Martin Paasi

Ärade fru talman! Täällä salissa kun kuuntelee tätä keskustelua, niin ei voi kuin ihmetellä tätä tietynlaista älyllistä epärehellisyyttä. Tämä vissiin kuuluun tähän politiikan lajiin, mutta siitäkin huolimatta kyllä ihmetyttää. Toisaalta pitäisi leikata ja toisaalta ei pidä leikata. Totuus on kuitenkin se, että meidän on pakko leikata juoksevia menojamme, [Vasemmistoliiton ryhmästä: Se on valinta!] koska niitä maksaa yhä harveneva määrä lapsia, tulevaisuuden sukupolvia, ja yhtä lailla meidän pitää luoda edellytyksiä kasvulle. Normaalisti kun puhutaan tällaisesta syklisestä taloudesta, niin kun menee hyvin, jarrutetaan vähän, ja kun menee huonosti, painetaan vähän lisää kaasua. Edellisessä hallituksessa painettiin kaasua suoraan ylämäkeen. Sen takia tämä Orpon hallitus on ollut tällaisissa ongelmissa. Onneksi on kuitenkin tehty 601 kappaletta kasvuun tähtäävää päätöstä — miettikää, 601 kappaletta. [Puhemies koputtaa] Luin ne ääneen, ja siinä meni kaksi tuntia 45 minuuttia. Se löytyy Paasipodista. Suosittelen teille kaikille.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Lohen esitystä siitä, että hallituksen esitys apteekkilaista lähetetään perustuslakivaliokuntaan.

Arvoisa rouva puhemies! SDP esittää lähes miljardin euron säästöpakettia. Tavoite on toki hyvä, mutta ehdotus ei kestä merivettä. Aineiston mukaan vähintään 400 miljoonaa euroa näistä säästöistä on joko kertaluonteisia tukia, joilla rahoitettaisiin pysyviä menoja, arvioita ilman konkreettisia toimenpiteitä tai eroja, jotka on kirjattu budjetissa kahteen kertaan. Lisäksi mukana on toimenpiteitä, jotka eivät edes ole säästöjä vaan veroluonteisia uusia maksuja. Esimerkiksi teollisuuden sähköistämisen tuen lakkautusta väitetään säästöksi, vaikka kyseessä on kertaluonteinen tuki, jota ei voi käyttää pysyvien menojen rahoittamiseen. Osasairauspäivärahan käytön edistäminen on listattu 60 miljoonan euron säästöksi ilman, että toimenpidettä on määritelty. Datakeskusten sähköverotukea käytetään sekä säästönä että veromuutoksen perusteluna, sama erä kahteen kertaan. Kun lähes puolet säästöistä on tällaista aineistoa, säästöpaketin uskottavuus murenee. Samanaikaisesti SDP lisää menoja noin 200 miljoonalla eurolla. Mukana on useita esityksiä, joiden kustannusarvio on selvästi alakanttiin tai puuttuu kokonaan. Esimerkiksi työttömyysturvalla opiskelun laajennukselle ei ole esitetty minkäänlaista kustannusarviota. Hyvinvointialueisiin kohdistuvat muutokset ovat käytännössä avoimia menositoumuksia ilman vaikutusarvioita. Käytännössä SDP:n menolisäykset ovat suurempia kuin mitä paperi kertoo. Arvoisa rouva puhemies! Veropolitiikan osalta SDP:n vaihtoehto sisältää mittavan kokonaisuuden työn, yrittämisen ja investointien veronkiristyksistä. Pk-yrityksille esitetään noin 600 miljoonan euron lisäverotusta. Muut kiristykset kohdistuvat listaamattomien yritysten osinkoverotukseen, sijoitusvakuutuksiin, yleishyödyllisiin yhteisöihin ja konsernien korkovähennysoikeuksiin. Suomi on kansainvälisesti pääomaköyhä maa, ja tässä tilanteessa kasvupääomaan kohdistuvat veronkiristykset ovat erityisen haitallisia. Arvonnousuvero, jota SDP esittää, toimisi käytännössä kasvupääoman karkotusverona. Se heikentäisi startup- ja kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuksia ja ohjaisi ulkomaiset sijoitukset Suomen ulkopuolelle. Arvoisa rouva puhemies! SDP peruu myös hallituksen päätökset marginaaliverojen alentamisesta. Marginaaliverojen keventäminen on kuitenkin tutkimusten mukaan yksi kustannustehokkaimmista tavoista lisätä työn tarjontaa ja talouskasvua, ja Suomessa marginaaliverotus on edelleen OECD:n kireimpiä. Huolestuttavaa on myös se, että SDP esittää Tesin pääomittamista 200 miljoonalla eurolla vuodessa aina vuoteen 2030 asti samalla, kun se kiristää kasvupääoman verotusta niin, että yksityisen pääoman liikkumatila supistuu. Lopputulos olisi markkinoiden kannalta kaksinkertainen ongelma. Yksityinen pääoma väistyisi kiristyvän verotuksen seurauksena, ja tilalle tulisi valtion pääomaa, joka syrjäyttäisi markkinalähtöistä rahoitusta. Tämä olisi poikkeuksellinen askel kohti valtiokapitalismia. Arvoisa rouva puhemies! SDP väittää, että heidän vaihtoehtonsa vähentäisi velkaantumista 400 miljoonalla eurolla suhteessa hallitusohjelmaan. Kun säästöjen epäuskottavuus, menolisäysten aliarviointi ja veromuutosten kielteiset kasvuvaikutukset otetaan huomioon, väite ei kestä tarkastelua. Eduskunnan tietopalvelun arviot eivät tue näkemystä siitä, että SDP:n vaihtoehto vähentäisi velkaantumista hallituksen linjaan verrattuna. Todennäköinen lopputulos olisi päinvastainen. Arvoisa rouva puhemies! On Suomen talouden ja hyvinvointivaltion kannalta tärkeää, että talouspolitiikka perustuu todennettaviin vaikutuksiin, ei toiveisiin tai näennäisiin säästöihin. SDP:n vaihtoehtobudjetti on kokonaisuus, jossa verotusta kiristetään laajasti, menoja lisätään ilman kattavaa rahoitusta ja yksityisen pääoman roolia kavennetaan samaan aikaan, kun valtion roolia kasvatetaan. Tämä ei vahvistaisi Suomen julkista taloutta eikä talouskasvua. Se heikentäisi molempia. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Voisimmeko nyt täällä salissa hieman aikuistua? Hallituksen kuin hallituksen päätöksistä osa jalkautuu nopeammin, osa hitaammin. Istuvan hallituksen vaikutus talouteen kestää tyypillisesti vuosia. Sanon tämän tällaisen kouluttautuneen talousjantterin ominaisuudessa. Taloudesta puhuttaessa korjaamme nyt, siis ihan aikuisten oikeesti, Marinin hallituksen jälkiä. Sitä ei kiistä kukaan, ei VTV eikä valtiovarainministeriö. Tämä ei miksikään muutu, vaikka kuinka kiukuttaisi. Yhtä lailla Orpon hallituksen päätöksiä kritisoidessa on viisasta pitää mielessä, ettei yksikään taloudesta jotain ymmärtävä ole hallituksen toimenpiteistä eri mieltä. Orpon hallitus on tehnyt talouden kannalta juuri oikeita asioita oikeassa järjestyksessä. Tätä mieltä ovat niin luottoluokittajat, markkinat kuin Kansainvälinen valuuttarahasto. Se, ettei tulosta vielä näy, ei tarkoita, [Puhemies koputtaa] että kannattaisi palata siihen talouspolitiikkaan, [Puhemies: Aika!] jolla aikaansaatiin nykytilanne, jota niin kiivaasti täällä kritisoitiin. [Markus Lohi: Hyvä puhe, mutta ei pidä paikkaansa!]

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, koska Suomen tuottavuus ei ole kasvanut viimeiseen 17 vuoteen. Se ei ole kasvanut sen takia, että Suomeen ei ole investoitu viimeiseen 17 vuoteen muuta kuin seiniin. Suomeen ei ole investoitu, koska täällä on ollut liian jäykät työmarkkinat, liian korkea verotus, liian paljon byrokratiaa. Muualla on yksinkertaisesti ollut kannattavampaa tehdä asioita. Emme elä tyhjiössä. Ihmiskunnan tekeminen hakeutuu sinne, missä on kannattavaa tehdä. Bulkkituotantoa Kiinassa, startuppaamista Yhdysvalloissa ja byrokratiaa EU:ssa. Talous kasvaa siitä, että tehdään enemmän tai paremmin. Tuottavuuden kasvu on kaiken talouskasvun ydin — eli se, että aikaansaadaan enemmän, parempaa, vähemmällä. Tämä unohtuu helposti ekonomistien, kuvaajien ja virkamiesten tilastojen ristitulessa. Miten Suomeen sitten syntyy enemmän tuottavampaa tekemistä? Investointien avulla. Kun kotimaiset tai ulkomaiset yritykset tai sijoittajat investoivat Suomeen jonkinlaiseen tekemiseen — joku myy tontin, toinen rakentaa hallin, kolmas tuotantolaitoksen — syntyy työpaikkoja, liikevaihtoa, voittoa, verotuloja ja Suomeen talouskasvua. Investointien haalimisen Suomeen tulisikin olla jokaisen hallituksen ykkösprioriteetti. No, miksi? Koska investoinneista syntyvillä verotuloilla maksetaan aivan kaikki: toimeentulotuet, terveydenhuollot, varhaiskasvatukset, peruskoulut, hyvinvointiyhteiskunnan infrastruktuurit, turvallisuus, kaikki. Investointien haalimiseksi Suomeen Suomessa pitää kansainvälisessä vertailussa olla kannattavaa tehdä ja yrittää. Siksi — siksi Orpon hallitus on purkanut byrokratiaa, joustavoittanut työmarkkinoita, laskenut veroja puolentoista miljardin edestä ja päättänyt 601 kasvutoimesta. Orpon hallituksen päätösten vaikutukset näkyvät kuitenkin vasta seuraavalla hallituskaudella, aivan kuten Marinin hallituksen vaikutukset näkyvät tämän hallituskauden aikana. Arvoisa rouva puhemies! On hyvää velkaa, ja on huonoa velkaa. Hyvä velka on investoitu johonkin tuottavaan tekemiseen. Se paitsi maksaa itsensä pois myös tuottaa voittoa uusiin investointeihin. Huonolla velalla taas rahoitetaan lähinnä kulutusta. Tällä hetkellä elämme kansakuntana velaksi — olemme eläneet viimeiset 17 vuotta. Tämä ei ole kestävää eikä vastuullista. Velan kasvu on siis pakko saada pysäytettyä. Marinin hallituksen aikana korkomenot olivat 0,8 miljardia vuodessa. Nyt samat lainat maksavat vajaa kolme miljardia vuodessa, vuoteen 2030 mennessä lähes viisi miljardia euroa vuodessa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen on viimeisten 17 vuoden aikana kasvanut 30 prosentista lähes 90 prosenttiin. Yhteensä noin 36 miljardin sote‑, puolustus‑ ja korkomenot tulevat vääjäämättömästi kasvamaan edelleen. Noin kymmenen miljardin vuotuinen ylikulutus pitäisi siis leikata budjetin jäljellä olevasta 53 miljardin osuudesta. Se tarkoittaa noin 20—30 prosentin leikkausta budjettiin. Arvoisa puhemies! Hyvä oppositio, olemme siis erittäin vakavan edessä. Suomessa on paljon kasvun edellytyksiä, ja Orpon hallitus on vauhdittanut näitä entisestään. Emme kuitenkaan voi laskea talouskasvun varaan, vaikka kaikkemme sen eteen teemmekin. Olemme osa maailmantaloutta, jonka myrskyt tyrskyävät myös kotirannassamme. Siksi usko Suomen tulevaisuuteen perustuu myös siihen, että pystymme elämään suu säkkiä myöten, niin että jäljelle jäävät valtion keskeisimmät palvelut ja toiminnot saadaan turvattua. Kaikille kaikkea ei enää käy. Jokainen valtion menon leikkaus on raskas. Oppositio, mikäli hallituksen keinot eivät teille passaa, niin kertokaa siis suunnitelmanne. Helpot poliittiset irtopisteet eivät Suomea pelasta.

Arvoisa rouva puhemies! Suomella on tuhannen taalan paikka siinä, kun ihmiskunta ottaa tekoälyn isosti käyttöön. Tekoäly vaatii paitsi puhdasta sähköä myös laskentaosaamista, ja näitä molempiahan Suomessa löytyy. Suomessa on sähköntuotannon tuplaamisen tiekartta, jossa tarkoituksena on tosiaan tuplata puhtaan sähkön tuotanto kymmenessä vuodessa. Tämän lisäksi Suomessa on aivan huippusiruosaamista, kvanttitietokoneosaamista, supertietokoneosaamista, kaikkea tällaista, mitä vaaditaan nimenomaan tekoälyn käyttöönottamiseksi. Nyt sitten, kun Suomeen tulee näitä datakeskuksia, julkinen keskustelu on mennyt siihen, että tämä on Suomen kannalta huonosti investoitu. Minä kysyisin ministeri Puistolta: onko niin, että kun sähköntuottoprojekteille saadaan sähkönostajia, niin se itse asiassa on hyvä asia? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä epävarmassa maailmanpoliittisessa ajassa on entistä tärkeämpää, että laitamme Suomen asiat kuntoon. Samalla kun sopeutamme julkista taloutta yhdeksällä miljardilla, panostamme merkittävästi kasvuun esimerkiksi alentamalla työnteon ja yrittämisen verotusta. Sen sijaan täytyy tätä opposition politiikkaa ihmetellä. Viime kauden velkajuhlien aikaan ei tuntunut olevan huolta huomisesta, ja velkarahankin piti olla ilmaista. Nyt olettekin yhtäkkiä huolissanne velkaantumisesta. Kuitenkaan teiltä ei ole vieläkään saatu konkreettista vaihtoehtoa siitä, mistä te itse sopeuttaisitte. Oikeastaan ainoat selkeät ehdotetut sopeutustoimet esimerkiksi demareilta ovat miljardien veromoukari suomalaisten yrittämiseen ja omistamiseen. Viimeisimpänä olette väläyttäneet jopa varallisuusveron palauttamista Suomeen. Uskotteko te todella, että miljardien veronkiristyksillä tämän maan suunta saadaan käännettyä? [Aki Lindénin välihuuto]

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen aloittaessa talous polki paikallaan. Sekä sote-kustannukset että valtionvelan korkomenot olivat kasvussa. Kymmeniä vuosia odotetut työmarkkinauudistukset olivat edelleen tekemättä, ja julkinen talous oli retuperällä. Tilanteen korjaamiseksi hallitus päätti historiallisen isoista, yhdeksän miljardin euron sopeutuksista julkiseen talouteen. Karsimme menoja, virtaviivaistimme Suomen rakenteita ja pyrimme turvaamaan hyvinvointivaltion edellytykset tuleville sukupolville. Valtiovarainministeriön arvion mukaan velkasuhteen kasvu saadaan tasaantumaan hallituskauden loppuun mennessä, [Välihuuto vasemmalta] kun hallituksen sopeutusohjelma toteutetaan täysimääräisesti. Mikäli tämäkään ei riitä, olemme valmiit tekemään myös lisää toimia Suomen talouden oikaisemiseksi. Arvoisa puhemies! Yksistään säästämällä taloutemme suunta ei kuitenkaan käänny. Tarvitsemme kasvua eli lisää työtä, yrityksiä ja investointeja. Vain sitä kautta saamme niitä verotuloja, joilla voimme rahoittaa koulutuksen, terveydenhuollon ja muut hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Kaikki julkiset palvelut maksetaan niillä euroilla, jotka syntyvät yksityisellä sektorilla. Se on se puro, joka pyörittää julkisen talouden vesiratasta. Jos yksityinen liiketoiminta tyrehtyy, myös julkisen sektorin toiminta ennen pitkää sakkaa. Tähän puroon tarvitaan siis lisää virtaa. Virran lisäämiseksi Orpon hallitus päätti heti alkuun merkittävistä kasvutoimista: sujuvoitamme luvitusta, panostamme koulutukseen, puramme yrittämisen esteitä ja uudistamme Suomen työmarkkinoita. Kevään 2024 kehysriihessä näitä toimia täydennettiin kasvurahoitusta lisäämällä ja uudella puhtaan siirtymän investointien verokannustimella. Yhteensä olemme tehneet päätöksiä yli 600 kasvutoimesta. Arvoisa puhemies! Hallitus ei kuitenkaan tyytynyt tähän. Puoliväliriihessä esitettiin historiallinen kasvupaketti. Kevennämme työnteon ja yrittämisen verotusta kahdella miljardilla eurolla. Pieni‑ ja keskituloisten palkansaajien verotus kevenee hallituskauden aikana yhteensä 1,2 miljardilla eurolla. [Pia Viitanen: Paljonko jää käteen?] Esimerkiksi kaksilapsiselle opettajaperheelle hallituksen veropäätösten jälkeen jää yli tuhat euroa vuodessa lisää rahaa käteen. [Pia Viitanen: Järjestäytyneellekö? — Ben Zyskowicz: Ajatella, oli Viitaselle vastaus valmiina!] Yhteisövero alenee 18 prosenttiin, mikä luo tilaa yrityksille investoida ja kehittää toimintaansa. Tuoreen yrittäjägallupin mukaan yhteisöveron alennus lisää investointi‑ ja kasvuhalukkuutta yli puolessa yrityksistä. Se on yhdeltä toimenpiteeltä valtavan paljon. Vain opposition aatteissa kasvua voidaan synnyttää valtiovetoisesti velkarahalla ja veronkorotuksilla. Onkin korkea aika sisäistää, että mikäli korkealla verotuksella saisi kasvua aikaiseksi, Suomen talous kasvaisi tällä hetkellä nopeimmin koko Euroopassa. Kestävä talouskasvu syntyy kuitenkin yksinomaan siitä, että Suomessa tehdään enemmän ja tuottavammin. [Välihuuto vasemmalta] Arvoisa puhemies! Opposition hallituskritiikissä ei ole pohjaa eikä johdonmukaisuutta. Yhtenä päivänä tehdään välikysymys velkaantumisesta, seuraavana päivänä vaaditaankin jo velkaantumista hillitsevien päätösten perumista. Tälläkin hetkellä toteutamme niitä toimia, joita keskustakin on vuosia ajanut. Viime viikolla saimme tietää, että SDP:n talousvaihtoehdossa ei olla valmiita priorisoimaan vaan vaikeat päätökset kuitataan muiden rahoilla. Jopa varallisuusvero on nyt SDP:n pöydällä. Taidatte tietää tämän itsekin: teiltä puuttuu visio — kokonaisvaltainen käsitys siitä, miten Suomi korjataan. [Välihuuto vasemmalta] Arvoisa puhemies! Suomalaiset ansaitsevat enemmän kuin jatkuvaa pelottelua ja veronkorotuksia. Suomalaiset ansaitsevat hallituksen, joka uskaltaa uudistaa, kantaa vastuuta ja rakentaa tulevaisuutta. [Vasemmalta: Ja nostaa yhteisöveroa!] Myös oppositio on tervetullut mukaan tähän työhön. Ei ole myöhäistä tuoda pöytään oma konkreettinen, paperille laskettu vaihtoehto, jos sellainen löytyy. Elämme aikaa, jolloin päätösten paino ja tulevaisuuden vastuut ovat poikkeuksellisen suuret. Talouden suunnanmuutos on välttämätöntä. Siihen tarvitsemme pitkäjänteisyyttä. Orpon hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomi olisi jatkossakin vahva, välittävä ja toimintakykyinen. [Ben Zyskowicz: Tätä olisi kuunnellut pidempäänkin! — Vasemmalta: No, nyt meni viisi minuuttia nelkyt sekuntia!]

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden kannalta kaikista olennaisinta on se, miten paljon maailmantalouden tekemisistä tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella. Mikäli tämä osuus kasvaa elikkä Suomen osuus maailmantaloudesta kasvaa, meillä menee hyvin. Jos se pysyy paikallaan, meillä menee huonosti. Talous kasvaa lisätekemisen lisäksi tuottavuudesta elikkä siitä, että aikaansaadaan Suomen rajojen sisäpuolella enemmän parempaa vähemmällä, toisin sanoen paremman tuottavuuden kannalta. Elikkä on osittain sitä, että tehdään enemmän, ja sitten toisaalta sitä, että tehdään enemmän parempaa vähemmällä. Enemmän ja tuottavampaa tekemistä puolestaan syntyy, kun Suomeen investoidaan. Silloin kun tänne investoidaan, hankitaan uusia asioita uudella rahalla, uusinta teknologiaa ja siihen ihmiset tekemään ja sitten siitä tuottamaan uusia palveluita tai tuotteita, tämä on se, mitä kautta talous ylipäätänsä kasvaa. Tällä hetkellä Suomeen investoidaankin erityisen paljon, ja siinä on taustana tekoälyn megatrendi maailmalta. Sitä mukaa kun ihmiskunta ottaa tekoälyn käyttöönsä, se vaatii julmetun määrän lisää muun muassa datahalleja. Täällä tänään ollaan kuultu, että datahallit ovat huono investointi, mutta niin kuin tässä aikaisemmin totesin, se, että Suomeen saadaan lisää tekemistä, lisää tuottavaa tekemistä, ei voi olla huono juttu Suomelle. Datahalleja Suomeen tulee sen takia, että meillä on paljon puhdasta sähköä. Microsoftilla, Googlella ja Amazonilla on yritystasolla tavoitteena olla hiilidioksidineutraaleita viiden tai kymmenen vuoden sisään, jopa hiilinegatiivisia. Se, että meillä on puhdasta sähköä Suomessa, on ensimmäinen asia, joka johtaa siihen, että me ylipäätänsä päästään näitten yritysten tutkalle. Mutta sekään ei riitä. Sen lisäksi Suomessa on paljon laskentaosaamista elikkä me osataan suunnitella tehokkaimpia siruja, mitä maailmasta löytyy, ja meillä on myöskin kokoomme nähden todella vahvaa kvanttitietokoneosaamista. Myös nämä asiat liittyvät ihmiskunnan tekoälyn käyttöön ottamiseen, koska tekoäly vaatii, kuten tiedetään, todella paljon laskentakapasiteettia. Ylipäätänsä meillä Suomessa on nytten tässä tuhannen taalan paikka. Meillä on toisaalta puhdasta sähköä tarvitsevia toimijoita, ja toisaalta meillä on tiekartta Suomen puhtaan sähköntuotannon tuplaamiseksi vuoteen 2035 mennessä. Kun pidämme huolen siitä, että tämä tiekartta pysyy ja kehittyy entisestään, niin se mahdollistaa paitsi sen, että Suomi ottaa täyden hyödyn tekoälyn jalkautumisesta ihmiskuntaan, myöskin sen, että me voidaan pystyttää vetyteollisuuden siivellä tulevat biobensatuotannot ja vihreän teräksen tuotanto. Kaikki tämä on vihreää siirtymää mutta ennen kaikkea Suomen talouskasvun ydintä.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kaupunkikuva on viime vuosina muuttunut vauhdilla. Sähköpotkulaudat ja muut mikroliikenteen muodot ovat tulleet jäädäkseen. Ne tarjoavat joustavan, vähäpäästöisen ja modernin vaihtoehdon kaupunkiliikkumiseen. Ne tuovat kuitenkin mukanaan myös haasteita, joihin lainsäädännön on pystyttävä vastaamaan. Tällä hetkellä kunnat eivät voi tehokkaasti puuttua sähköpotkulautojen määrään, käyttöaikoihin tai pysäköintiin, mikä on aiheuttanut merkittäviä turvallisuus- ja esteettömyysongelmia. Liikennesääntöjen epäselvyydet, päihtyneenä ajaminen ja väärin pysäköinti ovat lisänneet onnettomuuksia ja kuormittaneet terveydenhuoltoa sekä kaupunkien resursseja. Sähköpotkulautailuun liittyvät onnettomuudet aiheuttavat yhteiskunnalle vuosittain noin 130 miljoonan euron kustannukset. Tämä ei ole kestävää. Edustaja Castrén osoitti tutkimusryhmänsä kanssa, että onnettomuudet voidaan kuitenkin puolittaa yhteistyössä palveluntuottajien kanssa, kun nopeutta laskettiin ja viikonlopun yöajat lopetettiin. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tuo nyt eduskuntaan lakiesityksen, joka antaa kunnille kaivatut työkalut sähköpotkulautojen ja muun mikroliikenteen hallintaan. Mikroliikennelupa mahdollistaa sen, että kunnat voivat säädellä sähköpotkulautojen määrää, pysäköintiä ja käyttöaikoja paikallisiin olosuhteisiin sopivalla tavalla. Näin varmistamme, että mikroliikenteeseen saadaan sen parhaat puolet käyttöön ilman hallitsemattomia lieveilmiöitä. Uudistuksen myötä käyttöön otetaan myös selkeämmät pelisäännöt. Sähköpotkulautailua ohjataan uusilla liikennemerkeillä, ja merkittyjä pysäköintialueita lisätään. Tämä parantaa esteettömyyttä ja turvallisuutta kaikille kaupunkilaisille, erityisesti heille, joille väärin pysäköidyt potkulaudat ovat olleet todellinen liikkumiseste. Lisäksi otamme käyttöön 0,5 promillen rajan, joka koskee sähköpotkulaudan kuljettajaa. Päihtyneenä ajamisesta voi jatkossa seurata seuraamuksia, ja poliisi saa paremmat valtuudet puuttua vaarallisiin tilanteisiin. Arvoisa rouva puhemies! Tämä laki ei ole mikroliikenteen rajoittamista itseisarvona vaan sen hallinnan parantamista. Kaupunkien ei ole pakko rajoittaa sähköpotkulautojen käyttöä, mutta niille annetaan siihen mahdollisuus. Tavoitteena ei ole estää kaupunkilaisten sujuvaa ja ympäristöystävällistä liikkumista vaan tehdä siitä turvallisempaa ja paremmin hallittua. Samalla kun säätelemme paremmin sähköpotkulautojen käyttöä, meidän on muistettava laajempi tavoite: Suomen liikenteen kehittäminen kohti turvallisempaa ja sujuvampaa tulevaisuutta. Hallitus on sitoutunut liikenneturvallisuuden parantamiseen ja siihen, että vuonna 2050 Suomessa ei tapahtuisi yhtään liikennekuolemaa. Tämä laki on yksi askel kohti tätä tavoitetta.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät edustajakollegat! Tänään tarkastelemme SDP:n vaihtoehtobudjettia, joka on esitetty hallituksen talouslinjausten rinnalle. En voi välttyä huomiolta, että SDP:n vaihtoehdossa talouspoliittinen linja on epämääräinen ja ristiriitainen. Tämä heijastaa puoluetta, joka kritisoi äänekkäästi hallituksen toimenpiteitä mutta ei ole valmis tarjoamaan selkeää ja vastuullista vaihtoehtoa. [Oikealta: Juuri näin!] Ensinnäkin SDP:n vaihtoehtobudjetti hyväksyy merkittävän osan niistä linjauksista, joita hallitus on tehnyt talouden tasapainottamiseksi. Esimerkiksi arvonlisäveron yleiskannan korotus, jota SDP vastusti vielä syksyllä, hyväksytään vaihtoehdossa. Lisäksi hallituksen työttömyysturvan ja sosiaaliturvan uudistuksia ei vaihtoehtobudjetissa peruta, vaikka niitä on kritisoitu voimakkaasti. Tämä herättää kysymyksen: Mihin suuntaan SDP todella haluaa viedä talouspolitiikkaansa? Onko kyseessä aidosti vastuullinen vaihtoehto vai pelkkä poliittinen manööveri? Arvoisa rouva puhemies! SDP:n veropolitiikka kohdistuu erityisesti yrittäjiin ja omistajuuteen. Listaamattomien osakeyhtiöiden osinkoverohuojennuksen poisto, metsälahjavähennyksen poistaminen ja osakesäästötilin ylärajan korotuksen peruminen ovat kaikki esityksiä, jotka heikentävät kotimaisen omistajuuden edellytyksiä. Onko tämä viesti, jonka haluamme välittää Suomen yrittäjille ja työllistäjille? Hallituksen linja on selvä: vahva ja kannustava yrittäjyys on Suomen talouden perusta. SDP väittää sitoutuvansa hallituksen sopeutuksen mittakaavaan. Todellisuus on kuitenkin toinen. SDP:n vaihtoehdossa väitetyt säästöt, kuten teollisuuden sähköistämistuen lakkautus, eivät tuo merkittäviä lisäsopeutuksia, koska kyseinen tuki on päättymässä jo hallituksen linjauksen mukaisesti. Lisäksi SDP peruu sote-uudistuksen leikkauksia esittämättä niille uskottavaa rahoituspohjaa. Tämä synnyttää miljardien eurojen aukon julkiseen talouteen, joka jää täysin vaille konkreettista kattamista. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen ohjelma, kuten pääministeri Petteri Orpon hallituksen linjauksista tiedämme, perustuu kestävään kasvuun ja velkaantumisen pysäyttämiseen. Me pyrimme tasapainottamaan julkista taloutta yhdeksällä miljardilla eurolla tämän vaalikauden aikana samalla, kun panostamme tki-toimintaan, työllisyysasteen nostamiseen ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseen. Tämä on linja, joka ei ainoastaan tuo säästöjä vaan luo myös pohjan pitkäjänteiselle kasvulle. Hyvät kollegat! SDP:n vaihtoehtobudjetti kertoo enemmän puolueen linjattomuudesta kuin aidosta vaihtoehdosta. On vastuutonta esittää säästöjä ja veromuutoksia, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua tai tarjoa uskottavaa ratkaisua Suomen velkaantumisongelmaan. Meidän tehtävämme on rakentaa Suomea, joka elää varojensa mukaan ja luo kestävää hyvinvointia tuleville sukupolville. Tähän hallitus on sitoutunut, ja tätä työtä tulemme jatkamaan.

Arvoisa puhemies! Suomen osallistuminen Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin sotilaalliseen avustusoperaatioon EUMAMiin on tärkeä ei ainoastaan kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien vaan myös oman turvallisuutemme kannalta. Valtioneuvosto on esittänyt avustusoperaation jatkamista, ja Suomi valmistautuu jatkamaan osallistumistaan tähän operaatioon marraskuuhun 2026 saakka. Käytännön tukemme koostuu koulutus- ja neuvonantotehtävistä, joita toteutetaan EU-jäsenmaiden alueella, kuten Puolassa ja Saksassa. Tämä tuki auttaa ukrainalaisia sotilaita tehtävässään, joka on heidän kotimaansa puolustaminen mutta välillisesti myös eurooppalaisen vakauden ja vapauden puolustaminen. Suomen tuki Ukrainalle ei rajoitu vain sotilaalliseen apuun, se ulottuu kehitysyhteistyöhön, siviilikriisinhallintaan ja humanitaariseen apuun. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut 3,1 miljardia euroa Ukrainan tukemiseen, joista noin 2 miljardia euroa on kohdennettu puolustusmateriaalitukeen. On myös tärkeää muistaa ja muistuttaa, että tukemme ei ole yksittäinen teko, vaan pitää olla osa laajempaa eurooppalaista ja kansainvälistä sitoutumista. Euroopan unioni ja sen jäsenmaat ovat antaneet Ukrainalle yhteensä 39 miljardin euron edestä sotilaallista tukea. EU:n taloudellinen, humanitaarinen ja sotilaallinen apu on ollut ratkaisevaa Ukrainan selviytymisen kannalta, ja tämän tuen on jatkuttava niin kauan kuin se on tarpeen. Arvoisa puhemies! Ukrainan sotilaallisia valmiuksia on tuettava määrätietoisesti ja jatkuvasti, jotta heillä olisi tulevaisuudessa mahdollisuus neuvotella rauhan ehdoista tasavertaisina. On selvää, että täydellinen rauha ei ole aivan nurkan takana, mutta Ukrainan on kyettävä saavuttamaan neuvotteluasema, joka mahdollistaa hyväksyttävän rauhan. Tämä on mahdollista vain, jos Ukraina kykenee puolustautumaan ja ylläpitämään suvereniteettiaan. EUMAM-operaatio ja Suomen osallistuminen siihen ovat keskeisiä elementtejä tässä kokonaisuudessa. Suomi tukee vahvasti myös Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämistä. Tässä painopiste on siinä, että Euroopan puolustusteollinen kapasiteetti on saatava kasvamaan ja puolustustarvikkeiden sisämarkkinoita on vahvistettava, eikä vain Ukrainan tukemista varten vaan nimenomaan myös Euroopan oman puolustuskyvyn varmistamiseksi. Suomi aikoo olla aktiivinen toimija myös Ukrainan jälleenrakentamisessa. Vuosina 2024—2028 Suomi kohdistaa Ukrainalle kehitysyhteistyöksi määriteltyä tukea vähintään 290 miljoonaa euroa. Tämä raha ei mene pelkästään sodan tuhojen paikkaamiseen vaan pitkäaikaisten yhteistyöalueiden, kuten oikeusvaltion, koulutuksen ja energian ja ympäristöturvallisuuden kehittämiseen. Ukraina tarvitsee apua yhteiskuntansa jälleenrakentamiseksi, ja Suomi on valmis olemaan tässä työssä mukana. Arvoisa puhemies! Haluan korostaa, että Suomen osallistuminen EUMAM-operaatioon on välttämätöntä myös meidän oman turvallisuutemme kannalta. Venäjän aggressiivinen toiminta Ukrainassa on selkeä viesti siitä, että autoritääriset voimat ovat valmiita haastamaan demokraattiset arvot ja kansainvälisen oikeuden. Jos emme tue Ukrainaa tässä taistelussa, vaarannamme myös omat periaatteemme ja turvallisuutemme. Suomen tulee olla sitoutunut tukemaan Ukrainaa niin kauan kuin se on tarpeen. Tämä tuki ei ole vain poliittinen päätös, se on inhimillinen velvollisuutemme. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen talouden tila on vakava. Talouteemme tehtävät säästöt ovat välttämättömiä velkaantumisen tasaamiseksi. Samalla tarvitsemme kuitenkin talouden kasvua. Vahva ja kestävä kasvu on elinehto isänmaamme tulevaisuudelle. Kasvu rakentuu yrittäjyydestä ja yrityksissä tehtävästä työstä. Yrityksillä pitää olla paremmat mahdollisuudet kasvaa, kilpailla ja menestyä — mahdollisuus olla tuottavampia, eli mahdollisuus aikaansaada enemmän, parempaa, vähemmällä. Hallituksen ohjelma tukee yritysten kasvun edellytyksiä: Luvitusta sujuvoitetaan, markkinoita avataan kilpailulle ja työmarkkinoiden rakenteita uudistetaan. Vuosikymmeniä jäissä olleita yrittäjyyttä tukevia päätöksiä tuodaan toteen. [Keskustan ryhmästä: Myös alvia nostetaan!] Arvoisa ministeri Rydman, jatkuuhan yritysten kasvuedellytyksiä tukeva politiikka läpi vaalikauden?

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Suomi on tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen ja työikäisten määrän väheneminen asettavat valtavia haasteita julkiselle taloudelle ja palvelujärjestelmällemme. Vuoteen 2040 mennessä työikäinen väestö pienenee 68 000:lla samalla kun yli 75-vuotiaitten määrä kasvaa lähes 270 000:lla. Tämä kehitys luo kasvavaa painetta erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Meidän on tunnustettava nämä taloudelliset realiteetit ja varmistettava, että pystymme turvaamaan laadukkaat terveyspalvelut myös tulevaisuudessa. Siksi hallituksen esitys terveydenhuoltolain muuttamiseksi eli sairaala- ja päivystysverkoston uudistaminen on paitsi perusteltu myös välttämätön askel oikeaan suuntaan. Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, ettei Suomi voi pitää kiinni 90-luvun sairaalaverkosta, kun 2030-luvun väestöpohja on täysin erilainen. Meillä on edessämme tilanne, jossa hyvinvointialueet kamppailevat samanaikaisesti kasvavan palvelutarpeen ja supistuvan työvoiman kanssa. Jo nyt tiedämme, että jopa kolmannes hyvinvointialueiden henkilöstöstä tulee eläköitymään seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pienenevistä ikäluokista ei voida kouluttaa riittävästi uusia työntekijöitä täyttämään tätä vajetta. Tässä tilanteessa on täysin välttämätöntä, että pystymme parantamaan tuottavuutta ja kohdentamaan resursseja tehokkaammin, jotta palvelut saadaan turvattua kaikille. Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen ydin on tuottavuuden parantaminen ja resurssien järkevä käyttö eli se, että saisimme aikaiseksi enemmän parempaa vähemmällä. Tämä ei tarkoita sitä, että sulkisimme sairaaloita. Jokaisella hyvinvointialueella säilyy edelleen keskus- tai yliopistollinen sairaala, jossa voidaan hoitaa synnytyksiä ja toteuttaa kattavaa leikkaustoimintaa. Esityksellä pyritään siihen, että näiden sairaaloiden palvelut olisivat laadukkaita ja turvallisia kaikissa tilanteissa. Keskittämällä vaativaa leikkaustoimintaa ja monierikoisalaista päivystystä niihin sairaaloihin, joissa osaaminen ja resurssit ovat parhaimmillaan, varmistamme, että potilaat saavat parasta mahdollista hoitoa, vaikka heidän lähin päivystyssairaalaansa saattaisi olla hieman kauempana. Väestön näkökulmasta keskittyminen voi tarkoittaa, että tiettyjen palveluiden saavutettavuus heikkenee, mutta meidän on oltava rehellisiä. Erityisesti harvoin tarvittavissa mutta vaativissa erikoissairaanhoidon palveluissa laatu ja osaaminen ovat ensisijaisia tekijöitä. Esimerkiksi vakavissa vammoissa, sydäninfarkteissa tai aivoinfarkteissa keskitetty hoito on tutkitusti osoittautunut huomattavasti paremmaksi kuin hajautettu palvelu. Keskitetty hoito tarkoittaa paitsi parempia hoitotuloksia myös taloudellisesti tehokkaampaa toimintaa, mikä on kriittistä tulevaisuuden palvelujen turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Jotta voimme varmistaa riittävät palvelut, myös palveluverkon rakenteita on tarkasteltava realistisesti. Esityksen myötä monierikoisalaista ympärivuorokautista päivystystä ei jatkossa voida ylläpitää kaikissa nykyisissä sairaaloissa. Esityksessä ehdotetaan siirrettäväksi yöaikaista perusterveydenhuollon päivystystä erillisistä yksiköistä keskus- tai yliopistollisten sairaaloiden yhteyteen. Tämä on paitsi potilasturvallisuuden myös resurssien järkevän käytön näkökulmasta oikea ratkaisu. Yöaikaisia päivystyksiä on tietyillä alueilla käytetty erittäin vähän, esimerkiksi Salossa ja Oulaisissa 6—10 potilasta yössä, joten on selvää, että tällainen toiminta ei ole tehokasta. Tässä yhteydessä on myös syytä painottaa, että hallitus tukee hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää kiirevastaanottoa iltaisin ja viikonloppuisin terveyskeskuksissa tai paikallissairaaloissa, mikä helpottaa sairaalapäivystysten ruuhkia ja parantaa palveluiden saavutettavuutta. Arvoisa puhemies! Henkilöstöpulan ratkaisemiseksi on tehtävä merkittäviä ja pitkäkestoisia toimia. Emme voi enää sulkea silmiämme sote-henkilöstön kasvavilta haasteilta. Olemme tilanteessa, jossa hoitajapula on pahentunut viime vuosina ja lääkärivaje terveyskeskuksissa on pysynyt korkeana. Siksi esityksessä huomioidaan, että normivapauksilla ja yksityisen sektorin kapasiteettia hyödyntämällä voimme parantaa palveluiden saatavuutta ja lyhentää hoitojonoja. Päiväkirurgisten leikkausten hankkiminen yksityiseltä sektorilta on yksi keino nopeuttaa hoitoonpääsyä ja vähentää julkisen sektorin kuormitusta. On selvää, että nämäkään toimet eivät yksinään riitä ratkaisemaan terveydenhuollon kaikkia ongelmia, mutta ilman tuottavuuden parantamista emme pysty turvaamaan hyvinvointivaltion perusteita. Jotta myös tulevaisuudessa voimme pitää huolta pienistä, keskikokoisista ja vähän vanhemmista, meidän on uskallettava tehdä näitä päätöksiä nyt. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on askel kohti kestävämpää, laadukkaampaa ja tuottavampaa terveydenhuoltojärjestelmä. On selvää, että joudumme tekemään vaikeita valintoja, mutta ne ovat välttämättömiä. Meidän on varmistettava, että Suomi pystyy tulevaisuudessakin tarjoamaan laadukkaita terveyspalveluja, vaikka väestörakenteemme ja taloudelliset resurssimme muuttuvat. Siksi kannatan tätä esitystä ja toivon, että me kaikki eduskunnassa ymmärrämme sen tärkeyden.

Arvoisa puheenjohtaja! Täällä oppositiossa mieliala viikosta toiseen vähän vaihtelee. Tänään kuulemme, että hallitus sopeuttaisi asioita liian nopeasti, ja toisaalta toisinaan liian hitaasti. Täytyy sanoa, että tämä hallitus ei todellakaan sopeuta asioita liian nopeasti, pikemminkin päinvastoin. Julkisten menojen sopeutuskautta pyritään siis nyt pidentämään neljästä seitsemään vuoteen, jotta sopeutukset eivät sattuisi talouteen ja ihmisiin niin pahasti. Tämähän on hyvä asia, eikö ole? Vastineeksi Suomen sitten pitää sitoutua rakenteellisiin uudistuksiin ja näihin investointeihin. Siltikin tämän hallituksen päättämä yhdeksän miljardin euron sopeutusohjelma on eurooppalaisellakin mittakaavalla poikkeuksellisen voimakas sopeutusohjelma. Yhtä lailla se on välttämätöntä, koska edellisellä kaudella vihervasemmiston talousymmärryksellä veronmaksajien ”rahaa oli”, eivätkä menoa haitanneet jo silloin tiedossa olleet tulevaisuudessa kasvavat korkokustannukset. [Puhemies koputtaa] Koronastakaan ei ole syntipukiksi, koska se kosketti myös meidän verrokkimaita, [Puhemies: Kiitoksia, nyt minuutti on käytetty!] joilla vastuullisemman taloudenpidon ansiosta menee hyvin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvät kansanedustajat, esimerkiksi kokoomuksen kansanedustajat ovat myös erittäin huolissaan siitä, että hoitoa tarvitseva pieni, keskikokoinen tai vanhempi potilas ei tulevaisuudessa saisi sitä oikeanlaista hoitoa, mitä tämä tarvitsee. Soteen ryhdyttiin tiettävästi siksi, että aikaansaataisiin enemmän ja parempaa palvelua vähemmällä — enemmän, parempaa, vähemmällä. Miksi? Siksi, että voisimme pitää huolta heikoimmista myös tulevaisuudessa. Vain tuottavuutta parantamalla voimme puolustaa Suomen hyvinvointivaltiota, koska meiltä on rahat ja kohta myös tekijät loppu, ja siltä osin kuin tekijöitä vielä löytyykin, niin he ovat ihan loppu. Siksi — ja vain siksi — tuottavuutta on lisättävä myös hyvinvointialueilla, elikkä tätä ei tehdä huvin vuoksi, vaan me ollaan nyt pakon edessä. No, miten sitten tuottavuutta parannetaan? Muuttamalla toimintatapoja sellaisiksi, että pystytään tarjoamaan enemmän ja parempaa hoitoa ja välittämistä vähemmällä. Kaksi yksinkertaista esimerkkiä ovat esimerkiksi Kilon ja Urjalan terveysasemat. Siellä oli 3—6 kuukauden hoitojonot, ja sitten laitettiin käsittääkseni johtoporras jonnekin retriitille ja pyydettiin tekijöitä keksimään ratkaisua tälle kestämättömälle tilanteelle. Nämä sitten keksivät sellaisen ratkaisun, että laitetaan lääkäri keskelle huoneen lattiaa ja hänen ympärilleen sairaanhoitajia vastaamaan puhelimeen. Tällä tavoin hoidettiin 90 prosenttia kaikista potilaskäynneistä puhelimitse ennen kello 12:ta päivällä, ja iltapäivä olikin sitten tyhjää täynnä. Tämä on sitä enemmän, parempaa, vähemmällä ‑tekemistä. Eli tekeminen ei parane sillä, että tehdään enemmän, vaan sillä, että tehdään asioita paremmin. Oman kokemukseni mukaan ne henkilöt, jotka pystyvät muuttamaan tekemistä paremmaksi, ovat juuri nämä ruohonjuuritason tekijät eli ne, jotka tekevät ja tuottavat näitä palveluja, mitä meiltä nyt uupuu, sitä kapasiteettia, mitä meiltä nyt uupuu. Johtoportaita lisäämällä ei synny kuin sutta ja sekundaa. Poliitikoiden ei ainakaan pidä alkaa mikromanageeraamaan toimintatapojen muutosta. Hyvät toimintatapamuutokset syntyvät niiden sairaanhoitajien ja lääkäreiden toimesta, jotka tälläkin hetkellä hoitavat vanhusta, kirjoittavat reseptejä ja leikkaavat syöpää. Arvoisa rouva puhemies! Nyt tarvitaan työrauhaa, 2,2 miljardia lisää 24 miljardin lisäksi mutta loppujen lopuksi ja vääjäämättä myös palveluiden tuottavuuden lisäämistä. Ilman sitä mitkään rahat, johtoportaiden tai täysistuntojen määrät eivät riitä tilanteen korjaamiseksi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä lakialoite on hyvä. Haluaisin ehkä tuoda sellaisen ajatuksen tähän lisäksi, että pitkäjänteinen säästäminen sisällytettäisiin tähän tulkintaan, ihan esimerkiksi sellaisiin tilanteisiin, missä isovanhemmat säästävät lapsenlapselleen pitkäjänteisellä tuottotavoitteella, pahan päivän varalle tai tulevaisuuden tarpeisiin rahaa alaikäiselle lapselle, että myöskään tämäntyyppinen varallisuus ei olisi pakkolunastettava ennen tätä kyseistä tilannetta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen talous ei ole kasvanut 15 vuoteen, koska taloutemme tuottavuus ei ole kasvanut 15 vuoteen. Talous ei kasva, jos tuottavuus ei kasva. Talous kasvaa reaalisesti vain, kun taloudessa saadaan aikaiseksi enemmän parempaa vähemmällä. Hallituksen esitys eduskunnalle paikallisen sopimisen edistämiseksi mahdollistaa sen, että oman työpaikkansa tilanteen ja tarpeet parhaiten tuntevat paikalliset työnantajat ja työntekijät voivat joustavammin sopia omalle työpaikalleen parhaiten soveltuvista työehdoista. Tämä tukee tuottavuuden kasvua työpaikalla eli juuri sitä, että aikaansaadaan enemmän parempaa vähemmällä. Paikallisen sopimisen edistäminen on erityisen tärkeää myös siksi, että meiltä puuttuu oma valuutta. Kun oman valuutan arvonvaihtelut eivät taantumassa tarjoa vientiyrityksille vetoapua halpenevan kansallisen valuutan muodossa, jolloin suomalaiset palvelut ja tuottajat halpenevat ulkomaalaisten silmissä, on korostetun tärkeää, että työmarkkinat ovat joustavia ja dynaamisia. Työehtosopimusten asettamissa rajoissa tapahtuva paikallisen sopimisen ulottaminen järjestäytymättömiin yrityksiin lisää talouden joustavuutta ja sen dynaamisuutta. Arvoisa puhemies! Suomen hyvinvointivaltion kannalta olennaista on se, miten suuri osa maailmantaloudesta tehdään Suomen rajojen sisäpuolella. Mikäli tämä osuus kasvaa, me vaurastumme. Mikäli osuutemme maailmantaloudesta pienenee, köyhdymme. Kilpailemme siis kaikkien muiden maiden kanssa siitä tekemisestä, mitä maailmantaloudessa tehdään. Emme elä tyhjiössä. Siksi Suomessa tehdyn pitää olla yhtä sujuvaa ja kannattavaa kuin muualla tehdyn. Muuten tämä tekeminen siirtyy muualle ja Suomi köyhtyy. Hallituksen nyt tekemä erittäin merkittävä historiallinen esitys [Puhemies koputtaa] paikallisen sopimuksen laajentamiseksi parantaa selkeästi Suomen edellytyksiä kasvattaa osuuttaan maailmantaloudesta. Tästä on hyvä jatkaa.