Laura Meriluoto

Arvoisa puhemies! Hallitus tuo liukuhinnalta tähän saliin esityksiä, joilla heikennetään vaikutusarvioiden mukaan erityisesti naisten työmarkkina-asemaa. Näin siitä huolimatta, että tiedämme, että jo nyt syrjintä on valitettavan yleistä esimerkiksi raskauteen liittyen, ja kuitenkin arvioiden mukaan silti haluatte sitä nyt helpottaa. Näitä haitallisia esityksiä kutsutte työllisyystoimiksi, vaikka niille tosiaan ei ole pystytty esittämään työllisyysvaikutusarvioita. Ensimmäisen työntekijän palkkaamista voitaisiin helpottaa oikeudenmukaisemmin esimerkiksi porrastamalla työnantajamaksuja tai antamalla niistä määräaikainen vapautus, kuten vasemmistoliitto on esittänyt, mutta kuitenkin tälle hallitukselle tuntuvat sopivan ainoastaan sellaiset keinot, joilla heikennetään työntekijöiden asemaa. No, kokoomukseltahan tätä tietysti osaa odottaa, mutta perussuomalaiset, oikeastiko teilläkin paras keksimänne ajatus työllisyyden lisäämiseksi tässä maassa on se, että varmistatte, että jatkossa on helpompi antaa työntekijöille potkuja? Eikö mitään parempaa löydy?

Arvoisa puhemies! Suomalaisen ruuantuotannon tulevaisuus ratkaistaan nyt. Nykyinen järjestelmämme, joka nojaa niin vahvasti eläintuotantoon, ei ole ekologisesti kestävä. Se kiihdyttää ilmastonmuutosta ja uhkaa juuri niitä elinolosuhteita, joihin ruuantuotantomme perustuu. [Juha Mäenpää: Höpö höpö!] Luonnonvarakeskuksen mukaan yli puolet ruokasektorin kasvupotentiaalista vuoteen 35 mennessä liittyy juuri kasviproteiineihin ja kasvimeijerituotteisiin. Tämä on tulevaisuuden mahdollisuus, ei uhka. Ekologisesti kestävä ruokajärjestelmä on myös kriisinkestävä ja huoltovarma. Näistä syistä kasvipohjainen ruoka ja kotimaiset kasviproteiinit on nostettava ruokamurroksen keskiöön. Valtion tehtävä on tukea viljelijöitä muutoksessa ja rakentaa yhdessä maanviljelijöiden kanssa reilua ja ekologisesti kestävää järjestelmää, joka turvaa kotimaisen ruuantuotannon, huoltovarmuuden ja tulevien sukupolvien elämän edellytykset.

Arvoisa puhemies! Lastensuojelun kokonaisuudistusta on odotettu pitkään, ja sitä ei nyt vielä tässä saada, vaan tämä on ensimmäinen osa. Oma huoleni koskee sitä, että tässä ei nyt kuitenkaan riittävästi lähdetä ratkaisemaan niitä isoja ongelmia, joita meillä taustalla on — riittämättömät resurssit ja repaleinen lainsäädäntö — vaan tässä lähdetään liikkeelle kurin ja kontrollin lisäämisestä, kun samaan aikaan tiedetään, että hyvinvointialueet kamppailevat isojen ongelmien äärellä, mitä tulee vaikka ennaltaehkäiseviin palveluihin ja muihin tällaisiin ei-lakisääteisiin palveluihin tai kevyempiin palveluihin, joilla kuitenkin tulisi pystyä estämään se raskaampien palveluiden tarve. Nyt meillä on vielä tulossa sosiaalihuoltoon ne sadan miljoonan euron leikkaukset. Ei vielä tiedetä, mihin se johtaa, mutta voi olla, että hankaloittaa lastensuojelun tilannetta entisestään. Toivoisinkin, että kiirehdittäisiin myös sitä kokonaisuudistusta, jotta päästäisiin pureutumaan tämän raskaan lastensuojelun tarpeiden taustalla oleviin syihin.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei ole tähän mennessä tuonut tänne saliin ainoatakaan lakia, jolla parannettaisiin sotepalveluiden tilannetta. [Välihuutoja oikealta] Päinvastoin, te, ministeri Juuso, vyörytätte tänne leikkauslakeja toisensa perään ja sen jälkeen sysäätte vastuuta hyvinvointialueille muun muassa siitä, että hoitohenkilöstöä irtisanotaan. Hallituksen esityksessä on laskettu vanhuspalveluihin tehtävien 50 miljoonan euron säästöjen syntyvän nimenomaan siten, että palveluista vähennetään 836 henkilöä. Eli te lisäätte teknologian käyttöä ja laskette saavanne siitä 50 miljoonan euron säästöt, koska sen myötä voidaan vähentää henkilökuntaa. [Kokoomuksen ryhmästä: Ei pidä paikkaansa!] Kai te, ministeri, sentään sen myönnätte, että jos te tuotte eduskuntaan säästölakeja, joiden säästöt perustuvat nimenomaan siihen, että henkilöstöä irtisanotaan, niin silloin vastuukin niistä irtisanomisista on teidän?

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, jos olisin teidän asemassanne, en ehkä ensi yönä nukkuisi kovin hyvin. Nimittäin huomenna tosiaan vietetään Suomessa Asunnottomien yötä, ja te olette kirjoittamassa todella surullista lukua Suomen historiaan näiltä osin. Te olette vastuussa sosiaaliturvaleikkauksista, joilla syöstään yli 100 000 ihmistä köyhyyteen, heidän joukossaan 31 000 lasta. Te olette vastuussa niistä massiivisista sosiaali- ja terveyspalveluleikkauksista sekä järjestöleikkauksista, joiden seurauksena on yhä vaikeampaa saada apua, kun muut turvaverkot pettävät. Te olette vastuussa siitä, että asunnottomuus on kääntynyt Suomessa kasvuun ensimmäistä kertaa 12 vuoteen. Ennakkotietojen perusteella asunnottomuus tulee myös tänä vuonna kasvamaan, pääasiassa hallituksen tekemien leikkausten vuoksi. Pääministeri Orpo, te sanoitte hallituskautenne alussa, että kellekään ei tulla hallituksen päätöksillä aiheuttamaan kohtuuttomia tilanteita. Nyt kysyn teiltä: onko asunnottomuus mielestänne aivan kohtuullinen ja hyväksyttävä tilanne?

Arvoisa puhemies! Selonteko mainitsee myös pahentuneen huumetilanteen. Viime viikolla Helsingin Sanomat kertoi tutkijoiden ja päihdetyöntekijöiden yksimielisestä viestistä. Suomessa on jo vuosia jatkunut huumeongelma, jossa alfa-PVP on vain jäävuoren huippu. Poliitikoille on pitkään ehdotettu toimia, jotka auttaisivat tilanteeseen, mutta asiantuntijoita ei kuunnella. Päihdekuntoutusta on tarjolla yhä vähemmän, vaikka ongelmakäyttäjien määrä kasvaa, ja soteleikkaukset pahentavat tilannetta entisestään. Valistus, poliisien lisääminen ja rangaistukset eivät auta, kun hoitoon ei pääse edes silloin, kun sinne haluaisi. Tilanne ei myöskään korjaannu, ellei päihdeongelmien juurisyihin puututa. Mitä enemmän pahoinvointi ja eriarvoistuminen suomalaisessa yhteiskunnassa kasvavat, sitä enemmän myös päihdeongelmat lisääntyvät, ja tähän suuntaan hallituksen politiikka valitettavasti maatamme vie. Kysyisin vielä ministeriltä: miten te näette näiden hallituksen massiivisten leikkausten vaikutukset huumetilanteeseen Suomessa?

Arvoisa puhemies! Turvallisuudesta huolehtiminen on valtion ydintehtävä. Kaikkialla Suomessa jokaisen on voitava luottaa siihen, että apua on saatavilla ja rikoksenuhrit saavat oikeutta. Turvallisuus ei kuitenkaan synny pelkästään viranomaisten resursseista tai toimivaltuuksista. Siksi ihmettelen, että tässä selonteossa ei mainita kertaakaan sanaa ”eriarvoisuus”. Selonteossa ei mainita kertaakaan perusoikeuksia tai ihmisoikeuksia. Selonteko ei puhu sanaakaan yhdenvertaisuudesta tai tasa-arvosta. Eriarvoisuuden vähentäminen ja syrjäytymisen ehkäisy kun kuitenkin ovat keskeisiä tapoja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta. Ikävä kyllä Orpon ja Purran hallituksen politiikka lisää eriarvoisuutta. Kun toimeentulo horjuu ja tulevaisuus huolettaa, horjuu myös perusturvallisuus ja luottamus yhteiskuntaan. Kun sosiaaliturvaleikkaukset sysäävät 31 000 lasta köyhyyteen, ei perheitä lohduta, että poliiseja lisätään, viranomaisten toimivaltuuksia lisätään tai rangaistuksia kovennetaan. Arvoisa puhemies! Selonteko nostaa nuoriso- ja jengirikollisuuden jopa sisäisen turvallisuuden keskeisimmäksi kysymykseksi. Yksikään nuori ei saisi ajautua vakavan rikollisuuden pariin. Toisaalta epämääräinen puhe ja käsitteiden sekoittaminen ei auta yhtäkään nuorta. Nuorisorikollisuuden ja katujengien väliin ei voi laittaa yhtäsuuruusmerkkiä. Erilliset ilmiöt vaativat erilaisia keinoja. Selonteko tunnistaa moniammatillisuuden merkityksen. Hallitus on kuitenkin keskittynyt kriminaalipolitiikassaan rangaistusten koventamiseen, ja rikosten ehkäisyssä se on kallis ja tehoton tie. Vaikka selonteko huomioi esimerkiksi Ankkuri-toiminnan vaikuttavana keinona, on huolestuttavaa, että Helsingin poliisissa tuloksia tuottanut ennalta estävä toiminto on ajettu alas. Kun poliitikot vaativat kovempia otteita, ei aidosti vaikuttaville keinoille näytä jäävän tarpeeksi tilaa. Arvoisa puhemies! Suojelupoliisi on pitkään varoittanut äärioikeistolaisesta terrorismista vakavimpana terrorismiuhkana radikaali-islamin ohella. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Etnonationalismiin ja väestönvaihtoteoriaan liittyviä terrori-iskuja on nähty useissa länsimaissa, ja Suomessakin on nähty aseelliseen toimintaan valmistautuneita äärioikeistoryhmiä. Oikeudessa on käsitelty myös yksittäisiä tekijöitä, ja oma puolueenikin on joutunut valepommilähetysten kohteeksi. Vaikka selonteko käsittelee ääriliikkeitä, ei niiden polttoaineena toimivaa rasismia juuri mainita. Vaikka polarisaation kasvu ohimennen mainitaan, ei edellisestä selonteosta poiketen myöskään viharikoksia käsitellä tässä selonteossa. Yhteiskunnassa arkipäiväistyvä rasismi vaikuttaa liian monen Suomessa elävän jokapäiväiseen turvallisuudentunteeseen, ja tämän selonteko sivuuttaa. Arvoisa puhemies! Ei yllätä, että tämä hallitus esittää maahanmuuton keskeisenä sisäisen turvallisuuden uhkana ja ennen kaikkea kielteisessä valossa, mutta, arvoisa hallitus, kyllähän Suomi tarvitsee maahanmuuttoa. Maahanmuuton käsittely ensi sijassa ja yleisesti ongelmana osuu väärään maaliin ja leimaa ihmisiä, jotka haluavat elää turvassa aktiivisena osana suomalaista yhteiskuntaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Milan Jaff!] Arvoisa puhemies! Selonteko muistuttaa, että Suomessa on edelleen epätodennäköistä joutua yleisellä paikalla satunnaisen väkivallan kohteeksi. Muistutus on paikallaan, kun julkisesta keskustelusta voi saada muunkin kuvan. Vaikka selonteon tilannekuva on melko realistinen, olisi sisäistä turvallisuutta paikallaan käsitellä monipuolisemmin. Turvallisuus vaatii sitä, että jokainen pidetään mukana, että jokaisen osallisuudesta huolehditaan eikä mitään ryhmää suljeta ulkopuolelle. Selontekoa lainaten: ”Kansalaisten luottamus demokratiaan, yhteiskunnan instituutioihin ja muihin ihmisiin suojaa yhteiskuntaa haavoittuvuuksilta ja ylläpitää henkistä kriisinkestävyyttä.” Kriisien aikana perinteinen turvallisuuspuhe on huudossa ja poliitikkojen on helppo vaatia kovia otteita. Turvallisuutta puolustetaan kuitenkin myös eriarvoisuutta torjumalla. Yhteiskunnan turvallisuutta on se, että Suomi on huomennakin demokraattinen, ihmisoikeuksia kunnioittava hyvinvointivaltio ja oikeusvaltio. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! On varmaan jo aika laajasti tunnustettu periaate, että Suomen ei tule viedä puolustustarvikkeita maihin, jotka käyvät hyökkäyssotaa, loukkaavat humanitaarista oikeutta tai syyllistyvät systemaattisiin ihmisoikeusloukkauksiin. Asekauppaa koskevan valvonnan ei tulisi kuitenkaan rajoittua pelkästään vientiin, myös puolustusmateriaalin tuonnin on täytettävä samat kriteerit. Asehankintojen tulee olla linjassa kansainvälisen oikeuden, ihmisoikeuksien ja humanitaaristen periaatteiden kanssa. Tässä yhteydessä on tosiaan välttämätöntä nostaa esiin Suomen asekauppa Israelin kanssa. Suomi ei voi olla osa järjestelmää, joka tukee kansainvälisen oikeuden vastaista miehitystä tai sotatoimia, joiden seurauksena siviilejä kuolee Gazassa päivittäin. Asekauppa Israelin kaltaisen valtion kanssa ei ole vain eettinen vaan myös turvallisuuspoliittinen ongelma. Asehankinnat Israelista eivät ole kertaostoja vaan vaativat myöhemmin lisätilauksia ja järjestelmien päivityksiä. On kestämätöntä rakentaa tällaista riippuvuutta maahan, joka rikkoo kansainvälistä oikeutta ja jonka pääministeristä kansainvälinen rikostuomioistuin on antanut pidätysmääräyksen. Se ei ole oikein, eikä se ole myöskään Suomen turvallisuuspoliittinen etu. Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä on hyvä muistaa sekin, että Israelin toteuttaman kansanmurhan välineiksi on viety aseita, joilla on Suomi-kytkös. Suomen valtion enemmistöomistuksessa oleva Patria omistaa puolet Nammosta, jonka yhdysvaltalaisen tytäryhtiön valmistamia aseita Israel on käyttänyt Gazassa. Edustaja Minja Koskela jätti tästä taannoin kirjallisen kysymyksen omistajaohjausministeri Strandille, mutta vastauksen perusteella ministeri nostaa tässä kätensä pystyyn. Eikö omistajaohjauksen tosiaan tulisi pyrkiä vaikuttamaan siihen, ettei Suomen valtioon kytköksissä olevan yhtiön aseita päädy Israelin armeijan käyttöön? Arvoisa puhemies! Suomen on aika ryhdistäytyä ja alkaa kantaa aitoa globaalia vastuuta myös asekauppojen saralla. Tämä nyt käsiteltävä kansalaisaloite tähtää juuri tähän, ja kiitän lämpimästi aloitteen laatijoita sekä sen allekirjoittajia. He ovat tehneet mielestäni erittäin hyvää ja erittäin tärkeää työtä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Orpon ja Purran hallitus on tosiaan epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan. Isoista lupauksista huolimatta Suomen talous ei ole lähtenyt kasvuun, ja nyt käsiteltävän lisätalousarvion mukaan hallitus ottaa tänä vuonna lähes miljardi euroa enemmän velkaa kuin oli budjetoitu. Samalla työttömyysluvut ovat paisuneet koko hallituskauden ajan, ja pitkäaikaistyöttömyys hipoo jo 1990-luvun laman jälkeisiä ennätyksiä. Hallituksen niin kutsutut työllisyystoimet perustuvat ihmisten köyhdyttämiseen, ja lopputulokset ovat kyllä surullisia. Asunnottomien määrä kasvaa, leipäjonot pidentyvät, ja ihmisten ahdinko syvenee monella eri tavalla. Samalla hallitus on päättänyt tehdä miljardiluokan loven valtion tulopohjaan keventämällä rikkaiden ja suuryritysten verotusta. Tämä ei ole inhimillisesti järkevää politiikkaa sen enempää kuin taloudellisesti järkevää politiikkaa, ja sen vuoksi kannatan edustaja Sarkkisen tekemää epäluottamusehdotusta.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys metsävähennyksen korottamisesta on sekä taloudellisesti että ekologisesti haitallinen. Ei ole myöskään järin oikeudenmukaista lisätä verotukea niille, joilla jo on varallisuutta, samalla kun leikataan pienituloisilta ja hyvinvointipalveluista. Hallituksen esitys on vakavassa ristiriidassa Suomen ilmastolain sekä hiilineutraalisuustavoitteen kanssa. Korotettu metsävähennys lisää kannusteita hakkuille aikana, jolloin meidän pitäisi päinvastoin suojella metsiämme ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden vuoksi. Lisäksi valtio menettää esityksen myötä yli 30 miljoonaa euroa verotuloja, summan, joka voitaisiin käyttää esimerkiksi koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Arvoisa puhemies! Näin ollen kannatan edustaja Hopsun tekemiä ehdotuksia, jotka sisältävät ilmaston, luonnon ja julkisen talouden kannalta järkevän esityksen laskea metsävähennyksen yläraja 50 prosenttiin.

Arvoisa puhemies! Opetus- ja kulttuuriministeriön virastouudistus on iso ja merkittävä. Muutoksen onnistumiseen liittyy paljon odotuksia, mutta myös perusteltua huolta. Teen vastalauseen mukaiset muutosesitykset, jotka koskevat Opetushallituksen johtokuntaa sekä Taide- ja kulttuuriviraston tehtäviä. Katsomme, että johtokunnan tehtäviä ja päätösvaltaa ei pitäisi rajata nykyisessä hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla. Taide- ja kulttuuriviraston tehtäviin tulisi mielestämme lisätä taiteen ja kulttuurin kansainvälistymisen edistäminen sekä taiteilijoiden toimeentuloedellytysten edistämiseen osallistuminen.

Arvoisa puhemies! Täällä yritetään maalata mustaa valkoiseksi, mutta tosiasia on, että Orpon ja Purran hallitus on epäonnistunut kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissaan ja nyt uusilla päätöksillään todennäköisesti vain kasvattaa valtionvelkaa entisestään, vaikka velkaantumisen lopettamisen piti olla hallituksen kärkihanke. Myös julkisen talouden suunnitelmasta saatu asiantuntijapalaute on ollut murskaavaa, eikä suotta. Näyttääkin siltä, että muun muassa sosiaali‑ ja terveyspalveluihin, koulutukseen ja pienituloisiin kohdistuneiden leikkausten yksi keskeinen tavoite on ollut mahdollistaa rikkaille tehtävät veronkevennykset. Alijäämän ja velan kasvattamista hallitus ei ainakaan selvästi pelkää. Arvoisa puhemies! Samalla, kun hallitus keventää rikkaiden verotusta, se jatkaa leikkauksia sosiaaliturvaan, koulutukseen ja hyvinvointipalveluihin. Leikkaamalla kuntien valtionosuuksista hallitus leikkaa varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toisen asteen koulutuksesta. Nämä leikkaukset vaarantavat myös yhden tämän hallituskauden tärkeimmistä uudistuksista eli oppimisen tuen uudistamisen. Korkeakoulujen perusrahoitukseen on tulossa yhteensä melkein 120 miljoonan euron leikkaukset. Julkisen talouden suunnitelma pitää sisällään 100 miljoonan euron leikkaukset sosiaalihuoltoon, joiden kohdentamisesta ei edelleenkään ole tietoa. Lisäksi hallitus valmistelee leikkauksia muun muassa vammaispalveluihin sekä vanhusten kotihoitoon. Leikkaus on tulossa myös toimeentulotukeen, siis viimesijaiseen sosiaaliturvaan, samalla, kun työttömyys on kasvanut valtavasti ja muut sosiaaliturvaleikkaukset lisäävät toimeentulotuen saajien määrää. Hallitus siis maksattaa politiikkansa totaalisen epäonnistumisen vaikeimmassa asemassa olevilla suomalaisilla. Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunnassa kuulimme lukuisia ansiokkaita asiantuntijalausuntoja julkisen talouden suunnitelmasta. Näistä esimerkiksi vanhusasiavaltuutetun lausunto oli hyytävää luettavaa. Valtuutettu kertoo, että kaikkein pienituloisimpien iäkkäiden määrä Suomessa on kasvanut ja asunnottomia iäkkäitä on pitkän ajan jälkeen jälleen. Sosiaali‑ ja terveysministeriön arvion mukaan hallituksen päätetyt ja esitetyt leikkaustoimet kasvattavat pienituloisimpien iäkkäämpien määrää. Yhteisvaikutukseltaan arviolta 15 000 uutta iäkästä henkilöä putoaa kaikkein pienituloisimpaan väestöryhmään. Vanhusasiavaltuutettu on huolissaan myös iäkkäiden sosiaali‑ ja terveyspalveluihin kohdistettavista leikkauksista ja toteaa, että säästösuunnitelmat ovat iäkkäiden oikeuksien näkökulmasta huolestuttavia. Kotihoitoa muutetaan nykyistä enemmän etäkotihoidoksi ja ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoitusta lasketaan vielä nykyistä matalammaksi. En ymmärrä, miten kukaan hallituspuolueiden edustaja voi pitää tällaista politiikkaa inhimillisenä. Arvoisa puhemies! Olen lukuisten muiden suomalaisten tavoin hyvin turhautunut ja surullinen siitä, mitä tämä hallitus on tehnyt ja aikoo tehdä Suomelle ja suomalaisille. Pitkäaikaistyöttömyys lähenee lama-ajan tasoa. Lapsia tippuu köyhyyteen, vanhuksia tippuu köyhyyteen. Ihmiset menettävät kotejaan, leipäjonot kasvavat, jopa viimesijaista sosiaaliturvaa heikennetään. Tämä on seurausta hallituksen sokeasta uskosta omaan oikeistolaiseen ideologiaansa, siihen, että jos vain otetaan rahaa köyhiltä ja annetaan sitä rikkaille, niin kyllä se talous siitä lähtee kasvuun; jos vain leikataan sosiaaliturvaa ja ajetaan ihmisiä taloudelliseen ahdinkoon, niin kyllä heille jostain ilmestyy työpaikka; jos leikataan terveydenhuollosta, niin kaipa ihmiset sitten tajuavat olla sairastumatta. Mutta kuten kaikki tiedämme, tämä resepti ei ole toiminut. Hallituksen olisikin viimeistään nyt aika ottaa laput pois silmiltä ja kuunnella — jos ei oppositiota, niin edes asiantuntijoita. Arvoisa puhemies! Muun muassa edellä mainituin perustein kannatan edustaja Sarkkisen tekemää esitystä.

Arvoisa puhemies! Hallitus asetti tavoitteekseen Suomen velkasuhteen vakauttamisen hallituskauden loppuun mennessä. No, tämä ei tosiaan tule toteutumaan. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde jatkaa kasvuaan hallituskauden loppuun saakka eikä siis vakaudu. No, kun maalia ei synny, hallitus päätti siirtää maalitolppia. Uusi tulkinta on, että velkasuhteen vakauttaminen tarkoittaa velkasuhteen kasvun pysähtymistä yhdeksi vuodeksi, ja tämä tehdään vippaamalla miljardin edestä työntekijöiden eläkerahoja Valtion Eläkerahastosta. Eikö, arvoisa hallitus, tämä ole älyllisesti hieman epärehellistä? Ja samalla kun olette epäonnistuneet talouspolitiikassanne, olette aiheuttaneet suomalaisessa yhteiskunnassa valtavaa inhimillistä vahinkoa. Lisäätte suomalaisten eriarvoisuutta ja ahdinkoa saavuttamatta mitään julkilausuttuja tavoitteitanne. Te esitätte, että tekisitte järkivalintoja, mutta kylmiä arvovalintoja nämä ovat.

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on epäonnistumassa täysin. Kaikissa keskeisissä talouspolitiikan tavoitteissa ollaan epäonnistumassa. Isoista lupauksista huolimatta Suomen talous ei ole lähtenyt kasvuun, ja nyt käsiteltävän lisätalousarvion mukaan hallitus tosiaan ottaa tänä vuonna lähes miljardi euroa enemmän velkaa kuin alun perin oli budjetoitu. Samalla työttömyysluvut ovat paisuneet koko hallituskauden ajan ja pitkäaikaistyöttömyys hipoo jo 1990-luvun ennätyksiä. Asunnottomien määrä kasvaa, leipäjonot kasvavat, lapsia tippuu köyhyyteen, vanhuksia tippuu köyhyyteen, ja niin edelleen. Arvoisa ministeri Purra, olisikin mielenkiintoista kuulla, millä kaikilla mittareilla teidän mielestänne hallituksen talouspolitiikka on ollut onnistunutta ja kenen etua te olette onnistuneet ajamaan.

Arvoisa puhemies! Israel toteuttaa Gazassa hirmutekoja, joille ei näy loppua, päinvastoin. Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön työntekijät kertovat aliravitsemusta sairastavien potilaiden määrän kasvaneen Gazassa 32 prosenttia toukokuun ensimmäisen kahden viikon aikana. Järjestön työntekijät kertovat näkevänsä Gazan sairaaloissa yhä enemmän palovammapotilaita, joista suuri osa on lapsia. YK on varoittanut, että 14 000 vauvaa on vaarassa kuolla nälkään, ja nyt voimiensa tunnossa oleva Israel suunnittelee väestön pakkosiirtoa. Arvoisa pääministeri, tietäessämme kaiken tämän ihmettelen, miten Suomen hallitukselle näyttää olevan edelleen niin äärimmäisen vaikeaa yksimielisesti ja yksiselitteisesti tuomita gazalaisten kansanmurha, saati sitten ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin Israelin painostamiseksi esimerkiksi kieltämällä Israelin laittomasti miehitetyiltä alueilta peräisin olevien tuotteiden maahantuonti tai lopettamalla asekauppa Israelin kanssa.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jo tähän mennessä leikannut 120 miljoonaa euroa ammatillisesta koulutuksesta ja nyt leikkaa pysyvästi 65 miljoonaa euroa korkeakoulujen perusrahoituksesta. Tätä ei mikään kertaluontoinen panostus paikkaa. Leikkaukset kuntien valtionosuuksista ovat leikkauksia kuntien sivistyspalveluista, sillä nämä palvelut muodostavat valtaosan kuntien menoista. Te siis heikennätte merkittävästi esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen rahoitusedellytyksiä. Leikkauksenne myös vaarantavat yhden tämän kauden tärkeimmistä uudistuksista eli oppimisen tuen uudistuksen. Sitten kuitenkin toistelette täällä sitä, että perusopetuksesta ei leikata. Tosiasiassahan tässä on kyse vain siitä, että laitatte vastavalitut kuntapäättäjät siivoamaan omia sotkujanne ja tekemään nuo perusopetusleikkaukset puolestanne.

Arvoisa puhemies! Hallitus päätti tässä tulonjakoriihessään laskea roimasti kaikkein suurituloisimpien verotusta. Kun tavalliset suomalaiset kamppailevat esimerkiksi sosiaaliturvaleikkausten keskellä, hallitus antaa veronkevennyksiä kaikkein rikkaimmille. Päätöksenne laskea korkeinta marginaaliveroastetta hyödyttää vain yli 96 000 euroa vuodessa tienaavia. Ei siis ole mikään ihme, että kansalaisetkin ovat nämä päätöksenne jo tyrmänneet. Pääministeri Orpo ja ministeri Purra, onko teidän mielestänne oikein, että samaan aikaan kuin pienituloisilta leikataan ja hoitojonoissa odotetaan kuukausia, suurituloiset saavat lisää rahaa taskuihinsa? Eikö tämä jos mikä ole luokkapolitiikkaa? Suurituloisia kannustetaan veronkevennyksillä, pienituloisia leikkaamalla. Ei tätä maata ole rakennettu hyväosaisten etua ajamalla, eikä sitä sillä myöskään pelasteta.

Arvoisa puhemies! ”Nyt on aika lopettaa velaksi eläminen”, kuului kokoomuksen iskulause viime eduskuntavaaleissa. Tämän lupauksen siivittämänä kokoomus pääsi muodostamaan nykyisen hallituksen, ja tähän julkilausuttuun tavoitteeseen etenkin perussuomalaiset ovat innolla tarttuneet. Kansalle on väitetty, että jotta velaksi eläminen saataisiin loppumaan, on aivan pakko leikata työttömiltä, pakko leikata sairailta, pakko leikata vanhuksilta ja vammaisilta, pakko leikata opiskelijoilta ja syrjäytymisvaarassa olevilta nuorilta. Valtiovarainministeri Purran mukaan tässä on nyt uusi normaali. Leikkausten kohteena olevien kansalaisten on pakko kärsiä ja hyväksyä tilanne, sillä muuten ei velkalaiva käänny. Arvoisa puhemies! Kahden vuoden ajan meille on kerrottu tarinaa siitä, kuinka näitä leikkauksia on pakko tehdä, koska Suomen rahat ovat loppu, kuinka laarin pohjaltakaan ei enää euroja löydy, vaikka kuinka on kaiveltu. Niinpä pari viikkoa sitten moni varmasti yllättyi, kun hallitus ilmoitti yömyöhään puoliväliriihen tiedotustilaisuudessa, että Suomella on sittenkin rahaa. Yhtäkkiä sitä rahaa on miljardikaupalla jaettavaksi rikkaille ja suuryrityksille. Velkaantuminenkaan ei ole mikään ongelma, kunhan velkaa otetaan rikkaiden rikastuttamiseksi. Viimeistään tuon tiedotustilaisuuden myötä lienee käynyt kaikille selväksi, että Orpon ja Purran hallituksen politiikassa ei koskaan ole ollut kyse velkaantumisen taittamisesta tai hyvinvointivaltion pelastamisesta. Kyse on köyhiltä ottamisesta ja rikkaille antamisesta, julkisten palveluiden murentamisesta ja tulonsiirrosta yksityiselle sektorille, työntekijöiden aseman polkemisesta ja suuryritysten palvelemisesta. Hallituksen oikeistolaisen ideologian mukaan rikkaat ansaitsevat rikkautensa ja köyhät köyhyytensä. Viis siitä, että Suomessa on nyt 270 000 työtöntä ja vain 46 500 avointa työpaikkaa. Viis siitä, että Suomessa yhä useampi ihminen on nyt koditon hallituksen politiikan seurauksena. Ja viis siitä kasvavasta määrästä lapsia Suomen leipäjonoissa. Ehkä se on juuri sitä toimeliaisuutta, mitä hallitus pyrkii lisäämään. Arvoisa puhemies! Te taisitte hallituksessa kuvitella, ettemme osaisi laskea, millaisen loven miljardien veroalet tulevat Suomen talouteen jättämään, tai ettemme osaisi laskea, kuinka paljon ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poisto vähentää liittoon kuuluvien tuloja. Luulitte kai, ettemme osaa ynnätä, että jos koulutuksesta leikataan satoja miljoonia pysyvästi, eivät kertapanostukset tilannetta pelasta. Mutta kyllähän me osaamme. Siksi hallituksen politiikalle ei löydy sen enempää vasemmistoliiton kuin kansankaan tukea. Helsingin Sanomien tuoreessa kyselyssä vain joka viides kannatti yhteisten rahojen kaatamista Orpon ja Purran malliin rikkaiden taskuun. Jopa kokoomuksen kannattajista lähes kolmannes pitää hallituksen veronkevennysten kohdentamista vääränä. Arvoisa puhemies! Toisin kuin hallitus, me vasemmistoliitossa tunnistamme sen aidon hädän, mitä ihmiset kokevat arjessaan tämän hallituksen lukemattomien leikkausten seurauksena. Me ymmärrämme, etteivät 270 000 työtöntä voi kaikki mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan. [Ben Zyskowicz: Luvut ovatkin staattisia, eikö niin?] Tiedämme, ettei Suomea saada nousuun leikkaamalla koulutuksesta eikä Suomen velkaantumista saada taitettua leikkaamalla ensin pienituloisilta ja sitten jakamalla veronalennuksia rikkaille. Siksi me julkaisimme juuri oman vaihtoehtomme hallituksen niin kutsutuille kasvutoimille. Vasemmistoliiton kasvusuunnitelma pohjaa siihen periaatteeseen, että talouden pitää palvella ihmistä ja hyvinvointia, eikä toisinpäin. Suunnitelmamme perustuu muun muassa kotimaisen kysynnän vahvistamiseen, suhdanteita tasoittavaan finanssipolitiikkaan, tuottavuuden kasvattamiseen ja aktiiviseen teollisuuspolitiikkaan. Arvoisa puhemies! Nyt on aika lopettaa ihmisten eriarvoistaminen ja aika ryhtyä kulkemaan kohti uudenlaista taloutta, jonka keskiössä on ihmisten, luonnon ja ilmaston hyvinvointi. Toivon siis, että perehdytte huolella tarjoamaamme vaihtoehtoon. Vielä ehtii muuttaa suuntaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen keskeinen uskonkappale on ollut, että työllisyys paranee sosiaaliturvaa leikkaamalla ja työntekijöitten asemaa heikentämällä. Tällä olette perustelleet niitä valtavia sosiaaliturvaleikkauksia, joilla lisäätte eriarvoisuutta ja köyhyyttä yhteiskunnassamme ennennäkemättömällä tavalla. Luvatuista 100 000 uudesta työpaikasta ei kuitenkaan näy jälkeäkään, vaan tähän tavoitteeseen on nyt matkaa 150 000 työpaikkaa. Silti jatkatte samalla linjalla ja olette nyt päättäneet kiristää työttömiin kohdistuvia sanktioita. Jatkossa jo yksittäisestä inhimillisestä virheestä seuraisi työttömyysturvan menettäminen määräajaksi. Kun sanktioita kiristetään, yhä useampi tippuu toimeentulotuen varaan ja palveluiden ulkopuolelle. Ei tämä tule työllistämään ainoatakaan ihmistä, vaan ainoastaan syrjäyttämään. Kysyisin hallitukselta: uskotteko te oikeasti tällaisten toimien lisäävän työllisyyttä, vai olisiko aika kokeilla esimerkiksi kannustamista vaikkapa palauttamalla työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat?

Arvoisa puhemies! Yhdysvalloilla on historiallisesti ollut tärkeä rooli maailmantalouden kysynnän ylläpitäjänä. Trumpin hallinnon ennakoimaton politiikka on kuitenkin osoittanut, että taloudellista riippuvuutta Yhdysvalloista on vähennettävä. Suomen talouden merkittävin ongelma on jo pitkään yritysbarometrien mukaan ollut liian vähäinen kysyntä, ja tätä kysyntäongelmaa on yhä vaikeampi ulkoistaa ulkomaille, emmekä voi rakentaa talouskasvuamme vain viennin varaan. Nyt jos koskaan tarvitsemme kotimaista ja eurooppalaista kysyntää. Hallitus on haitannut tätä kotimaista kysyntää esimerkiksi heikentämällä pienituloisten ostovoimaa ja korottamalla arvonlisäveroa. Niinpä kysyisinkin teiltä, arvoisa pääministeri: aiotteko arvioida aiempia päätöksiänne uudelleen nyt, kun tilanne maailmalla on näin rajusti muuttunut?