Miapetra Kumpula-Natri

Arvoisa puhemies! Kuten ryhmäpuheenvuorossa sanoimme, turvallisuustilanteen muutos korostaa entisestään näitä selonteon aiheena olevia rauhan ajan yhteisiä puolustusharjoituksia. On erinomaisen tärkeää, että Suomi on tässä täyspainoisesti myös mukana. Haluan nostaa yhden kohdan esille, josta vähemmän tässä puhuttiin: Nimenomaan Itämeren turvallisuus ja tässäkin mainittu painotus osallistua laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin ensisijaisesti Itämerellä ja myös Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Meillä on Itämerellä tilanne, jossa Venäjän aiheuttamat hybridiuhkat ovat todellisia ja niistä johtuu myös kriittisen infrastruktuurin turvallisuuden takaamisen tarve, mutta meillä on käsillämme myös ekokatastrofin riski, jos öljykuljetukset tuohon posahtavat, vahingossa tai jonkun toimenpiteen seurauksena. On erinomaisen hienoa, että Itämerellä on laivastoa, johon voimme monipuolisesti laskea myös rauhan aikana turvaa tuottavasti.

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoiseksi tekoälyn tekee se, että sitä voi käyttää myös tunnistamaan tekoälyllä tehtyä sisältöä ja tunnistamaan niitä teoksia, joita se on lainannut, elikkä meillä on jo työkalu tehdä sitä työtä tekijänoikeuksien saamisen puolesta. Nyt on tärkeää kuulla tässä ministeriltä, onko Suomen kanta samansuuntainen kuin tuo Euroopan parlamentin valitettavasti vain oma-aloitemietintö, joka ei ole velvoittavaa lainsäädäntöä, mutta jossa halutaan täyttä avoimuutta tekoälysuojeltujen materiaalien käytöstä niin, että kehittäjien tulisi listata ne yksitellen ja pitää kirjaa hakurobottien käytöstä, ja puutteellinen listaus tai kirjanpito voisi olla tekijänoikeusloukkaus ja sitä kautta, sakon kautta tai rangaistuksen kautta, saataisiin rahat niille, joille se kuuluu: tekijöille. Kiinnostaa myös, onko teillä jotain kotimaisia tapoja ajatella asian eteenpäinviemistä. Itse uskon vahvasti ihmisten rakastavan oikeaa kulttuuria ja luovuutta. Konsertti, uusi tyylilaji, fanitus — eihän sellaiseen joku avatar pysty.

Arvoisa puhemies! En keksi elämässä sektoria, jota tekoäly ei muuttaisi, kulttuuriakin. Tekoäly voi kuitenkin olla vain tekoluovuutta, sillä pohja on ihmisen luovissa töissä, joista tekoäly on oppinut. Teknologian kehitys Mozartista minuun ei juuri muuttunut muuten kuin että sulkakynä ja muste nuottipaperilla vaihtuiat lyijykynäksi, mutta minusta lapseeni jo kovasti niin, että sävellajin transponointi, joka vei minulta koko illan, vie nykyään muutaman sekunnin näillä härpäkkeillä. Luovan työn tekijät hyödyntävät digitalisaatiota ja tekoälyäkin. He saavat myös kerralla globaalit markkinat, ja oma työ voi tehostua. Suomessa vaikkapa peliala on ollut hyötyjän puolella. Mutta — sitten tulee tämä iso mutta — musiikin ja av-sisällön tuottavat markkinat ovat kasvamassa kolmesta 64 miljardiin vain parissa vuodessa, ja silti alan ammattilaisten tulojen arvioidaan leikkautuvan jopa neljänneksellä. On vihastuttavaa, tylsää ja ärsyttävää, että hissimusiikkiakin tuotetaan jo tekoälyllä ja tekijänoikeuksia tallotaan. Lainsäätäjinä meidän tulee varmistaa, että tekoälytoimijat velvoitetaan hankkimaan luovan sisällön luvat ja maksamaan lisensiointimarkkinoiden kautta luovan työn tekijöille heille kuuluva palkka.

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta käsitteli tämän tuontipolttoaineita koskettavan lisävarastointivelvoitteen jatkamista, joka tulee suoraan EU-velvoitteista. Koska Ukrainan kriisi nostatti meille Eurooppaan kaasun kriisin ja tämä vanha varastointivelvoite päättyi vuoden 25 lopussa mutta valitettavasti jatkuu sota ja jatkuu epävarmuus, niin nyt tämä esitys tehdään niin, että se päättyy vuoteen 27. Suomi tekee tämän siis osana Euroopan unionia. Meillä itsellämme ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, mutta me käytämme kaasua, myös putkikaasua, Balticconnectorin kautta. Tuo nykyinen Itämeren levottomuushan on vahingoittumisvaaraa, ja siihen kiinnitetään huomiota Suomessa sitten ihan kansallisin toimin. Elikkä meidän lisäkaasu on siirtoyhteyksien takana ja maailmanmarkkinoilta ostettavan LNG:n varassa. Ensimmäisen energiakriisitalven aikana saimme nopeasti Inkooseen lisälaivan, jossa pystytään sitten käyttämään paikallisesti kaasua. Muiden maiden haavoittuvuus perustuu paljon siihen, että kodit lämpenevät kaasulla ja sitä käytetään hyvin paljon enemmän kuin meillä myös kotien ulkopuolella, mutta meillä tämä on hoidettu enemmän paikallisin energiamuodoin ja vaikkapa kaukolämmön kautta. En malta olla mainitsematta, että vaikka tämä koskettaa vain kaasujen lisävarastointivelvoitetta, niin näemme tänä päivänä suuria heittelyjä myös muissa tuontipolttoaineissa, mitä tapahtuu Lähi-idän ja Iranin alueilla öljykuljetuksissa, öljyn jalostamisissa ja siinä kaikessa. Se kyllä korostaa tarvetta analysoida koko tuontipolttoaineiden riippuvuuteen varautumista, ja meillä on ollut hienot keskustelut eduskunnassa koskien ilmasto- ja energiastrategioita ja -kokonaisuuksia. Haluan lohduttaa kaikkia meitä sillä, että huoltovarmuusvelvoitteet meillä hoitavat sen, että energiaa on saatavilla myös toimitushäiriöiden aikana, ja tuota työtä teemme huolella joka kylmän talven kohdatessa ajoissa niin, että erityisesti talvella, jolloin energiakäyttö on meille elinehto, siinä ei ole sitten ylitsepääsemättömiä yllätyksiä.

Kiitos, puheenjohtaja! Hienoa, että keskustelua tästä pystyttiin käymään edes tämänkin verran. Monta kertaa nämä Euroopan neuvoston asiat ovat jotain kaukaisia ja demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat asioita, joista ei saa hirveän hyvin otetta, mutta nyt meillä on odotuksissa myös hallituksen esitys, koska Suomi valmistelee osallistumista tähän erityisrikostuomioistuimeen, hyökkäysrikostuomioistuimeen. Sellainen perustetaan, jotta Venäjä joutuu vastuuseen rikoksista, joilla se rikkoo kansainvälistä oikeutta, ja erityisesti siitä, mitä se Ukrainassa tekee. Tämä tulee sitten ihan eduskuntaan päätettäväksi. Niin että aina tämä työ ei ole näkymätöntä ja parlamentaarikkojen puhetta ja ideoita, vaan nyt Euroopan neuvosto on ottanut koppia asiasta, joka tuntuu, että ei oikein löytänyt sijaansa kansainvälisissä elimissä ja olemassa olevissa rakenteissa. Näen tuon hyvin tärkeänä ja suomalaisten tuen Ukrainalle tämänkin kohdalla aktiivisena toimijana merkittävänä.

Arvoisa puhemies! Minulla on ilo valtuuskunnan puheenjohtajana esitellä Euroopan neuvoston parlamentaarikkojen delegaation vuosikertomus, ja Euroopan neuvoston vuosikertomus sitten vielä ulkoasiainvaliokunnassa käydään tarkemmin läpi. Maailmankirjat ovat sekaisin. Arvo- ja sääntöpohjainen maailmanjärjestys on uhattuna, ja demokratiaa haastetaan. Demokratia ei ole koskaan ihan täydellinen, mutta sen tarkoitus ei koskaan ole ollut antaa rajoittamatonta valtaa vaan itse asiassa vallan rajoittamista niin, että kukaan ei ole lain yläpuolella ja vallanvaihto on vaaleissa aina mahdollinen ja siitä päättää kansa. Ja sitten tulee kysymys, päättääkö ja millä ehdoilla. Tällä viikolla luimme muun muassa Sitran selvityksestä, jonka mukaan sosiaalisen median algoritmit muokkaavat nuorten tietoon pääsyä ja sitä myöten myös ajatuksia niin, että se saattaa heikentää demokraattista osallistumista. Kyse ei ole siitä, etteikö pitäisi antaa tilaa erilaisille näkemyksille ja sen perusteella muovata omaa mielipidettään. Monipuolisen tiedon saaminen nimenomaan on koko demokratian idea. Haastetta on siinä, että mielipiteet eivät enää muodostu aivoissa tiedon perusteella vaan algoritmit jo kiihdyttävät vastakkainasettelua ja korostavat tunteita enemmän kuin kykyä käsitellä faktoja ja muodostaa mielipidettä. Ja kun luottamus rapautuu, jäljelle jää epäluulo. Silloin tietoon perustuvan mielipiteen muodostaminen ja lopulta päätöksenteko vaikeutuvat, ja tämä on uhka demokratialle. Puhun näin pitkään tästä siksi, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on varoittanut tästä kehityksestä jo vuosia. Disinformaatio, hybridivaikuttaminen ja mee-meillä johtaminen ovat kaikki pelinappuloita vaarallisessa pelissä, jonka lopputulosta emme osaa arvata. Siksi Euroopan neuvoston pääsihteeri Alain Berset on lanseerannut projektin The New Democratic Pact for Europe, jonka tavoitteena on vastata demokratian haasteisiin ja etsiä keinoja demokratian vahvistamiseksi ja uudistamiseksi. Osana tätä projektia Suomen valtuuskunta oli mukana järjestämässä ensimmäistä aiheen seminaaria viime marraskuussa, ja se järjestettiin Suomessa eduskunnassa. Siellä pohdittiin Suomen erityisosaamista ennakoinnissa ja varautumisessa keinoina yhteiskunnallisen resilienssin ja demokraattisen turvallisuuden vahvistamiseksi. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu nyt jo viidettä vuotta. Ukrainassa on ollut hyvin vaikea talvi. Venäjän pommitukset, droonihyökkäykset, talven kylmyys ja perustarpeiden tyydyttämisen vaikeus ovat koetelleet ukrainalaisten sietokykyä useiden kuukausien ajan tänä talvena. Kävin jälleen vuosipäivänä nimenomaan Euroopan neuvoston parlamentaarikkojen delegaatiossa Ukrainassa, ja ihailen heidän sitkeyttään ja valmiuttaan puolustaa maataan ja koko Eurooppaa ja Euroopan turvallisuutta. He kuitenkin tarvitsevat meidän tukeamme, eivätkä heidän haasteensa rajoitu ainoastaan sotatoimien päättymiseen. Kestävä rauha voidaan saavuttaa vain hyökkääjän joutumisella vastuuvelvollisuuteen. Se on oleellinen osa rauhanprosessia, sovintoprosessia ja jälleenrakentamista. Kun muut vasta puhuvat, Euroopan neuvosto toimii. Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen Euroopan neuvosto on perustanut sodan aiheuttamia tuhoja rekisteröivän vahinkorekisterin, kompensaatioita pohtivan vaadekomission sekä ajatuksen hyökkäysrikostuomioistuimesta sotatuhojen aiheuttajien tuomitsemiseksi. Idea näille mekanismeille lähti liikkeelle meidän parlamentaarisesta yleiskokouksesta. Kaiken keskellä oli vastuullisuus ja halu varmistaa Ukrainalle kestävä ja uskottava tulevaisuus. Euroopan neuvoston suomalainen valtuuskunta tulee myös tekemään osansa, jotta Suomi toimisi eturintamassa ja etunojassa tässäkin asiassa ja olisimme ratifioimassa muun muassa tätä rikostuomioistuinta mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Tämä merkki täytyy näyttää myös Venäjälle, se, että vastuuseen sotarikoksista joutuu. Mutta nämäkään toimet eivät riitä. Olen vuoden aikana saanut toimia Ukrainan lasten tilannetta pohtivan verkoston varapuheenjohtajana, ja aika käy vähiin Ukrainasta Venäjälle kaapatuille kymmenilletuhansille lapsille. Osa heistä ei enää muista kotimaataan ja kieltään, ja osa on jopa koulutettu venäläisiksi sotilaiksi sotimaan kotimaataan vastaan ja unohtamaan kielensä ja lähtemään pakkokansallistamiseen ja jopa sotilaallistamiseen. Järjestimme toukokuussa täällä eduskunnassa ison kansainvälisen konferenssin, jossa pohdimme keinoja näiden lasten palauttamiseksi, tukemiseksi, ja tätä työtä teemme edelleen. Sodasta huolimatta Ukraina haluaa kehittää omaa demokratiaa ja liittyä EU:n jäseneksi. Euroopan neuvostoa on usein kutsuttu Euroopan neuvoston porstuaksi, sillä yleiskokous tekee maakohtaisia monitorointiprosesseja, joissa arvioidaan jäsenmaiden demokraattisten instituutioiden toimimista, oikeusvaltiotilannetta ja ihmisoikeuksien kunnioittamista. Varapuheenjohtajamme Saara-Sofia Sirén laatii parhaillaan raporttia Ukrainasta. Uskallan väittää, että Suomen valtuuskunta on näkyvä ja luotettava toimija 46 maan parlamentaarikkojen Euroopan neuvostossa. Jäsenillämme on tällä hetkellä valmistelussa jopa kuusi raporttia, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Viime vuonna hyväksyimme edustaja Honkosen laatiman raportin tekoälystä ja maahanmuutosta, ja tänä vuonnakin saamme valmiiksi valtuuskunnan raportteja. Jäsenet ovat edustaneet yleiskokousta erilaisissa tilaisuuksissa kansainvälisesti ja toimineet asiantuntijoina ja paneeleissa erilaisissa tilaisuuksissa. Olen itse saanut toimia viime vuoden myös yleiskokouksen yhtenä varapuheenjohtajana, ja se jatkuu vielä tämän toisen vuoden. Se on antanut mahdollisuuden päästä vielä syvemmin valmisteluun ja päätöksentekoon. Arvoisa puhemies! Euroopan neuvosto syntyi toisen maailman raunioiden vielä sauhutessa. Rauhanprojektin ajatus oli, että ihmisoikeuksia kunnioittamalla, demokratiaa edistämällä ja oikeusvaltiota rakentamalla luodaan vakautta ja hyvinvointia. Vaikka arvot eivät suojele meitä aseita vastaan, ne vahvistavat kyvykkyyksiämme kansana ja tekevät meistä vahvempia vastaamaan tämänkin ajan haasteisiin. Kun viimeinen laukaus sodassa on ammuttu ja aseet laskettu alas, herää toivo paremmasta, ja siihen tulee olla tilana oikeudenmukainen ja kestävä rauha, joka antaa tilaa jälleenrakentamiselle ja toipumiselle.

Arvoisa puhemies! Ministeri on oikeassa. On kaikkien yhteinen huoli, miten saadaan nuorten onnettomuudet vähenemään Suomenmaassa ja nopeasti. Ne ovat liian usein luettuja uutisia, ja näemme prosenteissa, miten paljon niitä nuorille kuskeille osuu ja miten ne osuvat yöaikaan. Tärkeätä on kuitenkin, että meidän nuorille syntyy hyvä liikennekulttuuri. Ajaminen vielä on joillekin tosi iso asia — puhun teinin äitinä. On vieläkin ollut yleistä, että poikkeuslupa menee läpi, mutta tosi epäsäännöllistä, kenelle se osuu ja mitenkä. Toivottavasti siihen tulee selkeä tulevaisuus, niin että ihmiset ja nuoret kokevat tämän myös oikeudenmukaisesti. Toinen kysymys, joka pyörii tämän ympärillä, on hinta, eli kuinka paljon nuorelle tämä ajokortin ajaminen maksaa. Perheet ovat hyvin eri asemassa. Välillä meillä oli kouluihin yhdistettyjä ajokouluja ja mahdollisuus hankkia se helpommin. Tuota soisi pohdittavan tämänkin lakiesityksen yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Kirje kuulosti hyvältä, mutta ei ole vielä meille suurelle valiokunnalle tiedoksi tullut, mutta ehkä me näemme sitä. Eivät saisi jäädä yhden puolueen sisään tämmöiset hyvät tiedot. — Edunvalvonta on laajaa, ja koetamme sitä tehdä. Mietin vielä, onko joku kivi kääntämättä, niin että Euroopan päättäjät ja komissio ymmärtäisivät tämän pääministerin hyvän sitaatin, että turvallisuuden vahvistamisen pitää tapahtua siellä, missä turvallisuutta haastetaan, eli itäisen Euroopan huomioiminen — laajemmin kuin vain Itä-Suomi. Viime viikolla komissio sanoi, että nyt on tänne ohjelma, mutta siellä oli nolla euroa rahaa. Siellä oli lainainstrumentteja ja muita tähän droonimuuriin ja Eastern Flankiin ja muita, kun haluttiin koota toimenpiteitä yhteen. Ja miljardi, josta mainitsit, sitten MFF:ään, on vain rajaturvallisuuteen ja näiden käsittelyyn. Se on seitsemäksi vuodeksi liian vähän. Eli sitä me tuolla olemme käsitelleet, ja tulemme hallitusta tsemppaamaan, että täytyy tehdä tuonne. Toinen on sitten riippuvuus öljystä. Se ei ole turvallisuutta, joten ilmastopolitiikastakin kannattaa pitää kiinni. [Puhemies koputtaa] Mieluummin suomalaista biopolttoainetta vähän lisää kuin että olemme Persianlahden toimitusten varassa kiinni.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos ensimmäiselle allekirjoittajalle, suuren valiokunnan puheenjohtajalle. Me keskustelemme viikoittain Euroopan unionista, taloudesta, turvallisuudesta ja aika isolta osin kansallisesti yhtenäisenä. On hienoa saada tämä keskustelu edes näin joka toinen vuosi saliin tunniksi. Kiitos puhemiesneuvostolle tästä päätöksestä. Iso kysymys on se, miksi Suomi alisuorittaa, miksi meillä on unionin korkein työttömyys ja kasvu ei meillä samalla lailla näy. Kun otsikossa tässä oli Euroopan kilpailukyvyn merkitys, niin kyllä, Eurooppa on meille suurin vientimarkkina: 56 prosenttia omasta viennistämme kohdistuu meidän omille sisämarkkinoille — ja kun muualla Euroopassa kasvetaan, niin ajattelen optimistisesti näin, että kyllä meillekin tarttuu siitä jotakin mukaan joskus, mutta suuri kysymys on, mitä teemme väärin niin, että emme ole siinä mukana, mitä Eurooppa kykenee tekemään. Myös me SDP:nä olemme ehdottomasti sisämarkkinoiden ja niitten tukemisen kannalla. Tärkeää kilpailukyvylle on myös se, että on vakautta ja turvallisuutta, ja näitä ei voi toisistansa erillisinä nähdä. Eurooppa on myös hyvä luomaan kysyntää, ja yksi tässä on tämä digitaalinen siirtymä, jota tehdään myös ympäristöpuhtaasti. Silloin meillä on myös vastauksia.

Arvoisa puhemies! Äsken käytiin laajempi keskustelu energia- ja ilmastopolitiikasta. Kiitos ministerille siitä hyvästä työstä ja perusteluista niille asioille, mitä on tehty, vaikka oppositiossa koetimme myös sanoa sitä, mitä ei ole tehty. Nyt on tässä kyseessä kaasuvarastoasetuksen jatkaminen ja Eurooppaa kohdanneet epäselvät kaasumarkkinat. Vuonna 2022, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, me emme halunneet enää ostaa venäläistä kaasua ja rahoittaa tuota sotataloutta. Valitettavasti ensi viikolla tulee neljä vuotta sodan alusta ja kaasumarkkinat ovat edelleen kireät globaalisti. On hyvä, että Eurooppa tätä kautta sitten toimintavarmuuttaan odottaa, ja Suomella on kaikki järkevät syyt myös tähän parin vuoden jatkoaikaan oma lainsäädäntönsä kuntoon laittaa ja hoitaa osaltaan myös tämä, vaikka meillä on se hyvä tilanne, että emme tuo kaasua Venäjältä ylipäätänsä. Kaasu ei ole meille asumiseen lämmitysehtona niin merkittävä kuin monelle muulle. Edelleen nähdään, että on toiminut erittäin hyvinä, tasapainottavina toimina, kun välittömästi vuonna 22 saimme LNG-terminaalin Haminaan ja seuraavana vuonna Inkoon laivaterminaalin. Niistä nähdään nytkin hyötyä hintaheittelyiden vakauttamiseksi, ja on todella hyvä, että näin on. Kaiken kaikkiaan hallituksen selvityksessä myös näitten joustavuuslaitosten tekeminen on osa isoa pakettia, mutta nyt tehtävässä päätöksessä en näe haasteita sitä viedä eteenpäin, koska tosiaan me haluamme olla osa eurooppalaista verkkoa, ja meilläkin kaasuyhteys nykyään onneksi on myös tuonne Latviaan, jossa varastoa voidaan yhdessä käyttää, kun olemme osa eurooppalaista kaasuverkkoa. Sitten tämä kaupattava, laivoilla liikuteltava nesteytetty kaasu on myös validia markkinatavaraa, toki Suomessa pienessä osassa, mutta hyvä, että se hoidetaan varastointina myös sitten mahdollisia kriisejä varten ja hintaa vakauttavasti.

Arvoisa puhemies! Meillä on tärkeää energia- ja ilmastostrategiassa ja selonteossa niistä molemmista puhua, millä pääsemme päästöjen vähenemään liikenteessä, ja on outoa lukea, että tässä selonteossa ei ole tehty kustannusarviota vaihtoehtoisille poluille, joilla päästäisiin siihen, että mikä on kustannusvaikuttavuusvertailu eri toimenpiteiden kesken kokonaisuudessa, jolla me täyttäisimme oman osuutemme päästövähenemästä ja samalla saisimme meille kaivattua kasvua, työpaikkoja ja investointeja. Ehkä konkreettisemmin joudun tämän minuuttini käyttämään siihen, mitä te sanotte viime päivien uutisista, kun meillä otsikot huutavat perään, että Suomen hallitus uhkaa keskeyttää yli sata isoa aurinkovoimalahanketta. Me tiedämme, että sinne alueidenkäyttölain puolelle tuli esitys kaavamaisesta 50 hehtaarin maksimikatosta, ja noilla syrjäseuduilla, joilla esimerkiksi vanhoja turvemaita voitaisiin käyttää hyödyksi aurinkovoimaan, tämä on liian alhainen raja, samanlainen kuin hihasta vedetty tuulivoimalarajoitus, josta sanottiin, että monen hankkeen kannattavuus heikkenee. Eli Suomeen ei saa tehdä investointeja. Mitä vastaatte?

Arvoisa puhemies! Hallitus ansaitsee yhden ruusun: se sitoutui ohjelmassaan pitämään kiinni Marinin hallituksen aikana tehdystä ilmastolaista. Suomessa tultaisiin jatkamaan siirtymää kohti hiilineutraalisuutta vuoteen 2035. Siihen tulisi pohjautua ilmasto- ja energiapolitiikka ja kaksoissiirtymä teknologian avulla. Meillä on jo kansalaisyhteiskunta ja elinkeinoelämä mukana. Käsittelyssä olevan energia- ja ilmastostrategian pitäisi ohjata Suomen kestävää kasvua, investointeja, energiaratkaisuja sekä ilmastopolitiikkaa tulevaisuuteen. Valitettavasti selonteko tulee liian myöhään, ilman riittävää rahoitusta ja ilman niitä konkreettisia toimia, joita yritykset, kunnat ja kansalaiset ovat odottaneet. Ei tule toista ruusua. Sosiaalidemokraattien mielestä strategian pitäisi olla kasvun moottori ja vihreään siirtymään kannustava tiekartta. Tähän liittyvät keskeisesti myös työvoimaan, koulutukseen ja tk-panostuksiin tehdyt linjaukset. Monipuolisesta energiapaletista, huoltovarmuudesta ja päästöpolusta olisi huolehdittava. Arvoisa puhemies! Vihreä siirtymä ei ole kuluerä vaan talouden uusi perusta. Vakaa toimintaympäristö ja viitoitus tulevaan on kilpailuetu, joka ratkaisee, mihin miljardiluokan investoinnit suuntautuvat — ne tulisi saada Suomeen. Hallitus kirjoittaa puhtaan siirtymän vauhdittamisesta, mutta todellisuudessa monet keskeiset päätökset ovat viivästyttäneet ja jopa vieneet kehitystä taaksepäin. Esimerkkinä käy lehmänkauppojen lehmänkauppa, kun kesällä tämä selonteko jumiutui alueidenkäyttölain koplaamiseen, ja nyt sekä tuulivoimalle että aurinkovoimalle heitetään kapuloita rattaisiin, siis heikennetään investointimahdollisuuksia, joihin yritykset haluaisivat ryhtyä. Useilta ilmastotoimilta on leikattu resursseja. On heikennetty suomalaisen biopolttoaineen kunnianhimoa jakeluvelvoitteessa ja tehty fossiiliseen polttoaineeseen veroale. Hallitus leikkasi jopa hiilidioksidin talteenottoteknologian kehittämisestä — siis luvattu kärkihanke, piippujen tulppaus, uhkaa jäädä lähtötelineisiin. Vihreän siirtymän pelko ei ole osoittautunut järkeväksi. Päästötön sähkö ja Euroopan edullisin hinta sekä valtavat investoinnit ja uusien potentiaali todistavat tämän. Pörssisähköasiakkaan kannalta on haaste, että sähkön hinta voi heitellä niin rajusti. Sen kohtuuttomasta heilumisesta voidaan päästä fiksulla regulaatiolla ja sillä, etteivät välttämättömät investoinnit siirto- ja jakeluverkkoon ja joustoon kompastu hitaaseen luvitukseen tai toimimattomaan byrokratiaan. Suomeen ja merille mahtuu yhä tuulivoimaa, datakeskuksia ja vetyhankkeita sekä varastoja ja siirtokapasiteettia, ydinvoimaa ja pienydinvoimaloita. Uusia sähköä kuluttavia investointeja tasapainottaa se, että Suomessa on tulollaan myös runsaasti kysyntää odottavia energiainvestointeja. Näillä yhdessä olisi kestävä kasvuvaikutus talouteemme. Energiaturvallisuus eli saatavuus ja verkon toiminta sekä huoltovarmuus on otettava huomioon pakkasjaksoilla ja kriisitilanteisiin varautumisessa. Turpeellakin on vielä rooli huoltovarmuuspolttoaineena CHP-laitoksissa. Arvoisa puhemies! Kansainvälistä politiikkaa värittää uhittelu ja turvallisuusuhat, jotka uhkaavat jättää puhtaat teknologiainnovaatiot, sitoutuneiden maiden toimet ja sopimukset varjoonsa. Teollisen strategian aikajänteen tulee olla yhden maan poliittista vaalisykliä pidempi. Hajautetut ja polttoaineista riippumattomat energiajärjestelmät ovat vanhoja fossiilikuljetusketjuja kriisinkestävämpiä, ja Venäjän tuontifossiileille emme enää halua eurojamme osoittaa. Poliittiset puheet voivat muuttua nopeammin kuin talouden rakenteet tai varsinkaan pysyvät ilmasto- ja energiahaasteet. Arvoisa puhemies! Hallituksen omat ratkaisut ovat siis lisänneet päästöjä aikana, jolloin ilmasto kuumenee ja ylitämme niin sanottuja keikahduspisteitä, joiden jälkeen ilmasto ja luonto eivät palaudu. Yritykset kertovat, että epävarmuus ja poukkoilevat linjat hidastavat päätöksiä. Jokainen viivästys kasvattaa päästövelkaa — velkaa, jonka maksamme joko kiristyvin EU-velvoittein tai menetettyinä investointeina. Suomi on ollut ilmastopolitiikan edelläkävijä, mutta viime vuosien epäröinti on rapauttanut tätä. Päästökauppasektorilla tavoitteita nopeammin vähenevät päästöt ovat luoneet asetelman, jossa Suomen kannattaa vaatia selkeää hiilen hintaa ja ilmastopolitiikkaa kauppapolitiikassa, EU:ssa ja kansainvälisissä pöydissä. Suomelle haasteelliset sektorit, maankäyttö ja liikenne, on pitkäjänteisellä politiikalla saatava laskevalle päästöuralle. Strategiaa on arvosteltu riittämättömänä vaikutusarvioiltaan ja liian yleisluonteisena, sekavana kokoelmana hallituksen korostuksia. Maankäyttösektoria, energiaverkkojen investointeja ja vetytaloutta olisi pitänyt käsitellä systemaattisemmin ja antaa investointikehikko nyt. Siis, puhemies, vihreä siirtymä on aikamme suurin talousmahdollisuus mutta myös välttämättömyys, jotta planeettamme pysyy elinkelpoisena tuleville sukupolville. Meillä ei ole varaa hukata aikaa. Seuraava hallitus jatkaa työtänsä entistäkin vaikeammissa taloudellisissa olosuhteissa saaden valtionvelan lisäksi Orpon hallitukselta päästövelkaa.

Arvoisa puhemies! Tässä, mitä esititte, oli osatotuus ja aika painottunut ideologinen totuus. Toinen totuus, joka myös voisi tästä näkyä ja jota tulee eduskuntakäsittelyssä katsoa, on se, että tällä hetkellä noin 40 prosenttiin kilpailutuksista, hankinnoista osallistuu maks. kaksi toimijaa. Tämä lakiuudistus ei ole tarkastellut pienten kuntien tilannetta. Markkinat puuttuvat monien pienten kuntien alueilta, ja näitä in-house-yhtiöitä on koitettu rakentaa vastaamaan palveluihin, joita kunnat tuottavat, ja on haettu järkeviä veronmaksajan etua ajavia tapoja tehdä hankintoja. Toivottavasti tätä maltetaan eduskunnassa tarkastella kunnolla. Sanoitte, että suljetaan pois, jos on epärehellistä toimintaa: törkeä kirjanpitorikos tai ympäristörikos. Oletteko valmiita lisäämään siihen myös ihmiskaupasta tuomitut tarjouksen antajat? Siitä on Finlandia-kirjassa Pitkä vuoro hyviä esimerkkejä, että kunnat ovat joutuneet jopa markkinaoikeuteen ja hävinneet, [Puhemies koputtaa] kun ovat kilpailuttaneet muulla kuin pelkällä hinnalla. Tämä olisi nyt auki, korjattavissa.

Arvoisa puhemies! Luottamuspula ei ole johtanut toivottuun tilanteeseen työllisyyden eikä myöskään kulutuskäyttäytymisen osalta, ja se näkyy erityisesti palvelualojen työllisyydessä. Kasvujumi ja investointijumi ovat olleet meidän kaikkien huolena. Ehkä Wärtsilän Vaasan-investoinnista ja Teknologiateollisuuden katsauksista saamme valoa. Mutta mikä jumi on se, joka osuu tällä hetkellä vaikka sairaanhoitopiirien työllisyyteen? Kerroitte, pääministeri, tavanneenne suurien kaupunkien edustajat. Kuulitte varmaan Helsingin huolen hallituksen uudesta leikkaussuunnitelmasta sotealalle: viime vuonna 35 miljoonan yllätysleikkaus, ja nyt puhutaan 100 miljoonan leikkauksesta Helsingin sotealueelle. Siitä oli alustavia arvioita, että siitä selviää 1 500 sairaanhoitajan leikkauksella tai 1 000 lääkärin leikkauksella. Helsingillä sattuu olemaan virassa 450 lääkäriä. Minkä viestin, hallitus, haluatte antaa tämän alan työllisyyden, luottamuksen ja tulevan työpaikkakehityksen suhteen?

Arvoisa puhemies! Täytyy saada selvyys maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan käyttöön siihen, haluammeko me tukea, ministeri Essayah, teidän aikananne maanviljelysmaan omistamista vai aktiiviviljelijöiden toimimista niin, että tuemme maatiloja, jotka tuottavat ruokaa ja rehua markkinoillemme. Muu tuki, yli 80 miljoonaa, kuulostaa todella suurelta, ja kun suuressa valiokunnassa yritettiin osana MFF-neuvotteluja myös päästä tulevaan CAPiin kiinni, että onko sieltä jotain vaatimusta tulossa vai voimmeko sitä kautta myös lähteä osoittamaan tukea paremmin aktiivitiloille, niin ihan kaikkea tietoa ei sieltä osattu antaa. Toivon, että selvitätte, jos ei nyt ole antaa puhdasta vastausta. Toinen kysymys on sitten tämä Suomen vihreä siirtymä. Kun siitä on yli 300 miljardin hankkeet kerrottu ja sitten täällä salissa asetellaan vastakkain metsää ja muuta, niin itse kaivoin sieltä esiin, että biokaasu olisi vajaa miljardi, biojalostamot 7,2 miljardia ja biotuotteet 3,7 miljardia ja yhteensä alle 15 miljardia tuosta 300:sta olisi tämmöistä bioperäistä. [Puhemies koputtaa] Hallituspa näistä osista tekee sekoitevelvoitteen sotkemisella vähemmän kysyntää ja epävarmuutta tällekin puolelle. Miten tässä näin pääsi käymään?

Arvoisa puhemies, hyvä ministeri ja kollegat! Euroopassa käyvät kuumina keskustelut tulevasta rahoituskehyksestä, joka ainakin tuleviin vuosiimme liittyy myös budjetissa. Jollain lailla se liittyy myös tämän vuoden budjettiin, koska päämiehet, pääministerit, lähtevät huomenna huippukokouksessa hakemaan ratkaisuja nyt akuuttiin Ukrainan rahoituskriisiin. Esillä on ollut jäädytettyjen varojen suuntaaminen Venäjän aiheuttamaan tuhoon käyttämiseksi, mutta tiedämme, että Suomen vahvasta yksimielisestä kannasta huolimatta haasteita vielä huippukokouksessa riittää. Euroopan komissiohan voisi hakea markkinoilta lainaa omaa budjettiansa vastaan, mutta tuo liikkumavara on tällä rahoituskehyskaudella käytetty, ja joudumme odottamaan siihen vuonna 28 alkavaan MFF:ään, jotta uutta tällaista mahdollisuutta tulee. Se kaventaa meidän toiminnan tosi vähään nykyisenä aikana, jos tätä ratkaisua ei löydy. Tulevaan rahoituskehykseen tämä antaa hyvän keskustelumahdollisuuden tässä salissa pienen hetken. Olemme tehneet suuressa valiokunnassa määrätietoista työtä kymmenien asiantuntijoiden kanssa koko syksyn. Valiokunta on kuunnellut myös eurooppaministeriä ja muita ministereitä ja ministeriöitä ja löytänyt melko laajan tuen kannalle, mitä Suomen pitäisi ajaa. Otan niistä muutaman esiin. Yksi on tämä itäinen Suomi, itärajojen maat. Oli hienoa, että pääministeri kutsui Eastern Flank ‑huippukokouksen Suomeen ja nosti tätä raja-alueiden turvallisuutta. Se on aivan ensisijaista. Mutta olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että se noin yksi miljardi, joka löytyy sieltä pohjasta, ei riitä. Se ei ole mitään verrattuna siihen vahinkoon, mitä meille on käynyt siitä, että olemme pitkä itärajan maa. Meillä myös taloudellinen tilanne itäisessä Suomessa, joka ulottuu itse asiassa koko Suomeen, on tämän rajan vaarallisuuden takia ja kiinni menevyyden takia muuttunut. Loppujen lopuksi tämä miljardi, mikä Suomelle löytyi, on kohdennettu vain rajaturvallisuuteen ja maahanmuuttopolitiikkaan ja tullut siitä, että yhteen alakriteeriin on lisätty kriteeriksi rajan pituus ulkomaan kanssa. Se on minun mielestäni aivan tosi kapea verrattuna sitten tähän, jos tapahtuu maasta riippumaton šokki niin kuin tässä tapauksessa, että naapuri ryhtyy hyökkäyssotaan. Kyllä vertaisin sitä brexitin jälkeen tehtyihin ohjelmiin, joissa muut EU-maat saivat Britannian poiston jälkeen solidaarisuutta uuteen, muuttuneeseen tilanteeseen. Tällaista aivan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttavaa solidaarisuutta tulee hallituksen kyllä vielä omalla erillisohjelmalla hakea itärajan maille, ja se löytyy myös tuosta suuren valiokunnan enemmistönkin kannasta. Toisena kysymyksenä ovat komission pohjasta ja myös meiltä tukea löytävinä nämä läpileikkaavat ajatukset, että Eurooppa edelleen on myös yhteisö, jossa taloudellinen ja vapaa liikkuvuus vaikuttaa myös ihmisten sosiaaliseen asemaan, ja siellä on 14 prosentin esitys siihen, että se myös vähentää eriarvoisuutta yhteisöissä sisällä. Tästä muun muassa kaupungit ovat voineet käyttää myös lähiötyöhön, nuorisotyöttömyyteen ja näihin, ja olisi tärkeää, että Suomella näkyisi myös arvostus tällaista Euroopan kehittämistä kohtaan. Pidän myös hyvänä asiana, että suuri valiokunta enemmistöllä lausunnossaan sai mainittua läpileikkaavan ilmasto‑ ja ympäristötavoitteen 35 prosentin rahoitusosuuden. Se oli itselleni tärkeää, että Suomi tuotakin Euroopan laajuisesti ajaa eteenpäin edelleen. Ja sitten koska me tiedämme, että menoja olisi helppo keksiä Euroopan tasolla lisää, kun vanhatkin ovat mielellään ottamassa ja uutta tulee tämän turvallisuushaasteen takia aivan välttämättä, niin sitä tulopuoltakin pitää rukata. Omien varojen järjestelmään komissio on esittänyt montaa uutta omaa varaa. Oli ilo lukea, että valtiovarainministeriön finanssipoliittinen arvio, mikä olisi Suomelle edullista tai ei, totesi, että nämä kaikki lukuun ottamatta laajennettua päästökauppaa voisivat olla Suomelle finanssipoliittisesti positiivisia. Eli me hyötyisimme siitä enemmän, että näitä hoidettaisiin omien varojen kautta, kuin sitten siitä vaihtoehdosta, että aina kaivetaan oman budjetin kautta osuutemme yhteiseen eurooppalaiseen budjettiin. Toivon, että näin hyvä henki myös jatkuu Suomessa siellä pöydissä, kun mietitään omia varoja, ja Suomi on aktiivinen Euroopan rakentaja tältäkin osin. Turvallisuuskärjen esilläpito on erittäin tärkeää, mutta huomasin, etten ollut ainoa, jota pisti silmään raju otsikko Kauppalehdestä, että meidän valtiovarainministeri spekuloi euroerolla. Itse ajattelen, että meillä ei ole varaa tällaiseen hetkenä, jolloin meillä on muutenkin maan maine kyseenalaistettu Euroopan ulkopuolellakin ja tämä maa näyttää tältä osin ikävän rasistiselta eikä yhteistyökykyiseltä joka suuntaan. Tällaiseen spekulaatioon, onko euro Suomelle hyödyksi vai ei, minä vastaan, että olisi katastrofi, jos me emme olisi tällä hetkellä eurossa. Viiden ja puolen miljoonan kansa tällä erillisellä koillissaarekkeella päämarkkinoiltaan jos olisi vielä oman valuutan varassa, niin olisimme ihan eri turvallisuustilanteessa. [Puhemies koputtaa] Toivon, että tällaiset kannanotot hallituksen puolelta eivät leviäisi eikä niitä esitettäisi.

Arvoisa puhemies, ärade talman! När man nu får ett svenskt ”välkommen” också på Finnairs flyg har ministern en annan fråga på sin tavla som ministeransvarig för ägarpolitiken. Finnair, som till en del är statsägt, har sagt att de har svårigheter eftersom våra riksdagsledamöter stör deras businessrelationer. Hur svarar ni som ansvarig minister? Hur kan man hjälpa Finnair med den här saken? Toisena kysymyksenä tämä monivuotinen rahoituskehys, joka kuuluu myös eurooppaministerin pöydälle — ei myöskään mahdu minuuttiin: Haluan kiittää hallitusta siitä, että ainakin yksi osa meni eteenpäin, elikkä Connecting Europe Facility -hanke ei olisi enää niin kapea kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa, että vain rajoja ylittäviä hankkeita voitaisiin tukea, vaan myös laajemmin meilläkin esimerkiksi maan sisäisiä liikenneväyliä, jotka ovat osana kansainvälistä verkostoa. [Puhemies koputtaa] Miten ajattelette, että saisimme tuon tukemaan myös laajemmin itärajan valtioita budjettikehyksen kautta?

Arvoisa puhemies! Hänninen piti hyvän puheenvuoron. Valitettavasti tuo tavoite vuoden 2027 asunnottomuudesta karkaa, koska 2024 ensi kertaa kymmenen vuoden jälkeen kääntyi asunnottomuus kasvuun, ja siltä näyttää tänäkin vuonna hallituksen saldo, kun katsomme hyvien kirjausten taakse sitä, mitä todellisuudessa tapahtuu. Halusin itse olla etsimässä sitä piilotettua kasvua, missä se luuraa. Yksi toimintasektori, josta ei työ- ja elinkeinoministeriön puolelta energiaministeriltä saatu sanaakaan irti, on nämä uusiutuvat, kasvupuolet, ja jostain syystä täällä halutaan asetella vastakkain metsät ja muut. Mutta kun katson tätä elinkeinoelämän tarjoamaa listaa Suomessa vireillä olevista yli 300 miljardin euron investointimahdollisuuksista, niin kyllä siitä suuri osa, melkein 170 miljardia liittyy tuulivoimaan, ja olemme saaneet pitkään katsoa sitä venkoilua, miten sitä saadaan edistettyä. Sitten tulevat vety, data ja siirtoverkot, akut, ja sitten näistä biojalostamoista tai biokaasusta tai biotuotteista löytyy pieni osa vain. Eli se ei ole poliittista, vaan se on meidän elinkeinoelämän puolelta tulevaa toivoa. Onko teillä joitain ajatuksia löytää vaikkapa aurinkovoimasta uutta kasvusektoria Suomeen, koska sitä kansalaiset odottavat paikallisvoimana lisää?

Arvoisa puhemies! Olemme täällä hakemassa ratkaisuja niin, että löytyisi joku piilotettu jarru, ja yksi osa sitä on hallituksen tempoileva politiikka, joka jarruttaa kasvua ja investointeja. Houkutteleva investointiympäristö, jonka ministeri mainitsi miljardin rahoituksen yhteydessä, ei synny kansainvälisiä suhteita tai maakuvaa rikkomalla, eikä se synny epäennakoitavuudella, jota myös on nähty. Valtiovarainministerihän haastattelussa vihjailee euroerolla, mikä ei varmaan lisää vakautta investointimarkkinoille. Vihreä siirtymä kuitenkin tarvitsisi myös määrätietoista työtä. Maahamme syntyisi valtava määrä tuulivoimainvestointeja nykyään täysin markkinaehtoisesti, jos annettaisiin sille pökkäystä eikä tehdä joitain teennäisiä etäisyyssäännöksiä ja muita hankaluuksia. Myös aurinkovoimasta: 90 prosenttia suomalaisista haluaisi lisää paikallista, turvallista aurinkovoimaa, mutta senkään eteen ei ole nähty mitään tekemistä. Taisteleeko kukaan kasvun puolesta näillä vihreän siirtymän sektoreilla? Olisi hienoa, jos työministeri vastaisi: oletteko te lukenut Teittisen kirjan ja silti kehtaatte leikata työsuojeluvaltuutettujen rahoista?

Arvoisa puhemies! Me olemme valitettavasti jälleen yhden leikkauslain kanssa tekemisissä, kun peruspalvelujen valtionosuuksista annettua lakia muutetaan lisäämällä siihen määräaikainen pykälä. Se tarkoittaa 75 miljoonan leikkausta kunnille juuri tässä ajassa, jossa me näemme, että kaipaisimme julkisia investointeja ja ihmisistä huolenpitoa, epävarmassa ajassa. Valtionosuusuudistus oli hallituksen suuri lupaus, mutta salissa ei näy yhtään puolustajaa siinä, että hyvin meni niin kuin aikuisten oikeesti, että emme saaneet aikaiseksi mitään. Laskelmat ovat vanhentuneita, ja tämä kohtelee kuntia väärin. Tietenkin uudelleenjaossa on voittajia ja häviäjiä, mutta nyt erot ovat liian räikeitä. Osa kunnista ei pysty vastaamaan kasvun haasteisiin, ja osalla taas väen väheneminen aiheuttaa ihmisten palveluiden ylläpidossa suuria hankaluuksia. Erinomaisena yllätyksenä tuli suurillekin kaupungeille — esimerkiksi Helsingille, jossa itse toimin nyt kuntapäättäjänä — myös työllisyyden romahtaminen ja kunnan vastuu työttömyyden hoitamisesta. Luulen, että kaivan tämän puheenvuoron esille siinä vaiheessa, kun täällä on hallituspuolueista jäseniä, jotka moittivat, että kunnissa, jotka saattavat olla vaikka demarijohtoisia tai keskustajohtoisia, leikataan palveluista tai huononnetaan palveluja. Silloin muistutetaan tästä, että kunnat menettävät meidän eduskuntasalin päätöksillä myös varoja, joilla näitä päätöksiä joudutaan kuntatasolla tekemään. Siinä ei ole vastuunkannon häivääkään, että ojennetaan saksia kunnille ja siellä joudutaan tekemään kipeitä päätöksiä kunnan peruspalvelujen tasoon. Julkinen talous on kokonaisuus, ja siksi SDP näkee, ettei se omassa vaihtoehtobudjetissaan tekisi tällaista 75 miljoonan lovea kuntien talouteen.