakoitavaa. Tarpeettomat viiveet syövät uskottavuutta. Lopuksi haluan korostaa ympäristöä ja vastuullisuutta. Kaivostoiminta ei voi perustua oikoteihin. Sen on oltava ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Paikallisten ihmisten oikeudet, luonnon monimuotoisuus ja vesistöjen suojelu eivät ole sivuseikkoja vaan edellytyksiä toiminnalle. Tämä esitys ei heikennä näitä vaatimuksia, mikä on hyvä asia.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Olen kiitollinen siitä, että opetusministeri sanoo suoraselkäisesti, mistä on kyse, ja pyytää anteeksi, sillä tätä hallitustahan ei edes olisi, ellei RKP olisi siihen mennyt mukaan. Äitinä olen kuitenkin erittäin huolissani siitä, millaista yhteiskuntaa rakennamme, kun maamme kansanedustajat esiintyvät näin rasistisella tavalla. Varapääministeri Purra, oletteko todella sitä mieltä, että kohu tässä asiassa oli se ongelma, ei se rasistinen viesti, joka kuvilla välitettiin?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomalaisen yhteiskunnan keskeinen vahvuus on luottamus, luottamus siihen, että viranomaiset toimivat oikein, ja siihen, että laki koskee yhdenvertaisesti kaikkia. Tämä luottamus ei synny tyhjiössä vaan vaatii määrätietoista toimintaa oikeuslaitoksen toimivuuden turvaamiseksi ja hallinnon läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Turvallisuudesta puhuttaessa huomio kohdistuu usein poliisiin. Poliisin työ on välttämätöntä ja arvokasta, mutta se ei yksin kanna oikeusvaltiota. Poliisi on osa oikeudenhoidon kokonaisuutta, jossa syyttäjät, tuomioistuimet ja rikosseuraamusjärjestelmä ovat yhtä lailla ratkaisevassa roolissa. Oikeus toimii ketjuna, ja ketju on vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki, kuten täällä aiemminkin salissa tuotiin ilmi. Opiskelen oikeustiedettä, ja opiskelijoiden keskuudessa on pohdittu paljon oikeusvaltion tilaa. Viime aikoina huolta on esitetty siitä, että lainvalmistelu on ollut heikolla tasolla. Huolestuttavan moni lakiesitys on katsottu perustuslain kannalta ongelmalliseksi perustuslakivaliokunnassa. Kirjoittaessani notaarityötä vero-oikeudesta ja verottajan tiedonsaantioikeudesta tämä tuli konkreettisesti vastaan. Muitakin esimerkkejä löytyy, ja lainsäädännön arviointineuvoston tuoreet kannanotot muun muassa susilakiin liittyen ovat huolestuttavaa kuultavaa. Lainsäädäntöprosessin heikkous uhkaa oikeusvaltion legitimiteettiä ja sen myötä kansalaisten luottamusta yhteiskuntaan. Toinen haaste on järjestelmän toimimattomuus ja pullonkaulat. Laki voi olla huolellisesti kirjoitettu, mutta jos järjestelmä ei kykene käsittelemään asioita kohtuullisessa ajassa, oikeus jää toteutumatta. Viiveet ja ruuhkat eivät ole vain teknisiä ongelmia, vaan ne vaikuttavat suoraan ihmisten kokemukseen oikeudenmukaisuudesta. Oikeusvaltion toimivuus näkyy kaikkein selkeimmin rikosten uhrien asemassa. Uhrille pitkittynyt prosessi on henkilökohtainen ja usein kuormittava kokemus, joka pahimmassa tapauksessa voi estää toipumista ja jättää vääryyden kokemuksen elämään vuosikausiksi. Syytetyn osalta pitkittyneet käsittelyajat tarkoittavat epäselvyyttä tulevasta ja jatkuvaa huolta. Kansalaisjärjestöjen tekemä työ on tärkeää. Ne tarjoavat tukea, neuvontaa ja inhimillistä kohtaamista silloin, kun viranomaisprosessi tuntuu raskaalta tai etäiseltä. Monelle rikoksen uhrille järjestöt ovat ainoa matalan kynnyksen apu. Siksi huoli niihin kohdistuvista leikkauksista on aiheellinen, vaikka joululahjarahoillakin tätä on pystytty hieman korjaamaan. Kyse ei ole täydentävästä toiminnasta vaan uhrin oikeusturvan tosiasiallisista edellytyksistä. Oikeuslaitoksen kehittäminen edellyttää pitkäjänteistä työtä. Oikeusjärjestelmä ei kestä jatkuvaa venymistä, vaikka nyt usealla alueella, kuten Itä-Uudellamaalla, venymistä on enemmän kuin sitä saisi odottaa. Tulostavoitteisiin päästään vuosi toisensa perään, ja silti ollaan jatkuvasti jäljessä, koska juttumäärät kasvavat merkittävästi. Silloin kyse on rakenteellisesta ongelmasta. Suomen oikeusjärjestelmään tarvitaan ennakoitavuutta, kokonaisuuden ymmärtämistä ja ratkaisuja, jotka vahvistavat järjestelmän toimivuutta pitkällä aikavälillä. Oikeusvaltion ja oikeuslaitoksen uskottavuus rakentuu hitaasti, mutta se voi heiketä nopeasti, jos ihmiset kokevat, ettei oikeus enää toteudu ajallaan tai yhdenvertaisesti. Siksi oikeuslaitoksen toimivuudesta huolehtiminen ei ole meille kansanedustajille vain oikeudellinen velvollisuus, vaan kyse on luottamuksesta, jonka varaan koko hyvinvointivaltio rakentuu. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille hyvistä vastauksista tärkeisiin kysymyksiin. — Haluan tässä vielä nostaa esille, että ymmärrän, että vaikeassa taloustilanteessa on tarve löytää niitä säästöjä, mutta toivottavaa toki olisi, että niitä voitaisiin löytää tehostamalla hallintoa ja tekemällä muita toimia kuin ottamalla heiltä, jotka henkisesti ja taloudellisesti ovat joutuneet ikävään tilanteeseen, jos ovat olleet syytteen alaisina. Siinä mielessä näen sen huolestuttavaksi suunnaksi, että tämä on noussut ylipäätänsä nyt julkiseen keskusteluun ja että tämmöistä edistetään. Toinen asia, minkä haluaisin nostaa esiin, on edunvalvonta ja edunvalvojien erittäin suuri työkuorma ja myös heidän virheistään aiheutuneet hakemukset, mitkä valtio korvaa. Oletteko näitä edunvalvojien tilanteita miten paljon selvittänyt ja tarkastellut? Saavatko ihmiset korvauksia, jos edunvalvojat tekevät virheitä? — Kiitos paljon.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille esittelystä. — Suomessa luottamus oikeuslaitokseen on ollut pitkään vahva. Nyt kuitenkin luottamus on koetuksella. Tuomioistuimissa asiat kasaantuvat, käsittelyajat venyvät ja prosessit pitkittyvät. Tämä näkyy oikeuslaitoksen henkilöstön työpäivässä mutta myös kansalaisten arjessa. Eräs ikääntynyt kertoi minulle, että hänen autoonsa oli murtauduttu ja asian käsittely kesti Itä-Uudenmaan alueella reilun vuoden. Se on pitkä aika odottaa oikeutta ja vielä pidempi aika yrittää muistaa tapahtumakulkuja selkeästi todistajana. Arvoisa ministeri, miten hallitus varmistaa, että oikeuslaitos pystyy vastaamaan kasvavaan työmäärään, niin että kansalaisten oikeusturva toteutuu ajallaan ja yhdenvertaisesti kaikkialla Suomessa?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus perusteli vammaispalvelulain heikennyksiä sillä, että ihmisen elämänvaiheita on lupa arvioida ja että tuen tarve on eri asia lapsena, nuorena, aikuisena tai ikääntyneenä. Tämä ajattelu on YK:n vammaisten oikeuksien komitean linjausten vastaista, mutta kun hallitus haluaa katsoa ihmistä elämänvaiheiden kautta, tehdään se siellä, missä se on järkevää, ja tarkastellaan tätä budjettia samalla tavalla. Lapsuus: Lapsen elämässä ratkaisevaa on turva ja kokemus siitä, että kuuluu joukkoon. Nyt hallitus on heikentämässä lapsiperheiden toimeentuloa ja ajamassa tuhansia lapsia köyhyyteen. Kiitos kuitenkin, ministeri Grahn-Laasonen, että sanoit kuulleesi huoleni lasten tilanteesta — vaikka en ihan ole vakuuttunut siitä, että nyt suunnitellut lastensuojelulain muutokset korjaavat nyt tehtyä vahinkoa. Nuoruus: Hallitus näyttää tunnistaneen nuorten mielenterveyden ongelmat. Se on hyvä asia, mutta samaan aikaan hoitoonpääsy on heikentynyt ja palveluja tarjoavien hyvinvointialueiden taloustilanne on monella suunnalla jopa kriisissä. Aikuisuus: Aikuisille on luvassa lukuisia heikennyksiä, joista tässä nostan esille terveydenhuollon pitenevät hoitojonot, järjestöjen rahoituksen leikkaukset ja kuntoutuksen vähenemisen. Tämä tarkoittaa, että apua ei saa silloin kun työkyky olisi vielä pelastettavissa. Samaan aikaan viimesijaista toimeentulotukea kiristetään niin, että ihminen voi pahimmassa tilanteessa joutua pärjäämään alle 300 eurolla kuukaudessa. Monella toimeentulotuen saajalla on sairauksia ja mielenterveyden ongelmia. Näin massiivinen ja kohtuuton kiristys ei kannusta, vaan syventää ahdinkoa. Sosiaaliturvan idea on olla turvaverkko, ei pudotuskoe. Vanhuus: Että ei kuoltaisi nuorena eikä oltaisi sairaita — sitä Suomi on tavoitellut sukupolvien ajan, ja siinä olemme onnistuneet. Elämme yhä pidempään ja paremmassa kunnossa kuin aiemmat sukupolvet. Pitkäikäisyys on suomalainen menestystarina, jonka taustalla on pitkäjänteinen työ terveyden, koulutuksen ja sosiaalisen turvallisuuden eteen. Tänään ratkaistavana on, rakennammeko yhteiskuntaa, jossa myös vanhuudella on arvoa. Talousarviota lukiessani olen huolestunut. Teknologian varjolla ikääntyneiden palveluista leikataan 50 miljoonaa euroa. Tämä ei kävele käsi kädessä laadun, kehittämisen ja arvokkaan vanhuuden kanssa. Hyvä hallitus, turvaranneke ei huomaa yksinäisyyttä eikä nosta lattialle kaatunutta vanhusta ylös. Kun kotihoidon käyntejä vähennetään ja hoiva korvataan laitteilla, ikääntynyt joutuu pärjäämään nykyistä enemmän yksin. Ja valitettavan moni tietää, että ikääntyneet joutuvat jo nyt pärjäämään liian kauan turvattomassa ja yksinäisessä tilassa. Arvoisa puhemies! Tätä budjettia yhdistää yksi asia: vastuu siirtyy yhä enemmän yhteiskunnalta yksilölle ja perheelle. Lapsen odotetaan sopeutuvan, nuoren pärjäävän, aikuisen sinnittelevän ja ikääntyneen tulevan toimeen yksin. Kaikki tässä salissa tietävät, että toisenlainenkin suunta olisi ollut mahdollinen. Lopuksi haluan vielä todeta, että muutama vuosi sitten, kun paperitehdas suljettiin, oli kyse kansallisesta hätätilasta. Maan hallitus piti kriisikokouksen, kasasi tukipaketin ja myötäili tilanteessa. Nyt satoja hoitajia ja soteammattilaisia pistetään pihalle, vaikka vielä hetki sitten maassa oli hoitajapula. Missä ovat kriisikokoukset ja tukipaketit nyt kun sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja sen ammattilaisia ajetaan ahtaalle? — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Päiväkodissa oli pohdittu, ja lapseni kysyi minulta, onko lapsi tuhma, jos hän ei saa joululahjoja. Erittäin pysäyttävä kysymys, koska valitettavasti lapseni tulee vielä ymmärtämään, että maassamme on lapsia, jotka eivät saa tai edes toivo lahjaa jouluna. Tapasin osan heistä työskennellessäni sosiaalityöntekijänä. He toivovat jouluna lämpimän ruuan. Se kertoo arjesta, jossa köyhyys on vahvasti läsnä. Avustusjärjestöt näkevät suomalaisten ahdingon joka päivä. Lapsiperheet hakevat apua jo ennen joulua, eivät lahjoihin vaan ruokaan, vaatteisiin ja lääkkeisiin. Järjestöt kertovat, etteivät pysty auttamaan kaikkia. Apua hakevia on enemmän kuin apua on tarjolla, ja lahjoituksia on tullut vähemmän kuin aiempina vuosina. Nyt nähty lapsiperheiden huoli ja ahdinko ei ole sattumaa, vaan hallituksen toimien lopputulos. [Puhemies koputtaa] Tänä jouluna moni lapsi toivoo joulupukilta parempaa huomista. Olisiko hallituksella edes nyt joulun alla sydäntä ja huolta näistä lapsista ja perheistä, jotka ajetaan köyhyyteen ja ahdinkoon?

Arvoisa rouva puhemies, ärade talman! Hallitus väittää, että irtisanomissuojan heikennys parantaisi työllistymistä, mutta tästä ei ole lainkaan luotettavaa näyttöä tai tutkimusta. Kuitenkin on todennäköistä, että laki mahdollistaa helpommin irtisanomisen erityisesti isoissa yrityksissä. On todella epätodennäköistä, että tämä laki lisäisi työllisyyttä, parantaisi talouskasvua tai lisäisi kenenkään motivaatiota ja innostusta tehdä töitä. Hallituksen työllisyysvaikutuksissa ei kylläkään yllätä, että tällaisia keinoja lähdetään käyttämään. Hallitus on aikaisemmin yrittänyt parantaa työllisyyttä poistamalla työttömyysturvan suojaosan ja aikuiskoulutustuen, eli estänyt ihmisten mahdollisuuksia uudelleenkouluttautua, kun sellainen tarve on tullut esiin, esimerkiksi pitkäaikaissairauden kautta, työttömyysturvan omavastuupäiviä on lisätty, vuorotteluvapaa on poistettu, yt-menettelyaikaa on lyhennetty, mikä heikentää työntekijän mahdollisuuksia varautua mahdollisesti tulevaan työpaikan loppumiseen, perusteeton määräaikaisuus vuodeksi, ja lista jatkuu ja on pitkä. Kuten valitettavasti tiedämme, vaikutus ja tulos on ollut heikko: 70 000 työtöntä enemmän kuin muutama vuosi sitten. Tämän pitäisi jo saada hallitus ymmärtämään, että työntekijöiden kurittaminen, työttömien kurittaminen ja tavallisten suomalaisten tilanteen heikentäminen ei nosta Suomea suosta eikä vahvista meidän työllisyyslukuja. Lisäksi tämä lakiesitys lisää turvattomuutta, ja me tiedämme, että turvattomuus vaikuttaa negatiivisesti tuottavuuteen. Tämä ei ole toivottava suunta. Muistan itse hyvinvointialueella työskennelleenä yt-menettelyiden ollessa päällä, millainen vaikutus sillä oli itseen, koko työtiimiin ja koko siihen yhteisöön. Kehittäminen, tulevaisuus ja työn ja laadun parantaminen eivät olleet päällimmäisenä kenenkään mielessä, vaan jokainen pohti jatkuvasti omaa tulevaisuutta, työtovereiden tulevaisuutta ja sitä, tulevatko työt jatkumaan enää yt-menettelyiden jälkeen. Tästä tiedän, että kaikki työelämää turvattomammaksi tekevät teot ja lait vaikuttavat heikosti tuottavuuteen, mikä puolestaan vaikuttaa heikosti yrityksen toimintaan. Oikeustieteen opiskelijana katson tätä lakiesitystä myös siltä suunnalta, että aiempi oikeuskäytäntö menetetään. Tämä on erittäin ikävää ja tarpeetonta. Jatkossa tulee olemaan erittäin epäselvää, missä laillisen irtisanomisen raja menee. Tämä tulee väistämättä johtamaan lisääntyneisiin oikeustapauksiin, sillä asiaa tullaan selvittämään tuomioistuimissa, joissa uutta tulkintaa ja uutta linjausta tästä asiasta tehdään. Mutta oikeuslaitos on jo nyt ruuhkautunut. Erityisesti Itä-Uudenmaan käräjäoikeus on niin ruuhkautunut, että voidaan puhua siitä, että ihmiset sillä alueella ovat eriarvoisessa asemassa muuhun Suomeen nähden, ja lisäresursseja ei ole oikeuslaitokselle näköpiirissä. Tämä lakiesitys tulee heikentämään sekä työntekijän turvaa ja suojaa työpaikalla että muiden kansalaisten oikeusturvaa, sillä se tulee ruuhkauttamaan tuomioistuimia entisestään. Hallituksen tulisi nyt keskittyä työllisyyden vahvistamiseen ja luopua työelämän turvattomuuden lisäämisestä ja pienipalkkaisten ihmisten kurittamisesta. Tällaista esitystä ei tule edistää, vaan se tulee hylätä.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys on tärkeä askel kohti selkeämpää ja johdonmukaisempaa terrorismirikoksia koskevaa sääntelyä. On hyvä, että rikoslain kokonaisuus kootaan ymmärrettäväksi ja että viranomaisille annetaan mahdollisuus puuttua vakaviin uhkiin aiemmassa vaiheessa. Samalla on todettava, että lainsäädäntö ei yksin ratkaise radikalisoitumisen taustalla olevia ongelmia. Tätä puolta esitys käsittelee edelleen liian kevyesti. Turvallisuus ei synny pelkästä rikosvastuusta vaan kyvystä tunnistaa ja torjua radikalisoitumista jo ennen kuin rikollinen toiminta alkaa. Arvoisa puhemies! On myönteistä, että Suomi päivittää sääntelynsä vastaamaan muuttunutta turvallisuusympäristöä ja kansainvälisiä velvoitteita, mutta kokonaisuus on uskottava vasta silloin, kun rinnalle rakennetaan yhtä vahva ennalta ehkäisevä toimintamalli. Se vähentää radikalisoitumista, vahvistaa yhteiskunnan eheyttä ja on myös taloudellisesti järkevää. Arvoisa ministeri, onko hallituksella suunnitelmissa rakentaa [Puhemies: Aika!] radikalisoitumista ennalta ehkäisevä toimintamalli?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Laite-etsintöjen lain päivittäminen selkeyttää laillisuutta, mikä vahvistaa ihmisten oikeusturvaa. Edustaja Lehtinen toi esille sen, että suomalaiset luottavat viranomaisiin, ja ajattelen myös itse, että se on ollut yksi Suomen tärkeä vahvuus. Se, että laite-etsinnöissä siirrytään aikakauteen, jossa ensisijaisesti tarvitaan tuomioistuimen päätös, on oikeusturvan ja oikeusvaltion periaatteiden mukaista, mutta jaan huolet — jotka täällä ja lakivaliokunnassa on nostettu esiin — oikeuslaitoksen resursseista. Keto-Huovisen esille nostamat näkemykset tietoturvajärjestelmistä ja niiden toimivuudesta ja yhteensopivuusongelmista ovat aihealue, joka esiintyy aika monella sektorilla, kun oikeudenhoidosta puhutaan. Me tarvittaisiin Suomeen kokonaisajattelua, kokonaisuudistus, niin että me saataisiin meidän oikeusjärjestelmä ketterämmäksi, paremmin yhteentoimivaksi muiden viranomaisten kanssa, ja nämä laite-etsinnät ovat yksi osa tätä. Todennäköisesti tätä ruuhkautumista tulee tulemaan lisää, kun juttumääriä tulee lisää. Silloin on erittäin tärkeää, että pystymme seuraamaan resurssienlisäystarpeita ja mahdollisesti korjaamaan tilannetta, mutta tämän ohella olisi erittäin hyödyllistä rakentaa kokonaisvaltainen tietojärjestelmä, jossa eri viranomaiset pääsevät ketterämmin puhumaan toistensa kanssa, jolloin myös eri prosessien kustannuksia saadaan hillittyä. Uusi laki kansalaisen oikeusturvan kannalta tarkoittaa, että se parantaa yksityisyydensuojaa, oikeusturvaa ja luottamusta viranomaisiin ilman, että vakavan rikollisuuden tutkinta estyy. Tämä on ehdottomasti tärkeä tavoite, ja on hyvä, että se edistyy, mutta lain sivuvaikutuksia on ehdottomasti seurattava ja resursseja tarvittaessa korjattava. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Keskustelu, mitä täällä salissa on tänään käyty, on ollut erittäin arvokasta, sillä näemme koko ajan, että maailma muuttuu ja kansalaisten on jatkuvasti vaikeampaa tunnistaa mainos ystävän suosituksesta tai muusta kuvasta tai tiedosta, joka sosiaalisessa mediassa meidän eteemme tulee. Näen, että tämä uudistus parantaa läpinäkyvyyttä ja sillä tavalla vahvistaa suomalaista demokratiaa ja tulevaisuutta, mutta edustaja Perholehdon esille nostama huoli demokratian tulevaisuudesta on erittäin perusteltu. Demokratiassa päättäjinä tulisi aina olla hyvin erilaisia ihmisiä. Demokratia tarvitsee monimuotoisuutta, ja se tarkoittaa juuri sitä, että me tarvitsemme näkyvyyttä kaikille puolueille, ehdokkaille ja henkilöille, jotka ovat mukana samalla tavalla. Kun tämä sosiaalisen median käytön eli Metan alustojen käytön mahdollisuus sieltä poistuu, niin tilanne heikkenee, ja se voi johtaa myös demokratian vääristymiseen tavalla, mitä tässä asetuksessa ja laissa ei ole haettu takaa. Sen sijaan se, mikä on positiivista, on, että olemme heränneet disinformaatiokampanjoihin ja haluamme varmistaa ja vaikuttaa siihen, että poliittinen toiminta on läpinäkyvää. Se lisää luottamusta ja uskoa demokratiaan, ja puolestaan näen sen positiivisena asiana, sillä se vahvistaa rehellistä toimintaa ja rehellistä viestintää ja tekee myös viestinnästä avoimempaa. Sanktiot on hyvä olla, mutta näen senkin erittäin tärkeäksi, että on korostettu neuvonnan ja ohjauksen ensisijaisuutta, ja sen tulee olla myös se viesti, että kukaan ei jää pois poliittisesta toiminnasta tai poliittisesta mainonnasta sanktioiden pelossa. Tämä ei ole millään tavalla ollut tarkoitus, mutta meidän tulee myös seurata, mitä seurauksia tällä lailla tulee poliittiseen toimintaan olemaan, ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Äitinä olen nähnyt, miten paljon hyvää laadukas varhaiskasvatus tuo lapselle ja koko perheelle. Lapsi oppii, kehittyy ja saa kavereita, ja vanhemmat voivat olla töissä luottavaisin mielin. Henkilöstön vaihtuvuus kuitenkin vaikuttaa lapseen. Pieni lapsi tarvitsee tutun hoitajan, joka tuo turvaa arkeen. Pääsin ilokseni eilen päiväkodin vanhempainillassa todistamaan, miten sitoutuneita ja osaavia varhaiskasvatuksen ammattilaisia meillä Suomessa on. He hoitavat meidän arvokkaimpia aarteitamme, ja mielestäni he ansaitsevat kannustimia ja arvostusta. Hallitus panostaa täydennyskoulutukseen, mikä on hyvä alku. Voisimmeko selvittää myös uusia keinoja, joilla vahvistetaan alan veto- ja pitovoimaa? Esimerkiksi varhaiskasvatuksen henkilöstön vaatekorvauksen valtakunnallinen käyttöönotto voisi olla konkreettinen arvostuksen osoitus. Hyvä hallitus, oletteko valmiita laatimaan pitkäjänteisen suunnitelman, [Puhemies koputtaa] joka todella varmistaisi sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten riittävyyden [Puhemies koputtaa] että lasten oikeuden pysyviin ja turvallisiin ihmissuhteisiin?