Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Vanhan sanonnan mukaan voidaan kannustaa kepillä tai porkkanalla. Hallitus on tässä nyt tietoisesti valinnut kepin porkkanan sijaan, ja tämä porkkana on unohdettu sinne laarin pohjalle. Koko kautenne ajan te olette hallituksessa tehneet heikennyksiä työntekijöiden asemaan: on kasvatettu epävarmuutta työmarkkinoilla, leikattu tukia ja heikennetty palkansaajien neuvotteluasemaa, ja nyt me näemme nämä surulliset tulokset. Sen lisäksi hyvätuloisia on kannustettu massiivisilla veronkevennyksillä. Arvoisa hallitus, voisitteko kertoa, miksi pienituloisia pitää kannustaa toimeentuloa heikentämällä ja epävarmuutta lisäämällä, kun samaan aikaan tarjotaan näitä suuria veronkevennyksiä suuryrityksille ja hyvätuloisille? [Sheikki Laakso: Myös pienille yrityksille!]

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille vastauksista, ja kiitos kaikille tähän keskusteluun osallistuneille. Voi sanoa lyhyesti, että tekoäly on hyvä renki, mutta se on huono isäntä. Pitää muistaa, että tekoäly on tekninen keino hyödyntää olemassa olevien tai edesmenneiden taiteilijoiden, luovien alojen työntekijöiden, työn tuotoksia. Nyt on kysymys sitten siitä, mikä tässä aloitteessa oli keskeistä, että nämä luovien alojen työntekijät saavat siitä korvauksen. Meillä on tekijänoikeuslainsäädäntö olemassa, ja korvauksia maksetaan tällä hetkellä niin sanotussa normaalissa tilassa, eli jos lainaa jotain teosta, niin siitä korvaukset sitten menevät. Kun tuli uusi alusta, Spotify esimerkiksi, sekin on saatu tähän, sieltä menevät korvaukset musiikin tekijöille. Nyt tämän tekoälyn osalta tämä avoimuus, lisensointi ja sitten se, että se lasku lentää ja sen laskun myötä rahat sitten menevät tekijälle, se ketju pitää saada toimimaan. Ongelmana on se, että nämä suuret yritykset Euroopan ulkopuolelta eivät piittaakaan meidän laista. Tämä on se kysymys, jossa tarvitaan sitten isosti EU:ta, ja siinä toivon mukaan — ja uskonkin — hallituksen ministerit painavat päälle, että sinne saadaan sellaiset sopimukset, että tämä toteutuu niin kuin normaalisti pitää. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tullut monessa puheenvuorossa esiin se tosiasia, että luovan työn tekijöiden ja yritysten neuvotteluasema on hyvin heikko suhteessa näihin teknologiayrityksiin, jotka aika yleisesti ovat amerikkalaisia teknologiayrityksiä. Kysehän tässä on myös siitä, miten suomalaisen kulttuurin tekijät, eurooppalaisen kulttuurin tekijät pärjäävät tässä, mihin rahavirrat menevät, tulevatko ne tekijöiden kukkaroon vai menevätkö ne sinne amerikkalaisten yhtiöiden lihottamiseen. Nyt tämä neuvotteluaseman vahvistaminen on se todella tärkeä asia, eli meidän pitää kyetä luomaan sellainen sääntely ja menetelmät, joilla luovan alan työntekijät pystyvät tässä kisassa pärjäämään. Nythän näitä ratkaisuja tehdään oikeussaleissa. Esimerkiksi Saksasta saatiin periaatteellisesti hyvin merkittävä tekoälyä koskeva tekijänoikeustuomio marraskuun 2025 alussa. Siinä tuomiossa yhdysvaltalaisen OpenAI-yhtiön todettiin loukanneen tekijänoikeuksia sen käytettyä luvattomasti tekijänoikeudella suojattuja laulujen sanoituksia, ja OpenAI määrättiin maksamaan korvauksia ja poistamaan luvatta käytetyt sanoitukset palvelimiltaan. Nyt kysyn ministeriltä: mitä voisimme tehdä paremmin, että tämä ei mene oikeussalien kautta, koska nämä oikeudenkäynnit ovat todella kalliita?

Arvoisa puhemies! Tekoälyn kehitys on ollut kiivasta, ja riskit näyttäytyvät vielä suuremmilta kuin mitä aiemmin on ajateltu. Olemme nähneet sosiaalisen median vaikutuksista ja sieltä nähneet, ettei teknologinen kehitys ole aina pelkkää hyvää, vaan myös rajojen asettamista ja sääntelyä yksinkertaisesti tarvitaan. Luovien alojen kannalta tärkeintä on, että todellisten tekijöiden kuten kirjailijoiden, esittävien taiteilijoiden ja muiden oikeudet pystytään turvaamaan ja suojaamaan. Näin ollen tarvitaankin tavallaan kolmen L:n läpiviemistä. Ne ovat läpinäkyvyys, lisensointi ja laskutus. Läpinäkyvyyttä siihen, millä nämä tekoälymallit koulutetaan. Lisensointia siihen, että tekoälyllä on luvat työntekijöiltä ja yhdessä sovitut ehdot materiaalin käyttöön ja että lasku lähtee siitä ja tulot käytöstä päätyvät sitten oikeille tekijöille. Vain näin me voimme varmistaa sen, että tekoäly ei syö luovan alan tulevaisuutta [Puhemies koputtaa] ja teoksista voidaan löytää edelleen samaistumispintaa ja koskettavuutta.

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä generatiivisesta tekoälystä puhutaan valtavasti, sillä sen käyttö on kasvanut räjähdysmäisesti vain muutamassa vuodessa niin Suomessa kuin maailmallakin. Tekoälyn kasvu näkyy monella yhteiskunnan sektorilla. Tämä näkyy työpaikkojen vähenemisenä myös sellaisissa työtehtävissä, joita olemme tottuneet pitämään vaikeasti korvattavina uusilla teknologioilla. Samalla työ muuttaa luonnettaan ja tarvitaan uudenlaisia valmiuksia ja tekijöitä. Luovat alat ovat erityisessä murroksessa tekoälyn käytön lisääntyessä. Tästä huolensa ovat esittäneet lukuisat luovien alojen, kuten kirjallisuuden, musiikin ja kuvataiteen, toimijat. Sivistysvaliokuntana päätimmekin ehdottaa, että eduskunta käy tämän ajankohtaiskeskustelun tekoälyn vaikutuksista luovien alojen tulevaisuudelle, ja kiitän valiokuntaa aktiivisuudesta. Olen itse huolissani siitä, miten tekoäly vaikuttaa luovan alan tekijöiden tulonmuodostukseen. Jo nyt monien luovan alan ammattilaisten tulot ovat liian pieniä ja ansainta epävarmaa, ja tekoäly mutkistaa tulojen muodostumista entisestään. Tekoäly ei tuota mitään sinällään itsenäisesti, vaan sen kaikki tuotokset perustuvat olemassa olevan materiaalin hyödyntämiseen ja muuntelemiseen. Kuitenkaan korvaukset käytöstä eivät päädy luovan alan sisältöä todellisuudessa tehneille vaan tekoälyjäteille. Tämä johtaa valtavaan epäsuhtaan, jossa voitot käytetyistä töistä kerää vain hyödyntäjä, ei oikea tekijä. Arvoisa puhemies! Tekoälyn vaikutus näkyy jo monin eri tavoin luovilla aloilla niin visuaalisessa taiteessa, kirjallisuudessa, av-tuotannossa kuin musiikin teossakin. Kirjallisuuden alalla tekoäly-yhtiöt ovat käyttäneet tekijänoikeuden alaisia teoksia tekoälyn kouluttamiseen ilman tekijän suostumusta. Esimerkiksi AI-teknologiayritys Anthropic sopi syksyllä 2025 maksavansa 1,5 miljardia dollaria sopimuskorvauksia 500 000 kirjallisen teoksen oikeudenhaltijoille. Anthropicin tämänhetkinen markkina-arvo on 350 miljardia euroa. Tämä on vain yhden tekoäly-yhtiön tapaus, ja se kertoo siitä, minkä mittaluokan tulonmenetyksestä kirjallisuudentekijöille on kyse. Musiikintekijöiden tuloista lähivuosina on vaarassa jopa 25—30 prosenttia eurooppalaisen analyysin mukaan, kun heidän musiikkinsa korvautuu tekoälyn tuottamalla sisällöllä. Sisältöä tuotetaan tekoälypalveluissa pohjautuen alkuperäisiin tekijänoikeudella suojattuihin ihmisen luomiin teoksiin. Niitäkin käytetään ilman lupaa, ilman korvauksia ja tunnustusta alkuperäisille tekijöille. Suomessakin oikeudetta tuotettu tekoälymusiikki on vienyt satoja taustamusiikkiasiakkaita lisensiointia toteuttavalta GT Musiikkiluvilta. Menetys on noin miljoona euroa vuodessa. Visuaalisen taiteen alueella tekoäly on jo pidempään rapauttanut tervettä markkinaa. Kuvittajat ry:n jäsenistä 73 prosenttia kertoo huolestaan tilausten vähenemisestä tekoälyn käytön myötä. Britannian kuvittajajärjestön mukaan 32 prosenttia kuvittajista kertoo jo menettäneensä toimeksiantoja tekoälyn vuoksi esimerkiksi markkinointikuvitusten osalta. Järjestön mukaan menetys on yli 10 000 euroa per kuvittaja. Arvoisa puhemies! Nämä esimerkit kertovat konkreettisesti siitä, miten oikeat tekijät jäävät pimentoon, kun pieni joukko tekoäly-yhtiöitä kerää voitot ammattilaisten työtä hyväksikäyttämällä. Tähän kehitykseen on vielä mahdollista puuttua ja rajoittaa tekoäly-yhtiöiden haitallisia toimintatapoja. On luotava helpot menettelytavat sille, että oikeudenomistajat voivat kieltää teostensa käytön. On myös varmistettava, että yhteisiä pelisääntöjä noudattavat kaikki palvelut, joita Euroopassa tarjotaan, vaikka niiden tekoälymallit koulutettaisiinkin muualla. Lisäksi on luotava velvoite avoimuudesta, jotta teosten tekijät tietävät teostensa käytöstä ja pystyvät valvomaan oikeuksiaan. Koska tekoälytoimijat ovat pitkälti kansainvälisiä ja suuria toimijoita, on tekoälyyn liittyvät epäkohdat ja rakenteelliset ongelmat ratkaistava ensisijaisesti EU-tasolla. EU-parlamentti hyväksyi tämän viikon tiistaina tärkeät tekijänoikeussuositukset tekoälylle, ja nyt onkin varmistettava, että niihin ei tule porsaanreikiä, joilla alustat pystyisivät luikertelemaan pois vastuusta. Suomen onkin toimittava EU:n suuntaan aktiivisesti ja puolustettava luovaa työtä ja tekijänoikeuksia, jotta sääntely ja toimintamallit rakentuvat ammattilaisten kannalta oikeudenmukaisiksi. Keinoja siis löytyy. Nyt tarvitaan vain tahtoa laittaa ne käytäntöön, jotta meidän rikas ja rakas kulttuurimme ei köyhdy ja luovan alan ammattilaiset saavat ansaitsemansa arvostuksen ja ansainnan työstään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sanoisin, että kaikkein synkimpänä perintönä tältä hallitukselta jää tämä massiivinen työttömyys. Erityisesti nuorten työttömyys varmasti huolestuttaa meitä kaikkia, ja jos tämä nuorisotyöttömyys pääsee kroonistumaan, niin sen jäljet ovat todella vakavat ja kestävät pitkään. Tänä päivänä aivan liian moni ihminen joutuu pois työmarkkinoilta ja perheet ovat pulassa. He eivät pääse rakentamaan elämäänsä eivätkä investoimaan tulevaisuuteen, ja mikä pahinta, syrjäytymisriski kasvaa koko ajan. Julkisen talouden tasapainotus vaatii nimenomaan työllisyyden vahvistamista, mutta tämän hallituksen työkalupakissa ei näytä olevan mitään kunnollisia toimia, että saisimme tämän käännettyä inhimillisellä tavalla. Siellä on vain keppiä kepin perään, sosiaaliturvan leikkauksia ja työelämän heikennyksiä, ja nämä tulokset, mitä näemme, puhuvat surullista totuutta. Arvoisa pääministeri, teillä on kaikki mahdollisuudet vielä kääntää, tehdä toimia, [Puhemies koputtaa] jotka aidosti parantaisivat työllisyystilannetta. Aiotteko tarttua niihin?

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme kasvua, ja kaikki tietävät, että kasvu on kytköksissä vahvasti osaamiseen. Me tiedämme myös, että meillä on vakavia puutteita osaamisessa ja koulutuksessa. Pisa-tulosten mukaan erittäin hyvin suoriutuneiden määrä on vähentynyt, ja samanaikaisesti myös heikosti suoriutuneiden määrä on kasvanut. Tiedämme, että peruskoulu on se pohja, jolle tämän kaiken pitäisi rakentua, ja siksi perusopetuksen vahvistaminen ja sen kuntoon saattaminen on aivan ykkösasia. Peruskoulutuksesta siirrytään toiselle asteelle, ja nyt tullaan siihen, mikä on minusta nyt oikein fataalia tulevien työmarkkinoiden ja ammattilaisten saatavuuden kannalta. Koulutustason nosto pitää voida tehdä niin, että 2030 meillä on vähintään 50 prosenttia korkeakoulutuksen saanut, mutta ammatillisen koulutuksen heikko tila ja puutteet siellä estävät nyt pääsyä ammattikorkeakoulutukseen monille nuorille, koska heidän osaamisensa ei riitä. Kysyn nyt opetusministeriltä: [Puhemies koputtaa] miten ammatillista koulutusta tullaan vahvistamaan niin, että tämä koulutuksen tason nosto aidosti tulee tapahtumaan?

Arvoisa puhemies! On totta, että tämä aika ei varmasti ministereille ole helppoa, ja uskon, että hyvää tahtoa olisi. Kiitosta täytyy antaa tästä oppimistuen uudistuksesta, liikuntaan kohdennetuista resursseista sekä kulttuuripoliittisesta selonteosta. Nämä antavat hyvää pohjaa. Ongelmana kuitenkin on, että nämä säästöt tulevat pienistä puroista ja eri sektoreille, ja toivonkin voimia vielä joulun jälkeen toimintaan siinä, että pystytään näitä leikkauspuroja tilkkimään ja myös tilanteita korjaamaan. Mutta itse asiassa nostaisin esiin tässä nämä kaksi isoa asiaa, jotka liittyvät koulutuspuoleen, eli nyt on käynnistetty perusopetuksessa tämä tulevaisuustyö ja sitten korkeakoulujen kehittämistyö, ja nyt nämä parlamentaariset työryhmät ovat tässä ihan tuota pikaa saamassa nämä tuloksensa valmiiksi. Meillähän on valtavat haasteet ikäluokkien pienenemisen ja koulutustason nostamisen tavoitteiden vuoksi, [Puhemies koputtaa] niin kysyisin: voisitteko avata hieman ajatuksia, miten näitä sektoreita tulisi kehittää?

Arvoisa puhemies! Vaikka kyse on budjetista, niin en voi olla puuttumatta tähän rasismiin, joka suomalaisessa yhteiskunnassa on järkyttävällä tavalla todellisuutta, ja mikä pahinta, sitä myös ruokitaan päättäjien taholta. Suomi on ollut aina liputtamassa ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuuden toteutumista ja sen edistämistä, ja nyt Suomi näyttäytyy surkeana ja rasistisena ilveilijänä. Marinin hallituksessa me toteutimme yhdenvertaisuussuunnitelmat varhaiskasvatukseen ja kouluihin, ja nyt Orpon hallitus viime vuonna poisti päiväkodeista tämän velvoitteen. Varhaiskasvatuksessahan luodaan se tärkeä alku, pohja, sille, että ymmärrämme ihmisyyden merkityksen ja opimme kunnioittamaan toisia ihmisiä. Ministeri Adlercreutz, tiedän, että te pidätte tärkeänä rasismin kitkemistä maassamme ja kaikkialla, ja kysynkin: miten aiotte nyt varmistaa sen, että myös varhaiskasvatuksessa edistetään ja sisäistetään tämä yhdenvertaisuuskasvatuksen merkitys ja sitä edelleen tehtäisiin suunnitelmallisesti?

Arvoisa puhemies! Talouden huonosta tilasta kertoo se, että EU on asettamassa Suomen talouden tarkkailuluokalle. Muualla Euroopassa talous on lähtenyt kasvuun ja työllisyys nousuun. Suomi ei ole päässyt muun Euroopan kasvuvauhtiin mukaan. Suomessa on Euroopan heikoin talouden kehitys, ja työttömyys on edelleen Euroopan korkeimpia. Orpon hallitus sai Marinin hallitukselta ennätystyöllisyyden, jossa se pääsi aloittamaan hallituskautensa. Valitettavasti hallitus on epäonnistunut työllisyydenhoidossa. Hienoista työllisyysluvuista on tultu alaspäin, ja työttömyys on korkeimmillaan lähes 30 vuoteen. Tällä hetkellä talouden suurimpia jarruja ovat hallituksen tekemät leikkaukset ja ihmisten pelko sekä luottamuksen puute. Kun työttömyysluvut ovat kasvaneet vuosi toisensa jälkeen, on samalla lisääntynyt ihmisten huoli omalle kohdalle osuvasta työttömyydestä. Luottamusta jarruttaa myös varautuneisuus uusiin leikkauksiin, jota Orpon hallitus itse pitää yllä. Ihmiset varautuvat pahaa päivää varten. Talouden saaminen kasvuun edellyttää ihmisten pelkojen hälventämistä ja toivon rakentamista. Luottamuksen rakentaminen edellyttää kuitenkin tekoja. Arvoisa puhemies! Suomalaiset ovat huolissaan sosiaali- ja terveydenhuollon tilasta. E2 Tutkimuksen lokakuisessa kyselyssä peräti 65 prosenttia vastaajista oli huolissaan terveydenhoidon ja 57 prosenttia vanhustenhoidon tilanteesta. Toimiva sosiaali- ja terveydenhuolto tulotasosta riippumatta sekä inhimillinen ikääntyminen ovat hyvinvointiyhteiskunnan ytimessä. Hallituksen tekemät päätökset ovat valitettavasti heikentäneet oikeudenmukaisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumista sotepalveluissa sekä vanhustenhuollossa. Hyvinvointiyhteiskunnan keskeinen tehtävä on auttaa ja tukea, kun elämä koettelee. Orpon hallituksen politiikan maksajaksi ovat kuitenkin joutuneet kaikista pienituloisimmat ihmiset. Nyt leikkauksia ollaan kohdistamassa jopa viimesijaiseen turvaan, toimeentulotukeen. Perustoimeentulotukea voidaan jatkossa leikata jopa puoleen, jolloin ihmisen on pärjättävä arjessa alle 300 eurolla kuukauden ajan. Toimeentulotukeen tehdään myös muita muutoksia, jotka heikentävät sen saajien tilannetta. Monella toimeentulotuen saajalla on sairauksia ja muita ongelmia työkyvyssä. Heille leikkaukset ovat vain rangaistus jo valmiiksi vaikeaan tilanteeseen. On kohtuutonta leikata toimeentulotuesta. Arvoisa puhemies! Ensi vuonna hallitus jatkaa koulutusleikkauksia kaikilla koulutuksen tasoilla. Leikkauksia tehdään perusopetukseen, varhaiskasvatukseen, yliopistoihin, ammattikorkeakouluihin ja ammatillisiin oppilaitoksiin. Vaikka hallitus on panostanut esimerkiksi perusopetuksen kehittämiseen ja oppimisen tukeen — mistä voi osoittaa myös kiitosta — ovat resurssit kuitenkin kokonaisuudessaan vähenemässä. Myös aiempina vuosina hallitus on leikannut koulutuksesta ja lakkauttanut muun muassa aikuiskoulutustuen, mikä on heikentänyt ihmisten mahdollisuuksia päivittää osaamistaan työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Hallituksen linja on valitettava, sillä vain koulutuksella voimme rakentaa tulevaisuutta ja osaamista. Suomen kasvu riippuu osaavista työntekijöistä, ja siksi koko elämän mittaiseen oppimiseen pitäisi panostaa. Koulutuksen laatu pohjautuu vahvasti joka tasolla ammattitaitoiseen, riittävään ja hyvinvoivaan henkilöstöön, jonka tilannetta hallituksen leikkaukset vaikeuttavat. Myös taide- ja kulttuurialat ovat Suomessa kasvua ja hyvinvointia luovia aloja, ja niihin pitäisi uskaltaa panostaa jatkuvan paineistamisen sijasta. Arvoisa puhemies! Lopuksi kannatan edustaja Joona Räsäsen SDP:n ryhmäpuheenvuorossa tekemiä esityksiä, että käsittelyn pohjaksi otetaan SDP:n vastalauseen 1 esitykset ja että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen taholta on väitetty, että näissä työelämän heikennyksissä ja varsinkin nyt tämän irtisanomissuojan heikentämisen kohdalla olisi kysymys Tanskan mallista. Tästä Tanskan mallista puhuttiin jo 2000-luvun alussa. Toimin sosiaali- ja terveysministerinä Vanhasen ykköshallituksessa vuoden 2005 jälkeen, ja 2006 oli EU-puheenjohtajuusvuosi. Tuolloin puhuttiin tästä flexicuritysta, tai se silloin tuotiin EU-keskusteluun myös, ja Suomi oli siinä keskustelussa vahvasti mukana. Eli puhuttiin flexicuritysta, eli flexibility ja security yhdessä eli joustavuus ja turva yhdessä, mutta nimenomaan yhdessä, eikä niin, että otetaan toinen puoli vain ja jätetään toinen hoitamatta. Tämän kokonaisuuden kautta Tanskassa on menty, ja siellä nimenomaan on malli, jossa irtisanomisessa on joustavuutta mutta siihen yhdistyy erittäin vahva työttömyysturva — työttömyysturva on 90 prosentin tasoa — ja lisäksi siihen yhdistyy aktiivinen työvoimapolitiikka ja lukuisat mahdollisuudet, joilla työllistetään ihmisiä eri tavoin. Tanskassahan myös työllisyyspalvelut ovat kunnissa, niin kuin Suomessakin edellisen hallituksen toimesta työllisyyspalvelut vietiin kuntiin, jotta ne olisivat lähempänä. Nyt meillä erityisesti tässä tilanteessa, kun on korkea, massiivinen työttömyys, pitäisi vahvistaa työvoimapalveluita ja työllisyyspalveluita ja tuoda sinne elementtejä, joilla voidaan varmistaa sitä, että ihmiset pääsevät takaisin työmarkkinoille, mutta nyt tehdään näin, että heikennetään irtisanomissuojaa, ja muillakin keinoilla on tässä työelämän turvaa heikennetty. Samaan aikaan heikennetään myös työttömyysturvaa, ja työllisyyspalveluihin ei ole tarjottu mitään uutta, päinvastoin sieltä valikoimaa on kavennettu. Ei mitään tietoa Tanskan mallista, niin että ei kannata sillä perustella tätä enää kertaakaan. Mikään fakta ei puhu sen puolesta. Tällä irtisanomisen heikennyksellä on myös kielteisiä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Meillähän nyt on tilanne, että teollisuudessa ja kuljetusaloilla on sovittu työehtosopimuksissa paremmasta irtisanomissuojasta nykyisten irtisanomissäännösten mukaisesti, ja niillä sopimusaloilla, jotka eivät ole saaneet vastaavaa kirjausta työehtosopimuksiin, on nyt sitten irtisanomissuoja työsopimuslain varassa, josta me nyt puhumme. Näitä sopimusaloja ovat varsinkin matalapalkkaiset naisvaltaiset alat, ja tämä tuo nyt epävarmuutta näille aloille. Useissa tutkimuksissa ympäri maailman on havaittu, että työsuhdeturvan heikentäminen johtaa tällaiseen epävarmuuden kasvuun ja heijastuu juuri nuorten ja naisten elämään ja heidän päätöksiinsä. Tämä on yksi tekijä lisää siinä, että ihmiset kokevat epävarmuutta, se lisää heidän turvattomuudentunnettaan, ja kaikki tämä heijastuu tällaisessa työttömyystilanteessa myös heidän päätöksiinsä — ei uskalleta ostaa asuntoa, kulutus heikkenee — ja näin ollen näillä päätöksillä on iso heijastusvaikutus talouteen ja kasvuun ja kasvun edellytyksiin, vaikka kyllä, kuluttamista pitäisi saada liikkeelle, mutta nyt se ei näköjään lähde liikkeelle. Tämä tulee heikentämään myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Erityisesti tästä syystä, että tässä on kysymys lainsäädännöstä, joka kohtelee nyt eri aloja eri tavalla johtuen juuri siitä, että osassa sopimusaloja on jo tästä sopimuksiin saatu, olisi odottanut ja toivonut, että hallitus olisi tehnyt tästä paremman sukupuolivaikutusarvion, jotta se olisi auki kirjoitettu ja ehkä olisi mahdollisesti myös näihin päätöksiin ja tähän ratkaisuun vaikuttanut. Heikkoa valmistelua siltä osin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Satonen on toiminut myös työministerinä, niin otti esille nämä edellisen hallituksen työllisyyttä edistävät työryhmät, [Arto Satonen: Kyllä!] jotka perustettiin sinne, seitsemän työryhmää. Kun minä tulin työministeriksi, niin karsin ne kyllä puoleen, niitä oli liikaa. [Arto Satonen: Okei!] Niissä työryhmissä työmarkkinaosapuolet keskustelivat näistä asioista ja yrittivät löytää ratkaisuja, mutta siellä olivat erimielisyydet myös suuria. Minä pidän arvona sitä, että kunnioitetaan sitä, että ne, joita asiat koskevat, istuvat siellä pöydässä — että me kuitenkin kasataan partit, työmarkkinaosapuolet, samaan pöytään neuvottelemaan, keskustelemaan asioista, jotka koskettavat työelämää. Sieltä pyritään puristamaan se ratkaisu, ja tietenkin sitten ministeri ja hallitus viime kädessä päättävät, mitä asioita eteenpäin vievät. Näinhän se on. Mutta tässä lakikokonaisuudessa on otettu nyt pelkästään työnantajan näkemys. Se on vaan valitettavasti tosiasia. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!]

Arvoisa rouva puhemies! Työntekijöiden näkökulmastahan tämä esitys on pelkästään heikennys, eli se heikentää työsuhdeturvaa. Hallitus ei ole kyennyt tässä esityksessä tuomaan perusteluita sille, miten heikompi irtisanomissuoja lisäisi yritysten työllisyyttä ja tuottavuutta. Jos siihen halutaan vaikuttaa, että yritykset uskaltaisivat palkata ensimmäisen työntekijän — niin kuin täällä salissa oikealta perussuomalaisista todisteltiin, että pikkuyritykset uskaltaisivat paremmin työllistää työntekijöitä, sen ensimmäisenkin, kun tämä laki toteutetaan — niin kyllä ne paremmat keinot ovat ihan muualla. Sitä voisi kehittää esimerkiksi tukemalla yksinyrittäjiä madaltamalla sitä kynnystä taloudellisesti palkata ensimmäinen työntekijä. Luulen, että tämän päivän maailmassa se raha ja talous on yrityksille suurin epävarmuustekijä, kun talouden kasvuun ja tulevaisuuteen on niin heikko näkymä, ja sieltä puolelta löytyvät ne keinot, eikä suinkaan siitä, että työntekijöitten irtisanomissuojaa heikennetään. Tämä uudistus tai muutos tai heikennys — tämä ei ole mikään uudistus, vaan heikennys — ei myöskään tuo julkisiin menoihin säästöjä, ja yhteiskunnalliset vaikutukset, niin kuin täällä on moneen kertaan jo todettu, ovat kielteisiä. Tämä lisää epävarmuutta työpaikoille, ja epävarmuus työpaikoilla heijastuu monella tavalla yhteiskuntaan. Se luo sitä epävarmuutta, joka vähentää ihmisten halukkuutta kuluttaa, kun kaikki varautuvat ja pelkäävät tulevaa. Eli tämän uudistuksen kaikki vaikutukset yhdessä ovat negatiivisia, eivät suinkaan myönteisiä. Täällä perusteltiin irtisanomissuojan heikennystä myös sillä, että se olisi Suomessa hyvin korkea OECD-maissa, mutta täältä kun katsoo näitä valiokunnan asiantuntijalausuntoja, niin siellä on todettu, että henkilöperusteinen irtisanomissuoja ei suinkaan ole erityisen tiukka vaan se on OECD-maiden keskitasoa, ja nyt tämän uudistuksen jälkeen se menee entisestäänkin alemmalle tasolle. [Arto Satonen: Kannattaa katsoa valiokunnan mietintö!] Tässä kun seuraa, miten hallitus nyt tekee näitä toimia työelämässä, kyllä ihmettelen sitä, millaisella energialla jatkuvalla syötöllä tuodaan tänne erilaisia työelämän heikennyksiä. Näillä kaikilla lisätään sitä epävarmuutta ja pelkoa, ja tämän lopputuloksena on myös tuottavuuden heikkeneminen. Tämän päivän työelämässä ongelmat liittyvät ensisijaisesti siihen, että työpaikoilla on paljon tällaisia psykososiaalisia riskejä, kuten stressiä, epävarmuutta, liiallista työn kuormitusta, epäselviä rooleja johtamisessa ja myös huonoa johtamista, ja nämä kaikki aiheuttavat yhdessä sitä, että työntekijät sitten sairastuvat, ovat sairauslomilla ja on alentunut työkyky ja tuottavuus alenee. Näihin kaikkiin pitäisi pyrkiä puuttumaan, ja siihen hallituksella olisi monia keinoja, ja olisin odottanut, että alettaisiin kiinnittämään enemmän huomiota näihin asioihin, työhyvinvointiin ja siihen, että työntekijät voivat luottaa tulevaisuuteen. Työsuhdeturva ei ole mikään pikkuasia, vaan se on kiinteä osa suomalaista oikeusjärjestystä, ja se nauttii omaisuudensuojan ohella myös suoraa perusoikeussuojaa. Suomihan on ratifioinut ILOn irtisanomissuojasopimuksen, ja samoin myös EU:n peruskirjassa vahvistetaan suoja perusteettomalta irtisanomiselta. Työoikeuden keskeinen periaate on ollut se, että työntekijää suojellaan, ja tämmöisen perusoikeuksia rajoittavan sääntelyn on aina oltava hyvin täsmällistä ja tarkkarajaista. Ne ovat niitä vaatimuksia. Nyt tämän hallituksen esityksen muutokset lisäävät tätä tulkinnanvaraisuutta ja heikentävät työntekijän oikeusturvaa. On aika kehno tulevaisuus, että meillä on yhä enemmän tapauksia tuolla oikeudessa ratkottavana, että mitä itse asiassa on tapahtunut. Olisi myös työnantajien etu, että lainsäädäntö olisi tarkkarajaista. Vielä kerran se, että tutkimuksia on paljon tehty myös siitä, miten työsuhdeturva korreloi sitten talouskehitykseen, ja tutkimustiedon valossa työsuhdeturvan heikentäminen ei korreloi myönteisen talouskehityksen kanssa eikä hyvä työsuhdeturva itsessään heikennä tai vaaranna myöskään talouskehitystä. Siitä syystä tämä lakiesitys on monella tapaa heikko ja heikosti tehty. Tässä olisi varaa ollut tehdä tämä myös huomattavasti paremmin, ja muun muassa tämä kirjallisen varoituksen käyttöön ottaminen olisi palvellut parempaa lopputulosta. Näin ollen kannatan myös edustaja Lylyn tekemiä esityksiä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On vaikea ymmärtää tämän lain perusteita, koska periaatteessahan työsopimuslainsäädännön pitäisi olla se, joka turvaa nimenomaan sen heikomman osapuolen, työntekijän, asemaa. Työntekijän näkökulmasta tämä laki on pelkästään heikennys. Lisäksi minusta hallitus ei ole pystynyt millään tavalla tässä esityksessä tuomaan esiin sitä, että miten tämä heikompi irtisanomissuoja lisäisi yritysten työllisyyttä, niin kuin tätä on pyritty selittämään, ja miten se vahvistaisi tuottavuutta. Tuottavuushan on se iso asia. Nämä muutokset eivät myöskään säästä julkisia menoja, mikä on ollut hallituksella tavoitteena ja siihen tietysti pitää tietyssä määrin pyrkiä, mutta tämä ei tule säästämään julkisia menoja. Yhteiskunnalliset vaikutukset tässä ovat pelkästään kielteisiä, ja tämähän vain lisää epävarmuutta työntekijöille. Erityisesti kannan huolta nuorista työntekijöistä ja nuorista naisista varsinkin.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä luottamuspula on huutava tässä maassa. Edustaja Eestilä puhui siitä. Ihmiset eivät luota tulevaisuuteen, eivät uskalla investoida asuntoihin, kaikki säästävät sukanvarteen, ja sama pätee yrityksiin. Yritykset eivät näe pitkälle tulevaisuuteen eivätkä näe luottamusta. [Laura Huhtasaari: Siksi niitä kannattaa verottaa lisää!] Ja varsinkin pienyrittäjät ovat todella tiukilla. Monet naisyrittäjät kertovat, että konkursseja tulee, ja niitä on tullut. Siitä syystä SDP haluaa rakentaa luottamusta ihmisiin, yrityksiin, yhteiskuntaan, ja erityisesti haluamme luoda kasvua ja edellytyksiä sille, että työpaikkoja syntyy. SDP:n vaihtoehto on selvästi parempi työllisyysvaikutuksiltaan kuin hallituksen teot, ja sen kyllä tulostaulu näyttää: Työttömyys on historiallisen korkealla, Euroopan korkeimpia. Samoin kasvuluvut ovat heikot, ja siitä syystä nyt tässäkin keskustelussa, mikä täällä käydään, nokitellaan. Mutta kuuntelisitte, hallitus, mitä meillä on esitettävänä, ja ottaisitte vakavasti nämä ehdotukset, koska aika tikittää. [Puhemies koputtaa] Meillä ei ole loputtomiin aikaa tehdä näitä ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Kun en ollut tuota edellistä puhettani etukäteen kirjoittanut, niin siinä vahingossa tulin sanoneeksi, että näissä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksun korotuksissa pitäisi pitäytyä. Piti sanoa, että pitäisi pidättäytyä niistä, eli ei missään nimessä näitä aamu- ja iltapäivätoimintamaksuja pitäisi korottaa tällaisessa tilanteessa. Kun se puheen konteksti otetaan huomioon, niin varmaan siinä edellisessäkin käy selväksi, että tässä oli kyseessä lapsus. Kiitos vinkistä henkilölle, joka tämän minulle vihjaisi. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Sain olla opetusministerinä säätämässä tätä lakia 2000-luvun alussa, 2004 muistaakseni tämä laki tuli, ja silloin oli vakava keskustelu käynnissä Suomessa lasten yksinäisyydestä. Lapset olivat avainkaulalapsia, heillä ei ollut lyhyen koulupäivän jälkeen paikkaa minne mennä, ja he sitten ilman ruokaa odottelivat vanhempiaan töistä kotiin. Silloin päätettiin, että lähdetään säätämään lainsäädäntö, joka ei ole velvoittava mutta jossa joka tapauksessa lain perusteella määritellään sitten sen palvelun sisältö ja kokonaisuus ja laatu. Tätä oli jo kaupungeissa, esimerkiksi Helsingin kaupunki oli lähtenyt tätä toteuttamaan ja tavallaan toimi pilottina. Nyt nämä isot maksukorotukset, jotka nyt perheille tulevat, kyllä vaarantavat sen, että kaikki lapset laajasti osallistuisivat tähän toimintaan. Se on kyllä sääli, jos vanhemmat alkavat sitten tehdä päätöksiä, että ei lapselle koulupäivän jälkeen iltapäivätoimintapaikkaa otetakaan. Tämä toiminta ei ole mitä tahansa harrastekerhoa, joka on semmoista satunnaista, joinakin päivinä olevaa, vaan tämä on koulupäivän jälkeen tapahtuvaa järjestelmällistä, opetussuunnitelmiin perustuvaa toimintaa, jossa kaikki lapset ovat mukana. Tuossa laissa on myös pykälä, joka määrittelee, että siellä iltapäivätoiminnan aikana on tarjottava lapselle välipala. Nyt tämmöisenä aikana, kun kotitaloudet ovat tiukilla ja perheillä on vähän rahaa, näillä maksuilla ei pidä näivettää ja heikentää sitä, että lapset tähän palveluun osallistuvat. Moni ei myöskään tiedä sitä, että saa näitä maksualennuksia ja ‑vapautuksia. Siinä on aina vähän se leima, ja jotta osaa hakea, pitää myös tietää, että se on mahdollista. Joten tällaisena aikana maksujen korotuksista pitäisi pitäytyä ja huolehtia siitä, että kaikki mahdollisimman laajasti pysyvät tämän palvelun piirissä ja muutkin tulevat tämän palvelun piiriin.

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan puheenjohtajana esittelen mietinnön perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Eli tässä esityksessä ehdotetaan säädettäväksi perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksesta sekä aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien enimmäismaksujen määrän korottamisesta sekä näiden maksujen sitomisesta indeksiin. Sivistysvaliokunta kannattaa hallituksen esitykseen sisältyviä lakiehdotuksia ja ehdottaa niiden hyväksymistä siten, että 1. ja 2. lakiehdotus hyväksytään muuttamattomina ja 3. ja 4. lakiehdotus hyväksytään teknisluonteisilla korjauksilla muutettuna. Tähän mietintöön sisältyy kaksi vastalausetta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksesta, jota kunta voi järjestää perusopetuksen valmistavan opetuksen jälkeen. Valmistavan opetuksen lisäopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan tarvitsemia valmiuksia suomen tai ruotsin kielessä ja siten osaltaan edistää oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Ehdotuksen mukaan perusopetukseen valmistavaa opetusta ja valmistavan opetuksen lisäopetusta järjestetään muualla kuin Suomessa syntyneelle ulkomaalaistaustaiselle oppilaalle. Valiokunnan mietinnössä todetaan, että nykyisessä laissa valmistavan opetuksen termi on ”maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus”. Maahanmuuttajilla tarkoitetaan lähtökohtaisesti henkilöitä, jotka ovat muuttaneet maahan. Perusopetukseen valmistavan opetuksen voidaan siten jo voimassa olevan lainsäädännön nojalla katsoa kohdistuvan Suomeen muuttaneille lapsille. Hallituksen esityksen mukaan vuonna 23 noin 10 prosenttia valmistavan opetuksen oppilaista on kuitenkin ollut Suomessa syntyneitä. Asiantuntijalausunnoissa on esitetty vastakkaisia näkemyksiä ehdotuksesta, jonka mukaan tämä valmistava opetus ja valmistavan opetuksen lisäopetus järjestetään jatkossa vain ulkomailla syntyneille ulkomaalaistaustaisille oppilaille. Sivistysvaliokunnan mietinnön mukaan erillisjärjestelyt, kuten tämä valmistava opetus ja sen lisäopetus ja niiden myötä opetuksen järjestäjien saamat merkittävät panostukset, on tarkoituksenmukaisinta suunnata tukea eniten tarvitseviin oppilaisiin. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan erityisesti alakoulun loppupuolella ja yläkouluiässä maahan tulevilla oppilailla on tarvetta kielen ja oppimisvalmiuksien tukeen. Suomessa syntyneiden oppilaiden osalta tuen painopiste on jatkossa ratkaisuissa, joissa maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret ovat mukana samassa opetuksessa kuin muutkin oppilaat. Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset lapset voivat osallistua varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen ja sitä kautta kehittää kielitaitoa ennen perusopetuksen alkamista. Oppilailla, joilla on perusopetuksessa vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan, on perusopetuslain mukaisesti oikeus saada oppimisen ja koulunkäynnin tukena ryhmäkohtaisia tukimuotoja ja oppilaskohtaisia tukitoimia. Kielen oppimista tuetaan ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin kuuluvan opetuskielen tukiopetuksen avulla. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että Suomessa syntyneet maahanmuuttotaustaiset lapset osallistuvat esiopetuksen yhteydessä suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien oppilaiden kanssa, sillä kontaktit ruotsia ja suomea puhuviin edistävät kielen oppimista. Esiopetuksen järjestäjän tulee tarjota opetuskielen opetusta oppilaille, jotka sitä tarvitsevat. Näillä esille tuoduilla perusteilla sivistysvaliokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvää lakiehdotusta. Sitten näistä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista toinen kokonaisuus. Tässä esitetään näiden perittävien maksujen enimmäismäärän korottamista. Se kompensoisi kunnille aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen tehtävää valtion rahoituksen leikkausta, eli sieltä leikataan valtionosuuksia, ja sitten maksuilla kunnat voivat kompensoida. Samalla nämä maksut ehdotetaan sidottaviksi kuntien peruspalveluiden hintaindeksiin. Sivistysvaliokunta kannattaa näitä ehdotuksia. Valiokunnan mietinnössä tuodaan esille, että useat lausunnonantajat ovat esittäneet huolensa aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamisen vaikutuksista, ja lausunnoissa on pidetty tärkeänä varmistaa, ettei maksujen korottaminen vähennä toimintaan osallistumista sellaisten lasten osalta, joilla ei ole muita mahdollisuuksia harrastaa. Valiokunta toteaa, että tämä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen on vapaaehtoista kunnille ja että aamu- ja iltapäivätoiminnassa perittävien maksujen enimmäismäärää ei ole korotettu vuoden 2016 jälkeen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan kunnan on jätettävä aamu- ja iltapäivätoiminnan maksu perimättä tai sitä on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus, toimeentuloedellytykset tai huolelliset näkökohdat perustelevat sitä. Säännöksen tarkoituksena on huolehtia siitä, että perheen pienituloisuus ei muodostuisi esteeksi osallistumiselle. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että kunnat tiedottavat aktiivisesti mahdollisuudesta hakea asiakasmaksun alentamista tai perimättä jättämistä. Tällä hetkellä nämä maksut eivät ole sidottuna indeksiin, toisin kuin esimerkiksi varhaiskasvatuksen enimmäismaksut, ja koska enimmäismaksujen määrät ovat jääneet merkittävästi jälkeen yleisestä hintakehityksestä, maksujen korottamista ja sitomista indeksiin voidaan pitää perusteltuna. Sitomisella indeksiin tavoitellaan sitä, että kuntien aamu- ja iltapäivätoiminnan laatu ja laajuus säilyvät nykyisellään. Hallinnollisen työn minimoimiseksi indeksitarkistukset ehdotetaan tehtäväksi samassa rytmissä muiden varhaiskasvatusmaksujen kanssa. Kuten alussa totesin, valiokunnan mietintö ei ole yksimielinen, vaan siihen sisältyy kaksi vastalausetta.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia kiitoksista. — Kyllähän tämän lopputulos on kiinni tietenkin koko valiokunnan työskentelystä, ja kiitän myös siitä rakentavasta otteesta, mikä on ollut, koska kuten edustaja Castrénkin ja muut, Valtola ja kaikki, toivat esille, tämähän oli hyvin monipolvinen, koska tässä on sellaisia asioita, jotka meidän piti täsmentää. Oli myös hienoa, että ministeriön kanssa pystyimme käymään tämän läpi ja saamaan selkeän, yhteisen ymmärryksen siitä, mitä tarkoitamme näillä käsitteillä, mitä tähän liittyy. Minusta on tärkeää tosiaan, että lapsiperheillä on monipuolisia välineitä käytössä lasten varhaiskasvatuksen järjestämisessä. Tilanteet ovat erilaisia. Tämä antaa myös kunnille nyt joustavan keinon tuottaa palveluita. Se ei ole pakollinen, mutta kunta päättää itse, ottaako se palvelusetelin käyttöön. Siellä on myös variaatio muita keinoja olemassa. Näin ollen nyt nämä pelisäännöt ovat selkeämmät, ja siitä syystä on hyvä, että tämä laki saatiin maaliin ja tätä päästään sitten soveltamaan ensi vuonna. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä mietintö koskee varhaiskasvatuksen palveluseteliä, hallituksen esitys 54. Esityksen tarkoituksena on siirtää varhaiskasvatuksen palveluseteliä koskeva sääntely nykyisestä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelisääntelystä osaksi varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki varhaiskasvatuksen palvelusetelistä sekä tehtäväksi siitä johtuvat muutokset varhaiskasvatuslakiin ja varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista annettuun lakiin. Esityksessä ei ehdoteta muutettavaksi varhaiskasvatuksen järjestämisvastuuta, vaan se säilyy kunnan tehtävänä. Valiokunta pitää hyvänä, että palvelusetelin käyttöönotto on edelleen kunnalle vapaaehtoista. Kunnalla säilyy toimivalta päättää myös palvelusetelin kuntakohtaisista ehdoista, kuten palvelusetelin arvosta, joten palvelusetelin ehdoissa voi olla kuntakohtaisia eroja. Ehdotetun lainsäädännön tarkoitus on myös yhdenmukaistaa nykyistä tilannetta eri kuntien ja palveluntuottajien käytännön välillä muun muassa siten, että asiakkaalta perittävän omavastuuosuuden tulee yhdessä palvelusetelin kanssa kattaa kaikki varhaiskasvatuslain mukaisen varhaiskasvatuksen toteuttamisesta aiheutuvat kulut. Palvelusetelin arvon ja omavastuuosuuden tulee yhdessä muodostua riittäväksi, jotta palveluntuottaja voi järjestää varhaiskasvatuslain mukaisen varhaiskasvatuspalvelun ilman erikseen perittäviä muita maksuja. Valiokunta puoltaa yksimielisesti hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina ja esittää mietinnössään eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaehdotuksen, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa lainsäädännön vaikutuksia yksityisen varhaiskasvatuksen määrän kehitykseen erilaisten palveluntuottajien toimintaedellytysten ja lasten yhdenvertaisuuden näkökulmista. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2026 alusta. — Kiitos.