Sari Sarkomaa

Arvoisa herra puhemies! Tosiasia on se, että pääministeri Orpon johdolla on tehty lukuisia palveluita parantavia päätöksiä, eteenpäin on menty, mutta niin kuin pääministeri sanoi, työtä on vielä paljon tehtävänä ja työ jatkuu. Nostan siihen muutamia ehdotuksia: Me tarvitsemme vanhuspalveluiden laadun turvaamiseksi itsemääräämislain ja korotetun kotitalousvähennyksen kotona asumisen tueksi. Tiedolla on johdettava, ja palveluiden laatu- ja kustannustiedot on tehtävä aidosti läpinäkyviksi. Laaturekistereitä on laajennettava, ja seuraavaksi voisi olla kohteena muistisairaudet. Hoitotyön johtamisen rakenteet on turvattava lakimuutoksilla — ne vaihtelevat kovin paljon tuolla hyvinvointialueilla. Järjestöt ovat arvokas kumppani, ja niiden toimintamahdollisuuksia on todellakin vaalittava. Soterahoituksen kannusteita tehdä asioita vaikuttavammin on lisättävä, ei vähennettävä. Jos me rankaisemme hyvästä työstä, se kamppaa koko sitä hyvää työtä, mitä me yhdessä teemme palveluiden turvaamiseksi. Tutkimus on huomisen hyvää hoitoa, ja siihen pitää panostaa, [Puhemies koputtaa] ja siihen hallitus on hienosti panostanut. Ja ehdoton ”ei” maakuntaverolle, jota vasemmistovihreät [Puhemies koputtaa] hellivät — se ei paranna mitään vaan lisää ihmisten verotaakkaa. Tässä ehdotuksia.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos pääministerille hyvästä puheenvuorosta, siitä on hyvä jatkaa. Vaikka maailmalla myllertää, yksi asia ei muutu, ja se on se, että Suomi pärjää vain korkealla osaamisella. Meidän tärkein tavoitteemme on se, että jokainen lapsi saa peruskoulusta tiedot ja taidot, jotka kantavat toiselle asteelle ja sieltä tavoittelemaan unelmia. Siksi me tässä vaikeassa taloustilanteessa arvovalintana vahvistamme peruskoulua 200 miljoonalla eurolla. Myös peruskoulun tulevaisuustyö on vauhdissa, ja se on tärkeä osa hallituksen ohjelmaa. Nyt tulevaisuusvisio on valmis, ja ihan pian valmistuu raportti, jossa tehdään lisäehdotuksia oppimistulosten parantamiseksi. Niitä toimenpide-esityksiä on tärkeää tämän hallituksen ja myös tulevan hallituksen viedä eteenpäin. Kännykkäkielto on kouluissa tehty. Se näkyy erittäin myönteisesti. Kiitosta ansaitsee erityisesti myös pääministeri Orpon käynnistämä selvitys sosiaalisen median rajoituksista. Olen jättänyt keskustelualoitteen siitä, että me yhdessä keskustelisimme eduskunnassa digirauhan turvaamisesta lapsille, ja toivon, että tämä keskustelu voidaan käydä. [Puhemies koputtaa] Mielestäni lasten suojeleminen sosiaalisen median haitoilta on välttämätöntä. [Puhemies koputtaa] On tärkeää, että me ymmärrämme, että lapsuus on sellainen aika, jolla on merkitystä koko elämälle ja yhteiskunnalle. [Puhemies koputtaa] Siksi meidän on yhdessä pidettävä lapset politiikan keskiössä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ja eduskunnan tärkeimpiä tehtäviä on tehdä toimia, jotka mahdollistavat sen, että hyvinvointialueet onnistuvat tärkeässä tehtävässään. On erittäin hyvä, että hallitus on toimiin tarttunut. Rahoituslakia on uudistettu. Hyvinvointialueiden rahoitus on kasvanut lähes viidellä miljardilla eurolla, 4,6 miljardilla eurolla kuluvalla eduskuntakaudella. Arviointimenettelyitä on käynnistetty, ja tämä määräaikalakiesitys on nyt tuotu eduskuntaan. Kannatan sitä. VM:kin on yllättynyt siinä, miten alueilla on saatu taloutta kuntoon nopeammin kuin on ajateltu. Tiukkaa siellä on, ja paljon on työtä tehty, mutta kannusteita tarvitaan jatkossakin, jotta soteuudistuksen tavoitteet toteutuvat. Siksi haluan nostaa esille sen rahoituslain, joka on lähtenyt lausunnolle. Se kohtelee aika lailla kaltoin Helsinkiä ja Uudenmaan niitä alueita, joissa on onnistuttu saavuttamaan nopeammin kuin ehkä toisaalla soteuudistuksen tavoitteita. Vetoan siihen, että uudelleen arvioidaan vielä tuota uudistusta, koska pahoin pelkään, että jos me vähennämme tällä tavalla kannusteita, niin me jarrutamme samalla soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamista. [Puhemies koputtaa] Tämän viestin tässä haluan nostaa esille.

Kiitos, rouva puhemies! Kiitos ministerille hyvästä yhteistyöstä jaostomme kanssa oikeusministeriön pääluokan osalta. — Haluan erityisesti nostaa uhrin aseman. On merkittävää, että tuomioistuinten käsittelyaikoja, oikeuden saamista ollaan voitu nopeuttaa vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämä on erittäin tärkeää rikoksen uhreille. Rikosuhripäivystys, joka antaa matalalla kynnyksellä apua rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja rikosasioissa todistaville, on ollut jaostomme keskeisenä kohteena. Olemme halunneet turvata määrärahat, ja kiitos siitä, että rikosuhrimaksua on nyt korotettu. Se oli merkittävä uudistus. On todella tärkeää, että rikoksia tekevät osallistuvat sen avun ja tuen antamiseen, mitä rikoksen uhrit todellakin tarvitsevat. Eli uhrin asema on tässä korostunut, ja se on arvokasta työtä. Totean vielä, että me lisäsimme rikosuhripäivystykselle lisämäärärahan ihmiskaupan uhrien erityistukipalveluun. Pidän tätä merkittävänä ja tärkeänä. Toivon, että löydämme tulevaisuudessa ratkaisut sille, että voimme varmistaa kaiken sen työn, mitä rikosuhripäivystys tekee, koska sinne tulee yhä enemmän asiakkaita, apua tarvitsevia. [Puhemies koputtaa] Poliisi on uudistanut toimintatapoja. Yhä enemmän annetaan neuvontaa ja kerrotaan, että uhrit saavat apua, [Puhemies koputtaa] ja on tärkeää, että eduskunta myöskin tuon toiminnan rahoituksen varmistaa. — Erityiskiitokset ministerille aktiivisesta työstä.

Arvoisa herra puhemies! Meidän maan hallituksen ja eduskunnan on tehtävä kaikkemme siinä, että hyvinvointialueet kykenevät turvaamaan ihmisille välttämättömät palvelut. Nostan yhden asian, jonka toistuvasti olemme laittaneet budjettimietintöön: sen, että hallitusohjelmassa on sovittu, että selvitetään mahdollisuus suunnata rahoitus suoraan yliopistollisiin sairaaloihin. Nykyinen rahoitusmalli ei riittävästi huomioi kustannusrakennetta yliopistollisissa sairaaloissa, ei tutkimusta eikä koulutusta, ja toivon, että tästä lakiesitys saataisiin vielä tällä hallituskaudella. Soteuudistuksen tavoitteita laadukkaista palveluista ja kustannusten hillinnästä ei saavuteta leikkaamalla vaan tekemällä asioita vaikuttavammin. Rahoitusmallihan oli hyvin keskeneräinen. Se ei kannusta vaikuttavuuteen. Hallitus on aloittanut vaikuttavuustoimia ja tuonut keinoja hyvinvointialueille tehdä asioita vaikuttavammin, mutta tuo työ on vielä kesken. Kysynkin: oliko tuossa alivaltiosihteeri Marina Erholan raportissa joitakin sellaisia keinoja, joilla saataisiin uusia apuja tuonne hyvinvointialueille, ja aiotteko tuoda niitä esityksiä vielä tällä kaudella eduskuntaan? [Puhemies koputtaa] — Kiitos hyvästä työstä ministerille vaikeissa olosuhteissa.

Arvoisa rouva puhemies! Peruskoulun kuntoon laittaminen ja lasten perustaitojen vahvistaminen ovat Suomen tärkeimpiä tavoitteita, ja tämän eteen nyt tehdään työtä. Liikunnallinen elämäntapa on myöskin perustaito. Nyt se on peruskoulun tehtävä. Tämä on erittäin tärkeä asia. Kännykkäkielto lisäsi liikkumista ja lukemista, se on tärkeä toimi. Toivoisin, että kännykkäkieltoa mietittäisiin myöskin aamu- ja iltapäivätoimintaan. Toivon, että ministerit tähän vastaavat. Sosiaalinen media on lapsille todella iso uhka, lasten kasvulle ja kehitykselle ja mielenterveydelle vaarallista sisältöä, ja sitä katsoo iso osa suomalaisista lapsista. Tämä on maailmanlaajuinen ongelma, johon on muualla puututtu. Kysynkin nyt: Minkälainen selvitys tästä asiasta lähtee eteenpäin? Voisimmeko tässä olla etunokassa, kun kännykkäkiellossa tultiin vähän jälkijunassa suhteessa muihin Pohjoismaihin? On tärkeää, että me turvaamme lapsille ja nuorille turvallisen kasvuympäristön, ja siksi näitä toimia tarvitaan. Varhaiskasvatuksen opettajankoulutukseen panostetaan. Uskon, että vuonna 2030 heitä on riittävästi, ettei varhaiskasvatuslakia tarvitsisi avata. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen opettajat ovat niitä, jotka johtavat pedagogista varhaiskasvatusta. Toivon, että todellakaan varhaiskasvatuslakia ei tulla [Puhemies koputtaa] avaamaan tällä kaudella.

Arvoisa rouva puhemies! Kaikkeen rasismiin on oltava nollatoleranssi. Lukutaito on kaiken sivistyksen ja oppimisen perusta. Senpä takia ensi vuoden budjetilla vauhditetaan lukutaitoa ja lukemista. Keskeinen on Lukulahja lapselle ‑toiminnan vakinaistaminen. Se on tutkitusti edistänyt vanhempien lukemista lapsille, mikä puolestaan edistää kielellistä kehittymistä ja lasten menestymistä koulussa. Suomalaiset myös lainaavat kirjoja enemmän kuin koskaan, mutta lainauskorvaukset, jotka ovat tekijän palkka, eivät kasva samassa suhteessa. Nyt kun ministeri on tekemässä kulttuuripoliittisen selonteon osana erillisen kirja-alan selvityksen, niin toivonkin, että selvitetäänhän tässä koko lainauskorvauksien kokonaisuus, myös Celia-lainat ja verkkokirjahyllyt. [Puhemies koputtaa] Onko mahdollista, kun tuo määräraha jäi käyttämättä ensimmäisistä digilainoista, että tuo siirtomääräraha sitten siirrettäisiin helpottamaan lainauskorvauksien tilannetta ensi vuonna? Toivon, että tähän saataisiin vastaus. Lämpimästi sitä kannattaisin, koska kirjailija ja kääntäjä ovat kyllä palkkansa ansainneet.

Arvoisa rouva puhemies! Tulin varmuudeksi tähän, että ehdin ihan muutaman sanan sanoa. Kiitos vielä puheenvuorosta, oli parlamentaarinen työ, niin piti poistua salista. Vaikka taloustilanne on todella vakava ja vaikeita päätöksiä on tehty, niin haluan vielä tässä sanoa, että moni tärkeä uudistus on toteutunut, uudistus, joita ollaan toivottu ja joista ehkä unelmoitukin. Omalääkäri- ja omahoitajamallin käyttöönotto todellakin etenee alueilla, ja nyt siihen saadaan se yli 40 miljoonan euron vauhditusraha. Tämä 65 vuotta täyttäneiden mahdollisuus päästä yksityiselle yleislääkärille terveyskeskusmaksun hinnalla on tuonut paljon hyvää palautetta. Se on senioreille erittäin tervetullut uudistus. Syöpästrategia on nyt vihdoin valmistunut, ja toisiolain korjaus tulee näkymään uusina tutkimustuloksina ja hoitomuotona, mahdollisesti terveysalan kasvuna. Nuorten huumekuolemien ehkäisyohjelma käynnistyy, se on erittäin tärkeä asia. Lääkekorvauksen vuosiomavastuun voi maksaa nyt erissä ilman korkoja ja lisäkuluja, tätä on pitkä toivottu ja edistetty. Äitiyspakkauksen arvoa korotetaan, turvakotien rahoitusta vahvistetaan, elatustuki uudistui vahvistaen lapsen oikeutta riittävään elatukseen ja lisäpanostukset terveydenhuollon valmiuteen vahvistavat kokonaisturvallisuutta. Nämä uudistukset ovat erittäin tervetulleita eri-ikäisille ihmisille. Ihan lopuksi totean sen, että hyvinvointialueita on tärkeää tukea, siellä ei onnistuta leikkaamalla vaan tekemällä asioita vaikuttavammin. Siksi kysyisinkin vielä ministeriltä: kun THL on todennut, että supistaisi laaturekistereiden toimintaa, niin miten voisimme varmistaa, että sitä päinvastoin vahvistetaan? Me tarvitsemme tietoa, millaista hoitoa on annettu minkälaisin tuloksin. Siitä tarvitaan valtakunnallisesti vertailtavaa tietoa, ja valtiovarainvaliokunta kohdisti määrärahoja siihen ja myöskin hoitotyön tutkimukseen. Me tarvitaan vaikuttavuutta sinne terveydenhuoltoon. Toivoisin, että ministeri voisi tähän vielä vastata, miten voisimme varmistaa, että vaikuttavuustyöhön on voimavaroja, ettei sitä soteuudistusta tehdä leikkaamalla vaan kehittämällä palveluita niin, että samalla rahalla saa ehkä parempaa. — Kiitos, puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Taloustilanne on haastava, mutta työtä on jatkettava. Olemassa, näkyvillä on viriävää kasvua. Sitä on kaikin tavoin vauhditettava, ja tässä täydentävässä budjettiesityksessä on mainioita kasvun vauhdittajia. Nostan erityisesti tämän vahvan perustuksen perusterveydenhuoltoon: 40 miljoonaa euroa, jolla halutaan varmistaa se, että jokaisella hyvinvointialueella tehdään työtä sen eteen, että ihmiset pääsevät jonosta hoitoon, että käyttöön otetaan omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimalli ja myöskin pilotoidaan ammatinharjoittajamallia. Ammatinharjoittajat ovat muualla Pohjoismaissa ihan arkikäytäntöä julkisessa terveydenhuollossa. Tätä ammattilaiset ovat odottaneet, ihmiset ovat odottaneet, että perusterveydenhuoltoa vihdoin laitetaan kuntoon. Kun tuossa ministeri Juuso oli tavannut eri hyvinvointialueiden edustajia, niin näyttää siltä, että tämä malli on lähtenyt todella hyvin liikkeelle ja tämä rahoitus tulee juuri oikeaan aikaan. Arvoisa puhemies! Tämä on tärkeää myöskin sen takia, ketkä tekevät Suomen kasvun. Sen tekevät suomalaiset ihmiset, ja tällä rahalla me myöskin panostamme siihen, että meillä on työkykyisiä ja toimintakykyisiä, terveitä ihmisiä, [Puhemies koputtaa] jotka todellakin voivat luottaa siihen, että jatkossa sinne hoitoon pääsee paremmin. Vahva tuki tälle panostukselle.

Kunnioitettu rouva puhemies! Jotta koskaan ei tulisi sotaa, niin siksi meidän on siihen parhaalla mahdollisella tavalla varauduttava, ja tämä lakiesitys on tärkeä osa Suomen kansallista varautumista ja varautumista yhdessä Naton kanssa tilanteessa, jossa maailmalla myllertää ja Euroopassa käydään sotaa. Tässä käsittelyssä olevassa esityksessä todellakin ehdotetaan muutettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annettua lakia. Esityksen tarkoitus on antaa hyvinvointialueille Puolustusvoimien kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyviä uusia tehtäviä, jotka liittyvät poikkeusoloihin varautumiseen. Tämä on herättänyt todella paljon keskustelua, ja olen saanut paljon kysymyksiä ja viestejä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoilta. On todella tärkeää, että hyvinvointialueilla sitten käydään keskustelua ja myöskin siellä työssä olevat ihmiset saavat tietoa. Tietenkään ne varautumissuunnitelmat eivät ole julkisia, eikä yksittäisistä niistä täällä voi keskustella, mutta on tärkeää, että henkilöstö on sitten siinä vahvasti mukana. Kiinnostusta paljon on ja tiedonpyyntöä on. Todellakin tämä lakiesitys vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kriisivalmiutta ja poikkeusoloihin varautumista. Esitys on tärkeä osa Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamista. On todella kiitettävää, että hallitus tuo eduskuntaan määrätietoisesti esityksiä Suomen ja suomalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Olennainen tavoite on varmistaa, että hyvinvointialueilla on todellakin selkeät suunnitelmat ja resurssit, jotta apu tavoittaa ihmiset nopeasti kaikissa tilanteissa. Suomi on hyvin erilainen. Täällä on keskusteltu maan eri osien tilanteesta. Itse tulen Helsingistä, pääkaupungista, ja kun katsotaan tätä rahanjakoa ja koko tätä kokonaisuutta, on todella tärkeää, että ymmärretään, mikä on pääkaupunkiseudun rooli ja minkälaisia paikkoja varautua ovat suuret kaupungit. Esityksen mukaan hyvinvointialueille säädettävät uudet tehtävät liittyisivät terveydenhuollon toimitilojen suojaamiseen, terveydenhuollon toimintojen siirrettävyyteen, ensihoidon lisäresursointiin, materiaaliseen varautumiseen ja sen parantamiseen sekä yhteiseen suunnittelu-, koulutus- ja harjoitustoimintaan Puolustusvoimien ja Naton kanssa. Se, minkä tässä haluan, puhemies, vielä sanoa, on se, että esitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan, jonka mukaan huolehditaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintojen yhteensopivuudesta Naton jäsenyysvelvoitteiden kanssa. Esityksen tarkoitus on varmistaa, että sotepalvelut voidaan turvata kaikissa olosuhteissa. Tämän vielä lopuksi sanon ja totean, että tämä esitys on hyvin tarpeellinen ja tervetullut ja on tosiaan tärkeää, että tämä huolella täällä eduskunnan valiokunnassa käsitellään. — Kiitos.

Kunnioitettu rouva puhemies! Iloitsen suuresti siitä, että hartaasti odotettu sosiaali- ja terveydenhuollon rekisteri- ja potilastietojen hyödyntämistä ja tutkimusta jarruttavan toissijaisen käytön eli niin sanotun toisiolain korjausesitys on nyt käsittelyssämme eduskunnassa. Kiitän työstä vastuuministeriä ja ‑ministeriötä ja sitä työryhmää, joka asiantuntevasti tätä lakiesitystä valmisteli. Tiivistetysti voi sanoa, että hallituksen esitys poistaa esteitä tutkimukselta, helpottaa sosiaali- ja terveysalan tietojen hyödyntämistä ja vauhdittaa palveluiden kehittämistä — eli juuri niitä asioita, joita hyvinvointialueilla pitäisi nyt ahkerasti tehdä. Toisiolaki määrittelee, miten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja rekisteritietoja voidaan käyttää siis tutkimuksessa, tilastoinnissa, opetuksessa ja innovaatioiden kehittämisessä samalla turvaten kansalaisten yksityisyydensuojan ja tietoturvan. Nykytilanteessa laki on aiheuttanut moninaisia perusteettomia esteitä tutkimukselle ja tiedon hyödyntämiselle. Me korjaamme toisiolain ongelmia, jotta sosiaali- ja terveysalan tietoja voidaan käyttää sujuvasti ja turvallisesti. Näin me voimme tehdä sotepalveluista entistä parempia ihmisille. Siitä tässä on kaikkein eniten kyse. Näin ajattelen. Lakiesitys on erittäin tervetullut vastaus tutkijoiden toiveisiin ja ainakin edesauttaa yhdessä muiden toimien kanssa sitä, että Suomi on houkutteleva ympäristö rekisteritutkimukselle, lääketieteelliselle ja muulle sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukselle sekä siihen liittyville investoinneille. Lain uudistamista ovat esittäneet lukuisat tahot, esimerkiksi Helsingin yliopisto, HUS, Kela, potilasjärjestöt ja lääketeollisuus ja ennen kaikkea yksittäiset tutkijat. Tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa on toiveena ollut joustavampi ja ketterämpi malli tietolupien ja tietopyyntöjen myöntämiseen ja käsittelyyn, ja tästä ministeri esittelypuheessaan puhuikin. Ajattelen, että tämä lakiesitys, tämä hallituksen esitys, on merkittävä edistysaskel kohti vahvempaa tutkimusta ja vaikuttavampaa sotepalvelujärjestelmää. Tämä toisiolain korjaaminen edistää terveys- ja hyvinvointialan kasvua — siitähän meillä on oma ohjelma — hallitusohjelman mukaisesti sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Hyvinvointialueita kun perustettiin, niin, tässä haluan sen sanoa, tehtiin vakava virhe siinä, että nähtiin hyvinvointialueet vain palveluiden tuottajina eikä ymmärretty, että hyvinvointialueet ovat keskeinen toimija — pitäisi olla myöskin palveluiden kehittämisessä, tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Ja kaikki asiat, jotka näitä edistävät, ikään kuin jäivät tuossa lakiesityksessä puutteellisiksi. Nyt on todella kiire korjata näitä, jotta hyvinvointialueet pääsevät yhteistyössä tutkijoiden ja yritysten kanssa kehittämään tekoälyä, teknologiaa, kaikkia niitä toimia, joilla me saadaan ihmisten aikaa potilaille ja saamme sitten olemassa olevat voimavarat riittämään ihmisten palveluihin. Siksi tämä lakiesitys on erittäin tärkeä. Tässä on kysymys ihan perustuslain turvaamista peruspalveluista ja välineestä niiden turvaamiseen. Eli sosiaali- ja terveysalan tietojen turvallinen hyödyntäminen tutkimuksessa hyödyttää koko yhteiskuntaa uusina tutkimustuloksina, innovaatioina ja hoitomuotoina, ja se myös vahvistaa suomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, terveyttä ja hyvinvointia ja samalla myös talouttamme. Tämä lainsäädäntö vauhdittaa esimerkiksi uusien innovaatioiden ja teknologioiden kehitystä ja hyödyntämistä palvelujärjestelmässä mutta myös alan yrittäjyyttä ja vientiä. Ja tätähän me tarvitsemme, me tarvitsemme voimavaroja meidän hyvinvointipalveluihin. Toisiolain ripeä korjaaminen hyödyttää ennen kaikkea tietenkin suomalaisia potilaita ja kaikkia apua tarvitsevia ihmisiä. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Tämän päivän tutkimus on vaikuttavampia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Tämän päivän tutkimus antaa meille välineitä saavuttaa ne soteuudistuksen tavoitteet kustannusten hillinnästä ja yhdenvertaisista, laadukkaista palveluista. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä siitä, että tämä Kelaa koskeva lainsäädäntö on nyt eduskunnassa. Kelan lainsäädännöstä olisi voinut sanoa aiemmin niin, että suutarin lapsilla ei ole kenkiä, eli useat hallitukset ovat kulkeneet vauhdikkaasti eteenpäin, mutta Kelan hallintoa ja Kelaa koskevaa lainsäädäntöä ei ole uudistettu. Tässä on ollut iso uudistamisvaje, ja nyt sitä kurotaan umpeen. Näin Kelan valtuutettujen varapuheenjohtajana olen erittäin helpottunut, että saamme taas yhden lainsäädännön eteenpäin ja osan siitä lainsäädännöstä eteenpäin, mitä tarvitaan Kelaa koskien. Tätä käsittelyssä olevaa lakiesitystä pidän kokonaisuutena hyvin perusteltuna, ja se on Kelan toiminnan kannalta myönteinen. Kelahan koskettaa varmasti ihan jokaista suomalaista, ja on erittäin tärkeää, että me ylläpidämme Kelan toimintakykyä. Nämä muutokset tukevat Kelan kykyä hoitaa lakisääteiset tehtävät tehokkaasti, tietoturvallisesti ja vaikuttavasti, tätä haluan alleviivata. Näistä esityksessä ehdotetuista tiedonsaantioikeuksista on hyvä todeta, että jokaisen etuuden kohdalla sitten säädetään niistä tiedonsaantioikeuksista, mitä on, mutta miten näitä tiedonsaantioikeuksia käytetään? Niitä käytetään tutkimuksessa ja toiminnan kehittämisessä, tilastoinnissa ja ennakoinnissa. On hyvin tärkeää alleviivata, että nämä esitysmuutokset ovat ihan välttämättömiä Kelan toiminnalle. Ne ovat sellaisia muutoksia, jotka eivät ole tulleet parlamentaarisesta työstä, vaan näitä on valmisteltu yhdessä Kelan ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Se, mikä on erittäin tärkeää, on se, että nyt Valtiontalouden tarkastusvirastolla on jatkossa oikeus tarkistaa Kelan toiminnan ja taloudenhoidon tarkoituksenmukaisuutta, tuloksellisuutta ja laillisuutta. Mielestäni tässä on ollut aukko. Meillä on ollut Kelan tilintarkastajia ja erilaista hallintoa, jota nyt on purettu, kansanedustajatilintarkastajat, ja nyt meillä on se tilintarkastusjärjestelmä, on valtuutetut ja sisäinen tarkastus. Mutta tämän tuloksellisuus- ja tarkoituksenmukaisuusketjun tarkastaminen on nyt mahdollista, ja tämä on erittäin perusteltua. Tämä myöskin helpottaa sitten Kelan valtuutettujen valvontaa, ja on erittäin huojentavaa, että tällainen lisä tulee. No, tässä hallituksen kokoonpanossahan on vahva parlamentaarinen yhteisymmärrys, että siellä koko joukko oli samaa mieltä. Ainoastaan keskusta totesi, että he eivät pidä perusteltuna sitä, että MTK:n mandaattipaikka sieltä poistuu. Tämä ei ole pelkästään parlamentaarista sopua, vaan myöskin valtuutetut ovat asettaneet työryhmän, joka vuonna 2018 selvitti tätä asiaa, erittäin ansiokas työryhmä, ja siinä todettiin, että hallituksen nimittämien valtuutettujen valtaa on rajattu kiintiöimällä paikkoja. Työryhmä katsoi tämän soveltuvan huonosti valtuutettujen toimivaltaan ja valvontatehtävään ja piti vain sosiaali- ja terveysministeriön kiintiöpaikkaa perusteltuna. En ryhdy syvemmin tähän menemään, mutta totean, että Kelan toiminta on muuttunut hyvin paljon siitä, kun se perustettiin Kansaneläkelaitoksena, ja valtaosa esimerkiksi rahoituksesta tulee sitten sieltä verorahoista, vakuutetuilta työnantajilta ja työntekijöiltä, ja nämä kaikki sitten nostavat tätä keskustelua. Ennen kaikkea pitää muistaa, mitä Kelan hallitus tekee. Se johtaa tätä erittäin suurta laitosta, ja siellä tarvitaan laajaa osaamista. Sitä säädetään nyt tässä lakiesityksessä erittäin hyvällä tavalla, ja pidän erittäin hyvänä tätä lakiesitystä. Alleviivaan sitä, että hallituksen jäsenillä pitää olla todellakin laajaa osaamista, yhteensovitettua osaamista, että he kollegiona pystyvät tuon tehtävänsä tekemään. Ihan tästä voimaantulosta totean, että tässä todetaan, että tämä hallituksen toimikausi päättyisi tämän vuoden lopussa, valtuutettujen tulisi määrätä hallituksen jäsenet toimikaudelle 26—28 ja tämän muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 26 alussa. Kun tässä todetaan, että ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin, niin haluamme lausunnossamme, kun olin kuultavana sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, kiinnittää tähän huomiota, ja toivon myös, että sosiaali- ja terveysvaliokunta näin katsoo, että olisi tärkeää tarkentaa, tuleeko hallituksen jäseniä määrättäessä loppuvuonna 25 noudattaa voimassa olevaa lakia vai sitten todennäköisesti vuoden 26 alussa tulevaa lainsäädäntöä. Tämä on erittäin tärkeää, koska valtuutettujen täytyy tässä uuden hallituksen nimittämisessä ryhtyä toimeen. Ihan vielä lopuksi, puhemies, että lakiesityksessä on ehdotus, että päätöksiin liitettävien yhteystietojen nimi korvattaisiin yleisillä yhteystiedoilla, ja tämä on erittäin tärkeää. Hallituksen esityksessä tätä on perusteltu työn organisoinnilla, mutta haluan tässä vielä alleviivata sitä, että esityksen peruste on ennen kaikkea henkilöstön työturvallisuuden turvaamiseen liittyvät syyt, ja tälle muutokselle on henkilöstön erittäin vahva tuki. Tämä muutos parantaa merkittävästi henkilöstön työturvallisuutta ja mahdollistaa Kelalle toteuttaa työturvallisuuslain velvoitetta, eli tämä on erittäin tärkeää. Kelahan kokeili tätä aikaisemmin, mutta oikeusasiamies totesi, että tarvitaan laki, jotta tätä toimintaa jatketaan. Tämä nimen pois jättäminen on todellakin helpottanut tilannetta ja on Kelan henkilöstölle erittäin tervetullut, ja toivon, että tämäkin osuus tästä laista saadaan hyväksyttyä ja siten parannettua ansiokasta työtä tekevän Kelan henkilöstön työturvallisuutta.

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi määräaikainen laki kuurojen ja viittomakielisten totuus- ja sovintoprosessin toteuttamisesta. Tiivistetysti tässä on kysymys kuurojen ja viittomakielisten yhdenvertaisesta asemasta ja oikeuksista, ja kiitän ministeri Meriä, että olette tämän lakiesityksen tänne tuoneet yhdessä valtioneuvoston kanssa. Olemme eduskunnan viittomakielisten verkoston kanssa tätä kirittäneet, pitäneet tärkeänä, ja tiedän sen, että viittomakielisten ja kuurojen yhteisöjen järjestöt ovat erittäin tyytyväisiä, että asia on nyt eduskunnan käsittelyssä. Tämän totuus- ja sovintoprosessin työn tavoitteena on dokumentoida kuuroihin ja viittomakielisiin kohdistuneet oikeusloukkaukset ja syrjintä. Mutta se, mikä on yhtä tärkeää ja mitä haluan alleviivata, on se, että prosessissa lisätään myös tietoisuutta teemasta ja tehdään ehdotuksia siitä, miten tulevaisuudessa asiat olisivat maassamme paremmin. Puhemies! Haluan vielä todeta, että tämä esitys perustuu hallituksen antamaan tiedonantoon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa ja on hienoa, että tämä tiedonanto näkyy vahvasti täällä eduskunnan työssä myöskin lainsäädäntömuutoksina. Tämä esitys on kannatettava ja erittäin perusteltu.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva lakiesitys ja valiokunnan mietintö ovat erittäin onnistuneita. Tämä lakiesitys on erittäin tervetullut. Täällä on ollut todella hyviä puheenvuoroja, ja tässä aluksi kiitän vielä erikseen valiokuntaa hyvästä työstä. Oma kotikaupunkini Helsinki on pitkään toivonut enemmän valtaa säädellä sähköskuuttien käyttöä, pysäköinti- ja käyttöaikoja. On mainiota, että nyt tämä asia toteutuu, kun eduskunta hyväksyy tämän käsittelyssä olevan lakiesityksen. Vahvemmat keinot mikroliikkumisen hallintaan ja liikenneturvallisuuden parantamiseen alueemme olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti ovat nyt tärkeitä, ja nyt me saamme ne. Tämä esitys on tietenkin tärkeä liikenneturvallisuuden, vakavien loukkaantumisten ja liikennekuolemien vähentämiseksi ihan koko maassa. Pidän viisaana, että kunnat pyrkivät sitten, kun tämä laki on voimassa, näitä lupaehtoja hyödyntäen huolehtimaan liikenneturvallisuuden ja myös liikkumisen esteettömyyden toteutumisesta nykyistä paremmin. Aivan erityisesti toivotan tervetulleeksi sen, että sähköskuuttien kuljettamiselle esitetään nyt asetettavaksi 15 vuoden alaikäraja. Tämän muutoksenhan valiokunta on tähän hallituksen esitykseen tehnyt. Sähköpotkulauta ei ole todellakaan lasten ajoneuvo. Sähköskuuttien ajaminen turvallisesti vaatii sellaisia taitoja ja kokemusta, joita lapsilla ei vielä ole, ja nämä taidot kypsyvät hitaasti aikuisten tasolle. Sähköpotkulaudalla ajaminen vaatii samantyyppistä osaamista ja kokemusta liikenteessä kuin esimerkiksi mopoilu. Kuljettajan pitää muun muassa osata liikennesäännöt, hallita muun liikenteen havainnointia ja valita myöskin sopiva liikennenopeus. Tilastokeskuksen mukaan sähköpotkulautailijoita on menehtynyt Suomessa neljä, joista kaksi on ollut alle 15-vuotiasta lasta. HUS tiedotti syyskuussa, että noin viiden vuoden seuranta-ajalla sähköpotkulautojen onnettomuuksissa vammautui yli 600 lasta ja nuorta ja näiden keski-ikä oli 12—13 vuotta. Nämä luvut kyllä kertovat sen, että tämä esitys asettaa ikäraja on aivan välttämätön. Useat yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja vuokralle tarjoavat mikroliikennepalveluntarjoajat ovat tietenkin asettaneet näitä käyttörajoja, siellä on 18 vuoden ikäraja, mutta näitä ikärajoja on ollut hyvin helppo kiertää. Liikennesääntöjen vastainen kuljettaminen, kuten matkustajan kyyditseminen sähköpotkulaudalla, korostuu erityisesti alaikäisillä käyttäjillä, ja tämä aiheuttaa erityistä vaaraa sen lisäksi, että jo pelkästään se, että nuoret ja lapset ajavat näitä, on riski. Haluan korostaa sitä, että on välttämätöntä, että mikroliikenneluvan haltijat kehittävät palvelujaan siten, että he pystyvät todellakin jatkossa aiempaa selkeästi paremmin valvomaan palvelujensa käyttöä myös ikärajojen osalta. Sähköpotkulautaonnettomuudet lisäävät turvattomuutta. Ne aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja kuormittavat todella paljon terveydenhuoltoa mutta myös poliisia, ja tämä lakiesitys toivottavasti tuo tähän helpotusta. Erityisen hyvää on se, että tässä korjataan täysin kaupunkilaisjärjen vastainen tilanne, eli sähköskuutilla ja sähköpyörällä ajavilla ei ole aikaisemmin ollut promillerajaa, ja nyt se promilleraja asetetaan puoleen promilleen. On ollut aivan järjetöntä — ja todella vaikea ymmärtää ja kansalaisille selittää — että poliisilla ei ole ollut edes oikeutta puhalluttaa epäiltyä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa, ja nyt jatkossa liikenteenvalvoja saa puhalluttaa kuljettajan ja kieltää myöskin ajon päihtymyksen vuoksi. Tämä on erittäin tervetullutta. Kannan erityistä huolta siitä, että Liikenneturvan tutkimuksissa on tullut esille se, että vain 64 prosenttia vastanneista tiesi, että sähköpotkulautailija ei saa esimerkiksi ajaa jalkakäytävällä ja että tältä osin sähköskuutteja koskevat samat säännöt kuin pyöräilijöitä. Se, että kyyditseminen ei ole sallittua ja moni muu asia ei ollut tiedossa ja todella pieni osa tunsi nämä säännöt, kertoo siitä, että me tarvitaan liikennekasvatusta, liikennesääntöjen osaamisen lisäämistä. Sitä tarvitaan lisää lapsilla ja nuorilla, mutta kyllä nämä tutkimukset osoittavat, että sitä tarvitaan myös meillä aikuisilla, että me tiedämme, mitkä ovat liikennesäännöt, kun ajamme polkupyörällä tai käytämme näitä mikroliikennevälineitä. Toivon, että kun tämä lainsäädäntö itsessään tulee, tästä tiedotetaan, tästä puhutaan, ja tämäkin lisää sitten sitä. Kiitos myöskin Liikenneturvalle hienosta työstä liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean vielä, että todella hienoa on, että mikroliikenteeseen tulee vahva suositus käyttää kypärää, samanlainen kuin on myöskin pyöräilyssä. Kun katson esimerkiksi HUSin tilastoja ja keskustelen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, niin ovat todella vakavia ne päävammat, joita kaatumisissa on tullut, ja tämä sitten ehkäisee myöskin niitä. Eli todella suuret kiitokset tietenkin ministerille ja hallitukselle tästä lakiesityksestä ja erityisesti sitten valiokunnalle tästä hyvästä mietinnöstä ja lämmin kannatus tälle lakiesitykselle.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan käsittelyssä on hyvinvointialueiden rahoitusta koskevan lain muutos. Hyvä, että hallituspuolueet ovat hereillä, kun oppositio näyttää ainakin osin väsähtäneen, kun ei salissa ollut vihreiden puheenvuoroa. Ihan aluksi totean, että hallituksen ja eduskunnan aivan keskeinen tehtävä on tukea hyvinvointialueiden onnistumista erittäin haastavassa tehtävässä. Meidän on kyettävä turvaamaan yhdenvertaiset ihmisten tärkeät palvelut ja samalla hillitsemään kustannusten kasvua. Tässä maan hallitus on tehnyt hyvää työtä. Hallitusohjelmassa taitaa olla useita kymmeniä sivuja hyvinvointialueiden tukemiseksi ja tässä tehtävässä onnistumiseksi, ja ministeri Ikonen on tehnyt ahkeraa työtä ja tuonut eduskuntaan hyviä lakiesityksiä, joita olemme vieneet sitten eteenpäin. Edellisen hallituksen luoma rahoitusmalli on monin tavoin keskeneräinen. Valtiovarainvaliokunnassa käsittelimme sitä yli hallitus—oppositio-rajojen ja nostimme esille sen ongelmat. Yksi keskeinen ongelma on se, että kannusteet ovat hyvin vähäiset, josko melkein olemattomat, hyvinvointialueille tehdä asioita paremmin. Korjaustoimia siis tarvitaan, ja sanonkin, että kun tämä lakiesitys tuli kaikilta osilta tietooni, sanoin ja sanon tässäkin, että se oli kyllä pettymys. Eli tähän käsittelyssä olevaan lakiesitykseen sisältyvät Helsingin pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen ylimääräiset leikkaukset, joita aikaisemmin ei soterahoitukseen tällä tavalla ole tehty. Eli tässä leikattaisiin terveydenhuollon rahoitusta Helsingiltä ensi vuonna 15 miljoonaa ja seuraavana vuonna 20 miljoonaa euroa, eli ne ovat kertaluontoisia leikkauksia. Se, mikä tässä on erityisen ongelmallista mielestäni, on se, että tätä leikkausta perustellaan sillä, että Helsingin kaupunki teki ainoana sotealueena ylijäämää viime ja edellisvuonna. Tätä esitystä on kyllä mahdoton niellä purematta, jos silloinkaan. Hyvästä taloudenpidosta rankaiseminen on aivan täysin väärä viesti. Jos on niin, että talouden tasapainottamisesta seuraa leikkauksia, niin se on kyllä omiaan jarruttamaan välttämätöntä kustannusten hillintää, ja haittavaikutus tai ainakin riski siihen kasvaa, koska tämä vaikuttaa jokaiseen hyvinvointialueeseen. Sitä tässä pyydän myöskin ministeriä miettimään, ja pyysin aikaisemmin käydyssä debattikeskustelussakin. Kun kuulin tästä lakiesityksen kohdasta ensimmäistä kertaa, ajattelin, että onkohan tässä nyt tehty ministeriössä työtapaturma tai vahinko. Olen nyt sitä mieltä, että kun tämä lausuntokierroksen jälkeen edelleen tuli tällaisena, niin nyt olisi viisasta ja välttämätöntä eduskunnan vielä kerran tätä arvioida, eli kannusteita pitäisi lisätä eikä vähentää. On myös todettava, että jos tämä periaate on hankala ja täysin lähestulkoon mahdoton hyväksyä, että hyvästä työstä rangaistaan, niin kyllähän näiden lakiesityksen siirtymätasauksen kertaluontoisten säästöjen taloudelliset vaikutuksetkin ovat Helsinkiin merkittävät, niin ettei niitä missään nimessä pidä vähätellä. Erityisesti kannan huolta myös siitä, että leikkaus vaikuttaisi myös Helsingin mahdollisuuksiin rahoittaa HUS-yhtymän toimintaa riittävästi. HUS on juuri tehnyt erittäin merkittävät sopeuttamistoimet, jotta saisi taloutensa tasapainoon, ja nyt myös epäsuorasti tässä HUSia rangaistaan. Eli on hyvin tärkeää ja vahva viestini on, että hyvinvointialueiden on voitava luottaa siihen, että hyvä taloudenpito kannattaa aina ja siitä ennemmin palkitaan kuin rangaistaan. On kannatettavaa, että rahoituksen määräytymistekijöitä esitetään muutettavaksi siten, että aluekohtaisten palvelukertoimien laskennassa tiedot otetaan kahdelta viimeiseltä vuodelta huomioon ja siten nämä määräytyvät keskiarvoina. Tätä kannatan tässä esityksessä. Sen sijaan haluan kiinnittää huomiota pelastustoimen riskikertoimeen: Sen laskentaperusteet herättävät kysymyksiä. Tämä on ollut aiemminkin esillä, mutta on tärkeää eduskunnassa käydä vielä läpi, perustuvatko nämä aidosti alueen onnettomuusriskeihin. Tämä on tärkeää käydä läpi. Jos katsoo esimerkiksi Helsingin tilannetta, niin tilanne on hyvin haastava, ja ennen kuin nämä viedään asetuksesta lakiin, on tärkeää, että tätä tarkastellaan. Hyvä, että sisäasiainministeriössä on tähän liittyvää tutkimusta ja tämä asia katsotaan ja toivottavasti saadaan paremmin kohdilleen. No, käsittelyssä olevassa esityksessä on myöskin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen perusteella kohdennettava rahoituksen nostaminen, eli se nostetaan prosentista puoleentoista prosenttiin. Tämä tavoite, että kannustetaan hyvinvointialueita edistämään terveyttä ja hyvinvointia, on hyvä, mutta se, mikä eduskunnan on syytä käydä läpi ja myöskin valtiovarainvaliokunnan kunta- ja hyvinvointi- ja terveysjaostossa, on tämä HYTE-kertoimen noston rahoitus, onko se tehty tarkoituksenmukaisella tavalla ja kannustaako se kaikkia alueita. Mielestäni tulisi myös pohtia, että kun katsotaan näitä HYTE-indikaattoreita, niin katsotaanko siinä absoluuttisia toteutumia vai suhteellisia muutoksia. Eli tämä malli, joka tähän on rakennettu, on todella tärkeää myöskin läpivalaista. En nyt sano, onko se hyvä vai huono, mutta arvioida se pitää, ja paljon se herättää myöskin kysymyksiä. Rahoitusmalli on kovin monimutkainen, ja on tärkeää, että se käydään läpi. Lähetekeskustelussa suoranaista kantaa ehkä en vielä ota tähän absoluuttiseen tai suhteelliseen tarkasteluun. Puhemies! On aivan olennaista, että rahoitusmallin muutoksella ja muilla käytettävillä ohjauskeinoilla saadaan hyvinvointialueet ja tietenkin myös kunnat vahvistamaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Jos ministeri olisi paikalla — mutta tämä venyi tänne iltaan, ja ymmärrän, ettei ole — olisin kysynyt, millaisia lisätoimia on tässä vielä tulossa. Ihan lopuksi totean hyvinvointialueiden rahoitusmallista, että se ei eduskunnankaan useasti toistaman kannan mukaan ota riittävästi huomioon yliopistollisten sairaaloiden kustannusrakennetta eikä valtakunnallisesti keskitettyjä vastuita. Tähän viitataan hallitusohjelmassa, että näitä on luvassa tarkastella, ainakin hallitusohjelman mukaan. Näihin ovat myöskin valtiovarainvaliokunta ja sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnittäneet huomiota, viimeksi budjettimietinnössä ja siitä annetussa lausunnossa. Nostan esille ihan viimeisenä sen, että HUS kantaa merkittävimmän vastuun koko Suomen vaativammasta hoidosta, kuten lasten sydänkirurgiasta ja elinsiirroista, [Puhemies koputtaa] ja tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että yliopistollisten sairaaloiden rahoitusta katsotaan niin, että se on oikeudenmukainen suhteessa niiden vastuisiin. Alleviivaan sitä, että eduskunta on tähän vakavaa huomiota kiinnittänyt ja myöskin hallitusohjelmassa tämä on mainittu. Eli toimenpiteitäkin näiden osalta on varmasti luvassa.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva laki tuo savuttomat nikotiinituotteet tupakkalain sääntelyn piiriin, ja se on hyvä ja kannatettava asia. Jatkossa siis alle 18-vuotiaalle ei saa myydä eikä hän saa pitää hallussaan tai tuoda maahan mitään tupakan vastinetta. On mainiota, että tämä lakiesitys saadaan nyt maaliin. Erityisen tärkeänä pidän ja kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää, kuten koko hallitus, sitä, että ehkäisemme lasten ja nuorten nikotiinituotteiden käyttöä ja tuemme sitä työtä, mitä lasten ja nuorten kanssa tehdään esimerkiksi urheiluseuroissa, eli tuetaan sitä, etteivät alaikäiset tulisi nikotiiniriippuvaisiksi. Se on yksi tämän lain keskeinen tavoite. Ja tietenkin on mainiota, että esityksen myötä savuttomien nikotiinituotteiden käyttö on kielletty esimerkiksi esi- ja perusopetuksessa ja päiväkodeissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukio-opetusta antavissa oppilaitoksissa sisä- ja ulkotiloissa sekä leikkikentillä. Tämä antaa vahvaa tukea myöskin vanhempien vastuulle huolehtia lasten terveyden edistämisestä. On olennaista, kuten tässä mietinnössä on alleviivattu, että seurataan tämän sääntelyn toimivuutta ja tehdään sitten tarvittaessa muutoksia. On mainiota, että tämä hallitus on tarttunut tupakkalakiasiaan ja useita esityksiä on tullut. Maailma ei varmasti valmiiksi tule, ja tätä tarkkaa seurantaa itsekin tässä alleviivaan. Erityisesti haluan nostaa esille sen, että mietinnössä linjataan, että valtioneuvoston on aktiivisesti edistettävä kaikille Pohjoismaille sekä muille lähialueille yhteistä, mahdollisimman alhaista savuttomien nikotiinituotteiden nikotiinipitoisuutta sekä yhtenäistä sääntelyä, jolla sitten edistetään entistä paremmin kansanterveyttä. Mietinnössä painotetaan aivan oikein, että jatkovalmistelussa on edistettävä toimia, jotka vähentävät tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä. Tuossa valiokunnan asiantuntijakuulemisessa nousi esille, että tupakkalain ikärajan nostaminen toimisi tehokkaana toimena nuorten aikuisten nikotiinituotteiden käytön aloittamisen vähentämiseksi. Siksi pidän tärkeänä, niin kuin tässä mietinnössäkin on, että tupakkalain jatkovalmistelussa ikärajan nostamista 20 vuoteen arvioidaan. Aivan erinomainen oli hallituksen puoliväliriihessä tekemä päätös nikotiinipussien, sähkösavukkeiden veron kiristämisestä. Se oli todellakin tervetullut, ja alkuvuodesta 24 nikotiinituote onkin otettu tupakkaverotuksen piiriin. Tuon tupakka- ja nikotiiniverotuksen kiristyksen odotetaan hillitsevän erityisesti nuorilla tuotteiden kysyntää. Tupakkalain uudistamistyössä savuttoman Suomen tavoittelua on jatkettava. Nostan esille asian, joka on erittäin tärkeä korjata: eli tupakkalaki suojaa tupakansavulta työpaikoilla ja julkisissa tiloissa mutta ei kotona. Koti on meille kaikille tärkeä paikka, jossa pitäisi saada olla rauhassa, mutta on ikävä tosiasia, että moni on kotonaan pakotettu kärsimään naapurin tupakansavusta. Tämä on täysin kohtuutonta ja täysin terveyspolitiikkamme vastaista. Nykyisin asuntoyhteisö voi siis kieltää tupakoinnin yhteisissä tiloissa, mutta asukkaiden parvekkeelle tai huoneistoon kiellon asettaminen on paljon vaikeampaa. Kunnan viranomainen voi taloyhtiön hakemuksesta tehdä päätöksen kiellon määräämisestä, jos tupakansavun kulkeutumista ei voida muilla keinoin estää. Mutta tämä vaatii hyvin pitkän ja kankean hakuprosessin ja on myöskin taloyhtiölle hyvin kallis, eikä siihen useinkaan ryhdytä, vaikka kaikki perusteet olisivat. Nostan esille sen, että maan hallitus on sitoutunut tarkemmin vaikeuttavien ja turhien säädösten karsimiseen ja hallituspuolueiden työryhmä on sopinut, että tupakointikiellon määräämisestä poistetaan edellytys kunnan päätöksestä ja kuulemisesta, ja tämä myös vahvistettiin puoliväliriihessä. Nostin tämän asian esille, kun viimeksi kävimme keskustelua tupakkalaista ja keskustelussa vastuuministeri Sanni Grahn-Laasonen hienosti näytti vihreää valoa tälle lakimuutokselle, jolla mahdollistettaisiin se, että taloyhtiön yhtiökokous todellakin voisi jatkossa enemmistöpäätöksellä kieltää häiritsevän tupakoinnin parvekkeella ja huoneistossa. Saamani tiedon mukaan tästä muutoksesta on esiselvitys tekeillä, ja toivomme, että saamme tämän lakiesityksen mahdollisimman pian eduskuntaan. Arvoisa puhemies! Totean, että savuton koti ei ole vain mukavuuskysymys, vaan kysymys on terveydestä ja turvallisuudesta. Tupakansavu on syöpävaarallinen seos, eikä sen pitoisuudelle sisäilmassa ole voitu asettaa turvallista rajaa. Passiivinen tupakointi aiheuttaa useita kansanterveydellisesti merkittäviä sairauksia sekä vahvistaa sairauksien oireita. Ja se, minkä totean lopuksi: passiivinen tupakointi on erityisen vaarallista lapsille ja raskaana oleville naisille. Siksi kiirehdin tuota uutta tupakkalakiesitystä, ehkä muitakin lakimuutoksia, muihin lakeihin tarvitsee pykäliä tehdä. Annan tukeni tälle tupakkalain mietinnölle ja toivon, että se saadaan mahdollisimman pian voimaan.

Arvoisa rouva puhemies! Palaan vielä tämän periaatteen rikkomiseen, että kannustettaisiin tasapainottamaan taloutta. Se rikotaan tällä kahden vuoden kertaluontoisella säästöllä, joka eduskunnalle esitetään Helsingille laitettavaksi. Kun näin tämän ensi kertaa, ajattelin, että tässä on kyllä tullut tapaturma ministerille. Odotin kyllä lausuntokierroksen jälkeen, että tämä korjattaisiin. Eli tämä lähettää aivan väärän viestin hyvinvointialueille, joita pitäisi nyt kannustaa tasapainottamaan taloutta ja samalla turvaamaan palveluita. [Aino-Kaisa Pekonen: Juuri näin! — Veronika Honkasalo: Mitä aiotte tehdä?] Mielestäni on tärkeää, että tämä saataisiin nyt tästä korjattua. En yhtään ole puhunut tässä vielä, mitä vaikutuksia tällä on Helsinkiin. Totta kaihan sillä on vaikutuksia, ja erityisen huolissani olen siitä, että HUS on tehnyt valtavat sopeuttamistoimet, aivan merkittävät, [Aino-Kaisa Pekonen: Kyllä!] ja saanut taloutensa tasapainoon, ja nyt tämä leikkaus vaikeuttaa HUS-kuntayhtymän rahoittamismahdollisuuksia Helsingin osalta. Tästä kannan myöskin huolta. Todellakin pidän tärkeänä, että tämä rahoitusmalli ei ole sellainen, [Puhemies koputtaa] että sääntöjä muutetaan kesken pelin. [Puhemies koputtaa] Se ei ole reilua.

Arvoisa rouva puhemies! Edellisen hallituksen tekemä hyvinvointialueiden rahoitusmalli oli monin tavoin keskeneräinen, ja on mainiota, että nykyinen hallitus sitä yrittää korjata, [Välihuutoja vasemmalta] mutta tässä lakiesityksessä on paha valuvika. Me hallitusohjelmassa sovimme, että kannusteita pitää tulla lisää, eli enemmän eikä vähemmän. Tämä tähän esitykseen sisältyvä kertaluontoinen kahden vuoden leikkaus Helsingille on perusteltu sillä, että Helsinki ainoana alueena pystyi tasapainottamaan taloutta eli saavuttamaan ne talouden tavoitteet, jotka hallitus oli erityisesti asettanut, [Aino-Kaisa Pekonen: Ohhoh!] ja pidän tätä isona valuvikana. Mielestäni tämä on asia, joka eduskunnan pitää uudelleen arvioida. [Veronika Honkasalon välihuuto] Kysyn ministeriltä: ettekö te ole huolissanne siitä, että kun rangaistaan niitä alueita, jotka kykenevät tasapainottamaan taloutensa ja turvaamaan samalla palvelut, niin tämä ei sitten vaikuttaisi muihin hyvinvointialueihin ja rapauttaisi sitä työtä, jota parhaillaan tehdään — eli uudistetaan palveluita ja samalla yritetään hillitä kustannuksia? Toivon, että tähän vastaatte. Pidän välttämättömänä, että eduskunta tämän valuvian arvioi, ja toivottavasti saamme sen myöskin korjattua.

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri Orpon hallituksen kaksi keskeistä tavoitetta on pelastaa hyvinvointiyhteiskunta ja huolehtia, että ihan jokainen suomalainen saa tarvitsemansa hyvinvointipalvelut. [Krista Kiuru: Aika huonosti menee!] Tämä edellyttää vastuullista taloudenpitoa ja sitä, että asioita tehdään uudella tavalla. Tässä keskustelussa on tullut täysin selväksi, että oppositiolle ei sovi kumpikaan näistä asioista. Me haluamme, että ihmiset pääsevät jonosta hoitoon, ja me otamme käyttöön omahoitaja‑ ja omalääkärimallin. [Suna Kymäläinen: Leikkaamallako se onnistuu?] Kun yhä useammin omalääkäri tai omahoitaja hoitaa potilasta, ihmistä, silloin hoidon laatu paranee, kokonaishoitoa tarvitaan vähemmän ja kustannukset alenevat. Tämä on sitä työtä, mitä pitää tehdä. Mitä tehtiin viime kaudella? Ministeri Lindén selvitti omalääkärimallia, ja mihin se meni? Ministerin mappi ö:hön, ja mitään ei tapahtunut. Nyt tehdään, ja se on aivan oikein. Kysyn ministeriltä vielä siitä, kun Suomen Sairaanhoitajat on kysynyt, miten hoitajien työnkuvia voitaisiin vahvistaa ja miten hoitotyön uramalleja ja erikoistumisalojen kehittämistä edistettäisiin, niin että otettaisiin se hoitajien mittaamattoman suuri osaaminen paremmin käyttöön myöskin näissä omatiimimalleissa: miten tätä tehdään? [Puhemies koputtaa] Tiedän, että Hyvän työn ohjelmassa tehdään asioita, mutta olisi hyvä, että oppositiokin sen kuulisi — ja ne ihmiset, jotka vielä tätä keskustelua jaksavat kuunnella.

Arvoisa herra puhemies! Lasten ja nuorten on tärkeää oppia ja myös meidän aikuisten on hyvä oppia se, että ihmisen on hallittava teknologiaa ja omaa puhelintaan eikä päinvastoin. Käsittelyssä on nyt lakiesitys, jolla pyritään saamaan peruskouluissamme häiritsevä älylaitteiden käyttö kuriin. Jatkossa puhelimen ja muiden mobiililaitteiden käyttö oppitunnin aikana sallitaan vain rajoitetusti. Tämä lakiesitys on lämpimästi tervetullut. Älylaitteiden käyttö olisi sallittu vain opettajan tai rehtorin luvalla oppimistarkoitukseen tai oman terveyden hoitoon. Tästä lakiesityksestä sovimme hallitusneuvotteluissa, ja esitystä on jo odotettu tovi. Esitys edistää oppilaiden ja opettajien työrauhaa. Työrauhalla on suora yhteys oppimistuloksiin ja oppilaiden sekä opettajien sekä muun koulun henkilöstön hyvinvointiin. Iloitsen, että lakiesitykseen on sisällytetty myös kännyköiden kuriin laittaminen välitunneilla. Lakimuutoksen jälkeen koulujen olisi määriteltävä säännöissään, miten puhelimia saa käyttää välitunneilla ja miten niitä säilytetään koulupäivän aikana. Mielestäni tämä on erittäin hyvä ratkaisu, ja on tärkeää sitouttaa lapsia ja nuoria noudattamaan myöskin näitä ja yhdessä sopia siitä, mikä sitten sopii mihinkin kouluun. Välituntien sisällyttäminen rajoitusten piiriin on viisasta siksikin, että lakiesityksessä esitetään myös lisättäväksi liikunnallisen elämäntavan edistäminen osaksi esi‑ ja perusopetuksen tavoitteita. Pidän tätä työvoittona. Asiaa on pitkään ajettu, ja nyt se toteutuu. Välitunnit pitäisikin omistaa pääosin liikkumiseen ja sosiaalisiin kohtaamisiin. Nuorten liikkuminen ja sosiaaliset taidot ovat aivan olennaisia hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta, ja nämä taidot opitaan yhteistyössä muiden kanssa toimiessa. Sosiaalisia taitoja ei opita ja ulkoilu ja liikkuminen jäävät hyvin vähäisiksi, jos ja kun aikaa kuluu älylaitteen ruudulla. Suomi on digilaitteiden rajoittamisessa paljon muita Pohjoismaita jäljessä. Tanskassa älylaitteita ei lähtökohtaisesti saa kouluissa käyttää. Ruotsissa ja Norjassa kännykkäparkit ovat olleet jo pitkään arkipäivää. Norjassa on erittäin hyvää tutkimusta, jossa on todettu, että kun kännyköitä ei kouluissa pääsääntöisesti käytetä, oppimistulokset ovat nousseet merkittävästi, samoin lasten hyvinvointi. Olikin korkea aika, että myös Suomessa tässä asiassa toimitaan. Jo tuossa debattipuheenvuorossani esitin seuraavaa ja toistan sen vielä: Toivon, että kun sivistysvaliokunta tätä lakiesitystä käsittelee, niin myöskin arvioitaisiin sitä — ja mahdollisesti tehtäisiin lausuma, jos siihen tietenkin päädytään ja pidetään sitä perusteltuna — että mobiililaitteiden käyttörajoituksia ulotettaisiin myöskin perusopetuslain mukaiseen aamu‑ ja iltapäivätoimintaan. Lapsen päivä on kokonaisuus, ja toivon, että ministerikin tätä harkitsisi. Pidän sitä itse tärkeänä. No miksi? Siksi, että Suomessa lapset saavat hyvin varhain puhelimet, älypuhelimet, ja ruutuaika on valtaosalla lapsista paljon suurempi kuin terveyden kannalta olisi järkevää. Liika ruutuaika on todella iso riski aivoterveydelle. Tästä on nyt tutkimusta, eli tämä ei ole pelkästään mielipidekysymys. Riskeinä ovat ahdistuneisuushäiriöt, masennus- ja tarkkaavuushäiriöt ja monet sellaiset oireet, joita pidetään aikuisten oireina: päänsärky, niskan ja selän vaivat. Ne ovat usein merkkejä liiallisesta ruutuajasta, ja niitä havaitaan jo hyvin pienillä lapsilla. On myöskin nähtävä näin — ja korostan terveydenhuollon ammattilaisena — että pienillä lapsilla liiallinen ruutuaika voi aiheuttaa myös silmien kehityksen häiriöitä. Eli tässä on kysymys lasten terveydestä, kasvusta ja hyvinvoinnista. Helsingissä me edistämme yhdessä kotien kanssa digilaitteiden turvallista ja terveellistä käyttöä. Olemme tehneet yhteistyötä aivotutkijoiden kanssa, ja olemme kehittäneet ohjelman, jossa me jatkossa opetamme oman ruutuajan seuraamista sekä vastuullista median käyttöä koulussa, koska tämähän on asia, joka pitää oppia, eikä se pelkillä kielloilla ja rajoitteilla tule, mutta kouluissa nämä rajoitteet ovat todellakin tervetulleita. Arvoisa puhemies! Totean, että selvää on, että me tarvitsemme laajempia toimia yhä useamman lapsen ja nuoren elämän vallanneeseen sosiaalisen median käyttöön arjessa, ja tätä tehtävää elikkä näitä laajempia toimia ei saa jättää vain koulun harteille, vaan siinä tarvitaan laajempia toimia. Ihan lopuksi sanon sen, että tasavallan presidentti Alexander Stubb totesi puhuessaan opiskelijoille: ”Lukekaa kirjaa yksi tunti päivässä, liikkukaa yksi tunti päivässä, ja rajoittakaa sosiaalisen median käyttö yhteen tuntiin.” Mielestäni tämä oli oikein osuva ohje kaikenikäisille.