Tomi Immonen

Arvoisa puhemies! Turpeen merkitystä Suomen ja koko Euroopan ruuantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle ei voi eikä saa aliarvioida. Turve on kotimainen, säästä riippumaton ja saatavuudeltaan varma resurssi, juuri sellaista huoltovarmuutta, jota nykyisessä maailmantilassa tarvitaan. Ukrainan sodan myötä olemme nähneet, kuinka vaarallista on rakentaa kriittisiä toimintoja tuontienergian varaan. Kun rajat sulkeutuvat ja markkinat horjuvat, vain kotimainen tuotanto pitää yhteiskunnan pyörimässä. Lisäksi turvetuotanto tarkoittaa hajautettua energiantuotantoa. Sodan kaltaisissa kriiseissä on yhteiskunnan elinehto, että energiaa voidaan tuottaa muuallakin kuin haavoittuvassa ja näkyvässä infrassa. Turvetuotanto työllistää, ylläpitää palveluja, luo uusia työpaikkoja maaseudulle ja mahdollistaa, että koko Suomi pidetään asuttuna. Turvallisuuskysymys sekin. Suomen ja koko eduskunnan tulisi tehdä kaikkensa, että turve palautuisi osaksi keinovalikoimaamme, ja turve tulisi nähdä ennemminkin kansallisena turvallisuuskysymyksenä, ei ilmastokriisinä, 0,9 promillen [Puhemies koputtaa] vahvuisena asiana.

Arvoisa puhemies! En halua pitkittää tätä tilaisuutta pidempään. Aihe on kumminkin tärkeä, meidän nuoriso, joka rakentaa meidän kaikkien tulevaisuuden. Haluan vain kiittää lainvalmistelijaa tässä tapauksessa siitä, että meillä on ollut vahvasti, varsinkin perussuomalaisissa mutta myöskin hallituksessa, tarkoitus kiristää tietynlaista lainsäädäntöä, jotta meillä olisi turvallisempi yhteiskunta. Monesti täällä hallitusta syytetään siitä, että me kiristämme lakeja ja kiristämme olosuhteita. Haluan korostaa, että tässä on otettu myöskin pehmeät keinot käyttöön. Eli tässä on katsottu minun mielestäni hienosti kokonaisuutta. Kuten tuossa aikaisemmin mainitsin, tässä on myöskin nuorille suunnattua tiivistä, valvottua seuraamusta, yhdistetään vastuuta ja tukea, on säännöllisiä valvontatapaamisia, toimintakykyä kehittäviä tehtäviä, opiskeluun ja työelämään ohjaamista ja niin edelleen. Eli tällaista minun mielestäni tämä lainsäädäntötyö on parhaimmillaan. Meillä on selkeät rajat hiekkalaatikossa, joita ei saa ylittää, ja sitten me myöskin tarjoamme nuorille ihmisille tulevaisuutta ajatellen tukea. Lainsäädäntö lähtee jo siitä, että tällä kombinaatiolla me saadaan meidän nuoret pysymään sillä polulla, joka on yhteiskunnan ja heidän itsensä kannaltakin erinomaista. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Nuorisorikollisuus on lisääntynyt huolestuttavan paljon. Liian usein se on myös kytköksissä jengirikollisuuteen. Esitys nuorisorangaistuksesta toteuttaa oikeustajuamme tapauksissa, joissa sakkorangaistus on liian kevyt ja ehdoton vankeus on liian ankara. Nuorisorangaistuksen avulla voimme tehokkaammin myös ehkäistä rikoskierteen syntymistä ja ehkä välttää tämän ilmiön, joka esimerkiksi Ruotsissa on valitettavan yleinen. Nuorisorangaistus on nuorelle suunnattu, tiiviisti valvottu seuraamus, joka yhdistää vastuun ja tuen, säännölliset valvontatapaamiset, toimintakykyä kehittävät tehtävät, opiskeluun ja työelämään ohjaamisen sekä mahdollisuuden päihde- ja riippuvuushoitoon. Näillä tuetaan tavallaan myös rikkinäisiä perheitä tai perhesuhteita. Uudistuksella rangaistuksen enimmäiskesto kasvatetaan kahteen vuoteen, ja sitä voidaan tuomita aiempaa laajemmin myös rikoksen vakavuuden ja aiempien rikosten perusteella. Tämän esityksen myötä rangaistuksen sisältö laajenee ja sen toimeenpanoon tulee enemmän joustoa ja yksilöllisyyttä. Arvoisa puhemies! Nuorisorangaistus toimii myös ennalta ehkäisevänä pelotteena: rikoksesta seuraa rangaistus. On myös syytä muistaa, että mikäli nuori toistuvasti tai törkeästi rikkoo velvollisuuksiaan, rangaistuksen jäljellä oleva osa voidaan muuttaa vankeudeksi. Nuorille rajat ovat myös esimerkki välittämisestä, vaikka nuoresta itsestään se ei aina siltä tunnu. Joskus vain vanhempien ote on lipsunut. Tämän esityksen myötä yhteiskunta parantaa otettaan myös näistä nuorista. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Lehtien otsikoiden nopealla selailulla voi jokainen löytää seuraavanlaisia otsikoita: ”Tamperelaisyläkoulussa tehtiin pahoinpitely, jota moni kuvasi videolle”, ”Teinijoukko hakkasi miehen verille vain muutaman oluen vuoksi — Raaka pahoinpitely kuvattiin ja julkaistiin somessa”, ”14-vuotias nuori poika pahoinpideltiin Turussa, tapauksesta kuvattu video leviää sosiaalisessa mediassa”, ”Poliisi epäilee: Nuoret pahoinpitelivät miehen rappukäytävässä, ja teko kuvattiin videolle”. Netistä on löydettävissä nyt monenlaista väkivaltaa. Yksi sen muodoista on nöyryytysväkivalta. Nöyryytysväkivalta ei ole valitettavasti uusi ilmiö nyt Suomessa, mutta syitä ilmiön kasvuun voi löytää niin sosiaalisen median yleistymisestä kuin suuremmissa kaupungeissa tapahtuneesta väestönpohjan muutoksesta. Sosiaalisessa mediassa vastaan tulevissa pahoinpitelyvideoissa toistuu liian usein kuitenkin kaava: turhan usein tekijä on maahanmuuttajataustainen ja uhri samanikäinen suomalaisnuori. Elämme siis aikaa, jossa nuoriltamme viedään kengätkin jalasta ja teot kuvataan nöyryyttäen sosiaaliseen mediaan. Tässä todellisuudessa elämme nyt. Tässä esityksessä ehdotetaan, että väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito säädetään rangaistavaksi. Näin jokainen tekoon syyllistynyt joutuu vastuuseen: niin itse pahoinpitelijä, teon kuvaaja kuin materiaalin levittäjäkin. Sivullisia ei enää ole. Tämä lainsäädännön muutos tukee hallituksen tällä kaudella jo aiemmin tekemiä esityksiä torjua ja ennaltaehkäistä erityisesti nuorisorikollisuutta. Rikoksen koventamisperusteisiin on lisätty rikoksen tekeminen osana rikollisjoukkoa ja teräaseen kantaminen julkisella paikalla, ja tänään on jo aiemmin käsitelty nuorisorangaistuksen laajempaa hyödyntämistä. Nämä kaikki ovat konkreettisia keinoja, joilla hallitus puuttuu kaduillamme tapahtuvaan väkivaltarikollisuuteen. Joskus vanhempien ote lapsista on lipsunut. Tällä esityksellä annetaan yhteiskunnalle ja siten viranomaisille enemmän työkaluja pitää huolta suomalaisista nuorista ja puuttua paremmin myös rikoksiin.

Arvoisa rouva puhemies! Haluaisin tässä rauhoitella kollegoita hiukan siitä, että kenenkään takapihalle ei dynamiittitehdasta rakenneta. 30 vuoden sotilasuran jälkeen toimin viimeiset nelisen vuotta kolmannen logistiikkarykmentin hallintopäällikkönä ja kiersin aika paljon Puolustusvoimien räjähdevarastoja ja myöskin niitä tuotantolaitoksia. Puolustusvoimat jo sinällään — puhumattakaan siviiliyhteiskunnasta — hyvin tarkkaan säätelee, määrittää, ja sillä on vahvat turvallisuusmääräykset suojaetäisyyksineen rakentamispaikkojen osalta, erittäin tarkat kriteerit siitä. Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan, että hänen takapihalleen tällaista tehtäisiin, vaan meidän viranomaiset pitävät kyllä huolen siitä, että vaikka niin sanottu ohituskaista puolustusministeriön kautta tässä avautuu, niin varmuudella ne turvallisuustekijät huomioidaan sekä Puolustusvoimissa, siviiliyrityksissä että myöskin muualla. Tämän osalta ei tarvitse murehtia, turvallisuusnäkökohtien kannalta ei ainakaan lainkaan, ne tulevat varmuudella hoidettua. Siitähän tässä ei ole muutenkaan kyse. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tänään käsittelyssämme oleva hallituksen esitys selkeyttää ja nopeuttaa maanpuolustukselle tärkeiden räjähteiden tuotantolaitosten perustamista ja tuotannon käynnistämistä. Ajoitus on onnistunut juuri nyt, kun puolustusteollisuuden markkinat käyvät kuumana ja räjähteisiin liittyvä kysyntä on kasvanut voimakkaasti. Puolustusteollisuuden kasvu koko Euroopassa on erittäin vahva. Tällä lainsäädännöllä tuetaan myös sitä, että Suomi lisää ketteryyttään ja menestyy tuossa kansainvälisessä kilpajuoksussa. Vaikka tämä ehdotus ei varsinaisesti ole hallituksen kasvutoimi, jolla työllisyyttä kasvatetaan ja yritystoiminnan aloittamista tuetaan, niin myös näitä erittäin toivottuja myönteisiä vaikutuksia tällä esityksellä on. Byrokratian purkutalkoot on yksi hallituksen tavoitteista. Siihenkin tämä esitys tuo helpotusta. Esitys purkaa lupiin ja kaavoitukseen liittyvää kankeutta räjähdeteollisuuteen liittyvällä alalla. Kotimaakuntani Keski-Suomi on ollut yksi hyötyjä viime vuosina puolustusteollisuuden investoinneissa, ja samalla se on hyötynyt myös työllisyyden kasvusta. Maakunnassani on pitkät perinteet toimia puolustusteollisuuden tukialueena Suomessa, ja tätä kehitystä tämä esitys nyt tukee entisestään. Nammon Vihtavuoren tehtaat Laukaassa ovat yksi merkittävä esimerkki maanpuolustuksen kannalta merkittävästä omavaraisuudesta räjähteisiin liittyvässä tuotannossa. Tämä esitys vie meitä kohti vahvempaa ja turvallisempaa Suomea. Pyydänkin keskusteluissa sekä valiokuntakäsittelyssä huomioimaan tämän ehdotuksen merkityksen osana Suomen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä ja huoltovarmuutta. Ukrainan sodan päättyessä itärajamme tuntumaan palaa kymmeniätuhansia sodan karaisemia sotilaita. Näille venäläisille sotilaille rakennetaan juuri tällä hetkellä uusia varuskuntia. Suomen puolustuskyky itärajalla ei koostu ainoastaan Puolustusvoimien suorituskyvystä ja liittolaissuhteista, rynnäkkökivääreistä ja Nato-sotilaista. Se koostuu myös toimivasta kotimaisesta teollisuudesta, joka pystyy tukemaan kansallista puolustusta kaikissa tilanteissa. Arvoisa puhemies! Keski-Suomi on Puolustusvoimien operatiivisessa suunnittelussa niin sanottua tukialuetta, aluetta, jonne on sijoitettu tärkeää räjähde- ja ampumatarviketuotantoa tai niiden varastoja. Viime vuosien puolustusteollisuuden investoinnit esimerkiksi Laukaaseen ja Jyväskylään vahvistavat entisestään maakunnan merkitystä maanpuolustuksen merkittävänä tekijänä. Ilman räjähdysaineita ja ampumatarvikkeita ei ole uskottavaa armeijaa. Tämän lakiehdotuksen myötä räjähdeteollisuuden toimintamahdollisuuksia nopeutetaan ja helpotetaan. Samalla luodaan edellytyksiä myös uusille työpaikoille. Toki tyytyväisyyttä lisää myös se, että vihreiden politikoinnin seurauksena syntynyt, jopa vuosia kestävä ympäristöluvitusbyrokratia saa ohituskaistan, kun maanpuolustus eli suomalaisen kodin turvallisuus voidaan laittaa etusijalle. Hallitusten tehtävä on katsoa tulevaisuuteen. Tämä ehdotus on yksi hyvä esimerkki siitä, että me rakennamme nyt Suomen tulevan puolustusteollisuuden edellytyksiä siihen turvallisuustilanteeseen, kun Ukrainan sota on päättynyt ja Venäjä siirtää sodan kovettamia sotilaita Suomen rajoille. Jos tilanteeseen reagoitaisiin vasta silloin, joskus myöhemmin, olisimme auttamatta myöhässä. Tänään luodaan turvallisempaa huomista ja perustaa siihen turvallisuustilanteeseen, joka edessämme on lähivuosina. Kiitos tästä ehdotuksesta.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys on jälleen yksi merkittävä parannus turvallisuuteemme ja viranomaisten tietojenvaihtoa koskevaan lainsäädäntöön. Esitys vaikuttaa myös suoraan siihen, miten Suomi kykenee torjumaan vankiloista käsin johdettua rikollisuutta ja vahvistamaan myöskin vankilaturvallisuuttamme. Hallituksen esitys ehdottaa laajoja muutoksia Rikosseuraamuslaitoksen, Ulosottolaitoksen, Verohallinnon ja työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja tietojen luovuttamiseen juuri siksi, että viranomaiset pystyvät puuttumaan rikolliseen toimintaan jo sen alkulähteillä. Vankilaturvallisuudessa ei ole kyse vain sisäisestä järjestyksestä, vaan vankila on paikka, jossa rikollisjärjestöt pyrkivät värväämään uusia jäseniä, ylläpitämään omaa vaikutusvaltaansa ja jatkamaan rikollisen toiminnan suunnittelua sekä Suomessa että ulkomailla. Hallituksen esitys vastaa tähän ongelmaan antamalla Rikosseuraamuslaitokselle täsmällisemmät mahdollisuudet saada tietoa Maahanmuuttovirastolta ja sosiaalihuollolta, jotta vankien taustatiedot, riskit ja mahdolliset yhteydet järjestäytyneeseen rikollisuuteen voidaan tunnistaa jo ajoissa. Näin pystytään sekä torjumaan rikollisuutta että myös suunnittelemaan, miten esimerkiksi vankilaan ensikertalaisena joutuvia henkilöitä voitaisiin suojata rangaistuksensa aikana järjestäytyneeltä rikollisuudelta. Vankilasta käsin johdettu rikollisuus ei ole vain televisiossa nähtävää fiktiota, vaan se on tosielämän uhka. Kun johtohahmot lähettävät käskyjä rikoskumppaneilleen, kun väkivaltaa, huumerikoksia tai kiristyksiä suunnitellaan sellien ovien takana, yhteiskunta tarvitsee tällöin todella vahvat työkalut. Hallituksen esitys luo juuri näitä työkaluja. Se vahvistaa viranomaisten mahdollisuuksia katkaista yhteyksiä rikollisiin verkostoihin ja estää vankiloiden muuttumista järjestäytyneen rikollisuuden komentokeskuksiksi. Arvoisa puhemies! Vankila ei saa olla rikollisjärjestöjen jatkokoulutuskeskus, eikä rikollinen toiminta siellä saa myrkyttää ympäröivää yhteiskuntaa. Tämä esitys on jälleen yksi perussuomalainen askel kohti turvallisempaa Suomea — Suomea, jossa rikollisuuden torjunta ei lakkaa vankilan porteille.

Arvoisa puhemies, arvoisat ministerit! Hallituksen esitys tulee eteemme aikana, jolloin rikollisuus ei enää tunne perinteisiä rajoja, ei ihmisoikeuksia eikä yksityisyydensuojaakaan. Rikollisuus ei tapahdu vain kaduilla ja kodeissa. Se siirtyy sinne, missä valvonta on haastavinta ja missä rikolliset sukeltavat anonymiteetin suojiin, eli internetin turvattomaan maailmaan, maailmaan, jossa jokaisella lapsella on yhä nuorempana kädessään matkapuhelin. Siksi hallituksen esityksen tavoite on selkeä: varmistaa, että poliisilla ja muilla viranomaisilla on nykyaikaiset, selkeät ja yhdenmukaiset valtuudet torjua verkossa tapahtuvaa nopeasti muuttuvaa ja kehittyvää rikollisuutta peitetoiminnan avulla. Esitys antaa poliisille keinot mennä sinne, missä rikolliset jo ovat — pimeään verkkoon, suljetuille kanaville, anonyymeille foorumeille — ja toteuttaa lainvalvontaa selkeämmin, lain turvaamin keinoin. Esitys antaa viranomaisille mahdollisuuden toimia peitetoiminnan avulla ennakoivasti, lisäten rikostorjunnan vaikuttavuutta. Ehdotetuilla muutoksilla täsmennetään jo käytössä olevia peitetoimintaa koskevia toimivaltuuksia ja yhdenmukaistetaan sääntelyä suhteessa Rajavartiolaitoksen ja Tullin toimivaltuuksia koskeviin säännöksiin. Ehdotuksilla on siis myönteisiä vaikutuksia viranomaisten väliseen yhteistoimintaan. Poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen välisten toimivaltuuksien yhdenmukaistaminen selkeyttää sitä työnjakoa ja tehostaa yhteistyötä rikostorjunnan rajapinnoissa. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten arvojen mukaista on varmistaa, että poliisi kykenee suojelemaan lapsia ja nuoria verkon saalistajilta, estämään huumeiden myyntiä keskustelukanavilla, ehkäisemään väkivaltaa ja terrorismia, jota suunnitellaan pimeillä foorumeilla, sekä torjumaan järjestäytynyttä rikollisuutta kaikkialla, missä se toimii. Poliisin valvontaedellytysten kasvamista ei kenenkään tarvitse säikähtää edes ihmisoikeuksien näkökulmasta. Tavallinen, suomalaiset arvot ja käytöstavat omaava suomalainen kansalainen ei edes huomaa tällaisten toimivaltuuksien muutoksia, paitsi ehkä oman turvallisuutensa parantumisena. Kiitän hallitusta jälleen kerran näistä konkreettisista panostuksista sisäiseen turvallisuuteen.

Arvoisa puhemies! Me varaudumme tänään siihen tilanteeseen, että Ukrainan sota päättyy ja taistelun kovettamat venäläiset sotilaat palaavat varuskuntiin myös Suomen itärajalle, ja heitä on satojatuhansia. Kotimaakuntani Keski-Suomi on viime vuosina noussut merkittäväksi osaksi Suomen puolustusteollisuuden ja huoltovarmuuden kokonaisuutta. Esimerkiksi Vihtavuoressa Nammo on saanut 16 miljoonan EU-rahoituksen, joka kohdistuu räjähdeteollisuuden tuotannon laajentamiseen. Tämä investointi parantaa Suomen huoltovarmuutta ja vahvistaa Keski-Suomen kehittyvää asemaa kriittisen puolustusteollisuuden keskuksena. Samaan aikaan myös Tikkakoskelle rakennetaan infraa F-35-hävittäjien käyttöön, josta ensimmäisen puolustusministerimme olikin jo vastikään Yhdysvalloissa vastaanottamassa. Arvoisa puhemies! Nämä investoinnit eivät ole pelkkiä numeroita budjetissa, vaan ne ovat konkreettisia panostuksia Suomen turvallisuuteen ja Keski-Suomen tulevaisuuteen. Käytän nyt tilaisuutta hyväkseni ja kiitän puolustusministeriä ja hallitusta tekemästään arvokkaasta työstä Suomen turvallisuuden eteen, [Puhemies koputtaa] ja toivotan samalla turvallista joulunaikaa kaikille suomalaisille.

Arvoisa herra puhemies! Sudenmetsästykseen on palaamassa vihdoinkin järki kymmenien metsästyskoirien ja satojen tapettujen lampaiden jälkeen. Vihervasemmistolainen ja suomalaisille vahingollinen suurpetojen suojelupolitiikka on väistymässä järjen valon edestä, ja terve maalaisjärki on vihdoinkin voittamassa. Viime hallituskaudella keskustapuolue ei luonnollisesti kyennyt vihreiden puolueen puristuksessa edistämään maaseudun turvallisuutta mutta sai toki puolueen kylkeen vuosikausiksi vasemmiston ideologian punaisen lihaleiman. Tämän esityksen myötä keskustapuolueellakin on tilaisuus hengittää vapaasti erämaaseutujen havuntuoksuista ilmaa perussuomalaisten metsästäjien mukana ja äänestää maaseudun elinkeinojen ja turvallisuuden puolesta. Tämä hallitus toteuttaa niitä asioita, jotka edellisellä kaudella keskustapuolueelle jäivät etäisiksi päiväuniksi ja kielletyiksi puheenaiheiksi. Silloin ei tullut maaseudulle suurpetojen metsästystä, vaan tuli paljon tuulivoimaa, ja silloisen hallituksen kärkipoliitikkojen sidosryhmille miljoonia euroja tuulivoimaloiden rakentamistukea verorahoista. Tämän lakiesityksen myötä palautuu järki suurpetopolitiikkaan. Esitys poistaa suden ympärivuotisen rauhoituksen ja siirtää sen normaalin pyyntilupa- ja kiintiöjärjestelmän piiriin. Miksi tämä on välttämätöntä? Koska nykyinen poikkeuslupamalli on täysin epäonnistunut. Luontojärjestöjen valituskierre on tehnyt suden määrän hallinnasta täysin mahdotonta. Ihmiset maaseudulla elävät kohtuuttoman paineen alla. Lammas-, poro- ja karjatalous kärsivät, metsästyskoirat ovat vaarassa, ja turvallisuudentunne on murentunut. Tämä ei ole enää vain maaseudun ongelma. Susien käyttäytymisen muutos näkyy jo, ei pelkästään kaupunkien laitamilla vaan myös asutuksen keskellä. Pari viikkoa sitten lapsuuteni kotipaikkakunnalla, Jyväskylän Vaajakoskella, tehtiin susihavainto kahdesta aikuisesta sudesta vain kilometrin etäisyydellä yleiseltä urheilukentältä, vain satojen metrien päässä asutuksesta, ja tämä ei ole edes mikään uutinen nykyään vaan epäonnistuneen suurpetopolitiikan seurausta. Naiivia, kaupunkilaisten näkökulmasta tehtyä tutkimustietoa vääristellään poliittisin syin, ja sitä on tehty jo vuosien ajan. Luonnonvarakeskus vaatii, että suden lukumäärän arviot tehdään aina keväisin ennen susipentueiden syntymistä, jotta lukumäärät näyttäisivät mahdollisimman pieniltä. Metsästäjien havaintoja vähäteltiin, ja niitä kumottiin kaikenlaisilla tilastokäppyröillä, joita rakenneltiin kaupungeissa, neonvalojen ja katuvalojen turvallisessa ympäristössä kaukana aidosta erämaasta. Vihervasemmiston suurpetopolitiikka on ollut tunteisiin vetoavaa mielikuvasatua, johon on sekoitettu vain ne osat tieteellisestä tutkimustyöstä, jotka ovat sitä tarua tukeneet. He ovat pitäneet kiinni politiikasta, joka ei toimi, mallista, joka on jättänyt ihmiset yksin ongelmien kanssa ja lisännyt turvattomuutta. Vihervasemmisto puhuu luonnon monimuotoisuudesta mutta sivuuttaa lasten turvallisuuden kouluteillä, vahingot elinkeinoille ja elävältä revityt metsästyskoirat. Eläinten kärsimyksillä ei ole merkitystä, jos susilama repii kappaleiksi elävältä lammasta, koska se on sitä parempaa politiikkaa, vihreää ideologiaa, sen sijaan, että susikantaa rajoitetaan metsästämällä, vähentämällä kärsimyksiä kokonaisvaltaisemmin ja vastuullisemmin. Arvoisa puhemies! Nyt on aika lopettaa valituskierteet ihmisille tarkoitetuissa oikeusistuimissa ja käyttää niiden työaika älykkäämpiin asioihin sekä aloittaa järkevä, suunnitelmallinen sudenmetsästys. Sudenmetsästys ei ole susien hävittämistä. Se on hallittua, kestävää kannanhoitoa, joka turvaa sekä lajin että ihmisen arjen. Siitä samasta on jo vuosikymmenien kokemus hirvenmetsästyksessä, jolla on vähennetty liikennekuolemia ja metsätuhoja taimikoissa. Kiitos kaikille suomalaisille metsästäjille, jotka sinnikkäästi keräsitte susinäytteitä, ja kaikille maaseudun ihmisille, jotka jaksoitte kirjata havaintoja suurpedoista. Pahoittelut niistä kymmenistä perheenjäsenistä, metsästyskoirista, jotka edellisen hallituksen saamattomuuden vuoksi on viime vuosina menetetty. Vuoden alussa metsästys on tämän lakiehdotuksen myötä alkamassa, toivottavasti, ja samalla kertyy tietoa suurpetojen todellisesta lukumäärästä, jotta tulevien vuosien metsästyskiintiöiden lukumääräkin tarkentuu. Arvoisa puhemies! Nyt on aika lopettaa perusteettomat valituskierteet oikeusasteissa, käyttää niiden aika johonkin järkevämpään ja aloittaa järkiperäinen, suunnitelmallinen sudenmetsästys.

Arvoisa puhemies! Nyt on aika lopettaa valituskierteet ihmisille tarkoitetuissa oikeusistuimissa ja käyttää niiden työaika älykkäämpiin asioihin ja aloittaa järkevä, suunnitelmallinen sudenmetsästys. Sudenmetsästys ei ole susien hävittämistä. Se on hallittua, kestävää kannanhoitoa, joka turvaa sekä lajin että ihmisen arjen. Siitä samasta on jo hirvenmetsästyksessä vuosikymmenien kokemus, ja sillä on vähennetty liikennekuolemia ja metsätuhoja taimikoissa. Kiitos teille kaikille metsästäjille, jotka sinnikkäästi keräsitte susinäytteitä, ja kaikille maaseudun ihmisille, jotka jaksoitte kirjata havaintoja suurpedoista. Pahoittelut niistä kymmenistä perheenjäsenistä, metsästyskoirista, jotka edellisen hallituksen saamattomuuden vuosina on menetetty. Vuoden alussa metsästys on tämän lakiehdotuksen myötä alkamassa, ja samalla kertyy tietoa suurpetojen todellisesta lukumäärästä, jotta myöskin tulevien vuosien metsästyskiintiöiden lukumäärä tarkentuu.

Arvoisa puhemies! Suomen Naton parlamentaarisen valtuuskunnan puheenjohtajana minulla oli tilaisuus vierailla NSATUn esikunnassa Saksan Wiesbadenissa viime keväänä. Vierailu toteutettiin siellä useammankin Naton parlamentaarisen delegaation voimin. Silloin esikuntaan oli sijoitettuna kolme upseeria ja yksi reserviläinen. Tämäkin yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, että suomalainen reserviläinen ja reservin upseeri tulee jatkossakin olemaan tärkeä osa Suomen kansainvälistä yhteistyötä Natossa. Reserviläisten määrä tulee varmuudella kasvamaan. Samalla tämäkin työmatka osaltaan alleviivaa kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja sitä, että näiden arvokkaiden tapahtumien kautta Naton jäsenmaiden poliitikoillekin syntyy todellinen kuva Naton sotilaallisesta toiminnasta. Tämäkin Naton yhteisoperaatio on hyvä esimerkki myös käytännön yhteistyöstä. Tuossa tukikohdassa on sotilasedustus kaikista Naton jäsenmaista ja myös Ukrainasta iso delegaatio, joiden keskinäinen yhteistyö luo edellytykset sille sanoinkuvaamattomalle materiaalivirralle, jota sotaa käyvä maa tarvitsee. Wiesbadenin esikunnan tilapäisiin tiloihin on sijoitettu satoja Nato-maiden sotilaita. Infra on yksinkertaista, koska heidät on sijoitettu tilapäisiin tiloihin, lentokonehangaariin ja muihin melko alkeellisiin olosuhteisiin, mutta sotilailta tuo vaatimaton infra ja fasiliteetit eivät estä tuloksellista työtä. Ukrainalaisten sotilaiden ympärillä on vahva yhteishenki, Nato-maiden rinki. Isossa avokonttorissa kaikkien muidenkin maiden pienoisliput näkyvät tietokoneiden näyttöihin teipattuina. Suomi todella toteuttaa jäsenyyttään isossa Nato-perheessä sielläkin. Siinä, satojen maastopukujen ympäröimänä, ei työote herpaantunut yhdelläkään sotilaalla meistä siviilipukuisista poliitikoista huolimatta. Koko NSATU on esimerkki erittäin tehokkaasta yhteistyöstä, koska koko organisaatio ja sen toiminta saatiin käyntiin kolmessa kuukaudessa, mitä toki helpotti se, että kaikki on organisoitu Naton komentorakenteen alla ja Nato-standardeilla. Luonnollisesti Nato-yhteistyö vaatii opettelua myös Ukrainalta. Haasteena oli ja on lähtökohtaisesti kieli. Natossa kaikki operatiivinen toiminta on englannin kielellä, joten se asettaa Ukrainalle omia haasteita, kun se valitsee henkilöstöään myös NSATUn tyyppisiin tehtäviin. Toki keinoäly ja muut tekniset ratkaisut auttavat yhteistyössä. NSATUn kautta on kyllä merkittävästi kohdennettu tukea: viime kevääseen mennessä yli neljä miljoonaa tykistön kranaattia, käsiaseiden ammuksia, yli 188 000 koulutustapahtumaa oli toteutettu. On huomioitava, että NSATUsta ei tosiaankaan hyödy pelkästään Ukraina, kuten täällä on tänään jo kuultu, vaan kaikki jäsenmaat, jotka osallistuvat, oppivat käytännössä toimimaan samojen standardien mukaan, ja kun suomalainen ja saksalainen upseeri yhdessä ratkovat rinnakkain ongelmaa, miten Suomesta lähtöisin oleva ja Ukrainaan matkalla oleva ampumatarvikerekka pääsee Euroopan tullien tarkastuksien läpi, niin se on sitä parasta oppia ja yhteistyötä. Suomi ja muut osallistujamaat hyötyvät, kuten täällä on sanottu, merkittävästi myös koulutettaessa ukrainalaisia joukkoja, koska samalla jaetaan myös sitä arvokasta todellista sotakokemusta, jota Ukrainan rintamalta on saatavilla. Se on varmasti tarpeellista tuuletusta paperinmakuisiin sotasuunnitelmiin myös täällä Suomessa, kuten on jo tapahtunut. Kevääseen mennessä Ukrainan taistelukentällä oli tunnistettu jo yli 55 erilaista droonia. Nämä yksityiskohdat kiinnostavat meitä kaikkia Naton jäsenmaita. Suomi ei ole unohtanut Ukrainaa, kun historia toistaa itseään, vihollisenkin pysyessä jälleen samana kuin Suomen rajoilla aikanaan. Pitää muistaa, että jokainen Ukrainan rintamalla kaatunut hyökkääjä on pois mahdollisilta tulevilta rintamilta, joista yksi voi joskus olla Suomi. Suomen tarjoama koulutustuki Ukrainassa tuottaa siis vastavuoroisesti myös meille arvokasta kokemusta modernista sodankäynnistä. Tiedämme itäisen rajan naapurin parantavan valmiuksiaan myös sillä suunnalla. Siksi onkin hyvä tuoda Ukrainassa todettuja oppeja sovellettavaksi myös tänne pohjoiseen.

Arvoisa puhemies! Tämä selonteko Suomen osallistumisesta Naton puolustuksen tehtäviin on hyvä kuvaus Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä, siitä toiminnasta, jota sotilaat toimeenpanevat käytännössä niissä maastopuvuissaan hankkiessaan realistista kokemusta kriisien ja jopa sodanajan olosuhteista. Yhteistyötä hiotaan erilaisten asejärjestelmien kanssa kohti saumatonta yhteistoimintaa, jopa yhteisiä taisteluja harjoitellen. Ei pidä kuitenkaan unohtaa yhtä seikkaa: Nato on myös erittäin vahva poliittinen organisaatio. Kaikkien jäsenmaiden parlamentit ja kansanedustajat käyvät tärkeää ja avointa keskustelua Naton tärkeimmistä arvoista ja lähettävät Naton parlamentaarisiin kokouksiin myös omat delegaationsa — niin myös Suomi, jonka Naton parlamentaarinen valtuuskunta on osallistunut aktiivisesti Naton kokouksiin ja on onnistuneesti pystynyt myöskin korostamaan ja tuomaan esille Suomen asemaa koko Naton pohjoisen itärajan puolustajana. Viimeisin kokous oli viime viikonloppuna Sloveniassa, jossa me suomalaisetkin poliitikot etsimme yhä uusia tapoja edistää sotilaallista yhteistyötä. Myöskin näin me osoitamme samalla sitoutumistamme tuohon Naton jäsenyyteen.

Arvoisa puhemies! Työpaikkoja ja kasvuvoimaa Keski-Suomeen, lisää kansainvälisyyttä Mikkeliin ja Rovaniemelle. Sitä se tarkoittaa käytännössä, että olemme jäsen kansainvälisessä puolustusliitossa. Liittouman jäsenyys tuo tullessaan useista Euroopan maista lukuisia upseereita maakuntiimme. Samalla avautuvat lukuisat mahdollisuudet markkinoida ja esitellä Suomen suorituskykyjä ja korkealaatuista puolustusteollisuuttamme ulkomaalaiselle sotilaalle sekä verkostoitua heidänkin tiedeyhteisöihinsä. Uskoisin, että myös puolustusteollisuuden on helpompi hakeutua yhteistyöhön Suomen kanssa, kun kyseisen maan edustajia henkilöstöverkostoineen on jo valmiina Suomessa. Tässä teollisuusselonteossa todetaankin, että teollisten investointien saamisella Suomeen on ratkaiseva merkitys teollisuuden uudistumiselle ja pitkän aikavälin kilpailukyvylle. On olennaista, että investointeja saadaan toimintoihin, jotka kasvattavat kotimaista arvonluontia, nostavat tuotannon jalostusarvoa ja parantavat tuottavuutta. Juuri sitä on toteutettu käytännössä kotimaisessa puolustusteollisuudessa. Kansainvälisyys tuo runsaasti mahdollisuuksia liittolaistemme kanssa tulevaisuudessa. Suomen puolustuskyvyn kulmakivi on vahva maanpuolustustahto väestömme kaikissa yhteiskuntaluokissa, mutta sen toteuttamiseksi kriisiaikana me tarvitsemme korkealaatuista puolustusmateriaalia ja myös asetuotantoa. Ilman vahvaa, itsenäistä ja elinvoimaista ase- ja puolustusvälineteollisuutta meillä ei ole uskottavaa puolustusta. Tämän asian myös Ukraina on osoittanut, kun se on joutunut moninkertaistamaan oman puolustusteollisuutensa omassa selviytymistaistelussaan viime vuosina. Kansainvälisen yhteistyön ohella meidän on kuitenkin varmistettava, että Suomi kykenee puolustamaan itseään itsenäisesti ilman liiallista riippuvuutta ulkomaisista toimitusketjuista. Keski-Suomessa tämä konkretisoituu erityisen hyvin. Nostan esiin muutamia esimerkkejä, joilla sekä heikentynyt turvallisuustilanne että tämän hallituksen toimenpiteet yhdessä konkretisoituvat ja parantavat taloudellista elinvoimaa maakunnassani. Maakunnassani toimii useita puolustusteollisuuden yrityksiä, kuten Patria, joka kehittää ja valmistaa panssaroituja ajoneuvoja, drooneja ja järjestelmiä, joilla on korkea kotimaisuusaste. Nammo investoi satoja miljoonia euroja sekä Laukaaseen että Jyväskylään ja luo siten runsaasti työpaikkoja, puhumattakaan rakentamisen aikaisista työllisyysvaikutuksista. Myös Finn-Savotta Karstulassa sai ison tilauksen Puolustusvoimilta, mikä tarkoittaa lisää työpaikkoja pohjoiseen Keski-Suomeen. Näiden tuotteiden huolto ja saatavuus kriisiaikana on siten taattu, koska tuotanto ja osaaminen ovat kotimaassa. Puolustusvoimien joukko-osastot, kuten Tikkakoskella sijaitseva Ilmasotakoulu ja Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus Jyväskylässä, tekevät tiivistä yhteistyötä teollisuuden kanssa tarjoten testausympäristöjä ja operatiivista asiantuntemusta, joka taas tukee uusien järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa. Arvoisa puhemies! Sen sijaan puolustushallinnon omat tki-panostukset ovat jääneet hiukan jälkeen. Meidän tuleekin parantaa julkishallinnon, teollisuuden ja tutkimuslaitosten välistä yhteistoimintaa. Puolustusvaliokunta toteaakin lausunnossaan tätä selontekoa arvioidessaan, että esimerkiksi Norjassa ja Hollannissa on käytössä niin sanottu triple helix -malli, jossa julkishallinto, puolustusteollisuus sekä tiede- ja tutkimusyhteisö tekevät tiivistä yhteistyötä. Valiokunta näkee tällaisen mallin tuomisen myös Suomeen olevan erittäin tarpeellista, ja asiaa tulisikin edistää. Myös tässä asiassa Keski-Suomella olisi paljon annettavaa hyödyntäen Jyväskylän yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaamista sekä alueen teollista kapasiteettia, koska silloin kun Puolustusvoimat ja tutkimus tekevät yhteistyötä, syntyy ratkaisuja, jotka palvelevat koko Suomen turvallisuutta. Nato-jäsenyys näkyy siis monella tavalla jo nyt suomalaisen teollisuuden tervetulleena piristyksenä, ja jo lähitulevaisuudessa sitä vahvistetaan tämän hallituksen päätöksillä vielä lisää miljardiluokan investointeina.

Arvoisa puhemies! Puhumme tänään teollisuuspolitiikasta, ja nostan esille myös puolustusteollisuuden sekä tuon kansainvälisyyden näkökulman. Työpaikkoja ja kasvuvoimaa Keski-Suomeen, kasvua Mikkeliin ja Rovaniemelle, sitä on Nato-jäsenyyden tuoma hyöty myös puolustusteollisuuden näkökulmasta, sillä Nato-jäsenyys tuo tullessaan useista Euroopan maista upseereita meidän esikuntiimmekin. Samalla avautuvat lukuisat mahdollisuudet markkinoida ja esitellä Suomen suorituskykyjä ja korkealaatuista puolustusteollisuuttamme ulkomaalaisille sotilaille sekä verkostoitua tiedeyhteisöihin. Ilman vahvaa, itsenäistä ja elinvoimaista ase- ja puolustusvälineteollisuutta meillä ei ole uskottavaa puolustusta. Tämän asian myös Ukraina on osoittanut, kun se on joutunut moninkertaistamaan oman puolustusteollisuutensa omassa selviytymistaistelussaan viime vuosina. Kansainvälisen yhteistyön ohella meidän on kuitenkin varmistettava, että Suomi kykenee puolustamaan itseään itsenäisesti ilman liiallista riippuvaisuutta ulkomaisista toimitusketjuista. Kysynkin ministeriltä: millaisia kehitysnäkymiä lähitulevaisuudessa on nähtävissä puolustusteollisuuteen liittyen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyen?

Arvoisa rouva puhemies! Maailma ympärillämme muuttuu. Ulkoinen turvallisuusympäristö on jo heikentynyt, ja se näkyy myös meillä. Ihmiset kokevat huolta, ja siksi henkinen kriisinkestävyys on tärkeämpää kuin koskaan. Myös yhteishenki ja toisista välittäminen nousevat yhä merkittävämpään rooliin. Sisäistä turvallisuutta ei tehdä yksin, se tehdään aina yhdessä. Viranomaiset toki tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään, mutta myös kuntien, hyvinvointialueiden, elinkeinoelämän ja järjestöjen rooli on keskeinen. Jokainen meistä voi ja jokaisen pitää vaikuttaa oman ja lähiympäristönsä turvallisuuteen. Edellisen hallituksen aikana ei maahanmuuton ongelmista juuri saanut puhua. Kiitos, että nyt myös maahanmuuton ongelmia ja vaikutuksia turvallisuuteen voidaan avoimesti tuoda esiin ja niistä voidaan keskustella, jotta niihin löydetään myös oikeat ratkaisut. Ei kielletä tosiasioita, sillä sisäinen turvallisuus ei ole mikään itsestäänselvyys.

Arvoisa puhemies! Realistinen ja loistava budjettikirja: pieni- ja keskituloisten verotus ei nouse, verotus laskee miljardeilla, ostovoima on kasvanut [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Siis miljonääreillä!] tämän hallituksen aikana joka vuosi, kuten myös tässä. Loistavia uutisia suomalaisille perheille. [Välihuutoja vasemmalta] Myös polttoaineen hintaa pidetään hallituksen toimenpiteillä alhaisena, jotta arjen kustannukset eivät nouse ja koska harvaan asutulla maaseudulla muuta mahdollisuutta liikkumiseen ei ole. Salin vasenta laitaa pitäisi varmaan jo alkaa kohta kutsumaan vihervasemmiston sijaan harmaiksi ankeuttajiksi, joiden pessimistiset puheet halvaannuttavat suomalaisen kansan uskon tulevaisuuteen [Joona Räsänen: Kyllä se on meidän vika!] ja jotka pyrkivät tekemään kaikkensa, että ostovoimaa ei käytettäisi ja suomalaisen talouselämän rattaita ei saataisi liikkeelle. Tuo pelottelu ei todellakaan edistä suomalaisten talouskasvua, se on täällä monesti jo kuultu. Kiitoksia loistavasta, realistisesta budjettikirjasta. Tästä on hyvä mennä eteenpäin. [Vasemmalta: Ei se nyt niin loistava ole!]

Arvoisa rouva puhemies! Kello on jo puoli kahdeksan illalla, ja tämä on viimeinen puheenvuoroni tänään tähän aiheeseen. Olen maastouttanut ja naamioinut satoja autoja suomalaisissa metsissä ja sotaharjoituksissa, mutta tämä oli kyllä mielestäni kehnosti naamioitu pro Palestiina ja pro Hamas -liikkeen ideologisessa hengessä laadittu niin sanottu lainvalmisteluesitys, jossa ainoaksi esimerkiksi on osattu etsiä vain Israelin toimet Gazassa, eikä yhtään yllätä, että itse hankinnat jäävät tässä vähän taka-alalle. Vasemmistonkin puheissa lähinnä Gaza, Israelin haukkuminen, nousi keskeiseen sijaan tämän keskustelun yhteydessä, vaikka kyse oli jostain hankintoihin liittyvästä esityksestä. Totean, että tämä aloite kuulostaa melkein terroristijärjestö Hamasin vaikutusyritykseltä sotkea Suomen puolustushankintoja, [Sanna Antikainen: Totta!] mistä siis hyötyisi vain Venäjä. [Sanna Antikainen: Juuri näin!] Emme voi luottaa Israeliin, täällä väitetään. Väitettä on turha kylvää enempää mieliin, koska en usko, että Israel muuttuisi ihan yllättäen epäluotettavaksi kauppakumppaniksi. Ja pitäisikö meidän siis aseiden lisäksi lopettaa myös kaikki muukin kaupankäynti Israelin kanssa, koska se on muuttunut niin epäluotettavaksi yhtäkkiä? Eikö se ole ihan samanlaista Israelin tukemista, jos käymme kauppaa ja ostamme sieltä banaaneja? Silloin rikomme taas ihmisoikeuksia, koska luomme hyvinvointia Israelin valtiolle. En oikein näe tätä perustetta enkä oikein ymmärrä sitä. Millainen mahtaisi olla se vasemmiston määrittämä inkvisitio ja sotatuomioistuin, joka määrittäisi, mitkä puolustushankinnat voidaan toteuttaa? Olisiko siellä vasemmistoliitto tuomaroimassa yhdessä vaikka Aseistakieltäytyjäliiton kanssa mukanaan ihmisoikeusjuristeja, ja he sitten päättäisivät, mitkä hankinnat ovat puolustushankintoja ja mitkä voivat edistyä ja mitkä eivät voi, ihmisoikeudet tietysti painopisteenä? Olen täällä Suomen parlamentissa, täällä Suomen eduskunnassa, huolissani vain suomalaisten turvallisuudesta ja ennen kaikkea suomalaisten ihmisoikeuksista meidän omassa maassamme. Näillä perusteilla, kuten todettua, tällaisenaan ja näillä perusteilla en ole tämän esityksen kannalla. Ehkä valiokuntakäsittelyssä tulee vielä joitain muita perusteita. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Tästä kansalaisaloitteesta sain joitakin sähköposteja, joista saa melko surullisen kuvan siitä, millä asenteilla ja miten vastuuttomasti tätä aloitetta esitetään hyväksyttäväksi, ja joissa siis poljetaan maahan oman maamme, kotiemme, turvallisuutta naiivilla ja epärealistisilla ideologioilla. Esimerkiksi eräs Varpu kirjoittaa minulle: ”Puolustushankinnat eivät ole riittävissä määrin, jos lainkaan, ottaneet huomioon Suomen sitoutumista kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.” Siis tämän kansalaisaloitteen puolustajat ja allekirjoittajat ovat sitä mieltä, että Suomen pitäisi ensin lukea kansainväliset ihmisoikeussopimukset ja niiden perusteella jättää toteuttamatta kotiemme ja keittiöidemme turvallisuuteen liittyvät puolustushankinnat ja jotenkin alistaa ne ihmisoikeusjuristien hyväksyttäviksi. Ihan oikeasti: todellisuus ja turvallisuustilanne Euroopassa kertovat ihan toisenlaista tarinaa. Ei taida Venäjä ohjusiskuissaan lueskella ihmisoikeussopimuksia, kun se lähettää yön pimeydessä räjähteitä ukrainalaisiin koteihin. Ja niitä torjumaan Suomessa pitäisi valita sellainen ilmatorjuntajärjestelmä, joka on eniten ihmisoikeussopimusten mukainen. Se, osuuko sillä mihinkään, on toissijaista, eikä sillä suorituskyvylläkään ole niin suurta väliä. Arvoisa rouva puhemies! Tälläkin hetkellä, tämän istunnon aikana, itärajamme toisella puolella Venäjä rakentaa ja parantaa olemassa olevia sotilastukikohtia ja varuskuntia. Venäjä valmistautuu siihen, että joskus sota Ukrainassa päättyy, ja se sijoittaa jonnekin vajaan miljoona sodassa karaistunutta sotilasta, osa sodasta traumatisoituneita, osa rikollisiakin. Me tulemme Suomessa saamaan siis tulevaisuudessa kasvaneen turvallisuusuhkan rajoillemme. Silti tähänkin kansalaisaloitteeseen liittyen olen saanut sähköpostia Orvokilta, jonka mielestä maailman parhaan ilmatorjuntajärjestelmän hankkiminen, Daavidin linko, oli suuri virhe. Ja jälleen perusteluna esitetään kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joita pitäisi noudattaa siis enemmän, ja Suomen kotien turvaksi olisi pitänyt hankkia siis huonompia järjestelmiä. Pitäisin hyvänä, että tällaisten epärealististen sähköpostien kirjoittajat vierailisivat Ukrainassa kysymässä, kumpaako Kiovassa asuvat ihmiset pitävät oikeasti tärkeämpänä: tehokasta ilmapuolustusta vai Venäjän repimiä ihmisoikeussopimuksia. Suomi on jo kerran heikentänyt omaa puolustustaan ideologisten ja humanitääristen syiden vuoksi, silloin kun Suomi teki sen suuren virheen ja liittyi henkilömiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. [Sanna Antikainen: Erittäin hyvä huomio!] Silloinkin maanpuolustuksesta ja Suomen turvallisuudesta täysin piittaamattomat poliitikot tekivät järjenvastaisia ja Suomen maanpuolustuskykyä heikentäviä päätöksiä ihmisoikeussopimuksilla ja humanitäärisillä perusteilla — niin ihanan ideologista ja todellisuudesta vieraantunutta ajattelua. Tämä lakiesitys henkii pelkkää ymmärtämättömyyttä ja piittaamattomuutta tästä vakavasta turvallisuustilanteesta ja on täysin Suomen etujen vastainen.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyymme on saapunut kansalaisaloite tällä kertaa vaatien, että puolustushankinnoissa huomioitaisiin ensisijaisesti ihmisoikeudet ja kansainvälinen humanitäärinen oikeus. Toissijaista olisi arvioida puolustushankintojen hintaa, suorituskykyä ja huoltovarmuutta. Suomea uhkaa tällä hetkellä yksi realistinen vihollinen. Kyseinen uhka on siis idässä. Tätä vasemmistoliitto tukee kannattamalla tällaisia toimenpiteitä, joilla heikennetään Suomen puolustuskyvyn rakentamista ja hankintojen toteuttamista. Venäjä ei kunnioita näitä mainittuja ihmisoikeuksia tai kansainvälisiä humanitäärisiä oikeuksia. Se taistelee kaikilla mahdollisilla keinoilla ja ihan säälittä. Haastavan maantieteellisen sijaintimme ja suhteessa pienen väkilukumme takia meidän on kyettävä puolustuksessamme takaamaan huoltovarmuus ja toimimaan rajoittamatta hankintavaihtoehtoja tai viivästyttämättä niitä hankintoja. En kannata tällaisen vasemmistoideologisen byrokratian rakentamista suomalaisen lainsäädännön sisään.