Jani Kokko

Arvoisa puhemies! Vahva julkinen talous todellakin on köyhän paras ystävä, ja siksi julkinen talous täytyy saada tasapainoon, mutta senkin voi tehdä niin monella eri tavalla. Oikeudenmukaisuudesta ehkä SDP on antanut omissa vaihtoehtobudjeteissaan mallin: sopeuttamisen mittakaava hallituksen luokkaa, mutta yhdeksän kymmenestä hyötyy taloudellisesti enemmän. Joten ehkä tässä suhteessa on pakko kysyä hallitukselta: koetteko te, että teidän politiikallanne on ollut vaikutusta siihen, että meillä on yli 30 000 uutta lasta tippunut köyhyyteen verrattuna teidän kautenne alkuun? Meillä on noin miljoona suomalaista, jotka elävät köyhyysrajalla, ja lukemattomia suomalaisia työntekijöitä, jotka eivät tule palkallaan toimeen vaan joutuvat turvautumaan sosiaaliapuun. Täytyy lopuksi vielä todeta, että kyllä hämmensi edustaja Päivi Räsäsen näkemys siitä, että meidän pitäisi jotenkin olla ehkä tyytyväisiä siihen, että meidän köyhyydessä elävien ihmisten joukko on EU:n keskiarvon alapuolella, että vain 17 prosenttia suomalaisista elää köyhyydessä. Tämä varmaan sitten lohduttaa suomalaisia köyhiä, että me emme ole ihan Romanian ja Bulgarian tasolla.

Arvoisa puhemies! On kaksi asiaa, joita olen kannattanut ennen kuin lähdin politiikkaan mukaan noin parikymmentä vuotta sitten: Suomen Nato-jäsenyys ja ydinvoima. Nyt kun edeltäjäni ovat hoitaneet tässä hienossa salissa Suomen Nato-jäsenyyden, niin on suorastaan ilo olla itse mukana prosessissa, joka on varmasti Suomen elinkeinoelämän, työllisyyden, ilmastopolitiikan ja huoltovarmuuden kannalta erittäin kauaskantoinen ratkaisu nyt tämän lakiesityksen myötä. Täytyy jo tässä vaiheessa kiittää hallitusta siitä, että tammikuussa, kun lainsäädännön arviointineuvosto antoi arvion ydinenergialain valmisteluun liittyen, siinä todetaan, että se on kokonaisuudessaan hyvin valmisteltu, joten kiitokset jo tässä vaiheessa. On helppo yhtyä niihin puheenvuoroihin, joita tässä salissa on jo pidetty nimenomaan siitä, mitenkä ydinenergialain uudistus mahdollistaa suomalaisen ydinenergiaosaamisen kaupallisen hyödyntämisen entistä paremmin, varsinkin mitä tulee näihin pieniin niin sanottuihin SMR-reaktoreihin, joita voidaan käyttää erittäin tehokkaasti muun muassa kaukolämmön hyödyntämisessä ja tuomaan niitä reaktoreita lähemmäs muun muassa kaukolämmön käyttäjiä. On myös hyvä, että meillä olisi teknologianeutraali ja riskitietoinen sääntelykehikko, joka huomioi nimenomaan nämä erilaisten ydinlaitosten ominaisuudet, sijaintivaihtoehdot ja riskitasot oikeasuhtaisesti. Sekin olisi hienoa, jos katsoo erityisesti näihin pienreaktoreihin liittyviä kysymyksiä, että käytössä olisivat joustavat hyväksymis-, lupa- ja lausuntomenettelyprosessit, jotka sitten jouduttaisivat investointeja siinä vaiheessa, kun ne on todettu teknologialtaan turvallisiksi. Mitä tulee näihin isoihin ydinvoimahankkeisiin, olemme nähneet Olkiluodossa, että varsinkin niiden rakentamisen suunnittelussa — jos ei ole rakennuttajalla ihan ehkä täyttä varmuutta siitä, minkälainen sääntelykehikko Suomessa on — saattaa tulla viivästyksiä ja ongelmia, joten ehkä tässä suhteessa onkin hyvä, jos kyetään erottamaan näiden isojen hankkeiden ja sitten näiden pienoisreaktoreiden mahdolliset tuotannot toisistaan. Erityisesti jos pienoisreaktoreiden kohdalla saadaan sarjatuotantoa lisättyä, niin se olisi aina vain parempi. On hienoa, että edustaja Harjanne sekä edustaja Sammallahti nostivat esille ydinjätteen loppusijoituksen. Olen heidän kanssaan samaa mieltä siitä, että olisi syytä keskustella ja pohtia, minkälaisia mahdollisuuksia meillä olisi olla laajemmassakin mittakaavassa ei pelkästään Suomesta tulevalle ydinjätteelle ja käytetylle polttoaineelle varastointia, vaan että voisimmeko olla jopa eurooppalaisessa mittakaavassa tässä etunojassa. Sanotaanko, että jos meillä on yksi maailman vakaimmista kallioperistä, niin ainakin minä itse nukkuisin yöni paremmin, kun tietäisin, että muun muassa vaikka ranskalaisten tai muiden eurooppalaisten ydinenergiamaiden jätteet olisivat meidän kallioperässämme asianmukaisesti varastoituna, kuin jos ne olisivat ehkä jossain maanpäällisessä varastossa huomattavasti epävakaammassa ympäristössä muualla Euroopassa. Tämä olisi varmasti sellainen hanke, jossa, kuten edustaja Harjannekin hyvin nosti esille, ei pelkästään halvalla hinnalla oteta tänne ydinjätteitä, vaan oikeasti kykenemme sillä rahastamaan ja nostamaan myös tämän puolen esille. Mutta olen suorastaan jopa vähän harmissani, että en ole talousvaliokunnassa, joka pääsee tästä asiasta keskustelemaan. Meille puolustusvaliokunnassa tulee varmasti hieman ikävämmät asiat tästä ydinenergialain uudistamisesta, jossa ei ehkä välttämättä ole yksimielisyyttä, mutta toivon, että tässä asiassa eduskunnassa meillä on se yhteinen tahtotila saada suomalaisen teollisuuden pyörät pyörimään ydinenergialla, myös tuotettua lämpöä ihmisille, torjuttua ilmastonmuutosta ja myös vahvistettua Suomen huoltovarmuutta.

Arvoisa puhemies! Nato on kiistatta modernin aikakauden menestyksekkäin puolustusliitto. 77 vuoden ajan eli koko Naton olemassaolon ajan yksikään valtiollinen toimija ei ole halunnut uhmata Naton päättäväisyyttä puolustaa liittolaisia tai edes testata sitä missään olosuhteissa. Tämä tahtotila ei kuitenkaan synny tyhjiössä, vaan on hyvä, että Suomi tässä tapauksessa johtaa esimerkillä Natossa, panostaa omaan uskottavaan puolustuskykyyn mutta myös osallistuu aktiivisesti näihin rauhan ajan turvallisuutta vahvistaviin toimiin. Erityisesti nyt ehkä tässä korostuu tämä Itämeren alue, jossa, kuten tiedämme, Venäjän sekä varjolaivaston toiminta että erilaiset hybridioperaatiot haastavat alueen vakautta. On siinä mielessä hyvä, että ne kyvykkyydet, mitä Suomella on nyt mahdollista antaa nimenomaan tämän Itämeren laajemman tilanteen turvaamiseksi, kyetään käyttämään ja sitä kautta vahvistamaan liittolaisten turvallisuutta ja koko liittokunnan pelotetta.

Arvoisa puhemies! Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa ja maailmalla ei ota helpottuakseen, päinvastoin. Vuonna 2014 Venäjä käynnisti sodan Ukrainaa vastaan laajentaen sitä neljä vuotta sitten täysimittaiseksi hyökkäyssodaksi. Nyt sota raivoaa avoimenaan myös Lähi-idässä. Kun turvallisuus Euroopassa ja maailmalla horjuu, on arvokas hetki keskustella tässä salissa tänään siitä, miten Suomi antaa jälleen panostansa yhteisen turvallisuutemme puolesta yhdessä liittolaistemme kanssa. Turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos korostaa entisestään Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Nämä tehtävät ovat tärkeä osa sitä perusajatusta, jonka mukaan kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan toisiaan koko liittokunnan alueella. Osoitamme näin paitsi keskinäistä solidaarisuutta sekä jaettua vastuunkantoa ja yhtenäisyyttä myös erityisesti valmiutta ja vahvaa puolustuskykyä. Kuten tämänkin selonteon käsittelyn yhteydessä voimme todeta, Suomi on vahvasti sitoutunut liittokuntamme yhteiseen toimintaan ja tavoitteisiin. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteista ja puolustuksesta 360 asteen ajattelutavan mukaisesti koko liittokunnan alueella. Arvoisa puhemies! Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos on korostanut myös Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä, ja läsnäoloa on lisätty juuri itäisen sivustan jäsenmaissa. Suomen varsinainen osallistuminen käynnistyi vuonna 2024, jolloin Puolustusvoimat lähetti aluksen Naton miinantorjuntaosastoon Itämerelle sekä hävittäjäosaston Naton air shielding -tehtävään. Vuoden 25 aikana Puolustusvoimat on osallistunut Naton ilmavalvonnan päivystystoimintaan Islannissa ja pysyvien merivoimaosastojen toimintaan Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla. Kuluvan vuoden osalta Puolustusvoimat jatkaa osallistumista merivoimaosastojen toimintaan, ja myös vuonna 27 Puolustusvoimien on tarkoitus osallistua pysyvän laivasto-osaston sekä pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Naton merellisellä vastuualueella. Kuten selonteossa todetaan, osallistuminen vuonna 27 jatkaisi edeltävien vuosien osallistumista Naton pysyvien merivoimaosastojen toimintaan ja osoittaisi näin Suomen pitkäjänteisen sitoutumisen liittokunnan yhteisiin toimiin lähialueellamme turvallisuuden vahvistamiseksi sekä toisi esiin Suomen aloitteellista roolia Itämeren alueen turvallisuuden takaamisessa. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävistä on tullut osa Puolustusvoimien normaalia toimintaa, jota tulemme jatkamaan vuosittain tästäkin eteenpäin. Suomi antaa osaamistaan ja kyvykkyyksiään liittokunnan yhteiseen käyttöön, ja samalla saamme arvokasta kokemusta puolustuksen ja pelotteen suunnittelusta, ylläpitämisestä ja käyttämisestä. Tulevia vuosia ja vuosikymmeniä silmällä pitäen olisi meidän hyvä myös keskustella niistä osaamistarpeista, joita Puolustusvoimat tarvitsee liittokunnan yhteistyön puitteissa jatkossa. Liittokunnan integraation ja yhteistyön syventäminen vaatii myös henkilöstömme osaamisen määrätietoista kehittämistä. Tämä kehittämistyö vie aikaa, joten on syytä nostaa keskusteluun se, miten näihin tarpeisiin tullaan vastaamaan. Arvoisa puhemies! Kuten tänään ja jo moneen kertaan aiemminkin vastaavia selontekoja käsiteltäessä on todettu, Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävä on tärkeä mutta jo normaali osa puolustusvoimiemme toimintaa. Siksi tämänkaltainen selontekomenettely on sangen raskas tapa käsitellä näitä toimintoja, vaikka asiasta sinänsä onkin tällaisena aikana arvokasta keskustella. [Timo Heinonen: Oikein!] Kuitenkin tämänkaltainen selontekomenettely on perintö ajalta, jolloin Suomi ei ollut vielä sotilaallisesti liittoutunut ja Naton jäsenmaa. Tulevaisuudessa tätä menettelyä voitaisiin yhdessä harkita kevennettäväksi tarkastelemalla selontekomenettelyä edellyttävää lainsäädäntöämme ja sen soveltamista. Nyt kuitenkin olemme tässä keskustelemassa Suomen tavoitteista ja roolista Naton yhteisessä puolustuksessa tämän selonteon puitteissa. Kuten selonteko osoittaa, Suomi on vahvasti sitoutunut Naton rauhan ajan yhteisiin tehtäviin. Osallistumisella osoitamme konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteeseen ja puolustukseen Naton strategisen konseptin ja sen eri uhkakuvat huomioivan 360 asteen ajattelutavan mukaisesti. Suomi on liittokunnassa turvallisuuden tuottaja eikä sen kuluttaja. [Pauli Kiuru: Hyvä! — Timo Heinonen: Hyvä demarilinjaus, ois kuunnellut pidempäänkin!]

Arvoisa puhemies! Ensin kiitokset Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnalle erinomaisesta työstä, jota olette tehneet Euroopan neuvostossa. Euroopan neuvosto on kiistämättä maanosamme varmasti tärkein demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta turvaava kansainvälinen organisaatio, ehkä jopa keskeisempi kuin Euroopan unioni. Kuten edustaja Kumpula-Natrin puheenvuorossa hyvin todettiin, Euroopan neuvosto on usein ollut se odotushuone Euroopan unioniin, jossa näitä unionin kannalta ehkä tärkeitä perusarvoja on yhteiskunnissa laitettu kuntoon, ja ennen kaikkea se on tuonut yhteen myös nykyisin unioniin vielä kuulumattomat maat. Erityisen tärkeänä pidän Euroopan neuvoston työtä tällä hetkellä Venäjän kaappaamien ukrainalaisten lapsien palauttamiseksi takaisin heidän perheidensä luokse. Se tilanne on kestämätön ja täyttää varmasti tunnusmerkit rikoksista ihmisyyttä vastaan. Toinen on tietysti sitten Venäjän aiheuttamien vahinkojen selvittäminen, missä työssä Euroopan neuvosto on ollut erittäin keskeisesti mukana. Toivottavasti sekin asia etenee laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Haluaisin tässäkin yhteydessä nostaa esille, kuten olen varmaan aikaisemmissakin kohdissa, kun kertomusta on käsitelty, aina sen toisen puolen, mikä Euroopan neuvostoon liittyy, eli kunta- ja aluehallintokongressin, jossa itse olen saanut vaikuttaa jo lähes kymmenen vuoden ajan Suomen valtuuskunnassa. Ehkä parlamentaarisen työn ohella myös tämä kunta- ja aluehallintokongressi on tärkeä, sillä se tuo yhteen yli 300 alue- ja paikallishallinnon edustajaa ympäri Eurooppaa keskustelemaan ehkä nimenomaan niitten kuntien ja alueiden näkökulmasta keskeisistä ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatekysymyksistä. Olemme myös ainoa organisaatio, joka kansainvälisesti toteuttaa alue- ja paikallisvaalien valvontaa sekä tekee myös näitä maaraportteja, joihin myös edustaja Kumpula-Natri hyvässä puheenvuorossaan viittasi. Tässä suhteessa toivoisin, että voisimme tiivistää tätä yhteistyötä parlamentaarisen valtuuskunnan ja kuntakongressin valtuuskunnan kanssa, sillä se ehkä vahvistaisi Suomen äänen kuuluvuutta koko Euroopan neuvostossa, jos kaikki nämä meidän edustajat, keitä siellä on, pystyisivät tulemaan saman pöydän ääreen ja hakemaan niitä yhteisiä näkemyksiä, mitä sitten veisimme sekä parlamentaarisessa yleiskokouksessa että kuntakongressissa eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee sääntelyyn, niin meidän tuskin kannattaa ottaa mallia esimerkiksi vaikka Yhdysvalloista siinä, miten Trumpin hallinto on liittohallituksen sääntelyä karsinut ruimimalla sinne sun tänne leikkauksia. Varmasti EU:ssakin osataan tehdä harkintaa sen suhteen, mikä on järkevää sääntelyä ja mikä sitten tehotonta, ja karsia nimenomaisesti tehotonta ja saada sitä kautta EU:ta liikenteeseen. Tähän liittyy osaltaan myös nykyinen valtiontukipolitiikka, mikä ainakin tuolla puolustusteollisuudessa on näyttäytynyt erittäin härskinä kotiinpäin vetämisenä erityisesti suurilta mailta, tässä nyt nimeltä mainitsematta Ranskaa tai osoittamatta ketään sormella. Toivottavasti tähänkin saataisiin muutosta aikaan. On pakko nostaa esille tuo edustaja Hopsun mainitsema näkökulma Afrikasta, joka todellakin on mahdollisuus sekä Suomelle että Euroopalle. Vedin itse asiassa eduskunnan delegaatiota loppuvuodesta Sambiassa, jossa vierailimme Kansanshin kaivoksessa. Oli hienoa kuulla, että 80 prosenttia sen käyttämästä teknologiasta tulee Suomesta, yli 100 miljoonalla dollarilla pelkästään viime vuonna ostoja suomalaiselta elinkeinoelämältä. Tämä on toivottavasti se suunta, mihin Suomi antaa oman panoksensa.

Arvoisa puhemies! On todellakin hienoa, että pystymme käymään tätä tärkeää eurooppapoliittista keskustelua edes nyt tämän yhden tunnin ajan tässä salissa, ja täytyy toivoa, että tähän olisi mahdollisuus useamminkin. 500 miljoonan kansalaisen yhteismarkkina-alue on ehkä tällä hetkellä kansainvälisesti kokoaan heikompi. Sekä Yhdysvallat että Kiina, ja nyt myös Venäjä turvallisuuspoliittisessa mielessä, haastavat Euroopan unionia, ja siinä suhteessa Euroopan unionin riippumattomuus näistä suurvalloista on meille elinedellytys, ja siinä mielessä nimenomaan Euroopan kilpailukyvyn vahvistaminen on keskeisessä roolissa. On erittäin harmillista, että jos vertaa vaikka Yhdysvaltoihin, niin siellä tki-panostuksiin on ohjattu kolme ja puoli prosenttia bkt:stä — jopa niinä kiivaimpina koronavuosina Yhdysvallat ei tästä leikannut — kun taas OECD-maiden, joihin suurin osa EU-maistakin kuuluu, keskiarvo on 2,7. Joten kyllähän tämä kertoo siitä, että niin kuin tässäkin salissa puheenvuoroissa on jo nostettu esiin, nimenomaan niiden tki-panostuksien voimakas kasvattaminen on avain siihen, [Puhemies koputtaa] että se eurooppalainen teollisuus ja eurooppalaiset innovaatiot saadaan kunnolla kasvuun ja kansainvälisille markkinoille.

Arvoisa puhemies! Varmasti yksi tämän vuoden merkittävimpiä päätöksiä ja neuvotteluita tulee olemaan EU:n neuvottelut monivuotisesta rahoituskehyksestä, siitä, miten tulevaisuudessa EU-rahoitusta tullaan kanavoimaan. Suuressa valiokunnassa olemme käyneet laaja-alaisesti asiaa lävitse, ja muun muassa tänään oli iso joukko asiantuntijoita kuultavana. Siinähän on ehkä erityisen tärkeää, että jotta tulevaisuudessa EU:n budjettia ja rahankäyttöä kyetään saamaan entistä vastuullisemmaksi ja sitä kattoa sille kyetään rajaamaan, niin sehän edellyttää, että EU:n omien varojen keräämistä tullaan tehostamaan ja myös sisämarkkinoiden toimintakykyä tullaan vahvistamaan. Ehkä nyt sitten tässä suhteessa, koska Suomella on merkittäviä intressejä Venäjän rajamaana saada ennen kaikkea EU:sta tukea turvallisuuden vahvistamiseen mutta myös itäisten alueiden elinvoiman vahvistamiseen, kysyisin teiltä, arvoisa pääministeri: mitenkä te arvioitte nyt tämän, että kun Suomi päätyi tälle EU:n tarkkailuluokalle, niin heikentääkö se meidän neuvotteluasemaamme ja mahdollisuuttamme näissä neuvotteluissa monivuotisesta rahoituskehyksestä?

Arvoisa puhemies! Edustaja Räsäsen kommenttiin täytyy todeta, että ne leikkaukset, joita SDP on esittänyt maataloustukiin, kohdistuvat ennen kaikkea niille tiloille, jotka eivät ole viiteen vuoteen tuottaneet sen enempää ruokaa kuin rehua markkinoille, joten ehkä nämä kymmenet miljoonat veronmaksajien rahaa voisi käyttää huomattavasti järkevämmin. Arvoisa puhemies! Ylihuomenna tulee kuluneeksi 12 vuotta siitä, kun Venäjän asevoimat miehittivät Krimin ja taistelut Ukrainassa alkoivat. Koko tuon ajan Venäjä on osoittanut olevansa uhka Euroopalle, uhka Suomelle. Heillä ei ole minkäänlaista halua rauhaan, ja nyt myös viimeisen vuoden aikana Yhdysvaltain hallinto on entistä enemmän patistanut eurooppalaisia panostamaan omaan turvallisuuteen ja puolustukseen. Siitä on laaja poliittinen konsensus, että puolustukseen tulee panostaa useiden miljardien investoinnit tulevien vuosien aikana. Siksi ehkä olisi hyvä, että julkisen talouden asettamissa raameissa olisi selkeä näkymä siihen, kuinka vahvasti yhteistyötä nimenomaan suomalaisen puolustusvälinesektorin kanssa tullaan tekemään, että kaikki nämä eurot, jotka tullaan puolustuksen vahvistamiseen laittamaan, [Puhemies koputtaa] toisivat mahdollisimman suuren hyödyn kotimaiselle bkt:lle ja työllisyydelle.

Arvoisa puhemies! Keskustelu vaalirahoituksen avoimuudesta taisi aikanaan lähteä liikenteeseen siitä, kun eräs edustaja totesi rikkovansa tarkoituksella lakia, koska siitä ei seuraa sanktioita. Kun edustaja Hänninen hyvin tässä viittasi, että ovatko ne suosituksia vai velvoittavatko ne johonkin, niin ehkä tässä suhteessa Valtiontalouden tarkastusvirastolla olisi syytä olla vahvempia valtuuksia nimenomaan tämän valvontatehtävän suorittamiseen, ennen kaikkea ehkä se, että heillä olisi mahdollisuus pyytää tarvittaessa lisätietoja ja yksityiskohtaisia tietoja siitä, jos he epäilevät, että ilmoituksessa annettuja tietoja ja vaalirahoituslainsäädäntöä on jollain tavalla kierretty, ja sitäkin kautta tietysti sitten sanktioita on vahvistettava. Ehkä tässä suhteessa pitäisi myös miettiä sitä julkista keskustelua, mitä me käymme vaalirahoituksesta ja vaalien avoimuudesta. Se tiedetään, että seminaarilippuja myydään euron alle ilmoitusvelvollisuuden alarajan, ja monet organisaatiot sekä yksityishenkilöt antavat myös tukea euron alle sen ilmoitusvelvollisuuden rajan, koska se julkinen keskustelu vaalirahoituksesta on mitä on. Se on lähestulkoon, että jos ihminen lahjoittaa vaaleihin rahaa, niin siitä saatetaan vetää jopa rikollisia otsikoita. Ehkä tässä suhteessa se julkinen keskustelu meidän demokratian toimivuudesta, johon avoin vaalirahoitus kuuluu, olisi myös yksi keino siihen, mitenkä sitä ilmoitusvelvollisuuden alarajaa voitaisiin laskea, ja sitä kautta sitten ehkä rahoittajat myös positiivisemmin olisivat valmiit ilmoittamaan sen, että olen tätä ja tätä ehdokasta tukenut, vaikka sitten ihan niin, että millä perusteella, jos sitä häneltä kysytään, ja saataisiin häivytettyä tätä tietynlaista negatiivisuutta, mikä tällä hetkellä vaalirahoitukseen valitettavasti liittyy.

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindénin innoittamana muutama sana nimenomaisesti nyt näistä vaalien järjestelyistä. Kyllähän se nähtiin, että niissä kunnissa, joissa vaalit järjestettiin sillä tavalla, että äänestäjä saa laput eri kerroilla käteensä ja käy äänestämässä ensin aluevaaleissa ja sitten kuntavaaleissa, minimoitiin erittäin suuresti mahdollisia väärinkäsityksiä, mitä siinä äänestämisessä mahdollisesti äänestäjälle tuli. Tietysti ehkä näin niin kuin sosiaalidemokraattina minun pitäisi olla aina hyvin järjestelmäuskovainen, että järjestelmä kykenee ihmistä paremmin tiettyjä asioita hoitamaan ja päättämään hänen puolestaan, mutta tässä äänestämisessä täytyy olla myös sillä itse kansalaisella tietty vastuu. Toki kun meillä ensimmäistä kertaa kahdet vaalit järjestettiin samanaikaisesti ja niistä kyllä tiedotettiin aika laajasti ja äänestäjälle annettiin kaksi eriväristä lappua, joissa selkeästi luki, mitkä ovat kuntavaalit ja mitkä ovat aluevaalit, niin tavallaan kuinka paljon me voimme järjestelmänä tehdä sen eteen, että kansalainen ei näitä kahta lappua sekoittaisi — varsinkin kun vielä äänestysnumerotkin aloitettiin muistaakseni aluevaaleissa 2 000:sta, jotta ei sitten tulisi tätä väärinkäsitystä, että olisi täsmälleen samoja ehdokasnumeroita sekä alue- että kuntavaaleissa.

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää Valtiontalouden tarkastusvirastoa tärkeästä työstä ja selkeästä raportista. Läpinäkyvä vaalirahoitus on toimivan demokratian edellytys, ja on hyvä, että tässä maassa on tahoja ja yksityisiä kansalaisiakin, jotka ovat valmiita rahoittamaan tätä kautta parhaaksi katsomiaan ehdokkaita ja sitä kautta osallistumaan demokratian prosessiin. Raportissa on positiivista se, että tämän niin sanotun vapaaehtoisen ennakkoilmoituksen käyttö — jolla ehdokas voi sitten jo etukäteen äänestäjilleen kertoa, mistä hänen rahoituksensa on peräisin, ja sitä kautta antaa äänestäjille selkeän kuvan niistä rahoittajista — on kasvanut vaali vaalilta. Tässä mielessä varmasti se viesti on mennyt ehdokkaille hyvin perille, että sillä voi olla myös vaikutusta kansalaisten äänestyskäyttäytymiseenkin siinä, kuinka avoimesti ehdokkaat ovat valmiita kertomaan siitä vaalirahoituksesta. Toki ehkä se on valitettavaa, että tarkastusraportin mukaan lopulta vain 42 prosenttia niistä ilmoitusvelvollisista, eli varsinaisiksi tai varavaltuutetuiksi päässeistä, on tehnyt tämän ilmoituksen. Muutenkin olisi kyllä syytä pohtia, olisiko tätä jälkikäteistä ilmoitusvelvollisuutta syytä laajentaa koskemaan ihan jopa kaikkia ehdokkaita. Välttämättä alue- ja kuntavaaleissa tämä ei ole niinkään ongelma, mutta kun olemme nähneet eduskuntavaaleissa, että siellä on erittäin suuriakin kampanjabudjetteja käytetty ilman, että siitä on täytynyt tehdä minkäänlaista ilmoitusta, mikäli ehdokas ei ole tullut valituksi eikä ole päätynyt myöskään varaedustajaksi, niin ehkä läpinäkyvyyden lisääminen olisi hyvä tässäkin suhteessa ja ulottaa se ilmoitusvelvollisuus sitten kaikkiin itse ehdokkaisiin. Vielä loppuun sinällään tietysti positiivinen huomio vaaleihin käytetyistä euroista. Nytkin viimeisimmissä aluevaaleissa tultiin monta sataa euroa alaspäin, ja jos keskimäärin ehdokas käyttää 1 261 euroa aluevaaleihin, niin ehkä voidaan sanoa, että tällaisessa pohjoismaisessa mittakaavassa tämä on erittäin pieni summa. Silläkin rahalla monet ehdokkaat ovat onnistuneet pääsemään lävitse, joten ehkä tässä suhteessa ei tarvitse korostaa sitä, että vaaleissa pelkästään raha ja taloudellinen valta ratkaisevat, vaan kyllä myös sillä ehdokkaalla on merkittävä merkitys siinä, tuleeko hän valituksi vai ei.

Arvoisa puhemies! Suomalainen puolustusvälineteollisuus on lyönyt itseään maailmalla lävitse, ja on useita yrityksiä, jotka ovat saaneet erittäin hyviä vientimahdollisuuksia ei pelkästään eurooppalaisille vaan ihan kansainvälisille markkinoille. Ehkä voisi sanoa, että muun muassa Patrian panssaroitu miehistönkuljetusajoneuvo on tästä malliesimerkki, josta useat Euroopan asevoimat ovat kiinnostuneita. Nimenomaisesti tämä viesti olisi hyvä saada vahvasti esille siellä eurooppalaisissa pöydissä liittyen näihin hankintoihin, että me kykenisimme vähentämään protektionismia, mitä Euroopassa on tässä puolustusvälinekysymyksessä, ja löytämään niitä parhaimpia kyvykkyyksiä riippumatta siitä, mistä jäsenmaasta ne tulevat, ja tätä kautta käyttämään veronmaksajien rahoja tehokkaasti. Meillä varmasti on tarjota sellaisia kyvykkyyksiä ja tuotteita, jotka ovat parempia kuin muualla Euroopassa, ja varmasti monilla eurooppalaisilla mailla, kuten Saksalla, on sellaisia puolustusratkaisuja, jotka ovat parempia kuin meidän vastaavat. En näkisi, että tässä eurooppalaisten maiden pitäisi ryhtyä kilpasille ja protektionismia nostamaan esille vaan että löydettäisiin näitä laajoja eurooppalaisia ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! On selvää, että turvallisuudessa ei idealismi saa koskaan mennä realismin edelle, ja ehkä viitaten vähän tähän aiempaan kysymykseen on tietysti valitettavaa, että olemme näin sidoksissa israelilaisen puolustusvälineteollisuuden kanssa, mutta syyt siihen ovat varsin realistisia. Niiden ratkaisut ovat parhaimpia Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Ehkä tässäkin nähdään, miten paljon meidän pitäisi panostaa eurooppalaiseen puolustusvälinetuotantoon ja ‑kehitykseen, että emme olisi tässä maanosassa niin riippuvaisia meidän ulkopuolisista maista kuin tällä hetkellä olemme. Arvoisa puolustusministeri, nyt kun näitä miljardeja riittää varustautumiseen hyvistä syistä johtuen, niin tiedustelisin, kuinka vahvasti Puolustusvoimissa ollaan ottamassa huomioon tämä muu puolustuksellinen kokonaisuus eli terveet ja puhtaat kasarmit sekä ennen kaikkea varusmiesten toimeentulo. Mitä aiotaan tehdä muun muassa kotouttamisrahalle ja sitten päivärahoille varusmiesten osalta?

Arvoisa puhemies! Kysyn nyt teiltä, valtiovarainministeri Purra, koska pääministeri ei ole paikalla ja te nyt täällä edustatte hallituksen johtoa: Me kaikki tässä salissa tiedämme, että Suomen talous on syvissä vaikeuksissa — siitä kertovat sekä OECD:n että VTV:n raportit ja myös tänään julkaistu VM:n paperi. Ne kaikki kertovat karua kieltä siitä, että hallitus on omilla toimillaan pahentanut taantumaa tällä hetkellä, ja nyt meillä on kaiken lisäksi vielä päällä tämä rasismikohu. Meille suomalaisille ei ole oikeastaan mitään sellaista elettä tai sanaa, joka loukkaisi yhtä paljon kuin nyt tehty ele on loukannut itäaasialaisia ihmisiä ja Itä-Aasian maita, joten ymmärrettävästi tämä on aiheuttanut siellä keskustelua siitä, minkälainen maa Suomi on ja miten tämä on vaikuttanut Suomen maakuvaan. Nämä ovat juuri niitä maita, joihin meidän ensisijaisesti pitäisi saada pidettyä hyvät suhteet erityisesti talouden ja viennin näkökulmasta, joten kysyn nyt teiltä, arvoisa valtiovarainministeri, pääministerin sijainen: miten arvioitte, mikä on hallituksen oma vastuu kasvun turmelemisessa, [Puhemies koputtaa] kun taloudellinen tilanteemme on jo muutenkin haasteellinen?

Arvoisa puhemies! Olemme juuri saaneet tiedon, että nyt myös perussuomalaisten ryhmässä on tunnustettu, että heidän kansanedustajiensa jakamat kuvat olivat isänmaalle haitallisia, kuten pääministerikin on todennut. SDP:n mielestä tämä toiminta on ollut selkeästi rasistista ja yksiselitteisesti tuomittavaa. Se on aiheuttanut ennennäkemättömän kansainvälisen kohun, haitannut Suomen maakuvaa ja johtanut siihen, että pääministeri on joutunut jopa pyytämään tapahtunutta anteeksi. Arvoisa pääministerin sijainen, valtiovarainministeri Purra, tätä lähetystä varmaan katsotaan paljon maamme rajojen ulkopuolella, joten voitteko te nyt tämän eduskunnan edessä Suomen tasavallan hallituksen edustajana yksiselitteisesti todeta, että nämä kuvat olivat rasistisia, ja pyytämään niitä anteeksi, kyllä vai ei?

Arvoisa puhemies! Me Keski-Suomessa olemme varmasti pahnanpohjimmaisia hyvinvointialueiden joukossa, mitä tulee taloudelliseen tilanteeseen, mutta sielläkin päätöksentekijät yrittävät parhaan kykynsä mukaan kantaa vastuuta ja saada tilanteen korjattua, että meillä rahat ja henkilöstöresurssit riittäisivät tulevaisuudessa palvelutarpeisiin. Joulukuun alussa aluevaltuusto teki merkittävän ratkaisun palveluverkon suhteen. Sillä toivotaan saatavan noin 20 miljoonan euron vuotuiset säästöt aikaan kustannuksissa, joten se ainakin minulle osoittaa sen, että hyvinvointialueilla halutaan tehdä kaikki säästöjen aikaansaamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Mutta edelleenkään tämä alijäämän kattamisvelvollisuuden ajan pidentäminen ei koske meitä. Sitä on ulotettu tiettyihin hyvinvointialueisiin. Edelleen haluaisin kysyä: nyt kun nämä viimeisetkin hyvinvointialueet, jotka ovat tässä hankalassa taloustilanteessa, näyttävät pystyvän tekemään riittävän suuria ratkaisuja taloustilanteen tasapainottamiseksi, niin olisiko tätä alijäämän kattamisvelvoitetta nyt mahdollisuus pidentää koskemaan kaikkia hyvinvointialueita, [Puhemies koputtaa] jotta ne tulevat säästöt voitaisiin sitten tehdä hallitummin ja ennen kaikkea kehittää sitä toimintaa?

Arvoisa puhemies! Maatalouspolitiikka tuntuu olevan sellainen pyhä lehmä, että siihen ei oikein uskalla koskea minkäänlaisessa taloustilanteessa, ainakin kun tätä valtion talousarvioesitystä katsoo ja vertaa vaikka suhteessa muihin budjettialoihin tehtyihin leikkauksiin. Kaikki nämä maataloustuet eivät edes ole huoltovarmuuden kannalta perusteltuja, sillä kaikki se, mitä tällä hetkellä Suomessa viljellään tai kasvatetaan, ei ole huoltovarmuuden kannalta perusteltua. On selvää, että tässä taloustilanteessa tukiriippuvuutta on vähennettävä, kotimaisen maatalouden kilpailukykyä parannettava ja ennen kaikkea tuet kohdistettava tiloille, jotka tuottavat ruokaa ja rehua markkinoille. Siksi täytyy hämmästellä, miten ihmeessä meillä on varaa siihen, että myönnämme 86 miljoonaa euroa tällä hetkellä tiloille, jotka eivät ole vuosiin tuottaneet mitään edellä mainituista markkinoille. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä: onko meillä todellakin tähän varaa tässä taloustilanteessa?

Arvoisa puhemies! Täytyy itsekin kiittää ministeriä erityisesti niistä hyvistä esiintymisistä suuressa valiokunnassa, mitä tulee muun muassa tähän monivuotiseen rahoituskehykseen ja Suomen kannan esillä pitämiseen siinä. Olette siinä suhteessa ollut hyvin linjakas ja määrätietoinen. On selvää, että Euroopan unionin budjetin paisuttaminen kaudesta toiseen ilman oikein laajaa analyysiä siitä, mihinkä sitä rahaa tullaan tulevaisuudessa käyttämään, ei ole kestävä tie, ja on hyvä, että jäsenmaat ovat olleet tiukkoina siinä, mitenkä niitä resursseja tullaan unionissa jakamaan tulevaisuudessa. Ennen kaikkea on hyvä valmistautua myös siihen, että kun unioni toivon mukaan laajenee lähivuosien aikana Ukrainan, Moldovan ja Länsi-Balkanin suuntaan, niin kuinka valmis EU on ennen kaikkea taloudellisesti ja rahoituksellisesti vastaamaan näiden uusien jäsenmaiden tuloon. Mutta tietysti ehkä tässä rahoituskehyksessä on syytä jälleen kerran nostaa esille se, että kyllä tässä kaivattaisiin nyt Euroopan unionista vahvempaa solidaarisuutta nimenomaan tänne unionin itäiselle ja pohjoiselle laidalle. Kuten kaikki tiedämme, olemme ottaneet hyvin suuren iskun siitä, mitä Venäjän hyökkäys Ukrainaan on Suomen taloudelle aiheuttanut. Raja on kiinni. Nyt tietysti toivoisi, että kun näitä resursseja tullaan allokoimaan, niin nimenomaan Suomi pitkien kulkuyhteyksien, yhtenä Euroopan harvaan asuttuna maana saisi sen oikeudenmukaisen osan EU:n rahoituksesta aivan samalla tavalla kuin me olemme olleet solidaarisia eteläisen Euroopan maille jo useamman talouskriisin kohdalla, jotta heidätkin on saatu sitten pidettyä tässä yhteisessä eurooppalaisessa veneessä mukana. Tämä on tietysti se viesti, jota toivon ministerin erittäin vahvasti vievän niissä EU-pöydissä eteenpäin aina, kun tästä rahoituskehyksestä neuvotellaan.

Arvoisa puhemies! Olemme nyt taas melkein viimeiset kaksi viikkoa seuranneet keskustelua rasismista, ja valitettavasti nyt tämä tuorein kohu hallituksen riveistä on saanut hyvin vahvat kansainväliset ulottuvuudet. Te omistajaohjausministerinä vastaatte muun muassa meidän kansallisesta lentoyhtiöstämme Finnairista, joka on ottanut tämän tapahtuneen hyvin vakavasti ja ryhtynyt ehkä tietynlaiseen kriisiviestintään tässä ottaen huomioon, minkälaisia viestejä heille on muun muassa Japanista ja Etelä-Koreasta tullut. Miten te itse arvioitte nyt tätä käynnissä olevaa kriisiä, kohua, millä nimellä tämä tuorein tapaus nyt nähdään, ja minkälaisia vaikutuksia sillä mahdollisesti on Suomen maakuvaan? Ottaen huomioon meidän pitkäaikaiset suhteemme Japanin ja Etelä-Korean kanssa, sen kaupankäynnin, mitä olemme pitkään heidän kanssaan tehneet, näettekö, että tällä on vaikutuksia siihen, miten Suomeen suhtaudutaan ja minkälainen maakuva esimerkiksi Muumipeikolla ja joulupukilla tulee tulevaisuudessa Japanissa olemaan?