Janne Jukkola

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän, miksi tämä kansalaisaloite on tehty ja se on saanut kannatusta. Kukaan meistä ei halua sotaa tai mahdollistaa raakuuksia. Pääsiäisviikolla vierailin eduskunnan Ukraina-ystävyysryhmän mukana Ukrainassa ja näin, mitä Venäjä siellä tekee. Sen vakavuutta ja toimia ei voi vähätellä. Meillä on tuon maan kanssa 1 300 kilometriä yhteistä rajaa, ja se todellisuus on kohdattava, ja on myös varauduttava siihen. Meidän on äärimmäisen tärkeää vahvistaa huoltovarmuuttamme kaikin keinoin ja näyttää, mihin me pystymme. Oma puolustusteollisuus on merkittävä osa sitä. Tässä maailmantilanteessa ei ole sopivaa lisätä puolustusteollisuudelle sääntelyä, ja siksi esitän tämän aloitteen hylkäämistä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ruokapoliittinen selonteko on oikeansuuntainen ja ottaa hyvin kantaa omavaraisuuteen ja huoltovarmuuteen. Turvepeltojen päästöistä puhutaan paljon mutta liian vähän niiden merkityksestä suomalaiselle ruuantuotannolle. Monissa Pohjanmaan maakunnissa nämä pellot eivät ole vain valinta vaan välttämättömyys. Niillä tuotetaan ruokaa ja pidetään maatalous toimintakykyisenä. Jos niitten käyttöä rajoitetaan ilman toimivia vaihtoehtoja, seuraus on yksinkertainen: tuotanto vähenee Suomessa. Se ei taas vahvista ilmastoa eikä huoltovarmuutta vaan siirtää tätä muualle. Huoltovarmuuskeskus onkin aivan syystäkin korostanut omavaraisuuden merkitystä. Samalla tiedämme, että ilman kannattavuutta ei myöskään ole viljelyä. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: miten varmistatte, että päästöjä vähennetään niin, ettei kotimainen ruuantuotanto vähene eikä viljelijöiden kannattavuus heikkene?

Kiitos, arvoisa puhemies! Tämä on herkkä aihe, joka herättää tunteita, mutta juuri siksi tarvitsemme maalaisjärkeä. Meidän on turvattava sekä eläinten hyvinvointi että tuotannon edellytykset. Jos porsaita ei kastroida, niiden häiriökäyttäytyminen aiheuttaa myös melkoisia ongelmia. Hallituksen esitys ei muuta nykytilaa, vaan poistaa epärealistisen kiellon kymmenen vuoden päästä. Tällä ratkaisulla nimenomaan parannetaan eläinten hyvinvointia. Annamme tuottajille ennakoitavuutta ja työrauhan sen sijaan, että sälyttäisimme heille lisää kustannuksia, joita kilpailijamaamme eivät kohtaa. Jos sääntelymme karkaa muuta Eurooppaa tiukemmaksi, tuotanto siirtyy maihin, joissa sääntely on löysempää, suomalainen vientipotentiaali heikkenee, ja mikä vakavinta, huoltovarmuutemme murenee, jos kotimainen tuotanto ajettaisiin alas.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomalainen ruokaketju on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Kauppa on keskittynyt, omat merkit ovat kasvaneet, ja samaan aikaan alkutuottajan asema on monin paikoin jäänyt heikoksi. Kun neuvotteluvoima ei ole tasapainossa, lopputulos ei ole reilu. Monelle alkutuottajalle nämä ongelmat ovat arkea. Tehdään pitkiä sopimuksia, joissa hinnat eivät jousta, vaikka kustannukset nousevat. Samalla ostajia on usein vain muutama, kun taas tuottajia paljon. Tällaisessa tilanteessa neuvotteluvoima kasaantuu väistämättä yhdelle puolelle, ja lopputuloksena on asetelma, jossa neuvottelupöydässä ei aidosti välttämättä olla tasavertaisia. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi silloin, kun pitkässä toimitussopimuksessa hinnantarkistus on sidottu niin harvoihin ajankohtiin, ettei nopeasti nousseita kustannuksia pystytä huomioimaan. Näimme tästä esimerkin energiakriisin aikana. Tuotantokustannukset nousivat nopeasti, mutta sopimukset eivät joustaneet mukana, ja tämä johti tilanteisiin, jotka eivät olleet kenenkään kannalta kohtuullisia. Tähän epäkohtaan tällä esityksellä haetaan nyt korjausta. Esityksen ydin on yksinkertainen: ruokaketjuun tuodaan reilummat ja selkeämmät toimintatavat. Kohtuuttomiin sopimusehtoihin puututaan, esimerkiksi tilanteisiin, joissa sopimukset eivät jousta muuttuvissa olosuhteissa. Liiketoiminnan kannalta tarpeettomien ja arkaluonteisten tietojen vaatiminen kielletään. Kyse voi olla esimerkiksi yksityiskohtaisista tiedoista, tuotantotavoista tai kustannusrakenteesta, jotka lisäävät hallinnollista taakkaa ilman todellista tarvetta. Lisäksi kaupalliset kostotoimet estetään, ja ehkä merkittävämpinä käänteinä todistustaakka helpottaa väärinkäytösten esiin tuomista. Tärkeä muutos on myös se, että jatkossa näihin epäkohtiin puuttuminen on aidosti mahdollista ilman pelkoa seuraamuksista. Näillä toimilla pyritään siihen, että erityisesti alkutuottajan asema olisi jatkossa oikeudenmukaisempi. Ruokaketjussa on myös erityinen tilanne, jossa sama toimija on yhtä aikaa sekä ostaja että kilpailija. Tämä kaksoisrooli vaatii selkeät pelisäännöt, jotta kilpailu pysyy reiluna, sillä reilusti toimiva elintarvikeketju on myös kuluttajan ja kaupan etu.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Palasin juuri Ukrainasta, missä näin konkreettisesti, mitä varautuminen ja huoltovarmuus siellä vaativat. Sodan keskellä korostuu se, että yhteiskunnan on toimittava silloinkin, kun sen perusrakenteita koetellaan rajusti, ja siitähän tässä meidänkin huoltovarmuudessa on kysymys. Ohje heiltä meille suomalaisille kuului, että sijoittakaa mahdollisimman paljon toimintoja maan alle ja huolehtikaa omavaraisuudesta, koska se kuitenkin on, jos kriisi tai häiriötilanne tulee, hyvin, hyvin tärkeää, niin kuin täällä varmasti moni meistä ymmärtää. Maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut arvaamattomaksi, ja meidän on varauduttava täten monenlaisiin uhkiin, niin fyysisiin iskuihin, teknologisiin häiriöihin kuin logistiikan katkoksiin. Ukrainassa huomiota herätti se, miten siviili-infra, kuten postit, logistiikkakeskukset, sairaalat ja vastaavat ovat suoria iskujen kohteita. Tämä muistuttaa meitä siitä, että huoltovarmuus on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Lainsäädännön on pysyttävä tämän vuoksi ajan tasalla, jotta voimme turvata suomalaisten arjen kaikissa olosuhteissa. Kyse ei ole vain varastoista vaan kyvystä reagoida nopeasti ja pitää pyörät pyörimässä. Vaikuttavinta siellä oli kuitenkin ihmisten periksiantamattomuus. Monien ilmahälytyksien jälkeen paluu arkeen ja siihen normaaliin elämään tapahtui välittömästi, ja tämä henkinen kestävyys myös on huoltovarmuuden tärkeintä ydintä. Meidän tehtävämme on siksi täälläkin luoda puitteita sille, että Suomi on valmis ja varautunut, tapahtui maailmalla mitä tahansa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Polttoaineiden hinnannousun taustalla on sodaksi leimahtanut tilanne Lähi-idässä. Öljy kallistuu, koska Hormuzinsalmi on suljettu ja sen kautta kulkee merkittävä osa maailman öljystä. Monelle suomalaiselle auto ei ole valinta vaan välttämättömyys. Kun polttoaine kallistuu nopeasti, se näkyy heti työmatkoissa, lapsiperheiden arjessa ja yrittäjien kustannuksissa. Tämä huoli pitää ottaa vakavasti erityisesti pitkien etäisyyksien Suomessa. Samaan aikaan, kun SDP puhuu kauniita ostovoimasta, heidän omassa vaihtoehtobudjetissaan olisi kiristetty energiaveroja noin 150 miljoonalla eurolla ja peruttu jakeluvelvoitteen kevennyksiä. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Kysyn valtiovarainministeri Purralta: mitä tällainen kurittamislinja tarkoittaisi tavallisten suomalaisten ostovoimalle, liikkumisen hinnalle ja Suomen huoltovarmuudelle juuri tässä epävarmassa maailmantilanteessa verrattuna hallituksen linjaan?

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitän ministeriä asian esittelystä. — Tässä esityksessä on kyse suomalaisen työn ja luonnonsuojelun yhteensovittamisesta. Me kaikki ymmärrämme, että lintujen pesintä on turvattava. Se on oikein ja tärkeää, mutta se on tehtävä järkevästi. Pesimäaikainen sääntely tulee EU:sta, mutta meidän tehtävämme on sovittaa se suomalaisiin olosuhteisiin. Suomen laajat metsät ja metsätalouden merkitys huoltovarmuudelle vaativat toisenlaista lähestymistapaa kuin tiheään asuttu Keski-Eurooppa. Suomessa tämä ei ole uusi asia. Metsäalan ammattilaiset osaavat jo nyt huomioida pesinnän arjen työssään. Meidän on luotettava tähän osaamiseen. Valiokuntakäsittelyssä on varmistettava, että ratkaisut eivät lisää epävarmuutta kentällä. Linjamme on oltava selkeä: turvataan luonto järkevästi, luotetaan suomalaiseen ammattitaitoon ja varmistetaan metsätalouden toimintaedellytykset.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Jokaisella suomalaisella on oltava aito vapaus asua ja yrittää maaseudulla, ja tämän perusoikeuden turvaamisen on oltava päätöksentekomme keskiössä. Se on koko Suomen etu. Suomen kasvu ja vienti rakentuvat vahvalle perustalle, ja sen ytimessä ovat yrittäjyys, metsät ja suomalainen ruoka. Tämän vuoksi hallitus tekeekin töitä uusien markkinoiden avaamiseksi, jotta kotimainen laatu ja osaaminen muuttuvat vientieuroiksi ja työpaikoiksi. Vakavasta taloustilanteesta huolimatta olemme tehneet selkeän arvovalinnan: ruokaa tuottavasta maataloudesta ei leikata. Päinvastoin suomalainen ruoantuotanto ja huoltovarmuus ovat asioita, joista on pidettävä kiinni juuri nyt, kun maailmalla myrskyää. On arvostettavaa, että hallitus huomioi maaseudulla tehtävää työtä ja huomioi sen näin hyvin päätöksenteossa.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä on ollut hyvää keskustelua, ja tämä turpeen huoltovarmuuspuoli on kyllä vahvasti noussut tänään esiin, ja hyvä niin. Mutta palaan vielä tuohon turpeen toiseen rooliin, mistä täällä myös on puhuttu, tähän monikäyttöisyyteen, siihen, mihin sitä pystyy hyödyntämään. Kasvualustat, otetaan vaikka männyntaimet tai meidän kasvihuoneviljely, ovat hyvin, hyvin riippuvaisia tästä. Mutta sitten tämä kuivike: Kun meillä on noussut esiin myös niitä toimenpiteitä, millä tämä täällä varmistetaan, niin kehotan kyllä tähän tänään iltapäivällä tulleeseen maa- ja metsätalousministeriön tilaamaan kuivike- ja kasvualustatuotannon tiekarttaan tutustumiseen, koska siinä linjataan vuoteen 40 asti, miten kuiviketta ja turvetta voidaan myös hyödyntää. [Puhemies koputtaa] Tähän kehotan sitten myös kaikkia osallistumaan. [Puhemies koputtaa] Tämähän jalkautetaan myös meille kaikille edustajille.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitokset edustaja Mäenpäälle tästä keskustelualoitteesta. — Turvekeskustelussa on palattava perusasioiden äärelle, eli suomalaiseen huoltovarmuuteen. Olen täysin samaa mieltä niiden kollegoiden kanssa, jotka muistuttavat, että polttoturvetta tarvitaan edelleen. Se on kotimainen, varastoitavissa oleva energialähde ja välttämätön vakuutus, joka takaa lämmön suomalaisiin koteihin myös kriisin sattuessa. Mutta turve on paljon muutakin kuin polttoaine. Se on strateginen raaka-aine, jota ilman suomalainen ruokapöytä olisi köyhempi. Meidän on luvitettava Suomeen uusia turvetuotantoalueita, jotta voimme varmistaa sekä energiaomavaraisuutemme että ruokaturvamme. Tarvitsemme kotimaista turvetta kasvualustoiksi, kuivikkeiksi, eläinrehuiksi. Samalla turve on tulevaisuuden korkean jalostusasteen tuote, [Puhemies koputtaa] josta syntyy biostimulantteja, maanparannuspellettejä ja aktiivihiiltä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tänään keskustelemme kansalaisaloitteesta, jossa kannabis pitäisi laillistaa. Olen tästä eri mieltä ja haluan heti sanoa selvästi: kannabiksen käytön ja hallussapidon ei tule olla hyväksyttäviä. Keskustelu herättää voimakkaita tunteita. Monet uskovat, että laillistaminen poistaisi käyttäjiltä tarpeen piilotella ja helpottaisi poliisin työtä. Todellisuus on kuitenkin toinen. Laillistaminen toisi mukanaan vakavia seurauksia, joita emme voi sivuuttaa: Terveyshaitat: Laillistamisen myötä kannabiksen käyttäjien määrä todennäköisesti kasvaisi. Samalla kasvaisi myös huumeriippuvaisten määrä. Tämä lisäisi yhteiskunnalle koituvia kustannuksia myös terveydenhuollossa ja rikollisuuden seurauksena. Kannabiksen käyttö on todistetusti yhteydessä myös mielenterveysongelmiin, kuten skitsofreniaan ja psykooseihin. Tämä ei kosketa vain yksilöä vaan myös hänen läheisiään. Sitten liikenneturvallisuus ja poliisin työ: Poliisin työtaakka ei myöskään kevenisi laillistamisen myötä. Käyttörikossakon kirjoittaminen on yhtä nopeaa kuin esimerkiksi näpistyssakon kirjoittaminen. Sen sijaan lisääntynyt käyttäjämäärä näkyisi liikenteessä. Kannabiksen vaikutuksen alaisena ajavien määrä kasvaisi. Tämä heikentäisi turvallisuutta ja uhkaisi kaikkien hyvinvointia, myös niiden, jotka eivät itse käytä huumeita. Porttiteoria ja huumeiden jatkokäyttö: Tutkimusten mukaan kannabis voi toimia porttina kohti vahvempien huumeiden kokeilua. Vaikka kaikki käyttäjät eivät siirry eteenpäin, riski on kuitenkin todellinen. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa huumeiden tuottama valheellinen hyvänolontunne hallitsee elämää ja arki muuttuu mahdottomaksi ilman päihteitä. Olemassa olevat ongelmat: Lailliset päihteet jo nyt aiheuttavat valtavia kustannuksia ja inhimillistä kärsimystä. Miksi lisäisimme tähän joukkoon uuden aineen? Laillistaminen toisi mukanaan uutta haittaa sekä käyttäjille että heidän läheisilleen. Säilyttämällä kannabiksen käytön rangaistavana voimme vaikuttaa ihmisten päätöksiin, varsinkin nuorten, ja estää näin aloittamasta huumeiden käyttöä. Samalla meidän tulee vahvistaa ennaltaehkäisyä ja tukea hoitoonpääsyä. Näin voimme suojella yksilöitä ja koko yhteiskuntaa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Energiapolitiikan tärkein tehtävä on varmistaa, että Suomessa sähköä riittää aina — kaikissa sääolosuhteissa ja kaikissa tilanteissa. Hallitus on tehnyt oikeita toimia energiapolitiikan edellytysten vahvistamiseksi muun muassa sujuvoittamalla luvitusta sekä ostamalla Fingridin osakkeita, joilla varmistetaan, että kantaverkko pysyy kotimaisessa omistuksessa. Tämä on tärkeää Suomen kilpailukyvyn ja huoltovarmuudenkin kannalta. Suomeen on tulossa ja on tullut merkittäviä puhtaan siirtymän investointeja — vaikka täällä vähän toista sanotaan — ja niiden toteutuminen edellyttää toimitusvarmaa ja kohtuuhintaista sähköä. Siksi energiajärjestelmämme on oltava monipuolinen. Tuuli- ja aurinkovoima ovat tärkeä osa kokonaisuutta, mutta niiden rinnalle tarvitaan ydinvoimaa, vesivoimaa, energiavarastoja ja muuta säästä riippumatonta tuotantoa, kuten turvetta, [Puhemies koputtaa] joka turvaa sähkön riittävyyden myös vaikeissa olosuhteissa.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan ensiksi onnitella tänään aliupseerikoulusta valmistuneita uusia alikersantteja ja kiittää tällä viikolla reserviin siirtyviä varusmiehiä ja ‑naisia. Yksi heistä löytyy aivan erityisen läheltä. Teidän työnne ja sitoutumisenne ovat suomalaisen maanpuolustuksen kivijalkaa. Arvoisa puhemies! Tässä turvallisuusympäristössä hallitus kantaa vastuunsa siitä, että Suomi on uskottavasti puolustuskykyinen. Puolustusministeriön budjetti on ennen kaikkea sijoitus Suomen turvallisuuteen ja rauhaan. Me huolehdimme siitä, että Puolustusvoimilla on käytössä nykyaikaiset ja toimivat suorituskyvyt, tulivatpa ne Euroopasta, Yhdysvalloista tai Israelista. Hallituksen ja eduskunnan yhteinen tavoite on selvä: näitä järjestelmiä ei hankita käyttöä varten vaan ennaltaehkäisyä varten. Vahva puolustus on paras tae sille, ettei Suomea koskaan testata tositilanteessa.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Luonnonvarakeskuksen tuoreet ennakkotiedot vahvistavat sen, mikä on täällä kyllä pitkään tiedetty: metsät ovat hiilinielu. Nyt käyty keskustelu ei johdu metsien äkillisestä muuttumisesta vaan laskentamenetelmien päivityksestä ja uudelleenlaskennasta. On totta, että metsien nettonielu on viime vuosina myös pienentynyt, mutta tämä ei poista metsien keskeistä roolia ilmastotyössä. Metsien kestävä hoito ja käyttö ovat ratkaisu, eivät ongelma. Metsäteollisuus on olennainen osa tätä kokonaisuutta. Puunjalostus ja pitkäaikaiset puutuotteet sitovat hiiltä vuosikymmeniksi ja korvaavat fossiilisia materiaaleja. Ilman vahvaa metsäteollisuutta ei ole myöskään aktiivista metsänhoitoa, hiilinieluja eikä aluetaloutta. Siksi kysyn ministeriltä: miten varmistetaan, että metsäteollisuuden toimintaedellytykset turvataan myös tulevaisuudessa kestävän metsänhoidon ja ilmastopolitiikan puitteissa?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos omastakin puolestani ministerille. — Olen samaa mieltä edustajien kanssa siitä, että tarvitaan maataloutta tukevaa politiikkaa. Orpon hallitus on vienyt ja vie eteenpäin useita konkreettisia toimia alkutuotannon ja ‑tuottajien vahvistamiseksi. Elintarvikemarkkinalain uudistuksilla parannamme viljelijän asemaa ja lisäämme valvontaa koko elintarvikeketjuun. Toinen näistä on tulossa piakkoin. Lunastuslain uudistus vahvistaa maanomistajien oikeuksia turvaamalla oikeudenmukaisemman korvaustason ja markkina-arvon ja siihen vielä 25 prosentin korotuksen. Yhden luukun lupamalli keventää byrokratiaa ja nopeuttaa investointeja maaseudulla. Finnveran mukaanotto maatalousrahastoon parantaa tilojen rahoitusmahdollisuuksia. Vesihuoltolain uudistus huomioi paremmin maaseudun olosuhteet, ja metsästyslain muutoksilla parannamme petopolitiikkaa ja tuotantoeläinten suojaa. — Jatkan tätä vielä seuraavassa puheenvuorossa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tässä metsästyslain muuttamisessa on kyse ennen kaikkea luottamuksesta, luottamuksesta siihen, että yhteiskunta kykenee hallitsemaan suurpetokantoja ennakoivasti eikä vasta silloin, kun vahingot tai konfliktit ovat syntyneet. Nykytilanteessa järjestelmä reagoi liian myöhään, kun hallittu kannansääntely ei ole ollut mahdollista. Ongelmat ovat kasautuneet paikallistasolle, maaseudulle, kotieläintiloille ja alueille, joissa ihmiset elävät arkeaan suurpetojen kanssa. Tämä ei ole kestävää luonnonsuojelua vaan konfliktien hallintaa jälkikäteen. Lakimuutos mahdollistaa sen, että päätöksiä voidaan tehdä tiedon, ei kriisitilanteiden pohjalta. Se vahvistaa viranomaisten toimivaltuuksia ja tuo ennustettavuutta niin luonnonsuojeluun kuin ihmisten turvallisuuteen. Samalla se turvaa sen, että suurpetokannat säilyvät vahvoina ja suotuisalla suojelutasolla.

Arvoisa puhemies! Edustaja Tynkkynen viittasi puheessaan työperäiseen maahanmuuttoon Aasiasta ja viimeaikaisiin kuvakohuihin. [Vasemmalta: Niinpä!] Siitä samaa mieltä, että emme näitä kyllä kaipaisi ja täällä olisi tärkeämpääkin tekemistä. Tulen Pohjanmaalta, Suomen viennin hermokeskuksesta, josta yritykset käyvät kauppaa lähes kaikkialle maailmaan. Kaikkien kanssa tullaan toimeen, Suomi kun elää viennistä. En usko, että yksittäiset kohut heikentävät Suomeen töihin muuttoa, mutta varmaa on, että ne eivät paranna meidän maakuvaamme tai tue yritystemme vientiponnisteluja, Suomi kun elää viennistä. — Kiitos. [Vasemmalta: Juuri näin! — Erinomainen puheenvuoro! — Totta joka sana!]

Arvoisa puhemies! Hallituksen ja opposition välinen ero on lopulta yksinkertainen. Meidän linjamme on tehdä vaikeat päätökset nyt, jotta Suomi voi pärjätä huomenna. Velkaantumisen taittaminen, kasvun vahvistaminen ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen kulkevat käsi kädessä. Toinen vaihtoehto olisi lykätä päätöksiä: kasvattaa syömävelkaa lasten piikkiin ja heikompiosaisten kustannuksella. Se tie on kuljettu loppuun, ja sen lasku on nyt pöydällä. Itse ajattelen niin, että se resepti, joka ei ole tuonut isänmaallemme talouskasvua ja vaurautta 15 vuoteen, on aika vaihtaa. [Antti Kurvisen välihuuto] Siksi kesällä 2023 päätimme yhdessä nykyisten hallituspuolueiden kanssa kääntää viimein Suomen suunnan. Tämä on usean vaalikauden urakka, mutta Suomella on kaikki edellytykset menestyä myös tulevina vuosina, kun pidämme pään kylmänä, katseen eteenpäin [Puhemies koputtaa] ja huolen toisistamme.

Kiitos, arvoisa puhemies! Jokainen euro, jonka me kansanedustajat lainaamme, on euro, jonka joku toinen maksaa huomenna. Usein se joku on lapsi, joka ei ole vielä edes syntynyt. Siksi tärkein tehtävämme on palauttaa vastuu Suomen talouteen. [Välihuuto keskeltä] Suomen talouden tilanne on ollut pitkään erittäin vaikea. Sen tunnustavat tänään lähes kaikki puolueet. Elämme aikaa, jossa turvallisuus maksaa ja aiemmin otettu velka maksaa. [Anne Kalmarin välihuuto] Kaikista eniten maksaisi kuitenkin vaikeiden päätösten lykkääminen. Arvoisa puhemies! Olemme joutuneet tekemään päätöksiä poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa. Venäjän hyökkäyssota, puolustusmenojen kasvu ja korkojen raju nousu ovat muuttaneet Suomen talouden reunaehdot pysyvästi. Näitä tosiasioita ei voi ohittaa, eikä niitä voi puhua toisiksi. Siksi Orpon hallitus on päättänyt toimia. Ei siksi, että se olisi helppoa, vaan siksi, että se on välttämätöntä. Velkaantuminen lastemme piikkiin on saatava loppumaan. Vastuun kantaminen tarkoittaa sitä, että vaikeita asioita ei kierretä. Euroopan komissio on esittänyt Suomen viemistä liiallisen alijäämän menettelyyn. Työttömyys on edelleen liian korkealla, ja talouskasvu on ollut paljon odotettua heikompaa. Näiden tosiasioiden on oltava lähtökohta päätöksenteolle. Tavalliselle ihmiselle on yhdentekevää, kenen toimesta näin on tapahtunut. Se, mikä merkitsee, on se, tehdäänkö tilanteelle nyt jotakin vai katsotaanko sivusta ja siirretäänkö vastuu taas eteenpäin. Me olemme päättäneet tehdä. Arvoisa puhemies! Yritykset uskaltavat investoida jälleen, ja puhtaan siirtymän investointeja toteutuu tänä vuonna ennätysmäärä. Teollisuuden aloilla tilaukset kasvavat, ja yhä useampi pk-yritys suunnittelee palkkaavansa uusia työntekijöitä. Työllisten määrä on jo kääntynyt kasvuun ja työpaikkoja syntyy erityisesti yrityksiin — aivan kuten pitääkin. Asuntomarkkinat ovat alkaneet elpyä. Ostovoima on palautumassa ensi vuonna viimein koronaa edeltävälle tasolle monen vuoden kuopan jälkeen, ja tavallinen suomalainen pärjää jälleen hieman paremmin arjessaan. Nämä eivät ole mielipiteitä. Nämä ovat merkkejä siitä, että suunta alkaa hiljalleen kääntyä. Hallituksen tehtävä on nyt varmistaa, että tämä käänne vahvistuu; että perheellä on varaa elää työstään; että yrittäjä uskaltaa investoida ja palkata; että nuorella on mahdollisuus siihen ensimmäiseen työpaikkaan. Siksi ensi vuonna työn verotus kevenee yli miljardilla eurolla kaikissa tuloluokissa. Valtaosa kevennyksistä kohdistuu pieni- ja keskituloisille. Työstä on jäätävä käteen enemmän. Se on meille arvovalinta. Uudistamme verotusta niin, että Suomeen kannattaa investoida, kasvaa ja tuoda osaamista. Houkuttelemme kansainvälisiä osaajia ja paluumuuttajia Suomeen, emme karkota heitä. Kevennämme aivan tavallisten suomalaisten maksamia perintö- ja lahjaveroja. Arvoisa puhemies! Työllisyys ei kasva käskemällä. Se kasvaa luottamuksesta ja rohkeudesta. Kun yrittäjällä on luottamusta tulevaisuuteen, yritys voi palkata uuden työntekijän. Kun epäonnistumisen riski ei ole kohtuuton, syntyy uusia työpaikkoja. Siksi olemme tehneet uudistuksia, joilla helpotetaan työllistymistä. Erityisen ylpeä olen päättämästämme työllistämissetelistä, joka avaa nuorillemme oven siihen aivan ensimmäiseen työpaikkaan, joka on usein niistä se kaikista tärkein. Samalla huolehdimme siitä, että Suomi ei säästä itseään hengiltä. Vahvistamme koulutusta kaikilla asteilla ja lisäämme panostuksia suomalaiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Sujuvoitamme luvitusta, jotta lupa-asioita ei vatvota vuosikausia, työt pääsevät alkamaan ja ihmiset töihin. Puramme kuuluisan sääntö-Suomen byrokratiaa ja parannamme yritysten rahoituksen saatavuutta. Näistä syntyy kasvu, joka kestää. Turvallisuudesta emme tingi. Panostamme puolustukseen ja arjen turvallisuuteen historiallisella tavalla. Se on kaiken muun perusta tällaisena epävakaana maailmanaikana. Ja ennen kaikkea panostamme sosiaali- ja terveyspalveluihin. Käytämmekin sotepalveluihin miljardeja euroja enemmän kuin tavallinen hallitus. Palveluita uudistetaan ja kehitetään, [Puhemies koputtaa] jotta ne toimivat paremmin ja ihmiset saisivat hoitoa silloin, kun sitä tarvitsevat. — Kiitos. [Timo Heinonen: Vaikuttava puhe, vasemmisto oli ihan hiljaa!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva metsästyslain muutos ei anna oikeutta ampua yhtään suurpetoa ilman asianmukaista säätelyä ja lupaa, vaikka täällä puheista niin voisi päätellä. Metsästyksessä tarvitaan jatkossakin pyyntilupa, ja se perustuu ministeriön asetuksissa määrättyihin kiintiöihin ja alueellisiin rajoituksiin. Asetukset laaditaan kantojen tilan ja alueellisten vaihtelujen perusteella, ja metsästys voidaan aloittaa vain siellä, missä kanta sen kestää. Jos kanta on pieni, metsästystä ei avata. Suden, karhun ja ilveksen osalta on havaittu käyttäytymistä, joka ei ole lajille normaalia, mikä johtuu osittain metsästyksen olemisesta tauolla. Ihmisarkuus puuttuu, mistä taas seuraa turvattomuutta sekä haittaa ihmisille ja kotieläimille: milloin hyökätään lampaiden, hevosten tai muiden kotieläinten kimppuun. Tämän lain myötä kannanhoidollinen metsästys voidaan toteuttaa koko Suomen alueella ja kaikille näille lajeille silloin, kun perusteet täyttyvät ja suotuisa suojelutaso säilyy. Saukko on taas sisältynyt lakiin vähintään vuodesta 2011. Emme valiokuntana tai puolueena edistä saukon metsästystä. [Krista Mikkonen: Helpotitte sitä!] Vaikka metsästyksen mahdollisuus laajenisi teoriassa koko maahan, ministeriö ei ole valmistelemassa tästä mitään asetusta. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain tarkoituksena ei ole suurpetojen metsästäminen metsästämisen vuoksi, vaan kantojen hallittu säätely. Tavoitteena on ehkäistä vahinkoja, turvata ihmisten ja kotieläinten turvallisuus sekä suojella omaisuutta tai mahdollistaa sen oman ammatin harjoittaminen siellä maaseudulla samalla huolehtien siitä, että suurpetokannat säilyvät oikeansuuntaisesti. Esimerkiksi valiokunnan kuulemisissa Poliisihallitus kertoi suurpetojen aiheuttavan noin 700 tehtävää vuodessa, mikä osaltaan kertoo siitä, miksi tämä laki on täällä salissa tänään. Arvoisa rouva puhemies! Suurpedot kuuluvat Suomen luontoon. On tärkeää todeta, miksi tähän lakimuutokseen on päädytty. Suden, karhun ja ilveksen kannat ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina, osin siksi, ettei kannanhoidollista metsästystä ole voitu toteuttaa luonnonsuojelujärjestöjen jatkuvien valitusten vuoksi. Kun asetuksia ei ole saatu voimaan, metsästystä ei ole voitu järjestää. Nyt tämän lain tullessa voimaan pyyntiasetukset tehdään ministeriön toimesta eikä niistä voi valittaa, mikä mahdollistaa suunnitelmallisen ja perustellun kannanhoidon Suomen suurpedoille. — Kiitos.