Pia Hiltunen

Arvoisa puhemies! Tämä välikysymyskeskustelu köyhyydestä ei ole vain talouspoliittinen kysymys, vaan on kysymys siitä, millaisessa Suomessa me haluamme elää nyt ja tulevaisuudessa. Suomessa on satojatuhansia työssäkäyviä ylivelkaantuneita ihmisiä. Tänä päivänä liian moni työssäkäyvä tavallinen ihminen miettii, riittääkö palkka arjen perusmenoihin. Lapsiperheissä lasketaan kauppakassin sisältöä tarkemmin kuin koskaan. Yksin elävä pohtii, mistä voisi vielä säästää, kun kaikki ylimääräinen on jo karsittu. Samaan aikaan työttömyys on korkealla eikä työn vastaanottaminen aina tunnu kannattavalta, erityisesti osa-aikatyön vastaanottaminen, kun suojaosat on poistettu ja jokainen ansaittu euro leikkaa jo ennestään matalaa turvaa. Arki on kiristynyt konkreettisesti. Sähkön hinta on heilahdellut rajusti, ruuan hinta on noussut, ja nostettu arvonlisävero tuntuu suoraan kassalla. Korot ovat nousseet ja vieneet monelta viimeisenkin liikkumavaran. Kulutus sakkaa, kun ihmiset eivät uskalla käyttää rahaa, jota ei juuri arjen kulujen jälkeen edes jää, ja samaan aikaan uutisvirta on täynnä huolia sodista, heikosta taloudesta, uusista leikkauksista. Se syö väistämättä tulevaisuudenuskoa itseltäkin. Tällä hallituskaudella on tehty päätöksiä, jotka kiristävät arkea entisestään. Sosiaaliturvaa on leikattu, etuuksien tasoa heikennetty ja indeksikorotuksia jäädytetty. Työttömyysturvaa on kiristetty ja asumistukea leikattu. Sen lisäksi työttömyys on kasvanut Euroopan korkeimmalle tasolle ja ihmisten tarve väliaikaisiin tukiin on lisääntynyt. Myös terveydenhuollon asiakasmaksuja on nostettu, ja veroratkaisut ovat lisänneet monen tavallisen ihmisen kustannuksia. Nämä eivät ole irrallisia päätöksiä, vaan ne tuntuvat suoraan ihmisten arjen turvallisuudessa. Me ihmiset emme ole tilastoja. Me elämme arkea, jossa mietitään jatkuvasti omaa ja läheisten pärjäämistä. Kun huoli kasvaa, se heijastuu kaikkeen: luottamukseen, uskoon huomisesta ja siihen, kannatteleeko yhteiskuntamme enää, jos elämässä tulee vastoinkäymisiä ja väliaikainen tarve tuelle. Samaan aikaan kuulemme puheita ihannekansalaisesta, joka pärjää ilman tukea, joustaa loputtomasti ja kantaa yhä enemmän vastuuta, myös hoivasta, joka on aiemmin kuulunut yhteiskunnalle. Kun hoivavastuuta siirretään työikäisille, se näkyy jaksamisessa, työssäkäynnissä ja perheiden arjessa. Tämä kehityssuunta ei ole vaihtoehto. Kaiken tämän päälle virkakunta esittää mittavia veden hinnan korotuksia tilanteessa, jossa paine arjesta selviytymiseen on jo melkoinen. Voisi kyllä kysyä, onko juuri nyt se oikea aika tai ylipäätänsäkö meidän pitää verrata itseämme jokaisessa asiassa muihin. Entä jos valitsisimme itse? Entäpä jos teemme arvovalinnan ja haluamme panostaa ihmisten kohtuulliseen arkeen, jossa veteen ja sähköönkin on varaa? Arvoisa puhemies! Maailmantilanne on hyvin epävakaa, ja se näkyy myös totta kai Suomessa. Mutta juuri siksi meidän on tehtävä päätöksiä, jotka vahvistavat ihmisten turvallisuudentunnetta myös arjessa. Me tarvitsemme lisää työpaikkoja ja investointeja. Tarvitsemme kasvua, joka syntyy koulutuksesta, osaamisesta, teknologiasta ja uudistumisesta. Teknologian murros ei voi olla uhka, vaan se on otettava mahdollisuutena — mahdollisuutena uusille työpaikoille ja Suomen kilpailukyvylle. Työn pitää kannattaa aina, sen on oltava lähtökohta. Mutta jos ja kun elämä heittelee, kenenkään ei pidä pudota. Sen on oltava hyvinvointiyhteiskuntamme ydin tulevaisuudessakin. Siitä syntyy luottamus yhteiskuntaan, ja pidämme huolta yhteiskuntarauhasta ja sisäisestä turvallisuudestamme. Arvoisa puhemies! Köyhyys ei ole vain talouskysymys. Se on myös luottamuskysymys. Luottamusta siihen, että aamulla töihin lähtemällä pärjää. Luottamusta siihen, että apua saa silloin, kun on tarve. Ja luottamusta siihen, että jokaisella lapsella on mahdollisuudet pärjätä ja ikäihmisistä pidetään huolta. Jos luottamusta ei ole, ei ole enää paljoa muutakaan. Siksi meidän tehtävämme täällä on hyvin selkeä: palauttaa yhdessä usko siihen, että tässä maassa kannattaa yrittää, tehdä työtä ja rakentaa tulevaisuutta. Meillä jokaisella suomalaisella on oikeus uskoa arkeen, hyvään arkeen, huomennakin, ja siitä haluan pitää kiinni.

Arvoisa puhemies! Ensiksi kiitokset edustaja Karille hyvästä aloitteesta, jonka olen itsekin allekirjoittanut. Vapaaehtoinen maanpuolustus on erittäin tärkeässä roolissa meidän yhteiskunnassamme ja varsinkin nyt, kun toimintaympäristö, turvallisuusympäristö, on vahvassa muutoksessa. Ihmisillä on huoli turvallisuudesta, ja on erittäin tärkeätä, että he pääsevät osallistumaan maanpuolustukseen valitsemallaan tavalla. Tämä vapaaehtoinen maanpuolustustoiminta on nimenomaan vahvasti vapaaehtoista. Siihen osallistuu paljon naisia, ja se on myös osa kokonaisturvallisuuttamme. Senpä vuoksi näen tämän aloitteen äärimmäisen tärkeänä. Tässähän tavoitteena on poistaa juurikin niitä hallinnollisia esteitä rahoituksen suhteen, mikä on oikeasuuntaista varsinkin tässä ajassa. Siksi ilman muuta kannatan tätä edustaja Karin hyvää aloitetta.

Arvoisa rouva puhemies! En malta olla vielä ottamatta puheenvuoroa tähän loppuun ja nostamatta tämän sosioekonomisen taustan ja lapsiperheköyhyyden merkityksen oppimistuloksiin liittyen, kun näitä oppimistuloksia ei voi tarkastella irrallaan lasten ja nuorten arjesta: OECD:n Pisa-tulokset osoittavat selvästi, että sosioekonominen tausta vaikuttaa osaamiseen ja se on Suomessa entisestään kasvanut. Samaan aikaan lapsiperheköyhyys on lisääntynyt, ja yhä useampi lapsi elää perheessä, jossa toimeentulo on epävarmaa, harrastusmahdollisuudet rajalliset ja tulevaisuudennäkymät hiukan sumuiset. Tämä näkyy kouluissa keskittymisvaikeuksina, oppimiseroina ja heikompana koulumotivaationa. Koulu ei tietenkään yksin voi ratkaista köyhyyttä, mutta se voi joko kaventaa tai kasvattaa eroja, ja siihen näillä oppimateriaaleilla on myös merkityksensä. Ja siksi varhaiskasvatuksen osallistumisaste, maksuton toinen aste, riittävä oppimisen tuki ja oppilashuollon resurssit ovat myös lisäksi ratkaisevassa asemassa. Jos me hyväksymme sen, että tausta määrittää liikaa tulevaisuutta, me hyväksymme samalla osaamispohjamme rapautumisen. Itse ajattelen, että sivistysvaltion tehtävä on varmistaa, että jokaisella lapsella on aito mahdollisuus onnistua riippumatta perheen asuinpaikasta tai tulotasosta.

Arvoisa puhemies! Kiitos kollegoille tästä hyvästä keskustelusta. — Tässä on noussut monia näkökulmia, mitä on myös helppo tukea, ja ne vahvistavat ajatusta siitä, että tälle aloitteelle voisi olla kysyntää. Tämähän ei suoranaisia kustannuksia aiheuta, mutta totta kai kunnissa velvoittaa koulutuksen järjestäjää eli kuntaa huolehtimaan siitä tilanteesta, että siellä kouluissa ne riittävät materiaalit ovat. Ja kuten edustaja Seppänen totesi aikaisemmassa puheenvuorossaan, niin kunnissa on hyvin isoja eroja. Joissain kouluissa voidaan käyttää hankintoihin 10 euroa per oppilas ja toisissa voidaan käyttää useita satoja euroja. Jokainen voi siitä miettiä, minkälaiset oppimateriaalit tunneilla on käytössä: onko tehtäväkirjoja, onko työkirjoja, käytetäänkö digimateriaaleja, vai voidaanko käyttää mahdollisesti rinnakkain myös painettuja oppikirjoja ja hyödyntää myös digimateriaaleja sitten niissä oppiaineissa, joissa se on hyödyllistä. Näiden digimateriaalien osalta on todettava, että niissä on myös paljon hyvää. Esimerkiksi siellä voidaan aika helposti eriyttää myös sellaista, jossa tällä hetkellä käytetään myös osittain tekoälyä, ja pystytään löytämään esimerkiksi matikassa sopivan tasoista harjoitusta tunnilla. Jos on kyseessä iso ryhmä, niin voidaan tällä tavalla sitten jakaa sitä opettajan huomiota ja mahdollistaa jokaiselle oppilaalle ne tasonsa mukaiset tehtävät. Mutta nämä oppimateriaalit eivät tosissaan ole sivuseikka vaan ihan keskeinen osa sitä oppimisprosessia, ja aika monesti näissä keskusteluissa jää huomiotta se, että oppimisprosessi ei ole muuttunut. Eli edelleen, jotta voidaan oppia asioita, täytyy harjoitella ja tehdä toistoja, ja jos näitä materiaaleja ei ole, niin mistä toistetaan, mistä tehdään niitä kotitehtäviä ja harjoitellaan. Se on mielestäni sen vuoksi myös keskeinen syy näihin oppimistuloksiin, kun puhutaan oppimistulosten laskusta tai vaihtelusta. Mutta tutkimukset myös osoittavat, että erityisesti heikommassa asemassa oleville oppilaille yhteiset, laadukkaat materiaalit kaventavat osaamiseroja ja ne luovat sen rakenteen, joka tukee oppimista myös silloin, kun se kodin tuki ei ole niin vahva. Ennen kaikkea toivon, että käytäisiin vielä laajempaa keskustelua tästä aiheesta. On miellyttävää, että täällä on hyvä porukka kansanedustajia, kollegoja keskustelemassa tästä aiheesta, mutta että saataisiin vietyä tätä eteenpäin vielä myöhemmin jollakin tavalla, niin toivoisin, että viette myös omissa ryhmissä asiaa eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen koulutusjärjestelmä on ollut kansainvälinen menestystarina, OECD-maiden vertailussa olimme pitkään osaamisen kärkeä, ja koulutus on ollut keskeinen syy myös taloutemme, demokratiamme ja hyvinvointimme vahvuudelle. Viime vuosikymmeninä suunta on kuitenkin valitettavasti muuttunut: Ikäluokat pienenevät, alueellinen eriytyminen kasvaa, ja koulutustaso ei enää nouse samaa tahtia kuin verrokkimaissa. Samaan aikaan julkisen talouden paineet ovat kohdistuneet juuri koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Koulutus ei kuitenkaan ole menoerä, vaan investointi. Jokainen euro sinne varhaisiin vuosiin, laadukkaaseen perusopetukseen ja saavutettavaan toisen asteen koulutukseen, maksaa kyllä itsensä takaisin parempana työllisyytenä, tuottavuutena ja hyvinvointina. Jos haluamme vahvistaa Suomen kasvua ja kestävyyttä, meidän on palautettava koulutuspolitiikan pitkäjänteisyys, ennakoitava rahoitus, osaava henkilöstö ja koulutuksellinen tasa-arvo koko maassa, ja tähän myös tähtään tällä tekemälläni lakialoitteella.

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen lakialoitteeni laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta. Oppivelvollisuuslain mukaan jokaisella oppivelvollisella on oikeus maksuttomiin oppimateriaaleihin. Laki ei kuitenkaan tällä hetkellä määrittele, millaisia laatuvaatimuksia näille materiaaleille tulee asettaa, eikä sitä, kuinka laajasti oppimateriaaleja on tarjottava oppilaille. Käytännössä tämä on johtanut tilanteisiin, joissa koulutuksen järjestäjät ovat korvanneet ammattikustantajien tuottamat oppimateriaalit esimerkiksi itse laadituilla tai satunnaisesti koottavilla sisällöillä. Tämä saattaa heikentää opetuksen laatua, yhdenvertaisuutta ja oppilaiden mahdollisuuksia omaksua opetettava aineisto. Laadukkaat, ammattimaisesti tuotetut oppimateriaalit ovat opetuksen keskeinen perusta. Ne perustuvat asiantuntijatyöhön, tutkimukseen, pedagogiseen suunnitteluun sekä oppilaan oppimisen tueksi kehitettyihin rakenteisiin. Tällaiset materiaalit myös edistävät opettajien työn yhdenmukaisuutta, helpottavat opetuksen suunnittelua ja takaavat koulutuksen sisällöllisen tasa-arvon koko maassa. Suomen oppimistulokset ovat heikentyneet merkittävästi viime vuosien Pisa-tutkimuksissa. Etenkin alueellinen ja koulukohtainen eriytyminen ovat kasvaneet, mikä uhkaa koulutuksellisen tasa-arvon perustaa. Yksi keskeinen keino oppimistulosten parantamiseen on varmistaa, että kaikilla oppilailla on käytössään laadukkaat ja pedagogisesti laaditut opetussuunnitelman mukaiset oppimateriaalit riippumatta siitä, missä koulussa tai kunnassa he opiskelevat. Tällä lakiehdotuksella varmistetaan, että kaikki oppivelvolliset saavat opetuksensa tueksi ammattimaisesti laaditut ja kustannetut oppimateriaalit maksutta ja opetussuunnitelman mukaisesti. Ehdotus vahvistaa opetuksen laatua, parantaa oppimistuloksia ja edistää koulutuksellista yhdenvertaisuutta eri alueiden ja koulujen välillä. Puhemies! Esitän, että lisätään oppivelvollisuuslakiin uusi 6 a § seuraavasti: ”Oppivelvollisella on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen, jonka tueksi käytettävät oppimateriaalit ovat sisällöllisesti, rakenteellisesti ja pedagogisesti tarkoituksenmukaisesti laadittuja ja ammattimaisesti kustannettuja. Ammattimaisesti kustannetulla oppimateriaalilla tarkoitetaan oppimateriaalia, joka on julkaistu oppimateriaalien tuottamiseen erikoistuneen kustantajan tai muun vastaavan toimijan toimesta ja joka täyttää laatuvaatimukset opetuksen sisällön, saavutettavuuden ja oppimista tukevien menetelmien osalta. Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että oppivelvollisella on käytössään maksutta tämä pykälä huomioon ottaen laaditut oppimateriaalit.” — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Yhteiskunta digitalisoituu, siitä me emme pääse mihinkään. Samoiten tätä kautta myös tiedonkulku paranee ja totta kai sujuvoituu. Elämme ajassa, jossa yhteiskunta toimii yötä päivää, ja on mielestäni hyvä, että ihmisten palvelu näiltä osin helpottuu. Mutta huoli tässä lakiesityksessä liittyy oikeastaan yhdenvertaisuuden näkökulmiin ja ehkä ennen kaikkea ikäihmisiin ja heihin, joilla ei ole digitaitoja riittävästi. Kuka määrittää sen, kenellä on riittävät digitaidot näiden palveluiden hyödyntämiseen? Nyt puhutaan ensisijaisuudesta ja oletetaan, että kaikki toimivat diginä ja täytyy itse pystyä ilmoittamaan, jos ei näitä digipalveluja halua käyttää. Jo se herättää mielestäni vääränlaisen lähtökohdan. Viestillä ilmoitus tosiaan parantaisi tilannetta vahvasti myös nuorten ihmisten osalta. Ajatellaan varmasti, että jokainen nuori lähtökohtaisesti pystyy näitä digipalveluja helposti käyttämään ja on tottunut tällaisiin sovelluksiin, mutta oikeastaan luulen, että sähköpostia on vähemmän käytetty nuortenkin keskuudessa, ja se, millä tavalla nämä viestit tulevaisuudessa tavoittavat käyttäjät, on kyllä kyseenalaista. Siksi ajattelen, että ehkä tämän lain vaikutusten seuranta olisi voinut olla tässä tilanteessa tarpeen, jotta nähdään, millä tavalla ihmiset sitten pystyvät käyttämään näitä palveluja. Näillä perustein SDP:n vastalause on mielestäni aiheellinen.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on vakavan työllisyyskriisin keskellä, ja meillä on Euroopan korkein työttömyys. Työttömyys on noussut lähelle kymmentä prosenttia, ja se tarkoittaa satojatuhansia suomalaisia, niin perheitä, nuoria kuin kokeneita ammattilaisiakin, jotka elävät nyt epävarmuudessa. Työttömyys on aina henkilökohtainen tragedia. Erityisen huolestuttava on kuitenkin nuorten tilanne. Joka viides nuori on vailla työtä. Se ei ole vain tilasto, se on nykyhetki, joka määrittää tulevaisuuttamme vielä pitkään. Nuorelle se on ylivelkaantumista, siirtyvää itsenäistymistä ja menetettyä uskoa tulevaisuuteen ja itseensä. Yhteiskunnalle se on huolta nuorten mielenterveydestä, toimeentulosta ja työkyvyn säilyttämisestä. Se on aito riski sille, että näiden nuorten työura ei tule näkemäänkään alkua. Arvoisa puhemies! Maailma ympärillämme on epävakaa. Venäjä käy hyökkäyssotaa Euroopassa, energiamarkkinat heilahtelevat, maailmantalouden kasvu on hidasta, vienti sakkaa ja investoinnit lykkääntyvät. Samaan aikaan yritysten konkurssimäärät ovat huipussaan. Moni pieni ja keskisuuri yritys kamppailee korkojen, heikon kysynnän ja epävarmuuden kanssa. Kun yritys kaatuu, työpaikat katoavat, kun työpaikat katoavat, ostovoima heikkenee, ja kun ostovoima heikkenee, yritykset kärsivät lisää. Näin noidankehä on valmis. Arvoisa puhemies! Politiikan tehtävä olisi nyt katkaista vihdoin noidankehä. Orpon hallitus lupasi satatuhatta uutta työpaikkaa, mutta tulos on ollut valitettavasti päinvastainen. Työttömyys on noussut, ja samaan aikaan hallitus on keskittynyt leikkaamaan muun muassa työttömyysturvaa ja asumistukea. On vaikea ymmärtää logiikkaa, jossa heikossa suhdanteessa leikataan ihmisten ostovoimaa. Kun pieni- ja keskituloiselta viedään euro, se on euro pois lähikaupasta, kampaamosta tai rakennusliikkeeltä. Se on siis euro pois kotimaisesta kysynnästä. Lisäksi hallitus poisti työttömyysturvan suojaosan eli mahdollisuuden tehdä osa-aikatyötä. Tämä oli kestämätön valinta tällaisena aikana, osa-aikatyökin kun on parempi tilanne työttömälle kuin täystyöttömyys. Työ on nimittäin parasta sosiaaliturvaa. Arvoisa puhemies! Me näemme, että työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa. Suojaosa on palautettava ja sidottava suhdanteeseen. Osaamisen päivittäminen on mahdollistettava työttömyysturvalla, ja jokaisella on oltava mahdollisuus kouluttautua lisää päästäkseen takaisin työmarkkinoille. Aikuiskoulutustuki on palautettava. Toisekseen meidän on vahvistettava kansalaisten ostovoimaa. Kun pienituloisille ja keskituloisille jää enemmän käteen, raha kiertää kotimaisessa taloudessa. Se taas helpottaa yritysten tilannetta ja luo työpaikkoja. Kolmanneksi yritysten toimintaympäristöstä on huolehdittava pitkäjänteisesti. Tarvitsemme ennakoitavaa veropolitiikkaa ja investointikannustimia vihreään siirtymään, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tarvitsemme kasvua, eikä se synny vain leikkauksilla. Ja ennen kaikkea nuorille on luotava polku työelämään. Jokaisella nuorella pitää olla työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikka. Työelämään on päästävä kiinni mahdollisimman varhain, jottei työttömyys pitkittyisi varsinkaan työuran alussa. Arvoisa puhemies! Työllisyys ei parane syyllistämällä työpaikan menettäneitä. Se paranee rakentamalla luottamusta, investoimalla osaamiseen ja tukemalla yrityksiä kasvamaan. Suomi on ennenkin noussut vaikeista ajoista, ja niin me nousemme nytkin, kun uskallamme toteuttaa yhdessä toimia, jotka luovat työtä, turvaa ja tulevaisuudenuskoa.

Arvoisa puhemies! Vaikka muuttunut turvallisuusympäristö haastaa koko Suomea, niin Itä-Suomi tosiaan kärsii nyt eniten. Rajasulku on vaikuttanut elinkeinoelämään investointien puutteena, väestön vähenemisenä sekä peruspalveluiden heikkenemisenä. Myös tulevaisuudenusko on romahtanut, ja useat nuoret muuttavat muualle koulutuksen ja työpaikkojen toivossa. Hyvä hallitus, on koko Suomen etu, että myös itäraja saadaan pidettyä tulevaisuudessakin asuttuna. Kun rahoitusta ei ole nyt EU:sta löytynyt Itä-Suomen avuksi, miten reagoitte hallituksessa tilanteeseen niin, että myös erityisesti nämä muualle muuttavat nuoret voisivat uskoa siellä kotiseudullaan tulevaisuuteensa?

Arvoisa puhemies! Suomessa on maailman parhaat kätilöt. Opiskelijat ovat nyt opiskelleet sairaanhoitajiksi ja siinä samalla kätilöiksi, jolloin koulutus on kestänyt neljä ja puoli vuotta. Tämän käsittelyssä olevan esityksen myötä uudistuksen jälkeen opiskeltaisiin ensin sairaanhoitajaksi kolme ja puoli vuotta ja sen jälkeen noin kaksi vuotta lisää kätilöksi. Tämä tarkoittaa siis esityksen mukaan käytännössä pidempää koulutusta, jopa vuodella. Kuitenkaan pätevyys ei nostaisi koulutustasoa eikä parantaisi palkkaa ja tuskin muuttaisi työnkuvaakaan. Näiden tietojen puitteissa on herännyt laajemminkin huoli siitä, kuka lähtee enää tekemään jatko-opintoja tulevaisuudessa, ja siitä, miten huolehdimme siitä, että meillä olisi edelleen riittävästi päteviä kätilöitä. Koulutuksen kestohan lähentelee tällöin jo lääkäriopintoja. Arvoisa ministeri, nykyisestä mallista on kuulunut positiivista ammattikorkeakouluilta. Mikä on tämä perimmäinen syy ja tarve nyt tälle uudistukselle? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä taustalla on koulutuksen kasautumisen ehkäisy ja ensikertalaisuuskiintiön kasvattaminen. Sinänsä tavoitteet ovat hyviä, mutta ottaessa huomioon kaikki hallituksen tekemät koulutussektorin uudistukset ja leikkaukset tämä esitys hankaloittaa entisestään jatkokouluttautumista ja alanvaihtoa. Aikuiskoulutustuen alasajo ei myöskään helpota tilannetta. On erittäin tärkeää, että nuoret saavat riittävän koulutuksen, sillä tänä päivänä ei juuri ole ammatteja, joihin työllistyisi ilman koulutusta. Samalla työelämän murros, jossa ei enää ajatella pysyvänsä samassa tehtävässä loppuelämäänsä, vaatii kuitenkin jatkuvaa oppimista ja osaamisen kehittämistä. Näiden tasapaino täytyisi säilyttää uudistusten yhteydessä. Nyt ensikertalaisuuskiintiöt ovat jo todella isot. Tämän lain osalta vaikutus tarkoittaisi 2 000 opiskelupaikasta noin 1 500:aa paikkaa lisää ensikertalaisille hakijoille. Hallituksen esityksessä kuitenkin todetaan myös, että koska kyse on erityisesti muutoksista hakukäyttäytymiseen, määrällisen vaikutuksen arviointi on erittäin vaikeaa eikä halutuista tuloksista ole mitään varmuutta. Arvoisa puhemies! Suomi pärjää vain korkealla osaamisella, joten myös tulevaisuudessa on voitava mahdollistaa monialainen korkea osaaminen. Ristiinopiskelusta, sivuaineiden mahdollistamisesta ja peräkkäisten tutkintojen mahdollistamisesta on pidettävä kiinni ja kehitettävä näitä polkuja entisestään. Arvoisa ministeri! Lakiesitys ei sisällä budjettivaikutuksia. Esityksen mukaan se todennäköisesti ei avaa uusia aloituspaikkoja ja vaikeuttaa lahjakkaiden opiskelijoiden monialaisen osaamisen hankkimista, jota yhteiskuntamme kuitenkin tarvitsee. Miten tämä esityksenne nyt parantaa opiskelijoiden tilannetta?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille, että on pyritty huolehtimaan sivistyksestä ja koulutuksesta myös näin taloudellisesti haastavina aikoina. Kuitenkin valtionosuuksien laskut näkyvät suoraan kunnissa, koulutuksessa ja ennen kaikkea oppimisen tuen käytäntöönpanossa, ja siellä ollaan hyvin haastavissa tilanteissa. Lisäksi tällä kaudella on kuitenkin tehty myös leikkauksia toiselle asteelle ja korkeakouluihin. Haluankin muistuttaa siitä, että tki-panostuksetkaan eivät tuota toivottua tulosta, jos perusosaaminen ei ole riittävää, ja siksi näen, että varhaiskasvatuksesta korkeakouluun täytyy huolehtia siitä osaamisesta ja tarpeellisista perustaidoista. Näin me voidaan myös huolehtia siitä, että työelämässä on ihmisillä, työntekijöillä, riittävät taidot ja työelämä on sujuvaa ja reilua. Kiinnitän oikeastaan huomiota siihen, että myös nuorten tulevaisuususko on romahtanut 20 prosenttia. Siihen varmasti vaikuttaa myös taloudellinen vakaus. On arvioitu, että opiskelijoilla on noin 40 000 euroa velkaa valmistuttuaan. Millä tavalla te puututte tähän nuorten tulevaisuususkon vahvistamiseen? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kyllä SDP on valmis kantamaan vastuuta ja huolehtimaan oikeudenmukaisuudesta. Suomi on rakennettu yhdessä työllä, yhtenäisyydellä ja vahvalla uskolla tulevaan. Tänä jouluna kuitenkin yhä useammassa kodissa paketoidaan lahjojen sijaan huolia. [Juho Eerola: Oliko sovittu, että joka puheenvuorossa tulee joulu?] Työttömyyden lisääntymisen myötä lapsiperheköyhyys on kasvanut tällä hallituskaudella tavalla, jonka vaikutukset tulevat heijastumaan negatiivisena yhteiskuntaan vielä pitkälle tulevaisuudessakin. Kun perhe joutuu puntaroimaan, ostetaanko ruokaa, talvikenkiä lapsille vai maksetaanko sähkölasku, niin silloin ei ole kyse enää valinnoista vaan välttämättömyyksistä ja selviytymisestä. Itse näen, että meidän pitäisi täällä yhdessä pystyä kyllä paljon parempaan. Ihmisten pitäisi saada apua silloin, kun on vaikea elämänvaihe, osuu kohdalle, ja työhön kannattaisi kyllä kannustaa edes osa-aikaisesti, mitä te ette nyt valitettavasti suojaosien poiston myötä tee. [Oikealta: Ei pidä paikkaansa!] Lähtökohtaisesti jokainen suomalainen haluaa pärjätä elämässään. Arvoisa pääministeri, joulu on toivon ja yhteyden aikaa, mutta se on myös peili siitä, miten me kohtelemme toisiamme. Mikä on teidän viestinne näille perheille, jotka koettavat selviytyä nyt joulun yli?

Arvoisa rouva puhemies! Kasvua ei ole syntynyt lähes 20 vuoteen, eikä tulevaisuuskaan liian valoisalta näytä. Juuri tuli tieto, että Suomi joutui EU:n alijäämämenettelyyn, työttömyys on tämän hallituskauden aikana ennätyskorkealla, yrityksiä menee konkurssiin ennätysvauhtia, koulutustason uutisoitiin juuri romahtaneen, ja peruspalveluiden sekä ihmisten toimeentulon turvaaminen on ollut arvovalinnoissa niitä, joille ei ole arvoa juuri annettu. Suomi on aina pärjännyt osaamisella, työllä ja hyvinvoivilla, sinnikkäillä ihmisillä, yhtenäisellä kansalla, joka haluaa tehdä ja menestyä yhdessä, kansalla, joka uskoo tulevaan ja on valmis jopa hyväksymään hieman epämiellyttäviäkin toimia, mikäli ne on voitu kokea oikeudenmukaisiksi ja yhteisen edun kannalta välttämättömiksi. Arvoisa puhemies! Nyt niin ei enää ole. Kansa ei koe kyselyiden mukaan enää tyytyväisyyttä ja yhtenäisyyttä entiseen tapaan, eikä sinänsä ihme, koska alussa luettelemani toimet ovat jakaneet kansalaisia toimeentulon mukaan menestyjiin ja selviytyjiin. Kaikki lähtee luottamuksesta, uskalluksesta palkata työntekijöitä, uskalluksesta investoida, uskalluksesta kuluttaa ja uskalluksesta ottaa riskejä. Tällaista ilmapiiriä me tarvitsisimme sen sijaan, että joka tuutista saamme ainoastaan negatiivista. Vakaus ja oikeudenmukaisuus luovat uskon tulevaan, ja sen me vaihtoehdossamme osoitamme. Me vauhditamme työllistymistä tekemällä osa-aikatyön jälleen mahdolliseksi, sallimalla opiskelun laajemmin työttömyysturvalla ja panostamalla muun muassa nuorten ja pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen työmarkkinoilla. Kasvun edistämiseksi huolehdimme rakennusalasta, kasvurahoituksesta ja viennin vahvistamisesta, vihreiden investointien vakaasta toimintaympäristöstä, pienten yritysten kasvun edistämisestä, puolustusteollisuuden kotimaisuustavoitteesta ja EU:n ulkopuolisen verkkokauppakulttuurin vastuullistamisesta. Puhemies! Aina on lukujen sijaan kyse ihmisistä. Hyvinvoivat ihmiset haluavat menestyä ja tehdä yhteisen eteen. Me luotamme suomalaisiin ja luomme puitteet toimivaan arkeen huolehtimalla peruspalveluista, kuten riittävästä osaamisesta ja työvoimasta, panostamalla koulutukseen enemmän kuin nykyhallitus. Huolehdimme jatkuvasta oppimisesta aikuiskoulutustuen palauttamisella, alennamme varhaiskasvatusmaksuja, uudistamme ammatillista koulutusta, lisäämme perusrahoitusta korkeakouluille ja valtionosuuksia kunnille sekä vahvistamme suomalaista kulttuuria toimipaikka-avustuksin. Palautamme myös liikuntapaikkarakentamisen tuen, sillä haluamme kannustaa kuntia investoimaan ihmisten toimintakykyyn ja hyvinvointiin. Kaiken tämän lisäksi turvaamme muun muassa hoitoonpääsyn palauttamalla hoitotakuun 14 vuorokauteen hallituksen kolmen kuukauden sijaan ja ohjaamme yksityisille menevät Kela-korvaukset hyvinvointialueiden toiminnan vahvistamiseen. Ihmisten on saatava hoivaa, hoitoa ja apua oikea-aikaisesti asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Kaiken kaikkiaan, vaikka huolehdimme kokonaisuutena ihmisten turvallisesta ja toimivasta arjesta, kasvusta ja työn kannattavuudesta, ilmastosta sekä hyvinvoinnista ja osaamisesta, ottaisimme 460 miljoonaa euroa vähemmän velkaa kuin Orpon hallitus. On siis turha sanoa, että rahaa ei vain ole, koska kyse on tiukassakin tilanteessa aina arvoista. Me uskomme tulevaisuuteen.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä hallituksen esityksessä terrorismirikoksia koskevan sääntelyn muuttamiseksi täsmennetään muun muassa rikosten määritelmää ja kriminalisoidaan entistä tarkemmin terroristisen alueen oleskelu, terroristisessa tarkoituksessa matkustaminen, toisen matkustamisen edistäminen ja terroristiryhmän jäsenyys ja siihen liittyvän toiminnan tukeminen. Lisäksi rangaistusasteikkoja yhdenmukaistetaan ja osin korotetaan vastaamaan rikosten vakavuutta. Digitaalisiin tukitoimiin liittyviä valmistelurikoksia täsmennetään myös ajan hengen mukaisesti, ja hyvä niin. Esitys on kokonaisuutena kannatettava ja tarpeellinen mutta vielä puutteellinen erityisesti ennalta ehkäisevän ja sosiaalisen turvallisuuden osalta. Ennalta ehkäisevä työ puuttuu nyt lähes kokonaan esityksestä, eikä radikalisoitumisen juurisyihin juuri vastata. Arvoisa ministeri, viranomaisten lisävaltuuksista on pidettävä kiinni, nimittäin toimeenpano ei onnistu ilman lisäresursointia. Onko tätä asiaa huomioitu lainsäädännön toiminnan turvaamiseksi poliisin, supon, Rajavartioston ja syyttäjien osalta?

Arvoisa puhemies! Kun itse tulen Pohjois-Suomesta ja siellä nämä datakeskukset ovat hyvinkin ajankohtaisia, niin meillä on siellä huoli yritysten toimintaedellytysten ennakoitavuudesta ja vakaudesta. Tavoitteena meillä on siellä rakentaa korkean teknologian ekosysteemejä, jotka tuovat sitten myös talouskasvua ja työllisyyttä rakentamisvaiheen jälkeen alueelle ja koko yhteiskunnalle. Tästä meillä on yhteinen näkemys, ja toivon, että kun näitä tiekarttoja tehdään ja toimintoja ennakoidaan ja mietitään, minne näitä rakennetaan, niin näitä alueita sitten myös kuultaisiin ja oltaisiin valmiita yhteistyöhön. Huoli meillä on oikeastaan myös siitä lainsäädännön riittämättömyydestä uusien toimijoiden taustojen selvittelyn suhteen. Nyt tieto ei kulje toivotulla tavalla ja taustoja ei saada selvitettyä, ja sitten sen myötä joudutaan kriittistä tietoa jakamaan näille investoijille. Se on tässä ajassa myös turvallisuusriski, johon kannattaisi puuttua. Kysymykseni koskee oikeastaan nyt tätä johdonmukaisuutta: voitteko, arvoisa ministeri, vielä avata, millaisesta uudesta tukimekanismista on mahdollisesti kyse?

Arvoisa rouva puhemies! Tulevaisuusselonteko on yksi parlamentaarisen järjestelmämme tärkeimmistä välineistä. Se ei vain kuvaa hallituksen näkemyksiä tulevaisuudesta vaan kertoo myös, miten Suomi varautuu muutokseen taloudellisesti, sosiaalisesti ja turvallisuuspoliittisesti. Se on kuva siitä, millaisiin uhkiin meidän on varauduttava ja millaisen maan haluamme jättää seuraaville sukupolville. Maailma ympärillämme muuttuu nopeammin kuin koskaan. Teknologinen murros, geopoliittinen epävarmuus, ilmaston kiihtyvä muutos, talouden kantokyky ja sosiaalinen kestävyys haastavat perinteiset rakenteet. Samalla Suomen sisäinen resilienssi, meidän yhteiskuntamme eheys ja luottamus joutuvat koetukselle, ja juuri siksi tämä keskustelu onkin tärkeä. Meidän tehtävämme on varmistaa, että tulevaisuus ei ole vain harvojen mahdollisuus vaan yhteinen lupaus kaikille suomalaisille. Puhemies! Turvallisuus ei ole enää vain sotilaallinen kysymys. Kyse on kokonaisturvallisuudesta, energiahuollosta, kyberturvasta, huoltovarmuudesta, hyvinvoinnista, osaamisesta ja kansalaisten luottamuksesta yhteiskuntaa kohtaan. Venäjän hyökkäyssota on muuttanut pysyvästi Euroopan turvallisuusjärjestystä. Suomi on Naton jäsen, minkä luotamme lisäävän pelotettamme. Olemme osa EU:ta ja erilaisia kansainvälisiä ryhmittymiä ja vahvistamme kahdenvälisiä suhteitamme turvallisuuden takaamiseksi ja rauhan rakentamiseksi. Nämäkään toimet eivät yksistään riitä. Tarvitsemme myös sisäistä kestävyyttä, kykyä toimia kriiseissä, varmistaa peruspalvelut ja pitää koko kansa mukana. Selonteko korostaa hyvinvoinnin merkitystä yhteiskunnan kestokyvyn ytimessä. Hallitus on tehnyt kuitenkin tällä kaudella toimenpiteitä, jotka uhkaavat tätä perustaa. Soteleikkaukset, sosiaaliturvan heikennykset, opintotuen leikkaukset ja maksujen korotukset ovat osuneet ja osuvat niihin, joiden tulevaisuususko on jo valmiiksi koetuksella. Me näemme hyvinvoinnin ja osaamisen investointeina, emme vain menoina. Elinikäinen oppiminen, laadukas koulutus ja tutkimus ovat ne kivijalat, joiden varaan Suomen menestys rakentuu. Niistä ei pidä tinkiä, ei edes taloudellisesti tiukkoina aikoina. Sen sijaan taloudesta puhuttaessa onkin oikein myöntää, että velkaantumisen suunta on muutettava, ja siksi parlamentaarinen sopu asian suhteen onkin oikea. On kuitenkin muistettava, että vahva talous syntyy vahvoista ihmisistä. Työllisyys kasvaa vain, jos osaaminen, terveys ja toimeentulo ovat kunnossa. Hallituksen valitsema leikkauslinja ei ikävä kyllä ole nyt vahvistanut työllisyyttä vaan luonut 100 000 työpaikan sijaan 80 000 uutta työtöntä. Suunta on väärä ja surullinen näiden ihmisten näkökulmasta. Julkista taloutta on tasapainotettava kasvua tukevilla keinoilla, investoimalla tutkimukseen, vientiin, innovaatioihin ja koulutukseen. Pitäisi pystyä tekemään rohkeita tulevaisuuteen katsovia toimia esimerkiksi keventämällä palvelualojen alvia tai etsimällä vaikuttavia keinoja pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tueksi. Sinne ne tulevaisuuden työpaikat ja kasvu voivat syntyä, jos edellytykset ovat kohdillaan. Päätä ei kannata pitää pensaassa myöskään puhtaan siirtymän ja digitaalisen murroksen osalta. Se on nähtävä realistisesti mahdollisuutena uudelle teolliselle nousulle. Suomella on osaamista ja luotettavuutta, joita maailma tarvitsee. On meidän tehtävämme rakentaa niistä tulevaisuuden kilpailuetu ja näyttää suuntaa eikä vain seurata kehityskulkuja. Arvoisa puhemies! Selonteko muistuttaa meitä myös siitä, että ilmastonmuutos on todella aikamme suurin turvallisuuskysymys. Muutoksen mukanaan tuomat radikaalit sääilmiöt, eliö- ja lajimuutokset, jäätiköiden sulaminen ja asuinkelvoton kuumuus eivät ole vitsi vaan tätä päivää. Ilmastotoimet eivät ole talouden este, vaan puhdas siirtymä luo uusia työpaikkoja, vahvistaa energiaomavaraisuutta ja turvaa maatalouden kestävyyttä. Arvoisa puhemies! Näiden nostojen myötä haluan kiittää tulevaisuusselonteon tekijöitä. Selonteko tarjoaa meille tässä hyvän mahdollisuuden katsoa eteenpäin yli hallituskausien, yli puoluerajojen. Se tuo esiin toimia, jotka on tunnistettu merkittäviksi paremman tulevaisuuden kannalta ja joihin olisi poliittisestikin syytä tarttua. Meidän on rakennettava Suomea, joka on turvallinen, sivistynyt, osaava ja kestävä, maa, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua ja osallistua. Usko tulevaan syntyy oikeudenmukaisuuden tunteesta, taloudellisesta vakaudesta, luottamuksesta omaan osaamiseen ja turvallisuudentunteesta, toisin sanoen perusasioista. Tulevaisuudenusko ei synny pelkistä sanoista vaan teoista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä rikoslain 17 ja 20 lukujen muuttamisesta kyse on raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapidon säätämisestä rangaistavaksi ja törkeän tekomuodon säätämisestä lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle. Uudistuksen taustalla on ajankohtainen huoli siitä, että väkivaltamateriaalia käytetään tänä päivänä entistä enemmän rikollisiin tarkoituksiin, ja ilmiöistä nuortenkin keskuudessa, joissa väkivaltaa kuvataan ja levitetään verkossa. Arvoisa puhemies! Lähtökohtana on oltava aina lasten suojan ja turvallisuuden ensisijaisuus. Kun tavoitteena on aidosti puuttua myös levitysketjuihin, poliisin tutkintavalmiudet ja rangaistusasteikon suhde pakkokeinoihin on myös sovitettava vielä yhteen. Olemme täällä hyvin yksimielisiä, kuten lausuntopalautteetkin olivat, siitä, että törkeän tekomuodon säätäminen lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle on perusteltua ja tarpeellista. Tässä kohtaa siis oikeastaan haluan vain antaa kiitokset ajankohtaisesta ja tärkeästä lakiesityksestä, jolla pyritään suojaamaan lapsia ja nuoria nykypäivän raaistuvan rikollisuuden muodoilta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää, että Digi‑ ja väestötietoviraston tarjoama yleinen kansalaisneuvonta lopetetaan ja että virasto jatkossa keskittyisi ainoastaan digitaalisten palvelujen käytön tukemiseen. Lausuntopalautteen perusteella muutokset pääosin ymmärrettiin, mutta usea lausuja oli myös huolissaan. Esimerkiksi sosiaali‑ ja terveysministeriö on lausunnossaan todennut, että tämä suunta on väärä. Yleisneuvontaa ei pitäisi ajaa alas vaan päinvastoin lisätä. Sosiaali‑ ja terveydenhuollossa erilaisten sähköisten palveluiden määrä on jo nyt valtava, ja se kasvaa koko ajan. Näiden palvelujen käyttö edellyttää kansalaisilta yleistasoista digitaalista osaamista. Yhdenvertaisuus puolestaan edellyttää sitä, että tarjolla on tukea niille ihmisille, jotka eivät muuten pysty palveluja käyttämään. On totta, että monessa tilanteessa tarvitaan myös substanssikohtaista neuvontaa, mutta useimmiten kyse on yleisistä ongelmatilanteista, joissa kansalainen tarvitsee vain apua oikean viranomaisen löytämiseksi. Kansalaisneuvonta on tähän asti ollut se paikka, joka on auttanut. Jos vastuu neuvonnasta otetaan pois Digi‑ ja väestötietovirastolta, se täytyy lisätä jonkun muun toimijan tehtäväksi. Kuka silloin kantaa kokonaisvastuun yleisneuvonnasta ja sen kehittämisestä? Ja onko hallitus arvioinut, mitä vaikutuksia tällä ratkaisulla on ihmisten arkeen ja eri ihmisryhmien perus‑ ja ihmisoikeuksiin? Hallitus väittää, että Kansalaisneuvonnan tehtävät voidaan siirtää suoraan viranomaisille ja että digitaalisen asioinnin tuki paranee. Tosiasia kuitenkin on se, että Kansalaisneuvonta on ollut keskeinen palvelu niille, jotka eivät tiedä, minkä viranomaisen puoleen kääntyä. Jos tämä vastuu hajautetaan viranomaisille, kansalaisten asiointi ei silloin helpotu. Päinvastoin se monimutkaistuu, ja palveluiden saatavuus heikkenee. Miten hallitus varmistaa, että palvelut toteutuvat käytännössä erityisesti niiden kohdalla, joilla ei ole osaamista tai välineitä käyttää sähköisiä palveluita? Lisäksi kysyn: miten tulette huolehtimaan muutosten saattamisesta käytäntöön? Muun muassa kunnissa oltiin huolissaan uusista palvelutarpeista.

Arvoisa puhemies! Työttömyys kasvaa ja konkurssit lisääntyvät, ja julkisen talouden tilanne on heikko. Se näkyy myös nuorten asemassa. Korkeakoulu ei enää suojaa työttömyydeltä, ja pätkätyöt tosiaan ovat arkea. Samalla opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään siirtämällä kaikki opiskelijat kesäksi toimeentulotuelle. Myös ylivelkaantuminen lisääntyy, ja kesätöitä ei ole tarjolla. Yhtä paikkaa hakee 100—1 000 henkilöä, joten se tarkoittaa, että tosi moni jää ilman työtä. Puhuitte, ministeri Marttinen, että haluatte vahvistaa pk-yritysten asemaa ja uskoa yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen, mutta itse haluaisin kyllä kysyä, että miten te haluatte vahvistaa näiden nuorten uskoa tulevaisuuteen tässä tilanteessa.