Eva Biaudet

Ärade talman, arvoisa puhemies! Tasa-arvolain muutos on mielestäni tervetullut, ja hyvä, jos voimme kuitenkin hyväksyä sen ja ottaa tämän pienen askeleen eteenpäin. En usko, että kukaan ajattelee, että tämä korjaa kaikkia ongelmia, ja ainakin itse ajattelen, että olisi tosi mahtavaa, jos eduskunnassa pystyisimme taas jälleen luomaan yhteisiä visioita tasa-arvon edistämiseksi. On ihan varmaan totta, että emme ole tehneet riittävästi ja on tullut paljon mutkia matkaan. Myöskin jos ajattelee työmarkkinaosapuolten neuvotteluja, niin ei aina ehkä tapahdu niin suurta edistystä tällä alalla. Ajattelen kuitenkin, että se suurin ongelma raskaudessa on se, että myöskin potentiaalit raskaana olevat ovat syrjittyinä työmarkkinoilla, siis naiset, koska naiset käyttävät enimmäkseen vanhempainvapaata, ja ajattelen, että meidän pitäisi taas saada tällaisia tavoitteita vanhempainvapaiden tasaisempaan käyttöön, kuten meillä tosi kauan oli tämä 6+6+6-malli, jonka kaikki naisjärjestöt jakoivat yli puoluerajojen, esimerkiksi niin, että voisimme pohtia, miten vähentäisimme näitä vaihteluita, millä tavalla siirretään toiselta vanhemmalta toiselle, [Puhemies koputtaa] tai sitten miten työnantajan kustannukset tasataan. — Kiitos.

Herra puhemies! Poliitikot tietävät hyvin, että mikään ei ole mieluisampaa kuin sanoa, että karsitaan byrokratiaa ja säätelyä, ja tietenkin on niin, että jos pystytään tekemään tehokkaasti karsimalla jotain, niin se on ihan hyvä. Tässä on kuitenkin aika suuri riski, että jäsenmaat kuitenkin tavoittelevat jotain muuta, omaa etua, kun kilpaillaan sisämarkkinoilla, ja ajattelen juuri, että nämä kauppasopimuksetkin itse asiassa ovat osoituksia siitä, että sääntöpohjaisuus on se, millä Eurooppa kuitenkin pärjää muunkin ulkomaailman kanssa. Ajattelen, että esimerkiksi yritysvastuudirektiivi on yksi esimerkki, jossa oikeasti meidän edun vastaisesti purettiin sääntelyä liiaksi, ja ajattelen myös, että kun tapaamme suomalaisia yrityksiä, he kovasti ajavat sitä, että emme luopuisi esimerkiksi kovista ja kunnianhimoisista ympäristölainsäädännöstä ja ilmastotavoitteista. Joten siinä mielessä on aika tarkka paikka, että tavallaan ei mennä niin kuin liiallisuuksiin. [Puhemies koputtaa] Ajattelenkin, että aika monelle eurooppalaiselle jäsenmaalle on oma byrokratia itse asiassa suurin este, eikä EU:n byrokratia.

Herra puhemies! Vahvempi Eurooppa on meidän kaikkien etu, ja se edellyttää, että meillä satsataan kilpailukykyyn sisäisesti, osaamiseen, innovaatioihin, myös ihmisten vapaaseen liikkuvuuteen. Meidän pitää olla jatkossakin edelläkävijä myös vihreässä taloudessa ja muistaa vahvistaa demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä. Erityisiä haasteita antavat lisäpanostukset turvallisuuteen, mutta turvallisuuskin rakentaa taloutta ja Euroopan vahvuutta. Det är viktigt att EU också fortsätter att vara en stark kraft ute i världen för att vara en del av att lösa globala problem, skapa tillit, lösa klimatförhandlingar och vara med om att minska fattigdomen i världen. När vi diskuterar EU:s ekonomiska framgång är det viktigt att vi ser den här globala rollen, och genom Global Europe kan vi agera globalt. Det är faktiskt särskilt viktigt nu när till exempel USA och många andra har minskat på sina insatser för att minska på fattigdomen. Vi är lite oroliga för att man i de nya budgetramarna minskar [Puhemies koputtaa] de här markeringarna, ”markers”, på till exempel jämställdhet och kvinnors rättigheter och ställning. Vi hoppas att Finland ska köra på de här frågorna starkt.

Herr talman! Redan i år har minst fem kvinnor mist livet till följd av våld i en nära relation. Det är faktiskt fem för mycket, och det är en dramatisk höjning från många år före 2025. Över hälften av alla kvinnor i Finland har upplevt våld eller hot om våld. Om du inte själv är en av dem, är det mycket sannolikt att du känner någon som har blivit offer för det. Så här kan vi inte fortsätta. Herra puhemies! Meidän on luotava turvallisempi yhteiskunta naisille, siskoille, äideille, tyttärille, meille kaikille. En voi olla ajattelematta viime aikojen aivan todella järkyttäviä naisiin kohdistuneita väkivaltatekoja, joissa osassa myös perheen lapset ovat joutuneet uhreiksi. En voi olla ajattelematta heidän hätäänsä pitkiä aikoja ennen tapahtumia. Tämä on maamme synkkä häpeäpilkku ja Suomen suurin ihmisoikeusongelma, ja sille on saatava loppu. Myös oikeuskansleri on toistuvasti huomauttanut poliisin puutteellisesta rikostutkinnasta ja esimerkiksi lähestymiskiellon toimeenpanosta. Arvoisa ministeri Grahn-Laasonen, [Puhemies koputtaa] mitä voisimme nyt tehdä enemmän väkivallan lopettamiseksi ja esimerkiksi sen eteen, että olisi olemassa enemmän palveluita väkivaltaa tekeville?

Herra puhemies! Minäkin haluan nostaa yhden ilon aiheen, pienen rahallisesti, mutta erittäin merkityksellisen, jos ajattelee saamenkielisiä sosiaali- ja terveyspalveluja. Regeringen har nu i tilläggsbudgeten kunnat trygga Uvja-verksamhet till slutet av året 2026. Anslaget tryggar hela årets verksamhet och vi hoppas naturligtvis att vi kommer att kunna fortsätta med det. Det här är ett viktigt och ansvarsfullt beslut. Den samiska psykosociala enheten fyller en helt avgörande funktion då den erbjuder mentalvårds- och stödtjänster med låg tröskel på de tre samiska språken, och för många är det den första gången de får stöd på sitt eget språk. Tämä on senkin takia merkityksellinen, että tämä on hyvä osoitus siitä, miten pitää löytää erityisratkaisuja pienten ryhmien oikeuksiin ja palveluihin. Suuri osa saamelaisista ei asu omilla kotiseutualueillaan, joten hyvinvointialue ei pysty tarjoamaan näitä saamenkielisiä psykososiaalisia palveluita kaikille, mutta tällä tavalla pystytään turvaamaan ne ainakin täksi vuodeksi koko maassa. — Kiitos.

Herra puhemies! Ulkoministeri hyvin ansiokkaasti puhui minun mielestäni tärkeistä tavoitteista: oikeusvaltion periaatteen turvaamisesta, ihmisoikeuksien edistämisestä ja demokratian edistämisestä. Ajattelen, että kun puhutaan nyt kehityspolitiikasta, niin nämä kysymykset hyvin helposti jäävät narratiivin tasolle, kun leikkauksia on toteutettu ja esimerkiksi maaohjelmia vähennetty, ja ehkä myös silloin, kun kehitysyhteistyössä nimenomaan kauppa on se, johon fokusoidaan. Me käytiin juuri kehityspoliittisen toimikunnan kanssa Sambiassa, ja siellä näkee hyvin, että myös silloin, kun tulee suuria investointeja, se asettaa myöskin paikkakunnille, esimerkiksi kaivoksiin ja näin, erittäin suuria haasteita sen yhteiskunnallisen kehityksen ympärille, koska esimerkiksi lasten hyväksikäyttö lisääntyy ja niin edelleen, kun ihmisiä muuttaa paljon muualta ja niin edelleen. Kysyisinkin: olisiko aika tehdä jotain tällaista demokratian ja YK:n monikansallisen [Puhemies koputtaa] järjestelmän tukemisen strategiaa nyt kehityspolitiikassa?

Ärade talman! Jag byter lite tema till EU-frågor: EU står just nu inför ett betydande vägskäl. Unionen behöver fatta beslut med långsiktiga konsekvenser både för medlemsstaterna och för hela Europas trygghet, också för politiken och den ekonomiska utvecklingen. Arvoisa puhemies! Tuleva EU-huippukokous on poikkeuksellisen merkittävä. Sitä on jo etukäteen monesti kuvattu yhdeksi tärkeimmäksi kokoukseksi pitkään aikaan. Esillä on Ukrainan tuen jatkon turvaaminen ja jäädytettyjen Venäjän varojen käyttöönotto Ukrainan hyväksi. Nämä kysymykset ja niistä yhdessä nyt päättäminen ovat keskeisiä myös EU:n yhtenäisyyden ja meidän roolimme vuoksi kansainvälisen oikeuden ja demokratian puolustajina. Arvoisa pääministeri, kysyisinkin: Miten pääministeri arvioi EU-huippukokouksen tarjoamia mahdollisuuksia onnistua? Saammeko vihdoin päätöksiä jäädytettyjen varojen käytöstä? [Mika Lintilä: Hyvä kysymys!]

Herra puhemies, herr talman! Varje år dör unga människor av drogrelaterade orsaker, och år 2023 såg vi rekordsiffror i Finland. Det är en tragisk utveckling som placerar Finland i statistiktoppen i Europa. Enligt experter har de flesta dödsfall skett av misstag och hade i många fall varit möjliga att undvika. Många som kämpar med drogberoende får inte tillgång till den vård de behöver, och det här drabbar särskilt unga som är extra utsatta. Herra puhemies! Erityisesti nuorille suunnattuja palveluja on liian vähän, ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on usein sattumanvaraista. Ne nuoret, jotka pääsevät hoitoon, ovat aiempaa huonokuntoisempia. Emme voi antaa tämän jatkua. Tarvitsemme toimivia toimintamalleja ja rohkeita kokeiluja: terveysneuvontaa, matalan kynnyksen palveluja ja yhteistyötä. Helsingissä on nyt päätetty lisätä huomattavia resursseja huumehaittojen vähentämiseksi. Tavoitteena on ehkäistä käyttöä, lieventää sen haittoja ja tukea irtautumista. Kaupunki vahvistaa jalkautuvia palveluja, kuten liikkuvaa päihdetyötä ja keskitettyä aikuissosiaalityötä. Esimerkiksi uusi terveysneuvontapiste huumeriippuvaisille avataan pian. [Puhemies koputtaa] Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä vahvistaakseen nuorten ja nuorten aikuisten päihdehoitoa siten, että tehokasta apua olisi saatavilla kaikille nuorille koko maassa?

Puhemies! Koska tässä tuli niin paljon kaupasta keskustelua, niin haluaisin vielä muistuttaa siitä, että välillä tuntuu siltä kuin meidän kauppapolitiikka ja edut siellä olisivat aivan irrallisia lahjapohjaisesta kehitysyhteistyöstä. Kävin juuri Bayerilla Turussa, ja itse asiassa suomalaisen hormonikierukan, joka oikeasti antaa miljoonille köyhille naisille maailmassa mahdollisuuden päättää omasta lapsiluvustaan ja omasta seksuaalisuudestaan ja perheen perustamisesta, vuosivienti on yhtä suuri kuin joku risteilyaluksen arvo. Siellä oltiin erittäin huolissaan siitä, että Trumpin toimet mutta myös Euroopan ja meidän vetäytyminen lahjapohjaisesta kehitysyhteistyöstä sekä tuesta monenkeskisyydelle vie heiltä mahdollisuuksia viedä sitä hormonikierukkaa, koska eihän näillä naisilla ole mahdollisuutta ostaa niitä itse, vaan se koskettaa nimenomaan. Siinä mielessä ehkä tällainen ajattelu, että Suomen etu on vain se kauppa ja se lahjapohjainen kehitysyhteistyö ei olisi meidän kaikkien etu, [Puhemies koputtaa] ei ole ihan ajankohtainen tänään.

Herra puhemies! Minäkin jatkaisin vielä tästä kehitysyhteistyöstä: Ajattelen myös, että kun meidän omat varamme ovat laskeneet niin paljon, niin on tietenkin suuri riski, että me myös ulkopoliittisesti ollaan tiputtu meidän vertaisryhmästä, pohjoismaisesta vertaisryhmästä, jossa on koettu, että meidän vaikuttavuudella on ollut suurempi merkitys, kun me ollaan voitu toimia yhdessä. Miten on ajateltu, että tämä asia voidaan turvata jatkossa? Samoin ajattelen myöskin, että me käsitellään erittäin vähän myöskin meidän tukea EU:n kehitysyhteistyölle ja sitä, millä tavalla sitäkin kautta voisi sitten korvata. Ajattelen itse, että ehkä ei voi vain suostua ja ajatella niin, että emme voi tulla USA:n kehitysyhteistyön tilalle — ehkä ei rahallisesti, mutta kyllä on tarvetta monin tavoin aktivoida meidän globaalipolitiikkaa ja kehitysyhteistyötä myöskin muualla kuin kauppapolitiikassa. Jos ajattelee esimerkiksi YK-järjestelmää, monenkeskistä järjestelmää, niin olisiko tässä ehkä tarve jollain tavalla miettiä tätä ihan... [Puhemies koputtaa] En tiedä, onko selonteko tarpeen uudistaa, mutta ainakin voisi pohtia sitä, [Puhemies koputtaa] miten kaikkein köyhimpien maiden ja YK-järjestelmän turvaaminen voisi tapahtua eri kanavien kautta. — Kiitos.

Herra puhemies, herr talman! Olisi tietenkin suonut, että tässä olisi ollut vielä enemmän aikaa myöskin kehitysyhteistyökeskusteluun. Kun ministereitä on nyt vain yksi paikalla, niin ymmärrän, että tilanne oli vähän erilainen. — Kuitenkin on niin, että vaikka iloitsen siitä, että onnistuimme estämään lisäleikkauksia budjettiriihessä ohjaamalla 20 miljoonaa humanitääriseen apuun, niin silti ne pohjalla olevat leikkaukset ovat tietenkin tosi surullisia, ja se johtuu tietenkin siitä, että meillä on hyvin eri näkemyksiä kehitysyhteistyöstä hallituksen sisällä. Ajattelen, että olisi ehkä välttämätöntä, kun kuitenkin nämä yhteisleikkaukset ovat niin valtavan suuria, käydä keskustelua siitä, miten meidän selonteko ja tavoitteet ja toimenpiteet enää pysyvät mukana ja miten ne ovat sopusoinnissa näiden uusien leikkausten kohdalla. Esimerkiksi monenkeskisen avun yli puolittaminen tietenkin muuttaa meidän tilannetta tosi paljon. Samoin haluaisin tietää: millä tavalla me halutaan nyt sitten tukea kaikkein vähiten kehittyneiden maiden tilannetta pitkäjaksoisesti? — Kiitos.

Herr talman! Situationen i Gaza är verkligen katastrofal, och vi har alla ett ansvar för att stoppa folkmord. Attacken mot Gaza City är som en invasion mitt i vår huvudstad Helsingfors, med den skillnaden att där inte finns någonstans att fly. FN-organen ropar efter åtgärder från oss för att få in mat och mediciner. Utländska medier har inte tillträde och palestinska journalister som bevittnar och rapporterar är i skottgluggen och dödas, mördas. Även Finland måste öka den internationella pressen på Netanyahus regering, både ekonomiskt och politiskt. Vi måste vara med i den stora koalition av länder som aktivt arbetar för tvåstatslösningen och nu erkänner Palestina. EU-kommissionens förslag om sanktioner och nedfrysning av handel är välkommet och har vårt stöd. Aika ei ole ystävämme. Kansanmurhan pysäyttämiseksi tarvitaan myös lehdistön pääsy Gazaan ja lehdistönvapautta. Raportit Gazan tilanteesta kertovat suuresta kärsimyksestä, silti monet kieltävät näkemästä tätä asiaa. [Puhemies koputtaa] Kysyn ulkoministeriltä vielä: mitä hallituksena konkreettisesti voimme tehdä [Puhemies koputtaa] painostaaksemme Netanjahun hallitusta päästämään kansainväliset toimittajat Gazaan ja toteuttamaan lehdistönvapautta?

Herr talman! Kiitos pääministerille vahvasta puheesta. On ihan selvää meille kaikille, ja uskon, että Suomessakin kaikki kansalaiset kokevat hyvin vahvasti sen, että Ukrainan turvallisuus on myös meidän turvallisuutta ja että meidän tulee kantaa yhteistä vastuuta vielä vahvemmin siitä, että voimme lopettaa sodan ja Venäjän aggressiivisen toiminnan ja sodan Ukrainassa mutta myös ulkopuolella. Olemme tyytyväisiä myös siihen, kun pääministeri puhui siitä, että tulevaisuuden puolustusmenojen ohjaaminen ja allokointi on koko kansan asia ja vaatii laajasti yhteisymmärrystä ja erilaisten ryhmien mukanaoloa. Ajattelen myöskin, että naisilla on tärkeä tehtävä tässä pohtia, että mikä se on, mikä turvaa rauhan ja rakentaa rauhaa Ukrainan jälleenrakentamisessa, ja että mikä pitää meidät vahvana ja puolustustahdon vahvana. — Kiitoksia tästä puheesta.

Arvoisa puhemies! Kiitän edustaja Pitkoa siitä, että hän nosti esille erittäin, erittäin tärkeitä asioita. Mielestäni on todella, todella arvokasta, että kun nyt hyväksymme saamelaiskäräjälain, niin olemme antaneet saamelaisille, Euroopan ainoalle alkuperäiskansalle, oman äänen. On tärkeää tietää, että näitä keskusteluita saamelaiskäräjien ja saamelaisten kanssa on käyty vuosikausia. Itse sain kunnian istua tässä edellisen oikeusministeriön kansliapäällikön vetämässä työryhmässä, ja voin hyvin sanoa, että ei ole niin, että saamelaiset eivät olisi olleet mukana tekemässä myönnytyksiä ja kompromisseja ja löytämässä yhteisymmärrystä tämän lain muotoiluille. Ajattelen, että ne ponnistukset eivät ole olleet välttämättä helppoja mutta ne ovat erittäin arvokkaita, ja olen tosi iloinen, että ne nyt vihdoin sitten tuottavat sellaisen tuloksen, että tämä asia saadaan kuntoon. Itselläni on myös ollut kunnia edustaa Suomea YK:n alkuperäiskansafoorumissa — siitä on jo useampi vuosi — ja siellä maailmalla kuitenkin ajateltiin aina, että Suomi on ollut esimerkkimaa puolustamassa ja edistämässä alkuperäiskansojen asemaa kansainvälisesti. Olemme myös olleet silloin, kun ILO 169 -sopimusta neuvoteltiin, yksi niistä maista, jotka nimenomaan edistivät kirjoituksia, ja onkin ollut hiukan surullista, että emme sitten ole pystyneet enää täyttämään samanlaista kunnianhimoa saamelaisten oikeuksien tunnustamisessa ja virallistamisessa lainsäädännössämme kuin silloin. Mutta kaikesta huolimatta alkuperäiskansaoikeus on voimassa, ja olemme myös Suomena edistäneet esimerkiksi YK:n alkuperäiskansajulistusta, joka on erittäin vahva ja ohjaava laillinen instrumentti tänä päivänä. Siellä tietenkin tämä velvollisuus neuvotella ja myöskin saada suostumus saamelais- ja alkuperäiskansaa koskevissa kysymyksissä on ihan keskeinen kysymys. Olemme RKP:ssä erittäin tyytyväisiä siihen, että tämä lakikäsittely viimein etenee. Saamelaiskäräjälain uudistaminen on merkittävä ja todellakin pitkään odotettu askel ihmisoikeuksiin alkuperäiskansan itsehallinnon vahvistamiseksi, ja olemmekin suruksemme saaneet vuosien varrella useita huomautuksia YK:n eri ihmisoikeuselimiltä, jotka todellakin kyllä tuntevat Suomen tilanteen erittäin hyvin, muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta ja rotusyrjinnän vastaiselta komitealta. On korkea aika korjata nämä puutteet ja voida ylpeänä taas seistä Suomena alkuperäiskansojen puolella myöskin kansainvälisesti. Tämä on tietenkin erityisen tärkeää saamelaisten mutta myös kansainvälisen oikeuden kannalta. Suomi on sitoutunut alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamiseen, ja on vahva ristiriita, että emme ole pystyneet käytännössä sitten osoittamaan tätä tukea. Nyt käsiteltävä lakiuudistus vie Suomen lähemmäs näiden velvoitteiden täyttymistä. Olemme tehneet määrätietoista ja pitkäjänteistä työtä, ja ajattelen, että tämä on vahva alku sille, että myös myöhemmin voimme pohtia vielä vahvemmin sitä, miten todellisuudessa voimme käytännössä vahvistaa saamelaisten oikeuksia omaan kieleensä, kulttuuriinsa ja elinkeinoihinsa. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esiin muutamia kohtia hallituksen esityksestä nimenomaan ulkopoliittisesta ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Siteeraan suoraan: ”Ottawan sopimus on yksi tärkeimmistä tavanomaisten aseiden valvontasopimuksista ja humanitaarisen aseriisunnan instrumenteista. Sen avulla täsmennetään ja toimeenpannaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden yleisiä periaatteita ja pyritään vahvistamaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattamista sekä lievennetään aseellisista selkkauksista aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä.” Toinen sitaatti: ”Velvollisuus noudattaa ja varmistaa kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen ei ole riippuvainen vastavuoroisuudesta.” Kolmas: ”Jalkaväkimiinat ovat ongelmallisia kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja sen keskeisten periaatteiden kannalta, ” — tämä on siis hallituksen tekstiä — ”etenkin erotteluperiaatteen kannalta, koska jalkaväkimiinat eivät tee eroa siviilin tai sotilaan välillä vaan räjähtävät riippumatta siitä, kuka niiden päälle astuu.” Neljäs hallituksen sitaatti: ”Tilastollisesti jalkaväkimiinojen uhreista valtaosa on siviilejä. Kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaan sotatoimia saa kohdistaa vain sotilaskohteisiin ja taistelijoihin, ei siviileihin tai siviilikohteisiin.” Viides hallituksen sitaatti: ”Keskeinen on myös umpimähkäisen aseellisen toiminnan kielto, joka kieltää käyttämästä sellaisia aseita tai sodankäyntimenetelmiä, joiden vaikutuksia ei kyetä riittävästi rajaamaan vain sallittuihin kohteisiin ja jotka vaikuttavat siten sekä sotilaskohteisiin että siviilihenkilöihin ja siviilikohteisiin erottelematta näitä toisistaan.” Kuudes: ”Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää myös sellaisten sodankäyntimenetelmien ja ‑välineiden käytön, jotka on tarkoitettu aiheuttamaan tai joiden voidaan odottaa aiheuttavan laajaa, pitkäaikaista ja vakavaa vahinkoa luonnonympäristölle.” Seitsemäs: ”Jalkaväkimiinat aiheuttavat edelleen laaja-alaisia ja pitkäaikaisia ongelmia monilla alueilla. Konfliktien maantieteellisestä jakautumisesta johtuen jalkaväkimiinojen käytöstä aiheutuvat ongelmat kohdistuvat erityisesti kehittyviin maihin, mutta samanlaisia ongelmia liittyy niiden käyttöön myös kehittyneissä maissa.” Kahdeksas: ”On ennakoitavissa, että sopimuksen irtisanomisesta seuraa Suomen puolustuksellisen liikkumatilan laajentumisen lisäksi myös kielteisiä vaikutuksia. Vaikutukset liittyvät paitsi suoraan Ottawan sopimukseen, myös laajemmin humanitaariseen oikeuteen, asevalvontaan ja kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään sekä Suomen maineeseen asevalvonnan saralla.” Ja yhdeksäs sitaatti: ”Sopimuksen irtisanominen ei ole Suomen johdonmukaisen asevalvontalinjan mukaista. Tämän johdosta riskinä on, että Suomen kaltaisen asevalvonnan alalla aktiivisen maan irtisanoutuminen sopimuksesta voi madaltaa muiden valtioiden kynnystä irtaantua asevalvontasopimuksista.” — Nyt sitaatit loppuivat. Humanitaarinen oikeus säätelee nimenomaan sodan ja aseellisten konfliktien tilanteita. Se ei salli vapaita käsiä edes sodassa. Humanitaariset periaatteet ja aseidenkäytön rajoitukset pätevät aina, myös silloin, kun valtio joutuu puolustautumaan aseellisesti. Det sägs att allt är tillåtet i krig och kärlek, men så är det naturligtvis inte. Erfarenheten från krig visar att effekterna av antipersonella minor inte kan begränsas till militära mål. Godtyckligt väpnat våld är förbjudet oavsett om vi är med i Ottawa eller inte. Vi är ändå bundna av många andra människorättskonventioner, såsom Genève-konventionerna. Hallituksen esityksen perusteluissa korostetaan ennen kaikkea puolustuspoliittista näkökulmaa. Missään vaiheessa ei kuitenkaan väitetä, että jalkaväkimiinat olisivat ratkaisevan tärkeitä Suomen puolustuskyvylle. Puolustusvoimat itse toteaa, että ne ovat osa kokonaisuutta, mutta samalla hallitus myöntää, että kansainväliset vaikutukset voivat olla merkittäviä ja jopa vakavia ulko- ja turvallisuuspoliittisesti. Näiden näkemysten punnitseminen ei ole ollut yksinkertaista. Ottawan sopimuksen voimaantulon jälkeen on saavutettu huomattavaa edistystä 25 vuoden aikana. Sopimus on edistänyt rauhaa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. 90-luvulla jalkaväkimiinat haavoittivat ja tappoivat noin 24 000 ihmistä vuodessa. Määrä on saatu laskettua alle tuhanteen. Viime vuonna ne ovat nousseet jälleen Ukrainassa ja Myanmarissa konfliktin seurauksena. Jos Suomi irtautuu Ottawan sopimuksesta, meidän on silti pidettävä kiinni sen keskeisistä periaatteista. Suomen tulee sitoutua siihen, että miinoja tuotetaan vain omaan käyttöön eikä niitä viedä muihin maihin. Meidän on myös lisättävä tukeamme miinanraivaukseen, sillä tarve on kasvanut maailmanlaajuisesti, esimerkiksi Ukrainassa mutta myös muuallakin. Suomen ei pidä edistää kehitystä, jossa Ottawan sopimuksen periaatteita aletaan maailmalla kyseenalaistaa. Om Finland lämnar Ottawakonventionen måste vi ändå hålla fast vid dess grundläggande principer. Finland ska förplikta sig att producera minor endast för eget bruk, och vi måste också öka på stödet för det humanitära minröjningsarbetet internationellt. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puheenvuoro oli minulla. [Timo Heinonen: On edelleen! Aika juoksee!] — Kyllä, aika juoksee. Ottawan sopimuksen päätös ei ole todellakaan yksinkertainen. Mielestäni on ehkä väärin keneltäkään sanoa, että tämä on ollut yksinkertainen ja helppo punninta. Kun Ottawan sopimukseen liityttiin, se tehtiin nimenomaan Suomen turvallisuuden lisäämiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi maailmassa. [Sanna Antikainen: Mikä väite tämä on? Vastakeksitty väite!] Se oli juuri sitä päätösten tekoa. Punainen Risti on antanut todella, todella vahvan lausunnon ja vedonnut Suomeen, että emme olisi näin päättämässä, [Sanna Antikainen: Ja siellä on monia virheellisiä!] mutta koska kuitenkin näyttää olevan nyt näin, niin he nostavat esille sen merkityksen, että tällä Suomen muutoksella samalla kuitenkin sitoudutaan laajemmin sopimuksen tavoitteisiin, humanitäärisen oikeuden kunnioittamiseen ja humanitääriseen miinatoimintaan ja että ei miinojen maastavientiä tule jättää harkinnanvaraisen lupaprosessin varaan ja samalla mahdollistaa miinojen kehittämistä vientituotteeksi. He sanovat, että mikäli miinoja jatkossa valmistetaan Suomessa, ne tulisi jo lainsäätämisen yhteydessä asettaa maastavientikieltoon. Olisin kuullut vain, mitä mieltä olette ja millaisia mahdollisuuksia on. Mehän emme koskaan ole vieneet miinoja, emme myöskään [Puhemies koputtaa] silloin kun emme ole vielä olleet Ottawan sopimuksessa, koska silloin arvioitiin, [Puhemies: Aika!] että se ei ole tarkoituksenmukaista. Millä tavalla tätä voisi nyt hallita tulevaisuudessa, [Puhemies: Aika!] jotta emme lisää miinojen käyttöä maailmalla?

Herr ordförande! Hallituksen pääministeri ja ulkoministeri, aivan kuten täällä sanottiin, kyselytunnilla ilmoittivat, että on tehtävä kaikki tulitauon aikaansaamiseksi — kiitos siitä. Haluan minäkin todella uskoa tähän lupaukseen. Nyt on kuitenkin aika lisätä kansainvälistä painetta Israelille. Vahvin signaali on Palestiinan tunnustaminen, muuten se voi olla liian myöhäistä. [Vasemmalta: Kyllä!] Tilanne Gazassa on inhimillisesti aivan kestämätön. Kuolleiden määrää on vaikea edes kuvitella: 54 000 ja 15 000 lasta. Miljoona lasta on traumatisoitunut sodan takia. Ihmisten elämää uhkaavat pommit mutta myös nälänhätä, jollei apua saada perille. Pulaa on ruuasta, vedestäkin ja sairaalatarvikkeista. YK-järjestöillä ja muilla humanitäärisillä järjestöillä on valmius auttaa. Mikään ei oikeuta kansanmurhaa. EU:n assosiaatiosopimuksen ihmisoikeusartiklan pikaisen tarkastelun jälkeen meillä pitäisi olla valmius tarvittaessa jäädyttää sopimus ja sanktioida kauppa, jollei humanitääristä tilannetta saada ratkaistua. [Puhemies koputtaa] Nyt on tehtävä siis kaikki, ja vaikka rauhanprosessin tie varmasti on pitkä, [Puhemies koputtaa] niin painetta tulitauon aikaansaamiseksi on lisättävä. Siksi meidän on aika tunnustaa Palestiina valtiona.

Herr ordförande! Att stå fast vid klimatmålen var och är en av SFP:s tröskelfrågor när vi beslöt om medverkan i regeringen. Regeringens historiska enmiljardssatsning i forskning och innovation spelar också en väldigt viktigt roll för att hitta lösningar för framtiden, men trots det här har vi inte ännu lyckats hålla takt med EU-förpliktelsernas krav på koldioxidneutralitet 2035, bland annat på grund av de minskade kolsänkorna. Vi behöver alltså tilläggsåtgärder på alla sektorer. Precis som statsministern lyfte fram är ekonomi och ekonomisk hållbarhet också en fråga om att lyckas i den gröna omställningen. De hänger ihop. Haluan tällä myös sanoa, että kun monesti sanotaan, että Suomen pitää vain hoitaa omat asiansa, niin jotta onnistuisimme kestävässä kehityksessä, meidän täytyy tukea yhteistä kansainvälistä yhteistyötä, YK:n toimintakykyä ja EU:n toimintakykyä näissä asioissa. Se on ainoa tapa, jolla voimme saavuttaa kansainvälisiä tuloksia — sopimalla yhteisesti, rakentamalla kansainvälistä yhteistyötä — eikä niin, että ajatellaan, että jokainen maa voi toimia itsekseen ja yksin.

Herr talman! På säkerhetskonferensen i München påminde Volodymyr Zelenskyj oss om den normbaserade världsordningen, om det som vi länder och stater gemensamt förbundit oss till. Han talade om Finlands östgräns som den starkaste gränsen i Europa och påminde oss om att det är gränsen som skyddar folkrätten. Han frågade: ”Do we still remember what international law is? Let’s be honest,” fortsatte han, ”the words already sound a bit faded. But I still believe that Europe’s mission is to make sure that international law still matters.” Rauhan kannalta on äärimmäisen tärkeää, että Eurooppa ja Pohjoismaat eivät tingi liberaaleista arvoistaan ja vapaudestaan nytkään, kun geopolitiikkaa johtavat voimat, jotka yrittävät hajottaa ja hallita nimenomaan voimalla. Yhteinen vastuumme globaalien ongelmien ratkaisemisesta, kuten köyhyyden vähentämisestä ja ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämisestä, tarkoittaa myös turvallisuuden ja hyvän elämän rakentamista jokaiselle. Kestävä kehitys merkitsee parempien edellytysten luomista tuleville sukupolville. Kaksi vuotta sitten YK:n Agenda 2030 ‑toimintaohjelman puolivälitarkastelussa 193 jäsenmaata vahvisti lupauksensa pitää kiinni ohjelman tavoitteista. Nyt on siis välttämätöntä työskennellä entistä tehokkaammin näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja samalla aloittaa vuoden 2030 jälkeisen ohjelman valmistelu, koska näyttää siltä, että vain 16 prosenttia tavoitteista saavutetaan ajoissa ja että kolmasosa toimenpiteistä joko junnaa paikoillaan tai on kehittynyt väärään suuntaan. Just nu finns det en stor beställning på global framtidstro. För svenska riksdagsgruppen är det klart att en tro på framtiden bara kan hållas stark ifall vi beslutsfattare håller fast vid våra internationella löften och bär ansvar för att politiken är hållbar ekonomiskt, socialt och ekologiskt, både här hemma och i samarbetet internationellt. Vi i SFP vill att Finland tillsammans med de övriga nordiska länderna fortsätter att visa ledarskap i arbetet för en hållbar utveckling. YK on kuvaillut toimintaohjelman olevan eräänlainen pelastussuunnitelma, jolla vastataan ihmiskunnan suurimpiin uhkiin. Kun YK:n pääsihteeri António Guterres puolivälitarkastelun yhteydessä totesi, että tälle pelastussuunnitelmalle tarvitaan nyt oma pelastussuunnitelma, se oli merkittävä avunhuuto. Meillä on tietenkin myös aihetta tyytyväisyyteen, sillä Suomi on onnistunut Agenda 2030 ‑tavoitteidensa saavuttamisessa kaikista maista parhaiten, kuten täällä moneen kertaan on toistettu. Silti RKP haluaa korottaa kunnianhimon tasoa. Onko missään muualla siihen paremmat edellytykset kuin meillä? Me pystymme vielä parempaan. Meidän olisi esimerkiksi toteutettava tiekartta, jonka avulla saavuttaisimme pitkällä aikavälillä kehitysyhteistyömäärärahojen osalta 0,7 prosentin tason bkt:stä siten, että siitä 0,2 prosenttia samalla osoitetaan kaikista köyhimmille maille. Kehitysyhteistyössä on myös kyse turvallisuudesta, sotien ja konfliktien ehkäisystä sekä ympäristökatastrofien ja massiivisen maastamuuton estämisestä sekä niihin sopeutumisesta. Pitkällä aikavälillä nämä resurssit ovat yhtä välttämättömiä kuin Suomen turvallisuuden parantamiseksi välittömästi tarvittavat panostukset maanpuolustukseenkin. Nämä eivät ole keskenään ristiriidassa. RKP:lle on täysin selvää, että Suomi pitää kiinni tavoitteestaan olla hiilineutraali kymmenen vuoden kuluttua, mutta kuten hallituksen selonteossa todetaan, lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla. Herr talman! Och helst skulle jag vilja säga ”herr ordförande”. Enligt uppskattningar är vi med denna takt 134 år ifrån att globalt nå jämställdhet mellan könen. I praktiken betyder det kring fyra eller fem generationer. Det är alldeles för långt. Jämställdheten mellan könen riskerar att ytterligare backa både globalt och i Europa just nu. Nordens roll som både föregångare hemma och ledande i världen är därför av största betydelse, men det kräver målmedvetet arbete på alla plan. Till slut vill jag ännu påminna oss alla om att den internationella politiken har gett stora positiva förändringar och framsteg. Sedan programmet godkändes år 2015 har över 800 miljoner fler människor fått tillgång till elektricitet, 146 länder har nått eller är på väg [Puhemies koputtaa] att nå målet om att inga barn under fem år dör av orsaker som kunde ha förebyggts, och det finns flera exempel. Framstegen har krävt systematisk politik och det behövs ännu framöver. On vakava syy pohtia, millainen maailma on vuonna 2030, jos kestävyystavoitteita ei saavuteta. [Puhemies koputtaa] Elämme muuttuneessa geopoliittisessa todellisuudessa, jossa Suomen kaltaisia maita todellakin tarvitaan yhteisten kansainvälisten haasteiden ratkaisemisessa. Meillä on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin, jos niin päätämme.

Ärade talman, arvoisa puhemies! On tietenkin surullista, että leikataan kehitysyhteistyöstä juuri tällaisessa maailmantilanteessa, jossa Suomen kädenjälkeä ja meidän vaikuttavuutta tarvittaisiin ehkä enemmän kuin todella pitkään aikaan, jossa suurin osa, kaksi kolmasosaa, ihmisistä maailmassa elää autoritaarisissa maissa, ei-vapaina ihmisinä. Ajattelen, että meidän kokemus Suomessa sekä kansallisesti että kansainvälisesti on se, että kansalaisyhteiskunnalla on erittäin suuri merkitys ei vain korruption torjunnassa vaan myös oikeusvaltion ja koko hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa. Kysyisinkin ministeriltä, varsinkin kun meille tulee nyt Etyjin puheenjohtajuus ja Etyjin koko ideana on tietenkin juuri se, että kansalaisyhteiskunnan kautta myöskin vaikutetaan demokratiakehityksen: Millä tavalla ajattelette nyt kehitysyhteistyöjärjestöjen, pienten ja esimerkiksi näitten VGK-tukia aikaisemmin saaneiden järjestöjen, merkityksestä? Millä me korvataan tämä heidän toimintansa, jos heidän tukensa nyt loppuvat?