Ben Zyskowicz

Kiitos, herra puhemies! Kiitos, edustaja Lyly, puheenvuorosta. Olette aivan oikeassa. Tämä luku, 7,2 miljoonaa, ja tämä 0,04 prosenttia on todellakin otettu hallituksen esityksen perusteluista, ja ne kuvaavat niitten väärinkäytösten määrää, summaa ja prosenttiosuutta, jotka Kela on pystynyt selvittämään. Mutta tässä Suomen kansalle kerrotussa uutislähetyksessä ja graafissa lukee, että väärinkäytösten osuus Kelan etuuksista on 0,04 prosenttia. No, aivan varmasti ei ole. Johan se olisi maailmanhistoriallinen ihme, jos Kela pystyisi jokaisen väärinkäytöksen selvittämään. Ei tietystikään pysty. Eikä Ylen uutisissa voi olla semmoisia toimittajia, jotka luulisivat, että tämä selvitettyjen väärinkäytösten osuus on todellakin sama kuin väärinkäytösten osuus. Jos siellä on sellaisia toimittajia, jotka tätä luulevat, niin kannustan vaihtamaan työpaikkaa. Eli ei tällä tavoin Suomen kansaa saa johtaa harhaan. Kuten sanoin, on aivan eri asia se, minkä verran on pystytty selvittämään, kuin se, mikä on todellinen määrä. Ei kai kukaan luule, että se ylinopeuksien määrä, mitä vuodessa Suomessa ajetaan, on se, paljonko on ylinopeussakkoja annettu. Jokainen ymmärtää, että on sen lisäksi paljon sellaisia ylinopeuksia, joita ei ole saatu kiinni. Aivan sama koskee tietysti myös Kelan etuuksien väärinkäytöksiä. Herra puhemies! Todella toivon, että Yle oikaisisi tämän väärän tiedon. Kai se vieläkin on mahdollista, vaikka tässä on kohta kuukausi mennyt siitä, kun tämä väärä tieto annettiin. Sitten vielä nyt, kun sain toisen puheenvuoron, tästä tekoälyn hyödyntämisestä, jota siis kannatan, ja siitä, että hypitään seinille, että ei saa, ei saa. Se on mielestäni aivan turhaa, koska vaikka tekoäly sieltä massoista kaivaisi esiin sellaisia poikkeavia tapahtumia, jotka antaisivat aihetta tarkempaan selvittelyyn, ainahan ihminen viime kädessä tekee sen päätöksen: päätöksen pyytää lisäselvitystä, päätöksen tehdä rikosilmoituksen, tutkintapyynnön poliisille. Ainahan ihminen nämä viime kädessä tekee. Eihän tekoäly tee yhtään tutkintapyyntöä poliisille. Eli siinä mielessä en lainkaan ymmärrä Helsingin Sanomien mielipidesivuillakin esiintynyttä muun muassa Amnestyn seinille hyppimistä siitä, että Kelassa harkitaan tai kokeillaan tekoälyn hyödyntämistä näiden petosten ennaltaehkäisyssä. Ja kun siinä on sitten sanottu, että no, miksei sitä hyödynnetä sitten verovalvonnassa, niin minä sanon, että hyödynnettäköön verovalvonnassa, totta kai. Tekoälyä pitää voida hyödyntää silloin, kun on valtava massa, josta tekoäly pystyy, näin minä olen ymmärtänyt, kaivamaan semmoisia poikkeavia tapauksia, joihin ihmisten joko Verohallinnossa tai Kelassa pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Grahn-Laasosen puheenvuorossa ja muissa edellä käytetyissä puheenvuoroissa on jo hyvin käynyt ilmi, mistä tässä lakiesityksessä on kyse. Kyse on siitä, että Kansaneläkelaitos pystyisi nykyistä tehokkaammin ennaltaehkäisemään sosiaaliturvan väärinkäytöksiä. Niinpä minä tyydyn tässä vain esittämään kiitokseni ministeri Grahn-Laasoselle ja koko hallitukselle siitä, että tällainen esitys tänne on annettu. Kelan jakamien etuuksien väärinkäytösten estämisestä nykyistä tehokkaammin on puhuttu vuosikausia, mutta eipä Marinin hallitus eivätkä sitä edellisetkään hallitukset tällaista esitystä ole tänne pystyneet tuomaan. Onpa todella hyvä, että nyt Petteri Orpon hallitus on tämänkin hyvän esityksen tänne antanut. Viime aikoina on julkisuudessa kerrottu, että Kelassa on selvitetty myös tekoälyn käyttömahdollisuuksia sosiaaliturvan väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä. No, tämä on tietysti saanut erilaiset tietosuojatalebanit hyppimään seinille. Kela on ainakin tässä vaiheessa keskeyttänyt tällaisen hankkeen, missä tekoälyn hyödyntämistä selvitetään. Minä osaltani toivon, että Kela jatkaa tätä hanketta ja tekoälyä — totta kai tiettyjen tärkeiden reunaehtojen puitteissa — hyödynnettäisiin sosiaaliturvan väärinkäytösten ehkäisemisessä. Tämän jälkeen, herra puhemies, esitän hyvin ankaraa mediakritiikkiä Ylen uutisia kohtaan. En ole vaatimassa niitten lakkauttamista, kuten näköjään Unkarissa nyt tapahtuu. Päinvastoin, arvostan Ylen uutisia ja katson ne joka ilta. Mutta 27. päivä maaliskuuta Ylen uutisissa esitettiin tällainen graafi, [Puhuja näyttää paperia] jossa lukee, että ”väärinkäytösten osuus Kelan etuuksista on 0,04 prosenttia”. Sitten oli valtava neliö, ”maksettu 16,5 miljardia”, ja sitten tuolla vasemmassa yläkulmassa oli sellainen mikroskoopilla tai suurennuslasilla katsottava pieni neliö, jossa luki ”väärinkäytöksiä 7,2 miljoonaa euroa”. Luuleeko Ylen uutistoimitus todellakin, että väärinkäytösten osuus ja määrä on se, mitä on väärinkäytöksiä pystytty saamaan selville? Luulevatko he todella? Luulevatko he, että ylinopeuksien määrä on se, mitä on ylinopeussakkoja pystytty antamaan? Luulevatko he, että näpistysten määrä kaupoissa on se, minkä verran näpistyksiä on saatu selville ja näpistäjiä kiinni? Tämä on aivan käsittämättömän järjetöntä väärän tiedon antamista. Huomasin, että tämmöinen dosentti Heikkinen on tehnyt kirjan siitä, miten paljon eduskunnassa on käytetty sanaa ”valehtelu”. Nyt lisäliitteeseen kirjaan voin kertoa, että nyt minä käytän ilmaisua, että Yleisradio valehteli Suomen kansalle uutisissa, kun väitettiin, että väärinkäytösten osuus Kelan etuuksista on [Puhemies koputtaa] 0,04 prosenttia, kun tarkoitettiin, että selville saatujen väärinkäytösten osuus on tuo. — Kiitos. [Anne Rintamäki: Erinomaista!]

Arvoisa herra puhemies! Äskettäin selvitettiin, että merkittävä osa startup-yrittäjistä on harkinnut Suomesta muuttoa muualle ja että yksi keskeinen syy tähän on Suomen verotus. Kuvitteletteko te siellä oppositiossa, että verotus on heidän mielestään Suomessa liian kevyttä? Tässä on teille selitys ja vastaus siihen, miksi myös yrittäjien ja asiantuntijatehtävissä toimivien verotusta on kevennetty. Jos edellä mainitut yrittäjät lähtevät Suomesta, samalla lähtevät myös työpaikat ja verotulot. [Suna Kymäläisen välihuuto] Edelleen haluan yhtyä ministeri Grahn-Laasosen vetoomukseen siitä, ettei täällä epäiltäisi ja vääristeltäisi toisten motiiveja. Ette kai oikeasti luule, että hallituksen tai hallituspuolueiden tavoitteena ja motiivina on kiusata tai lyödä vähäosaisia ihmisiä? Kyllä varsin hyvin tiedätte, että näin ei ole.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Tosi mukava kuulla, että edustaja Harjanne on tehnyt ydinvoiman eteen enemmän kuin juuri kukaan muu, jos oikein ymmärsin. [Atte Harjanne: Viime vuosina!] Voisin kuvitella, että teillä siellä vihreissä on sitä työmaata riittänyt, mutta hienoa, että olette sitä työtä tehneet. Pakko sanoa, että minä olen niin vanha ja niin pitkään täällä ollut, että muistan senkin, että koko vihreä puolue on itse asiassa pitkälti perustettu ydinvoiman vastustamisen merkeissä, [Eduskunnasta: Oho!] mutta ei se mitään, kyllähän kokoomuskin perustettiin ajamaan maahan kuningaskuntaa, eikä mekään enää sitä kannateta. [Naurua] Olipa tosi kiva kuulla, että tilanne on kääntynyt ihan päinvastaiseksi, eli vihreät kiihkeästi nyt kannattavat ydinvoimaa. Enhän minä voi siihen mitään muuta sanoa kuin että se on hyvin järkevä ja tervetullut kanta. Toki voisi kysyä, että miltäs tuntuu aina olla historian väärällä puolella, mutta enpä nyt sitä viitsi kysyä. [Naurua]

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Hänninen ja Lyly todellakin erinomaisesti esittelivät sen, mistä tässä asiassa on kyse. Kyse on siis oikeusprosessien sujuvoittamisesta ja nopeuttamisesta. Suomen oikeusvaltiollisen olemuksen, joka on hyvässä kunnossa sinänsä, suurin ongelma on se, että prosessit kestävät liian pitkään. Nyt tähän puututaan — erinomainen asia. Joka vaalikausi täällä vaaditaan lisää voimavaroja tuomioistuinlaitokselle. Sekin on oikein ja ymmärrettävää. Mutta nyt vihdoin nykyisen hallituksen aikana tehdään tarvittavia muutoksia myös itse oikeusprosessien sujuvoittamiseksi sen lisäksi, että annetaan lisää rahaa oikeuslaitokselle. Eikä tässä vielä kaikki — tarkoitan tätä esitystä. Nimittäin tässä lakivaliokunnan mietinnön sivulla 3 lausutaan seuraavaa: ”Nyt käsiteltävä hallituksen esitys on vain yksi osa rikosprosessin sujuvoittamiseen tähtäävistä kuluvan vaalikauden toimenpiteistä. Muita ovat esimerkiksi sakkomenettelyn käyttöalan laajentamiseen liittyvä hanke sekä syyteneuvottelun käyttöalan laajentaminen.” Nämä ovat erinomaisia uudistuksia, ja olen tosi tyytyväinen, että näitä nyt viedään eteenpäin. — Kiitos.

Kiitos, herra puhemies! Sosiaalidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen väitti eilen A-studiossa, että hallituksen tuloveron kevennyksistä ”on käytännössä päässyt hyötymään vain ne, jotka tienaavat yli 9 000 euroa kuukaudessa”. [Antti Lindtman: Olipa hyvin sanottu!] Tämähän ei tietenkään ole totta, mutta jotkut katsojat saattavat uskoa Tuppuraista. Median faktantarkistajat eivät valitettavasti ole vielä ehtineet tätä väärää tietoa oikaisemaan. Niinpä pyydän teitä, ministeri Purra, korjaamaan edustaja Tuppuraisen väärän väitteen ja kertomaan totuuden tässä asiassa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan yhtyä niihin kiitoksiin, mitä täällä on tullut yli puoluerajojen nykyiselle hallitukselle, ja oikeusministerille tästä hyvästä esityksestä. Haluan myös edustaja Elon tavoin kiinnittää huomiota siihen, että Tieto-Finlandialla palkittu toimittaja Paavo Teittisen teos Pitkä vuoro toi hyvin esiin tätä ongelmatiikkaa, ennen kaikkea sen, miten monille eri toimialoille ulottuu tällainen työperäinen hyväksikäyttö: ravintolat, rakennusala, siivousala, maatalous, pesulapalvelut ja niin edelleen ja niin edelleen. Sitten täällä edustaja Suhonen sanoi, että tähän saakka hallitus on lähinnä huonontanut työmarkkinoita, niin tämähän ei ole ollenkaan totta. Päinvastoin poliittisten lakkojen rajoittaminen oli erittäin tervetullut uudistus, jota täällä on vuosikausia odotettu. Ja edustaja Lohikoski sanoi, että nykyhallitus on vähentänyt ay-liikkeen mahdollisuutta puuttua nyt puheena oleviin väärinkäytöksiin. Olisi tehnyt mieli kysyä, ja kysynkin: millä tavoin? [Mauri Peltokangas: Ei taida tulla vastausta!]

Arvoisa rouva puhemies! Aivan aluksi: on helppo yhtyä edustaja Sarkkisen ja eräiden muiden edustajien kritiikkiin USA:n nykyisen ulkopolitiikan poukkoilevuudesta ja sanoisin myös epätarkoituksenmukaisuudesta. Varsinaisesti palaan jo edellisessä puheenvuorossani esille ottamaani ajankohtaiseen ydinaseita koskevaan keskusteluun, jota parhaillaan Suomessa käydään: Kerroin, että kun on puhuttu tästä yli hallitus—oppositio-rajan olevasta yhteisestä näkemyksestä siitä, että rauhan aikana Suomi ei salli ydinaseita alueellaan, niin ei ole kyse mistään julkilausumasta, kuten muistaakseni viimeksi eilen A-studiossa sanottiin. Kyse oli siis siitä, että vielä tässä keväällä tulevassa selonteossa hallitus omana kantanaan sitoutuisi tähän — ja nyt pääministeri on tänään vielä ilmoittanut, että tätä hallituksen selonteossa olevaa kantaa valmisteltaisiin parlamentaarisesti kaikkien puolueiden kesken — mutta kun sen jälkeenkin tämä selonteko tulee tänne eduskuntaan, todennäköisesti ulkoasiainvaliokuntaan ja ehkä myös puolustusvaliokuntaan, niin siinä yhteydessähän näissä valiokunnissa yli puoluerajojen voidaan yhdessä muotoilla se näkemys ja kanta, ja sitten kun mietintö tulee tänne suureen saliin, niin silloinhan koko eduskunta hyväksyessään mietinnön sitoutuu tähän kantaan. Näin ollen en voi ymmärtää sitä, mikä tässä mallissa on sellaista, jonka vuoksi sosiaalidemokraatit eivät tätä hyväksy. Hehän pääsisivät nyt pääministerin uuden aloitteen pohjalta muotoilemaan sitä hallituksen selonteossa olevaa kantaa ja viimeistään täällä eduskunnassa valiokunnassa muotoilemaan sitä valiokunnan ja sitä kautta sitten koko eduskunnan kantaa. Kysyin edellisessä puheenvuorossani demareilta vastausta tähän, mikä tässä on vikana ja miksi he eivät tätä hyväksy, sillä tämähän olisi aika lailla se pohjoismainen malli ja linja, mistä he ovat puhuneet. Huomasin, että edustaja Kiljunen olisi halunnut vastata, mutta hänellä ei ollut siihen mahdollisuutta, ja nyt täällä sosiaalidemokraattien edustus on kovin vähäinen — mutta nyt kun edustaja Kiljunen tulee saliin, niin ehkäpä häneltä kuulemme vastauksen. En ole aivan vakuuttunut, että se vastaus on sama kuin mikä olisi edustaja Kokon vastaus, koska huomasin nyt, että... — Ehkä jatkan pöntöstä, vaikka vain lyhyesti. [Puhuja siirtyy puhujakorokkeelle] Arvoisa rouva puhemies! Huomasin nyt, että Ilta-Sanomissa 15.3. SDP:n varapuheenjohtaja Razmyar on lausunut, että ”tämä pitää käydä läpi puolueiden kesken parlamentaarisesti neuvotellen”. No, juuri näin ovat muun muassa Kaikkonen ja pääministeri Orpo esittäneet tehtäväksi. Minä ymmärrän hyvin tämän opposition kritiikin tätä prosessia kohtaan, mutta nyt kun hallituksella on halu ja valmius ottaa oppositio mukaan tämän selonteon valmisteluun ja selonteon yhteydessä olevan yhteisen Suomen kannan valmisteluun ja kun, kuten kuvasin, tämä kanta tulee viime kädessä sitten valiokuntien kautta koko eduskunnan suureen saliin ja sitä kautta eduskunnan kannaksi, niin en ymmärrä, mikä tässä on, miksi tämä ei demareille käy. Itse asiassa vetoan puheenjohtaja Lindtmaniin — ehkä edustaja Kiljuseen on vähän turha vedota — että tämä nyt esillä ollut toimintamalli kävisi sosiaalidemokraateille ja saataisiin täältä eduskunnasta mahdollisimman laaja yksituumaisuus tässä asiakokonaisuudessa. Ymmärrän, että tämä yksituumaisuus tuskin voi kattaa vasemmistoliittoa ja Suomen toiseksi vasemmistolaisinta puoluetta eli vihreitä, mutta toivon, että ainakin suurimmat oppositiopuolueet, kuten keskusta, johon uskon, ja myös demarit, kuten toivon, voisivat yhtyä tähän menettelyyn, jolloin me saisimme taas aikaiseksi sellaisen laajan yhteisymmärryksen, mitä tämän kaltaisissa asioissa Suomessa on totuttu noudattamaan ja mitä on hyvä tässäkin yhteydessä noudattaa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa käytävässä ydinaseita koskevassa keskustelussa ovat muun muassa keskustan puheenjohtaja Kaikkonen ja pääministeri Orpo esittäneet, että parlamentaarisesti yli hallitus—oppositio-rajojen kaikkien puolueiden kesken sovittaisiin, että rauhan aikana Suomi ei salli ydinaseita alueelleen. Julkisuudessa on puhuttu, että kyseessä olisi jokin julkilausuma. Mielestäni kyseessä ei olisi julkilausuma, vaan se, että hallitus selontekoon ottaisi tämän kannan ja viime kädessä eduskunta käsitellessään sitä valiokunnassa ja sitten täällä täysistunnossa eduskuntana sitoutuisi tähän näkemykseen. En ymmärrä, miksi tämä malli ei sovi sosiaalidemokraateille. Sen ymmärrän, että vasemmistolla ja vihreillä on tietysti tässä jotain vastaan sanomista. Voisiko sosiaalidemokraateista joku selittää, miksei tämä puheena oleva malli teille sovi?

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vestman kiinnitti äsken puheenvuorossaan huomiota siihen, voisi sanoa, keskeiseen oikeusvaltiolliseen ongelmaan, mikä meillä on tällä hetkellä Suomessa, eli siihen, että oikeusjutut viipyvät aivan liian pitkään, eli oikeuden saaminen kestää kohtuuttoman kauan. Kyse ei ole pelkästään itse oikeudenkäynnin viivästymisestä vaan myös koko tämän ketjun — poliisitutkinnan, Syyttäjälaitoksen toiminnan ja sitten oikeudenkäyntien — aivan liian pitkästä kestosta. Haluan kiittää oikeusministeri Merta siitä, että nyt aivan viime aikoinakin on hallitus antanut eduskunnalle useammankin esityksen liittyen muun muassa sakkomenettelyyn ja eräisiin muihin asioihin, missä pyritään sujuvoittamaan näitä prosesseja. Tämä on äärettömän tärkeätä. Tietysti me kaikki vaadimme lisää resursseja poliisille, syyttäjälle ja oikeuslaitokselle, mutta kun niitä resursseja ei nyt loputtomasti ole, niin on todella tärkeätä, että tämän resurssien vaatimisen ja lisäämisen ohella mietitään sitä, miten voidaan sujuvoittaa poliisin toimintaa rikosasioissa, Syyttäjälaitoksen toimintaa, näiden yhteistyötä, ja sitä, miten voidaan sujuvoittaa niitä itse oikeudenkäyntejä. Täällä on hallituksen esitys 188 — se on muistaakseni se numero — ja siinä on monia pieniä konkreettisia ehdotuksia sujuvoittamiseksi. Juuri annettiin sakkomenettelyn laajentamisesta esitys. Se oli lähetekeskustelussa muistaakseni viime viikolla. Eli hallitus on todellakin nyt tuonut tänne eduskuntaan useamman esityksen, jolla näitä oikeusprosesseja ja niitä edeltävää tutkintaa voidaan sujuvoittaa, ja ne ovat todella tärkeitä esityksiä. Ne ovat täällä eduskunnassa käytännössä kolmessa valiokunnassa eli tietysti lakivaliokunnassa, joka antaa mietinnön, mutta myös perustuslakivaliokunnassa ja hallintovaliokunnassa, jotka antavat lausunnon. Nyt kun täällä on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Vestmankin keskustelussa mukana, niin vetoan, että täällä eduskunnassa — ei perustuslakivaliokunnassa, ei hallintovaliokunnassa eikä lakivaliokunnassa — ei lähdettäisi näitä esityksiä vesittämään eli huonontamaan eli heikentämään näiden positiivista vaikutusta prosessien sujuvoittamiseen. En tiedä, onko oikeusasiamiehellä ollut tilaisuus lausua näistä esityksistä valmisteluvaiheessa, mutta toivon, että näissä ja varsinkaan jatkossa myöskään oikeusasiamiehen toimisto ei antaisi semmoisia lausuntoja, joilla tosiasiassa vesitetään sitten tällaisten sujuvoittamisesitysten sisältöä ja merkitystä.

Arvoisa herra puhemies! Tämä Orpon hallitus, jonka keskusta haluaa tällä välikysymyksellä kaataa, on muun muassa 1) vahvistanut pienipalkkaisen työn kannustavuutta ja kannattavuutta sosiaaliturvaan verrattuna, [Vasemmalta: Suojaosan leikkaaminen!] 2) edistänyt paikallista sopimista, 3) alentanut yrittäjille palkkaamisen kynnystä, 4) rajoittanut poliittisia lakkoja, ja niin edelleen. Tämän hallituksen siis keskusta haluaa kaataa. Sen sijaan näitä uudistuksia ei tehnyt se Marinin hallitus, jossa keskusta oli toisena päähallituspuolueena. Siinä teillä on mielestäni tupailloissa selittämistä, ei käy kateeksi.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vastaan edustaja Lohelle: On totta, mielestäni, että hyvinvointialueet tekevät hyvää työtä. Siellä kaikki ihmiset tekevät hyvää työtä ja on päästy eteenpäin. Mutta jotenkin tuntuu, että tämän hallituksen, siis Orpon hallituksen, suurin synti, mitä te olette nyt kolme vuotta täällä julistaneet, on se, että me emme ole riittävän nopeasti ja riittävän paljon korjanneet sitä soteuudistusta ja myös sen rahoitusjärjestelmää, jonka te itse olette luoneet. Sanokaa nyt rehellisesti tämäkin: te loitte tämän rahoitusjärjestelmän, jota arvostelevat talouspolitiikan arviointineuvosto, Erholan raportti ja monet muut. Edustaja Lohi sanoi, että ei pidä lähteä mihinkään hallintojuttuihin. No, ei ollut ongelma edustaja Lohelle luoda tarpeetonta uutta hallintoa, eli nämä hyvinvointialueet ja niiden valtuustot ja vaalit ja valtuustoryhmät ja ryhmärahat ja kaikki tämä turha, [Puhemies koputtaa] mutta se on ongelma, että lähdettäisiin purkamaan tätä turhaa hallintoa.

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Lindén ja Andersson toivoivat täysin ymmärrettävästi, että keskustelu ei menisi syyttelyksi. En valitettavasti voi noudattaa tätä sinänsä järkevää toivomusta, koska kolme vuotta tässä salissa, kolme vuotta, te olette syyttäneet nykyhallitusta tämän soten ongelmista, mutta vaikkapa edustajat Honkonen, Krista Kiuru ja Holopainen, ketkä loivat tämän kelvottoman rahoitusjärjestelmän, jota te täällä nyt arvostelette? Ketkä sen loivat? [Välihuuto] Te sen loitte viime vaalikaudella. Tämä on fakta. Te loitte tämän kelvottoman rahoitusjärjestelmän. Koko soteuudistus teidän tekemänänne on Euroopan huonoin sotejärjestelmä. Amerikassa se on toki vieläkin huonompi. Hyvä, että parlamentaarinen ryhmä kokoontuu. Katsotaan tämä rahoitus uusiksi, katsotaan alueiden määrä uusiksi, katsotaan hallinto uusiksi. Tarvitaanko me todellakin tässä maassa lisää hallintoa, [Puhemies koputtaa] uutta porrasta kuntien ja valtion välillä? Ei todellakaan tarvittu.

Arvoisa herra puhemies! Olen ollut aika monta kuukautta nyt pois täältä salista, mutta tuntuu turvalliselta tulla takaisin, koska puheet ovat aivan samanlaisia kuin ennen. [Naurua — Hannu Hoskonen: Tervetuloa kotiin!] Täällä edustajat Tynkkynen ja Sarkkinen puhuivat edelleen suurituloisten veroalennuksista. Tosiasiahan on se, että valtaosan ansiotuloverojen kevennyksistä hallitus on suunnannut pieni- ja keskituloisille, mistä talouspolitiikan arviointineuvosto on hallitusta moittinut. Mutta on totta, että myös suurituloisten verotusta on kevennetty. Sen minä ymmärrän, että edustaja Sarkkinen pitää 59 prosentin marginaaliveroastetta oikeudenmukaisena, mutta sitä en ymmärrä, että vihreätkin ovat sitä mieltä, että on oikein, että vaikka ihmisellä olisikin suuri palkka, niin hän joutuu lisätöistä ja ylitöistä ja uudesta haastavammasta työstä, siitä lisätulosta, maksamaan 59 prosenttia veroa. Onko se teidän vihreiden mielestä todellakin oikeudenmukaista?

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Honkasalo sanoi, että kansainväliset sopimukset ja tällainen sopimuksiin nojaava maailma ovat pienten maiden, kuten Suomenkin, etu ja turva. Minäkin ajattelen näin, mutta samalla ajattelen, että se ei riitä. Kansainväliset sopimukset, joita edistämme, eivät riitä turvaamaan Suomen turvallisuutta. [Petri Huru: Juuri näin!] Tämä nähtiin valitettavasti jo lähes sata vuotta sitten: Kansainliiton piirissä oli sopimuksia, ja Suomella ja Neuvostoliitolla oli jopa hyökkäämättömyyssopimus. Kuitenkaan nämä sopimukset eivät estäneet kommunistien johtamaa Neuvostoliittoa hyökkäämästä marraskuussa 1939 Suomen kimppuun. Nytkö meidän pitäisi ajatella, että kansainväliset sopimukset, kuten YK:n peruskirja ja muut sopimukset, estäisivät itsessään entisten kommunistien ja nykyisten fasistien johtamaa Venäjää uhkaamasta Suomea? Tähänkö meidän pitäisi uskoa? [Perussuomalaisten ryhmästä: Toiset uskoo!] Sopimukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät riitä. Tarvitaan riittävä pelote, riittävä kynnys, riittävä pidäke, jotta Venäjä — joka on hyvin osoittanut sen kaikille, edustaja Honkasalo, kaikille, että se ei noudata mitään sopimuksia, se ei kunnioita mitään sopimuksia — ei muodostaisi varsinaista sotilaallista uhkaa Suomelle. [Veronika Honkasalo pyytää vastauspuheenvuoroa] Tämän vuoksi me olemme liittyneet Natoon, tämän vuoksi me panostamme puolustukseen ja tämän vuoksi, siis pidäkkeenä ja pelotteena Venäjän uhalle, me myös otamme jalkaväkimiinat uudelleen keinovalikoimaamme. [Petri Huru: Juuri näin!]

Arvoisa rouva puhemies! Näinä aikoina tässä salissa ja tässä maassa puhutaan valitettavasti paljon maanpuolustuksesta, nyt miinoista, ja samalla käydään keskustelua muun muassa puolustusmäärärahoista. Haluan korostaa sitä, että näitä asioita ei valmistella ja päätetä siksi, että valmistautuisimme sotaan, vaan siksi, että onnistuisimme välttämään sodan. Täällä on sanottu, että maailma on muuttunut niistä ajoista, kun Suomi tähän sopimukseen liittyi. Tämä on tietysti totta, mutta kuitenkin sopimukseen liittyminen oli alun perinkin virhe. Se oli sitä Halosen ja Tuomiojan maailmaa syleilevää politiikkaa, [Välihuutoja — Sanna Antikainen: Totta!] jossa oman maan puolustustarpeet jäivät vähemmälle. Kuitenkin sanon, että muiden kansanedustajien isänmaallisuuden epäileminen ei ole perusteltua.

Kiitos, herra puhemies! Täällä me huutelemme toisillemme, että mistä rahat. Tosiasia on kuitenkin se, että valtavat julkisen talouden haasteet ovat Suomen ja kaikkien vastuullisten puolueiden edessä vielä vuosikausia ja useita vaalikausia. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ja myös hyvin arvostettu ekonomisti Vesa Vihriälä ovat esittäneet, että Suomessa otettaisiin mallia Ruotsin finanssipolitiikan ohjauskehikosta. Rehnin mukaan Ruotsissa kokonaisuuden peruspilarit ovat tasapainotavoite ja velka-ankkuri sekä niiden kanssa johdonmukainen menokatto. Hän hallituksellekin kertoi, että valtiopäivät Ruotsissa asettaa tasapainotavoitteen joka kahdeksas vuosi vaalikauden lopussa niin, että uusi tavoite koskee ennakoivasti seuraavia vaalikausia, ja velka-ankkuri puolestaan on keskipitkän aikavälin tavoite julkiselle velkasuhteelle. Mielestäni nämä Rehnin ja Vihriälän näkemykset ovat hyviä ja kannatettavia, ja kannustankin puolueita neuvotteluihin tällaisista asioista.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Joona Räsänen sanoi, että hän ei vuoden 23 vaalien alla kiertänyt lupaamassa velkaantumisen hallitsemista. [Välihuutoja vasemmalta] — Ei todella, hän ei siis kiertänyt lupaamassa velkaantumisen hallitsemista. — [Suna Kymäläinen: Lopettamista!] Herra puhemies, ei todellakaan kiertänyt. Nimittäin edustaja Heinonen tässä vieressä näytti vähän demareitten vaaliohjelmaa, eli Joona Räsänen kiersi lupaamassa lisää rahaa köyhille, eläkeläisille, yksin asuville, opiskelijoille ja niin edelleen ja niin edelleen. Auta armias, jos edustajat Joona Räsänen ja Harakka ja kumppanit olisivat vaalit voittaneet ja tällä ohjelmalla olisi lähdetty liikkeelle. Mikä olisi velkavauhti nyt? Edustaja Lintilälle sanon: Välikysymykset ovat kyllä paikallaan. Mutta onhan se irvokasta, että porukka, joka on vastustanut suunnilleen kaikkia hallituksen säästöesityksiä, tekee välikysymyksen velkaantumisesta.

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni edustaja Koskela puheenvuoronsa aluksi kuvasi Venäjää oikein ja oikealla tavalla, mutta hänen johtopäätöksensä on se, että tämän Euroopassa sotaa käyvän, entisten kommunistien johtaman diktatuurivaltion tulee voida Suomea painostaa, horjuttaa ja hämmentää sillä, että se tuhansia tai jopa kymmeniätuhansia ihmisiä työntää Suomen rajalle väärinkäyttäen pakolaissopimuksia. Edustaja Koskela korosti sitä, että on olemassa keinoja tilanteen hallitsemiseen. No, se ei ole ihan helppoa, mutta saattaisi ollakin, mutta kun me haluamme ennalta torjua tällaisen tilanteen, esimerkiksi sellaisen tilanteen, jossa täällä on kymmeniätuhansia niin sanottuja turvapaikanhakijoita, jotka jatkavat Venäjän toiveiden mukaisesti Keski-Eurooppaan lietsomaan äärioikeistoa nousuun pakolaiskriisin aseilla. Eli tässä tärkeätä on ennalta estää tällainen ilmiö, ja siihen tämä laki tarvitaan. [Veronika Honkasalo: Aika järeä keino!] Tämähän on takataskussa, ja se otetaan käyttöön vain tarvittaessa.

Arvoisa rouva puhemies! Kylläpä edustaja Kontula sai oman kantansa kuulostamaan kauniilta. [Anna Kontula: Totuus on kaunista!] Kukapa meistä ei haluaisi hädänalaisia ihmisiä auttaa. Mutta kun sanoitte, että ei kyse ole siitä, että ketä tahansa ihmisiä voisi Venäjä ryhtyä työntämään kohti meidän rajaa, niin kyllä Venäjä voi ryhtyä työntämään ihan ketä tahansa ihmisiä, kuljettamaan heitä kuorma-autoilla tuohon rajalle, näyttämään suuntaa — siellä Venäjän tiedustelupalvelut, viranomaiset — että tuonnepäin menette ja sinne pyritte. Tässä on kyse siitä mielestäni hyvin moraalisesta ajatuksesta, että me suomalaisina päätöksentekijöinä emme halua antaa Venäjän diktaattorille mahdollisuutta väärinkäyttämällä kansainvälisiä sopimuksia ja hyväksikäyttämällä ihmisiä painostaa Suomea.