Anna-Kristiina Mikkonen

Arvoisa puhemies! Kansallisen ruokastrategian neljä päämäärää, kannattavuus ja reiluus, huoltovarmuus, luonnon kantokyky sekä ruokakulttuuri ja hyvinvointi, ovat erinomaisen kannatettavat ja tavoiteltavat päämäärät. Meille itäsuomalaisille gastronomia on arjen ylellisyyttä, tarjoavathan metsät ja järvet meille maailman puhtainta ruokaa. Idässä pöydässä on aina tilaa vieraille, koska onhan ruoka itäsuomalaisille kunnia-asia. Saimaan alueelle — Etelä-Savo, Etelä- ja Pohjois-Karjala — myönnettiin vuonna 2024 kansainvälisesti arvostettu Euroopan gastronomia-alueen titteli, jonka soisi toki yhä tuovan ainutlaatuista ruokakulttuuriamme näkyväksi kansainvälisesti. Kysynkin ministeriltä: miten voisimme edistää suomalaista ruokakulttuuria edelleen maailmalla? Kestävä ja kannattava ruokahuolto on huoltovarmuuden ja yhteiskunnan vakauden perusta. Ranskassa peräti maatalousministeriön nimeen on huoltovarmuushengessä lisätty elintarvikeriippumattomuus, -omavaraisuus.

Arvoisa puhemies! Tänään Eduskuntatalon portailla mieltään osoittivat Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson edustajat, jotka ovat huolissaan hyvinvointialueiden rahoituspohjan huonosta tilanteesta, sen korjaamisen puolesta. Kaakkois-Suomessahan väestö vanhenee, sairastavuus lisääntyy ja samaan aikaan VM:n säästöpaineet johtavat lyhytnäköisiin säästötoimiin ja palvelujen saatavuuden heikkenemiseen. Alueiden eriytyminen siis näkyy ja kiihtyy entisestään Suomessa. Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan arviointineuvosto on todennut, että hallitus ei tule saavuttamaan sen tärkeintä tavoitetta eli velkaantumisen taittamista. Yhdeksi tärkeimmäksi syyksi tähän kerrotaan olevan kuluttajien jatkuva epävarmuus. Kasvu ei käynnisty, ja työllisyys ei kohene.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on tosiaan hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2025 toiseksi lisätalousarvioksi. Ajattelin tässä käyttää yleispuheenvuoron liittyen talouspolitiikkaan. Orpon hallituksen ensimmäisen kahden vuoden aikana kasvussahan ovat olleet lähinnä vain työttömyys, konkurssit ja velka, mikä johtuu kasvu‑ ja työllisyyspolitiikan epäonnistumisesta. Talous‑ ja työllisyyspolitiikan maksajiksi joutuvat tavalliset suomalaiset, joiden palveluita on leikattu, ja kokonaisveroaste on noussut korkeimmalle tasolle kymmeneen vuoteen. Kaksi vuotta olemme kuulleet väittämiä siitä, että on välttämätöntä leikata palveluista ja pienituloisilta lapsiperheiltä, eläkeläisiltä ja työntekijöiltä toimeentuloa. Kaikki tämä on ollut välttämätöntä, vaihtoehtoja ei ole ollut, ja rahat ovat olleet loppu. Nyt rahaa sitten kuitenkin on. Sitä löytyi jopa kaksi miljardia veronkevennyksiin, ja muun muassa eläkerahastoista otettiin pikavippi, mikä on kestämätöntä talouspolitiikkaa. Hallituksen suulla puhutaan myös keskiluokalle painotetuista veronkevennyksistä, joita voi pitää kyseenalaisina, koska jos mukaan lasketaan erityisesti keskiluokkaan kohdistuvat veronkorotukset, ei alle 9 000 euroa kuukaudessa ansaitseville jää juuri mitään käteen. Arvoisa puhemies! Tämä lisätalousarvion veroennuste on tyly. Verotuloille ennakoidaan lähes puolen miljardin romahdusta, ja verotuloennuste tippuu arvio arviolta. Verotulojen jatkuva romahtaminen kertoo karusti talouspolitiikan epäonnistuneesta suunnasta. Ensinnäkin vuoden päästä varakkaille velaksi annetaan veronalennuksia. Ne eivät suurinta osaa palkansaajista lohduta, koska heidän veroalensa viedään piiloveronkorotuksilla ja nousevilla työttömyysvakuutusmaksuilla. Tässä lisätalousarviossa on toki lisäyksiä tarpeellisiin ja välttämättömiin kohteisiin, kuten puolustukseen ja turvallisuuteen. Kauppapoliittisten epävarmuuksien kasvaessa tarvittaisiin kuitenkin toimia, jotka vahvistaisivat niin ostovoimaa kuin kuluttajien luottamusta.

Arvoisa rouva puhemies! Euroopan turvallisuustilanne ja Euroopan turvallisuusympäristö on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti Venäjän brutaalin hyökkäyssodan alettua Ukrainassa. Suomen tulee vastata muuttuneeseen turvallisuusympäristöön kehittämällä ja vahvistamalla puolustuksellisia suorituskykyjä. Tähän kaikkeen vaikuttaa uhka-arvio ja Ukrainan sodasta kerätyt tiedot siitä, millä tavoin Venäjä käy modernia sotaa. Turvallisuustilanne on tällä hetkellä aivan erilainen kuin vuonna 2012, jolloin Suomi liittyi Ottawan sopimukseen. Keskeistä on se, mitä suorituskykyjä Suomi tarvitsee turvatakseen puolustuksensa muuttuneessa turvallisuusympäristössä. Suomen itäraja ei ole vain Suomen raja, vaan se on EU:n ja Naton itäraja, joka tarvitsee puolustajansa ja puolustuksellisen suorituskyvyn. Kuten hallituksen esityksessä tuodaan esille, Suomen puolustuksellinen liikkumatila laajenisi, jos Suomi irtautuisi Ottawan sopimuksesta. Puolustusvoimien arvioiden mukaan jalkaväkimiinat olisivat tarpeellinen lisäsuorituskyky Suomen puolustusjärjestelmään, jota ei voida täysin korvata muilla järjestelmillä. Samanaikaisesti on huomioitava myös mahdollisesti kielteiset ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset Suomen asemaan humanitäärisen oikeuden tukijana kansainvälisillä kentillä. Suomen tulee joka tapauksessa jatkaa humanitääristä miinatoimintaa, miinanraivausta ja miinojen hävittämistä. Humanitääristä miinatukeahan voivat antaa myöskin maat, jotka eivät ole Ottawan sopimuksessa mukana. Suomen tulee myös jatkaa pitkäjänteistä työtä aseriisunnan ja asevalvonnan edistämiseksi sekä monenkeskisen sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen vahvistamiseksi. Mikäli Suomi irtisanoo Ottawan sopimuksen ja päädymme hankkimaan jalkaväkimiinoja, on syytä kuitenkin muistaa, että normaaliaikana miinat olisivat varastossa. Miinat olisivat lisäsuorituskyky muuhun suluttamisjärjestelmään, joka voitaisiin tarvittaessa ottaa sodan aikana käyttöön. Mikäli Suomi päätyy irtautumaan Ottawan sopimuksesta, on sopimukseen uudelleen liittymistä harkittava siinä tapauksessa, jos turvallisuusympäristö muuttuisi paremmaksi.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston vuosikertomus käsittelee hyvin laaja-alaisesti Pohjoismaiden yhteistyötä ylipäätään monilla eri sektoreilla. Erityisesti huomio kiinnittyy muun muassa vapaan liikkuvuuden ja rajaesteiden purkamisen tärkeyteen Pohjoismaiden välillä. Rajaestekysymyksethän ovat hyvin näkyvästi esillä poliittisessa keskustelussa pohjoismaisesti, ja niistä viestitään aktiivisesti myös kansallisten hallitusten suuntaan. Yksi viime toimintakertomusvuoden kielteisistä päätöksistä oli Pohjoismaiden ministerineuvoston päätös rajaestetyön uudelleenjärjestelystä, jolla oli kielteisiä vaikutuksia Suomen silloiseen kansalliseen rajaestetyön malliin, mutta nyt olemme sitten jo luomassa siihenkin uutta toimintatapaa. Meillä Pohjoismaiden neuvoston Suomen delegaation jäsenillä on kaikilla omat valiokuntavastuumme myöskin Pohjoismaiden neuvostossa. Henkilökohtaisesti olen rajaestetyöryhmässä sekä myöskin Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunnassa, joka itse asiassa keskittyy työssään pohjoismaiseen hyvinvointimalliin, jota Orpon hallitus aktiivisesti käyttää useasti täällä salissa esimerkkinä. Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta keskittyy työssään muun muassa haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin ja nuoriin, mielenterveysasioihin, toimintarajoitteisiin, päihteisiin ja niiden väärinkäyttöön, tasa-arvoasioihin, LGBTI-oikeuksiin sekä demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Sen lisäksi valiokunnan painopisteenä on yhteiskunnan ja työmarkkinoiden sosiaalinen kestävyys ja tasa-arvo, pohjoismainen yhteistyö ylipäätään rasismin ja ekstremismin torjumiseksi sekä tasa-arvoinen ilmastopolitiikka. Pohjoismaiden neuvostohan on yhteisesti luonut vision, että tavoittelemme sitä, että Pohjolasta tulisi maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tätä tavoitetta kohti työskentelemme Pohjoismaiden neuvostossa. Lämpimät kiitokset Suomen valtuuskunnan puheenjohtajalle, edustaja Väyryselle ja muutenkin kaikille aktiivisille Pohjoismaiden neuvoston kollegoille hyvästä yhteistyöstä. Pohjoismaiden yhteistyön merkitys entisestään korostuu tässä muuttuneessa maailmantilanteessa.

Arvoisa puhemies! Globaalin maailmanjärjestyksen muututtua ja turvallisuustilanteen vaihduttua pohjoismaisen yhteistyön merkitys entisestään korostuu. Käsittelyssämme on nyt Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan toimintakertomus ja siihen liittyvä ulkoasiainvaliokunnan mietintö. Viime vuonna, 2024, Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana toimi Islanti, ja puheenjohtajuuskaudella keskiössä oli arktisen alueen rauha ja turvallisuus, ympäristö ja tasa-arvo. Islantiin liittyen eduskunnan Islannin ystävyysryhmä järjestäytyi tänään ja toivottaa lämpimästi kaikki edustajakollegat mukaan Islanti-ystävyysryhmän toimintaan. Viime vuotta Pohjoismaiden neuvostossa leimasi hyvin vahvasti keskustelu Helsingin sopimuksen päivittämisestä. Helsingin sopimushan on pohjoismaisen yhteistyön niin sanottu perustuslaki. Helsingin sopimuksen päivittämistä pidetään välttämättömänä, jotta pohjoismainen yhteistyö pysyisi ajan tasalla ja heijastaisi pohjoismaisia yhteiskuntia ja yhteistyön kehitystä. Keskeisenä tavoitteena oli sisällyttää sopimukseen nykyisiä yhteistyöaloja, joita ei ole sopimuksessa aikaisemmin huomioitu, erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, siviiliturvallisuus, varautuminen ja yhteiskuntaturvallisuus. Sen lisäksi yksi vaikeimmista kysymyksistä päivittämistarpeen yhteydessä lienee ollut Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti, itsehallintoalueiden asema neuvostossa. Suomen valtuuskunta on suhtautunut hyvin myönteisesti itsehallintoalueiden osallistumismahdollisuuksiin ja heidän osallistumismahdollisuuksiensa edistämiseen. Tämä päivitetty sopimus vahvistaa pohjoismaista yhteistyötä myös tulevaisuudessa. Ulko-, turvallisuus ja puolustuspolitiikka ovat pitkään olleet keskeisissä keskusteluissa mukana pohjoismaisessa yhteistyössä. On luontevaa, että myöskin pohjoismaisella yhteistyöllä meillä on rooli foorumina, jossa sitten Pohjolan kansanedustajat voivat käydä avointa ja rakentavaa keskustelua yhteisestä turvallisuudesta ja aluetta koskevista ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä, esimerkiksi tällä hetkellä Grönlannin tilanteesta, joka Yhdysvaltain käynnistämästä mediasirkuksesta johtuen on nyt sitten hyvin keskeinen maailmanpoliittinen kysymys.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssämme on tosiaan Yleisradion hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle yhtiön toiminnasta viime vuodelta. Meidän liikenne‑ ja viestintävaliokunta sai laajan ja kattavan selvityksen tästä hallintoneuvoston kertomuksesta, jossa muun muassa todetaan, että Ylen strategia keskittyy brändin vahvistamiseen, digitaalisten palveluiden kehittämiseen ja yhteiskunnan monimuotoisuuden esille tuontiin ja tavoitteena Ylellä on olla media-alan uudistamisen edelläkävijä. Ylipäätään Yle vastaa suomalaisen median käytön tarpeisiin uuden teknologian ja kasvavan globaalin kilpailun keskellä eli hyvin haastavassa toimintaympäristössä. Yle panostaa moniäänisyyteen keskittymällä nuorten tavoittamiseen, uutissisältöjen monipuolistamiseen ja alueellisten näkökulmien esiin tuomiseen. On tärkeää, että kaikista säästöpaineista huolimatta Yle panostaa edelleen läsnäoloon useilla paikkakunnilla tuoden eri alueiden kehitystä ja erityispiirteitä koko Suomen tietoisuuteen. Ylellä on yleistä merkitystä niin suomalaiselle kulttuuritoiminnalle kuin kulttuuriperinnön säilyttämisellekin. Muun muassa Ylen kantanauhoille on tallennettu arvokasta suomalaista kulttuuria säilymään tuleville sukupolville. Yle ylläpitää vahvaa toimintaa häiriötilanteiden varalta kumppaneiden ja viranomaisten kanssa yhteistyössä. Ylen merkitys huoltovarmuudelle on keskeinen, ja siitäkin syystä on tärkeää, että Yle pystyy huolehtimaan toimintavarmuudestaan. Ylipäätään median käyttö on monipuolistunut ja siirtynyt yhä enemmän digitaalisiin palveluihin. Samalla teknologian kehitys, generatiivinen tekoäly, haastaa meitä ja tarvitsemme uudenlaista osaamista. Erityisesti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Ylen lakisääteisten tehtävien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Arvoisa rouva puhemies! Onnettomuustilastot tosiaan osoittavat, että lapsille tapahtuu paljon liikenneonnettomuuksia mikroliikenteessä. THL:n tilastoihin perustuvan arvion mukaan viime vuonna kevyellä sähköajoneuvolla tai moottorilla varustetulla polkupyörällä loukkaantui erikoissairaanhoitoa vaativasti 0—14-vuotiaita noin 170 lasta ja 15—17-vuotiaita myös samainen 140 lasta. HUSin tilastojen mukaan sähköpotkulautaonnettomuuksissa loukkaantui viime vuosina yhteensä 574 alle 16-vuotiasta lasta ja potilaiden keski-ikä oli 12,2 vuotta. Nämä luvut ovat hyvin merkittäviä ja kertovat mikroliikkumisen onnettomuusalttiudesta. Edustaja Lehtinen puhui täällä aikaisemmin myöskin muun muassa tämän lainsäädännön ulottamisesta suojakypäräpakkoon. Itse asiassa ministeriö on hyvin otsikkotasoisesti selvittänyt tätä suojakypäräpakkoa ja sen säätämistä alle 18-vuotiaille, mutta lopputuloksena todettiin tässä vaiheessa, että ikärajasääntelyn liikenneturvallisuusvaikutukset ovat suojakypäräpakkoa suuremmat, joten se jätettiin säädösesityksestä pois. Ylipäätään mikroliikkumisen välineet, vempeleet, kehittyvät sitä tahtia, että tämä valiokunnan huomio ”eduskunta edellyttää valtioneuvoston tarkasti seuraavan mikroliikkumista koskevan sääntelyn toimivuutta ja ajantasaisuutta” on erinomainen. Mikroliikkuminen kehittyy niin kovaa vauhtia, että tarvitaan varmasti tarkentavia toimenpiteitä tämänkin lakiesityksen jälkeen. Joka tapauksessa tarvitaan toimenpiteitä liikenneturvallisuuden varmistamiseksi, ja tämä on hyvä askel oikeaan suuntaan. Sen lisäksi valiokunta kiinnitti hyvin oikeutetusti huomiota siihen, että hallituksen esityksen antamisen sekä lakiesityksen aiotun voimaantulon välillä oli vain vähän aikaa, joten asian käsitteleminen toivotussa aikataulussa oli käytännössä mahdotonta. Joka tapauksessa on tärkeää, että nyt etenemme tämän mikroliikennelainsäädännön kanssa.

Arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä luodaan mikroliikkumista ohjaavaa lainsäädäntöä ja annetaan kaupungeille ja kunnille keinoja mikroliikkumisen hallintaan, liikenneturvallisuuden ja esteettömyyden parantamiseen. Liikenneturvallisuus paranee promillerajan, kypäräsuosituksen ja ikärajan myötä. Hallituksen esityksen mukaan sähköpotkulaudalla ja kevyellä sähköajoneuvolla ajamiseen tulisi promilleraja 0,5. Kypärän vahva käyttösuositus laajennetaan myös mikroliikkumiseen. Aiemmin kypärää on suositeltu vain polkupyöräilyyn. Hallituksen esityksessä itse asiassa mikroliikkumisen ikäraja olisi jätetty vain kuntien säädettäväksi, mutta liikenne- ja viestintävaliokunnan erinomaisen aktiivisen ja kattavan työn pohjalta valiokunta päätyi omassa mietinnössään esittämään kevyiden sähköajoneuvojen kuljettamiseen säädettävää 15 vuoden ikärajaa poiketen siis ministeriön alkuperäisestä hallituksen esityksestä. Tämä ikäraja koskee sähköpotkulautoja ja muita kevyitä sähköajoneuvoja, itsestään tasapainottuvia henkilökuljettimia ja muita vastaavia kevyitä sähköajoneuvoja. Tällaista ajoneuvoa ei saa myöskään luovuttaa alle 15-vuotiaan kuljetettavaksi, ja siitä voi seurauksena koitua sitten liikennevirhemaksu. Ikäraja ja luovutuskielto koskevat sekä yksityisten omistamia että vuokrattavia sähköajoneuvoja. Valiokunta myös rajasi ikärajan ja luovutuskiellon ulkopuolelle liikkumisesteisten henkilöiden kuljettamat kevyet sähköajoneuvot. Arvoisa puhemies! Vielä lasten oikeuksista ja ylipäätään suhteesta perustuslakiin. Tieliikennesääntelyllähän pyritään osaltaan turvaamaan ihmisten tasapuoliset liikkumismahdollisuudet. Perustuslain mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa kehitystään vastaavasti itseään koskeviin asioihin. Tähän kannustaa myös YK:n lasten oikeuksien sopimus. Lapset kuitenkin tarvitsevat aikuisväestöä heikompana ryhmänä erityistä suojelua ja huolenpitoa, ja tämä kyseisen lakiesityksen ikärajan asettaminen perustuu perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävään syyhyn. Ikärajan asettamisella suojataan sekä lasten omia että muiden tienkäyttäjien perusoikeuksia. Lämmin kiitos liikenne- ja viestintävaliokunnan kollegoille tästä yksimielisestä mietinnöstä. Tämä on erinomainen, ja tällä päästiin myöskin tähän ikärajasääntelyyn. Lisäksi kiinnitän huomiota tähän eduskunnalle esitettyyn lausumaan, että tarkastellaan ja kehitetään mikroliikkumisen lainsäädäntöä aktiivisesti.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä Harjanteen lakialoitteessa ehdotetaan säädettäväksi velvollisuus toimittaa valvovalle viranomaiselle ennakkoilmoitus vaalirahoituksesta ja vaalikampanjan kuluista. Nykyisessä vaalirahoituslaissahan ennakkoilmoitus on ehdokkaalle vapaaehtoinen. ”Avoin ja oikea-aikainen tieto ehdokkaan rahoituspohjasta edistää vaalien luotettavuutta ja läpinäkyvyyttä, lisää kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään ja vahvistaa demokratiaa”, todetaan Harjanteen aloitteessa. Tällä hetkellä tilanne on se, että vain murto-osa ehdokkaista tekee tämän ennakkoilmoituksen. Vaalien jälkeen annettavan ilmoituksen ja ennakkoilmoituksen välillä voi olla merkittäviäkin eroja, mutta silti etukäteinen tieto rahoituksen kokoluokasta ja ennen kaikkea lähteistä lisäisi avoimuutta. Suuri osa vaalirahoituksestahan yleensä on kuitenkin kerätty ennen ennakkoäänestyksen alkua. Vaalirahoituksen avoimuuden kannalta myös valitsematta jääneiden ehdokkaiden osalta ilmoitusvelvollisuutta vaalien jälkeen tulisi tarkastella. Esimerkiksi eduskuntavaaleissa 2023 nähtiin muun muassa kerrostalon seinän kokoisia plakaatteja, mutta ehdokkaan ennakkoilmoitus oli tekemättä. Ehdokas jäi valitsematta, joten vaalirahoitus ja varsinkin vaalirahoituksen lähteet jäivät ikuisiksi mysteereiksi. Pakollinen ennakkoilmoitus saattaisi valaista esimerkiksi edellä mainitsemiani tilanteita, mutta ylipäätään sanktioimaton sääntely jättää kuitenkin avoimuuden mahdollisuuden vain ehdokkaan oman harkinnan varaan. Eli vaalirahoituksen läpinäkyvyyden ja avoimuuden kannalta meillä on vielä tehtävää.

Arvoisa puhemies! Pommit ja ohjukset viuhuvat, nälkä kurnii ja tappaa. Israelin sotatoimien vuoksi yli 50 000 palestiinalaista on kuollut, joista 70 prosenttia on naisia ja lapsia, mikä kertoo siviileihin kohdistuvasta systemaattisesta väkivallasta. Terrorismia ei voi torjua pudottamalla pommeja siviilien päälle. Jokainen kuollut lapsi lisää vihaa. Juuri tämä kärsimys ruokkii tulevia terroristiryhmiä. Väkivalta synnyttää lisää väkivaltaa. Kansanmurha on lopetettava. Meidän on yhtenäisinä seisottava vaatimuksissamme. Tarvitaan välitön tulitauko ja jäljellä olevien panttivankien vapauttaminen. Humanitaarisen avun tulee päästä Gazaan. Meidän on otettava askelia kohti kahden valtion ratkaisua, jossa sekä Israel että Palestiina tunnustavat toistensa oikeuden olemassaoloon. Suomen on oltava historian oikealla puolella.

Arvoisa rouva puhemies! Liikenteen turvallisuus kaikille tienkäyttäjille on ensiarvoisen tärkeää. Hallituksen esityksellä ja liikenne- ja viestintävaliokunnan erinomaisilla huomioilla luodaan mikroliikkumista ohjaavaa lainsäädäntöä ja annetaan kaupungeille ja kunnille nykyistä kattavampia keinoja mikroliikkumisen hallintaan sekä liikenneturvallisuuden parantamiseen kuntien omien olosuhteiden ja tarpeiden mukaisesti. Sääntelyn tavoitteet vakavien loukkaantumisten ja liikennekuolemien vähentämisestä ovat erittäin hyviä. Esityksen promillerajaa koskeva sääntely on omiaan edistämään mikroliikennepalveluiden kehittymistä nykyistä turvallisemmaksi osaksi muuta liikennejärjestelmää ja matkaketjuja. Kunnat pyrkivät myös lupaehtoja hyödyntäen huolehtimaan liikenneturvallisuuden ja muun muassa liikkumisen esteettömyyden toteutumisesta. Kuntien toimintamahdollisuuksia koskeva sääntely vaatii kuitenkin uudenlaisena sääntelynä jatkossa tarkkaa seurantaa sääntelyn käytännön toteuttamisesta ja toimivuudesta. Jatkossa on kiellettyä kuljettaa moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa siten, että kuljettajan veren alkoholipitoisuus on vähintään 0,5 promillea, tai siten, että kuljettajan veressä on huumausaineen vaikuttavaa ainetta. Sääntely koskee sekä vuokrattua että yksityisomisteista ajoneuvoa, ja kiellon rikkomisesta määrättäisiin 200 euron liikennevirhemaksu. Erittäin hyvä myös sääntelyn ennaltaehkäisevän vaikutuksen kannalta on, että liikennejuopumussääntely ulotetaan koskemaan mikroliikkumista. Selkeä kielto ja selkeät rajat päihtymykselle antavat painavan ja liikenneturvallisuutta edistävän viestin siitä, etteivät päihteet ja ajoneuvon kuljettaminen sovi yhteen. Esityksessä laajennetaan myös polkupyöräilijöiden suojakypärän käyttöä koskevaa sääntelyä koskemaan kevyitä sähköajoneuvoja ja moottorilla varustettuja polkupyöriä. Suojakypärän käytöllä voidaan vähentää huomattavasti erityisesti vakavien päävammojen syntymistä onnettomuustilanteissa. Kuljettajilla on kuitenkin aina oltava riittävä kyky kuljettaa ajoneuvoa turvallisesti ja liikennesääntöjä noudattaen. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa asiantuntijat ovat varsin yhtenäisesti olleet sitä mieltä, että mikroliikkumisen laissa säädetty ikäraja parantaisi erityisesti lasten liikenneturvallisuutta. Lainsäädännössä tulee pyrkiä löytämään keinoja suojata lapsia ja nuoria liikenneonnettomuuksista aiheutuvilta loukkaantumisilta ja kuolemilta. YK:n lasten oikeuksien komitea on katsonut, että sopimusvaltioiden on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin toimiin lasten ja nuorten suojelemiseksi liikenneonnettomuuksista aiheutuvilta loukkaantumisilta. Vaikutusarviointien mukaan ikärajojen positiiviset vaikutukset lasten liikenneturvallisuuteen ovat huomattavia. Ikärajoilla on vähäisiä vaikutuksia mikroliikennevälineitä vuokraavien yritysten liiketoimintaan ja monien yksittäisten lasten liikkumistapoihin. Kevyitä sähköajoneuvoja käytetään tavallisesti varsin lyhyisiin matkoihin, jotka voitaisiin kävellä tai pyöräillä. Arvoisa puhemies! Saadun selvityksen mukaan kevyen sähköajoneuvon käyttöä koskeva ikäraja on kansainvälisesti käytössä muun muassa Norjassa, Irlannissa, Virossa, Saksassa ja Puolassa ja esimerkiksi Tanskassa alle 15-vuotias saa ajaa kevyttä sähköajoneuvoa vain aikuisen seurassa. Lisäksi useissa maissa on käytössä myös erillinen kypäräpakko alaikäisille kuljettajille. Suomessa useat yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja vuokralle tarjoavat mikroliikenteen palveluntarjoajat ovat asettaneet palveluidensa käytölle 18 vuoden ikärajan. Aalto-yliopiston vuonna 2022 valmistuneessa tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että ikärajasta huolimatta merkittävä määrä alaikäisiä käyttää yhteiskäyttöisiä sähköpotkulautoja. Ikäraja ja luovutuskielto eivät kuitenkaan koske liikkumisesteisten henkilöiden kuljettamaa kevyttä sähköajoneuvoa, joka on tarkoitettu yksinomaan liikkumisesteisen henkilön käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin arvioinut, että samalla voisi olla tarkoituksenmukaista säätää vastaava ikäraja myös moottorilla varustettujen polkupyörien kuljettajille. Sähköajoneuvojen kuljettamisen ikäraja on tarkoituksenmukaista asettaa lailla 15 ikävuoteen. Tämän ikärajan voidaan katsoa olevan oikeassa suhteessa näiden ajoneuvojen kuljettamiseen sisältyviin riskeihin ja vaadittaviin taitoihin. Ikäraja ja luovutuskielto eivät kuitenkaan koske liikkumisesteisen henkilön kevyttä sähköajoneuvoa, joka on tarkoitettu liikkumisesteisen henkilön käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että voisi olla tarkoituksenmukaista samalla myös säätää vastaava ikäraja polkupyörien kuljettajille, polkupyörien, joissa on siis moottori varusteena. Tämän hallituksen esityksen tavoitteita voi pitää erittäin tärkeinä muun muassa kuntien toimintamahdollisuuksien ja liikenneturvallisuuden kannalta. Uusi kevyiden sähköajoneuvojen ikärajasääntely vaatii myös riittävän tehokasta viestintää ja liikennevalvontaa. Erityisesti liikennejuopumusta ja ikärajaa sekä kuntien toimintamahdollisuuksia koskevan sääntelyn vaikutuksia pitää arvioida kattavasti. Valiokunnan lausumaehdotus valtioneuvoston tarkasta seuraamisesta ja tarvittaessa ryhtymisestä pikaisesti lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin on kannatettava. Liikenne- ja viestintävaliokunta kiinnitti oikeutetusti huomiota myöskin siihen, että hallituksen esityksen antamisen ja lakiehdotuksen suunnitellun voimaantuloajankohdan välillä oli siinä määrin vähän aikaa, että asian käsitteleminen toivotussa aikataulussa oli käytännössä mahdotonta.

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen yhteistyön merkitys ja entisestään tiivistyvä yhteistyö ovat korostuneet viimeisinä vuosina. Pohjoismaiden yhdessä hyväksymä visio Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena vuoteen 2030 mennessä ohjaa työtä eteenpäin. Suomen agenda pohjoismaisessa yhteistyössä korostaa kokonaisturvallisuusajattelua sekä huoltovarmuus- ja varautumisyhteistyön merkitystä. Pohjoismaiden kriisinkestävyyttä tulee vahvistaa sekä edistää laaja-alaista varautumista erilaisiin siviilikriiseihin ja hybridiuhkiin. Liikenneinfrastruktuurin yhteiskehittämistä sekä rajat ylittävän liikkumisen fyysisiä ja aineettomia esteitä pohditaan aktiivisesti joka kokouksessa. Rajaestetyö on keskeinen osa Pohjoismaista yhteistyötä. Rajaestetyötä tehdään rajaestetyöryhmässä, joka kokoaa edustajat kaikista jäsenmaista ja valiokunnista. Tehtävänä on edistää yhteistyössä yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaestetyön toimintamalli niin Suomessa kuin yhteispohjoismaisesti on nimeään myöten uudistumassa, ja muun muassa ennen julkisen rajaestetietokannan päivittäminen on täysin lopetettu. Rajaestetyö keskittyy Pohjoismaiden väliseen vapaaseen liikkuvuuteen ja rajaesteiden ennaltaehkäisyyn muun muassa EU-direktiivien toimeenpanon yhteydessä, maiden väliseen väestörekisteritietojen vaihtoon ja ammattipätevyyksien tunnustamiseen. Arvoisa puhemies! Muuttuneen maailmantilanteen johdosta pohjoismainen yhteistyö on saanut uusia ulottuvuuksia, sillä ennen turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiat olivat kiellettyjen puheenaiheiden listalla. Pohjoismaiden neuvoston viime vuoden jokaisen istunnon teemat liippasivat turvallisuutta ja varautumista. Reykjavíkin istunnossa oli merkittävä kansainvälispoliittinen ulottuvuus, kun vieraspuhujina toimivat Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Valko-Venäjän demokratialiikkeen johtaja Svjatlana Tsih’anouskaja. Valko-Venäjän demokratialiikkeen ja yhdistyneen siirtymähallituksen johtaja Tsih’anouskaja kiitti Pohjoismaiden antamasta tuesta Ukrainalle ja totesi Valko-Venäjän tarvitsevan Pohjoismaiden solidaarisuutta saadakseen maansa takaisin Euroopan tielle. Presidentti Zelenskyin puhe Ukrainan pakkosiirretyistä lapsista ja sodan kauhuista oli riipaisevaa kuultavaa. Ylipäätään Zelenskyin läsnäolo Reykjavíkin istunnossa sähköisti koko kokouksen. Islannin uuden ja äärimmäisen lähestyttävän presidentin Halla Tómasdóttirin tapaaminen ja keskustelu jäivät ikuisiksi ajoiksi mieleen. Maailman muuttuneessa turvallisuustilanteessa, Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien vaikutuksesta puolustusyhteistyöhön sekä Pohjois-Atlantin ja arktisen alueen geopoliittisen aseman entisestään korostuessa Pohjoismaiden neuvoston ja Suomen valtuuskunnan työtä leimasi viime vuonna pitkälti keskustelu Helsingin sopimuksen päivittämisestä. Sopimuksen päivittämistä pidetään välttämättömänä, jotta pohjoismainen yhteistyö pysyisi ajan tasalla ja heijastaisi pohjoismaisten yhteiskuntien ja yhteistyön kehitystä. Keskeisenä tavoitteena on, että Helsingin sopimukseen sisällytettäisiin sellaisia nykyisiä yhteistyöaloja, joita ei sopimuksessa ole huomioitu: erityisesti turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, siviiliturvallisuus, varautuminen ja yhteiskuntaturvallisuus. Helsingin sopimuksessa mainitaan oikeudellinen, sivistyksellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ala sekä liikenne- ja ympäristönsuojelukysymykset, mutta sopimuksen sisältö ei kaikilta osin vastaa muuttunutta maailmantilannetta muun muassa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien osalta. Onhan tämä pohjoismaisen yhteistyön perustuslaki solmittu jo vuonna 1962, ja sitä on päivitetty viimeksi Ruotsin ja Suomen EU-jäsenyyksillä. Tällä hetkellä eriävät näkemykset koskevat kolmen pohjoismaisen itsehallintoalueen, Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin, asemaa Helsingin sopimuksessa ja pohjoismaisessa yhteistyössä. Grönlannin kysymys toki muutenkin on nyt maailmanpolitiikan keskiössä. Arvoisa puhemies! Suomen valtuuskunta on hyvin aktiivinen, ja jokaisessa kokouksessa käymme vuoropuhelua Suomen ministereiden kanssa ajankohtaisista pohjoismaisista kysymyksistä. Kirjallisia kysymyksiä olemme tehneet esimerkiksi koskien lääkkeiden merkintää, oikeutta työttömyyskorvaukseen lomautuksen tai irtisanomisen jälkeen, oikeutta omaishoitorahaan, oikeutta virkavapaaseen poliittisen luottamustehtävän hoitamiseksi, färsaarelaisten ajokorttien tunnustamista, pohjoismaista sosiaalipalvelusopimusta, rajojen yli tapahtuvia arvokuljetuksia sekä rajaesteiden ennaltaehkäisevää työtä. Lisäksi yksittäiset kansanedustajat ovat osoittaneet kysymyksiä hallituksille tai Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Allekirjoittanut esitti kirjallisen kysymyksen työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta Pohjoismaissa. Kysymys oli suunnattu Tanskan, Ruotsin, Norjan ja Islannin hallituksille. Siinä tiedusteltiin muun muassa toimenpiteistä, joita hallitus tekee pohjoismaisen työmarkkinayhteistyön tiivistämiseksi ja työmarkkinoiden rajaesteiden poistamiseksi. Pohjoismaiden alueellinen yhteistyö on uniikki järjestelmä, joskin yhteistyötä tulisi tiivistää entisestään puolustuksen osalta. Pohjoismaat ovat samalla Ukrainan suurimpia tukijoita ja toimivat esimerkkinä muille, sillä uhka täällä on yhä todellisempi. Pohjoismaisen yhteistyön malli korostuu entisestään, ja toimitaan toteuttaen visiota ”Pohjolasta maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä”. Ärade talman! Det nordiska regionala samarbetet är ett unikt system även om samarbetet bör intensifieras ytterligare inom försvarsområdet. De nordiska länderna är också Ukrainas största anhängare och fungerar som ett exempel för andra, eftersom hotet här blir alltmer verkligt. Den nordiska samarbetsmodellen betonas ytterligare och vi kommer att agera för att förverkliga visionen. Norden ska vara världens mest hållbara och integrerade region år 2030. — Tack.

Arvoisa rouva puhemies! Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat asetuksen tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä. Tämän asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että markkinoille tuotavat tai käyttöönotettavat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia. Tämän asetuksen myötä EU:n alueelle luotaisiin yhtenäiset säännöt tekoälyjärjestelmien tarjoamisesta ja käyttöönotosta. Sääntely keskittyy erityisesti haitallisiin tekoälyn käyttötapauksiin, jotka kiellettäisiin, ja tekoälyjärjestelmille asetettaisiin tiukennettuja vaatimuksia. Tekoälyn riskit ja sääntely ovat keskeisiä poliittisella agendalla koko maailmassa. Sääntelyyn on olemassa erilaisia lähestymistapoja. Tiettyjä tekoälysovelluksia on esimerkiksi kielletty joissain valtioissa, toisaalla on voitu nojautua olemassa olevaan sääntelykehykseen tai luoda omia sääntelykehyksiä tekoälylle. Voidaan myös omaksua olemassa olevan hyödyntämisen ja uuden luomisen yhdistävä lähestymistapa luoden jonkinasteista tekoälysääntelyä olemassa olevien viitekehysten rinnalle. On ensiarvoisen tärkeää, että kyberturvallisuutta edistetään näinä koventuneen hybridivaikuttamisen aikoina. Poliittisesti meidän on pohdittava tekoälysääntelyyn liittyen myös eettisiä kysymyksiä. Tekoälyä koskevia päätöksiä on tehtävä yhdessä Euroopassa ja koko maailmassa, jotta tekoäly olisi turvallista, eettistä, läpinäkyvää, käyttäjälähtöisesti suunniteltua sekä hyödynnettävää. Digitalisaation lieveilmiöihin, kuten lapsiin kohdistuvaan haitalliseen sisältöön ja hybridivaikuttamiseen, on puututtava. Viime vuosina teknologia on kehittynyt paljon ja sitä on hyödynnetty myöskin muun muassa vaaleissa yhä enemmän. Tämän myötä vaaleihin on tullut uusia merkittäviä elementtejä. Sosiaalisen median ja verkkoalustojen algoritmit saattavat vaikuttaa äänestyspäätökseen entistä enemmän, ja samalla disinformaatio vaikeuttaa luotettavaa tiedonsaantia. Myös tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi vaalikampanjoissa yhä yleisemmin. Tarvitsemme siis Euroopan laajuista, jos ei jopa maailmanlaajuista tekoälysääntelyä.

Arvoisa rouva puhemies! Ennakoiva ajotapa sekä myönteinen suhtautuminen muihin tielläliikkujiin lisäävät pyöräilyn turvallisuutta sekä parantavat liikenteen ilmapiiriä. Furuholmin lakialoitteessa esitetään, että moottoriajoneuvon ja pyöräilijän tai jalankulkijan väliseksi vähimmäisohitusetäisyydeksi säädettäisiin puolitoista metriä. Pyöräilijän ohittaminen liian läheltä on aina vakava turvallisuusuhka, joka aiheuttaa pelkoa ja epävarmuutta ja altistaa onnettomuuksille. Liian läheltä ohittaminen vaikuttaa myös jalankulkijoiden turvallisuudentunteeseen varsinkin taajamien ulkopuolella teiden varsilla. Kansainväliset esimerkit osoittavat turvallisen ohittamisen olevan mahdollista ilman, että se merkittävästi haittaisi liikenteen sujuvuutta. Euroopassa pyöräilijöiden ohitusetäisyyksiä koskeva lainsäädäntö vaihtelee, vaikka puolitoista metriä on kansainvälisesti suositeltu ja turvalliseksi todettu ohitusetäisyys. Esimerkiksi Ranskassa ja Espanjassa vaaditaan Furuholmin aloitteen mukainen puolentoista metrin ohitusetäisyys. Turvallinen ohittaminen edistää sekä turvallisuutta että liikenteen sujuvuutta kaikkien tienkäyttäjien kannalta. Lakiin kirjattava ohitusetäisyys on pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuuden parantamiseksi, lainsäädännön selkeyttämiseksi ja positiivisen muutoksen aikaansaamiseksi liikennekulttuurissa hyvin kannatettava. Furuholmin lakialoite tukee hallitusohjelman tavoitetta liikennekuolemien vähentämisestä ja Suomen tavoitetta nollasta liikennekuolemasta ja vakavasta loukkaantumisesta vuonna 2050. Olen itse allekirjoittanut Furuholmin lakialoitteen ja toivon sille positiivista etenemistä.

Arvoisa puhemies! Väestön liian vähäinen liikkuminen on yksi yhteiskuntamme keskeisistä haasteista. Lapsista ja nuorista vain noin kolmannes, aikuisista neljännes ja ikäihmisistä harvempi kuin joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. On kyseessä tosiaan miljardiluokan kysymys yhteiskunnallemme. Liikunnan ja liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutukset ovat merkittäviä ylipäätään julkisen taloudenkin kestävyyden kannalta. Liikuntahan olisi edullinen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keino, jota ei ole riittävästi vielä hyödynnetty. Tarvitaan riittävästi matalan kynnyksen liikuntapalveluita, arkiliikunnan mahdollisuuksia, jokaiselle lapselle ja nuorelle oikeus yhteen maksuttomaan harrastukseen sekä tukea järjestöille ja seurojen toimintaedellytyksille. Urheilu ja liikunta tarjoavat ja tuottavat elämyksiä ja lisäävät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta, kuten tämä keltamusta kevät on osoittanut.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä hetken liikennepolitiikasta. Perusväylänpidon lisärahoitus laskee ensi vuonna 80 miljoonaa, ja korjausvelka kasvaa viiteen miljardiin vaalikauden lopussa tämän hallituksen päätöksillä. Orpon hallitus siis siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle Liikenne 12 ‑päivityksen myötä. Hallituksen neljän miljardin investointiohjelma paisuu, vaikka ei ole mitään tietoa tai näyttöä, miten hallitus aikoo sen rahoittaa valtion omaisuustuloista. Talouden ennusteet ovat jo nyt synkistyneet muun muassa Trumpin tulliesitysten myötä. Mitään takeita ei ole, että vuonna 2026 valtionyhtiöiden kassasta, osingoista tai osakkeiden myynnistä saisimme mitään järkeviä tuloja. Vaihtoehdot hallituksen investointiohjelman neljän miljardin rahoitukselle ovat velkaantuminen tai näennäinen pikavippi jostain valtion säästöpossusta. Tämä ei ole fiksua taloudenpitoa hallitukselta, joka on tehnyt kehyspäätökset pysyvästä puolittamisesta tulevien hallitusten uusien hankkeiden kehittämisrahoihin talouden tasapainottamiseksi. Arvoisa puhemies! 200 miljoonan osuus tulee jo kehyksessä olevasta rahoituksesta, käytännössä hallituksen julkaisemasta listasta, joka koostuu perusväylänpidon rahoituksella tehtävistä pienistä alueellisista hankkeista, joiden päätösvalta on normaalisti Väylävirastolla, sekä pienistä kehittämishankkeista, joista tehdään varsinaiset budjettipäätökset myöhemmin talousarviokäsittelyn yhteydessä. Osa hankkeista on Väyläviraston Liikenne 12 ‑suunnitelman pohjalta tärkeiksi arvioimia, osassa on hieman riihestä sulle—mulle-ratkaisujen makua, vaikka arvokkaita hankkeita kaikki ovatkin. Kustannustason nousu ja pysyvän rahoituksen riittämättömyys ovat edelleen epätasapainossa huolimatta ministeri Ranteen iloitsemasta tieverkon päällysteiden korjausvelan kasvun hetkellisestä pysähtymisestä. Ilmeisesti näissä investoinneissa on panostettu asfaltin tuoksuun. Arvoisa puhemies! Yksi suosiotaan kovasti kasvattanut työsuhdematkailun muoto on nykyään työsuhdepyöräily, jonka veroedun hallitus poisti riihessään. Hallitus uskoo veroedun poistamisen lisäävän 47 miljoonaa euroa verotuloja vuonna 2026. Vaikka ei uskoisi työsuhdepyörinä matalalla kynnyksellä hankittavien sähköpyörien tukevan kansanterveyttä tai siirtävän työmatkaliikennettä pois auton ratista, niin ainakin polkupyöräkaupan se on pysäyttänyt juuri kesäsesongin alkaessa ja aiheuttanut näin ollen markkinahäiriön, joka ei tue talouskasvua alalla. Hallituksen puoliväliriihi ylipäätään oli hallituksen talouspolitiikan konkurssihakemus. Viimeisetkin velkatavoitteet heitettiin romukoppaan. Velkasuhteen kasvu ei taitu luultavasti edes vuodeksi. Alijäämät jatkavat tarkkailuluokkatasolla niin pitkälle kuin ennusteita riittää. Tärkein syy on hallituksen kasvu- ja työllisyyspolitiikan epäonnistuminen. Ensimmäisen kahden vuoden aikana kasvussa ovat olleet vain työttömyys, konkurssit ja velka. Hallitus laittaakin jälleen kerran pienituloiset ja keskiluokan maksamaan tämän epäonnistuneen talouspolitiikkansa sekä rikkaiden ja yritysten ison veroalen. Arvoisa puhemies! Jos tuntuvaa talouden ja työllisyyden kasvua ei tule, puolustusmenojen kasvattaminen tarkoittaa joko uusia säästöjä, veronkiristyksiä tai velanottoa. Tämä rahoitus tulee toteuttaa oikeudenmukaisesti siten, että maanpuolustustahto ei heikenny esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden tai sosiaaliturvan jatkuvilla leikkauksilla. Meidän on syytä joka tapauksessa käydä keskustelua mahdollisista rahoituskeinoista, ja se keskustelu olisi syytä jo aloittaa, sillä valtavien menolisäysten rahoittaminen on jo itsessään suuri ongelma. Vielä suurempi ongelmahan siitä tulee, jos emme edes aloita keskustelua.

Arvoisa rouva puhemies! Puoliväliriihi paljasti karulla tavalla jälleen sen, miten Orpon hallitus on valmis rikkomaan kaikki antamansa lupaukset. Me olemme kaksi vuotta täällä kuunnelleet, miten on välttämätöntä säälimättä leikata pienituloisilta, lapsiperheiltä, eläkeläisiltä ja kyykyttää tavallista palkansaajaa lukuisilla työelämäheikennyksillä. Rahat on loppu, vaihtoehtoja ei ole. Tätä mantraahan me olemme kuulleet. Nyt rahaa sitten kuitenkin on, ja sitä löytyy jopa kaksi miljardia veronkevennyksiin Eläkerahastosta otetulla pikavipillä ja kasvavalla velkaantumisella. Hallitus puhui itse kasvuriihestä, mutta kasvutoimiksi keksittiinkin kummallinen veroale suurituloisille, jonka jälleen kerran maksavat pienituloiset ja keskiluokka. Hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan sekä rikkaiden ja yritysten veroalen maksajiksi löytyi tavallinen suomalainen palkansaaja. Hallituksen politiikan surullisena tuloksena on siis jälleen uusi aukko julkiseen talouteen ja tulevaisuudessa tarve lisäsäästöille, joilla heikennetään entisestään palveluja ja sosiaaliturvaa. Mikään muu ei kasva kuin velka, työttömyys ja konkurssit. Arvoisa puhemies! Hallitus heikentää työntekijöiden edunvalvontaa poistamalla verovähennysoikeuden jäsenmaksuista luoden lisää epävarmuutta ja painaen työehtoja alaspäin. Tällaisena kauppasodan uhkan ja yleisen epävarmuuden aikana meidän pitäisi vahvistaa turvaverkkoja ja panostaa työllisyyteen, ei heikentää niitä. Palkansaajaa, työläistä, on kyllä tällä hallituskaudella mätkitty ennennäkemättömällä tavalla. Hallitus on toimillaan aiheuttanut työmarkkinakaaoksen, jonka loppua ei näy: paikallinen sopiminen, vientivetoinen palkkamalli, lakko-oikeuden rajoittaminen, ansiosidonnaisen porrastaminen, työttömyysturvan suojaosan poistaminen, irtisanomisen helpottaminen ja muut työelämän heikennykset. Tämä hengästyttävä lista työelämän heikennyksiä tavalliselle palkansaajalle ja historiallisia muutoksia Suomen työmarkkinapolitiikassa on tämän kahden vuoden tilinpäätös. Kaikkein ristiriitaisin näistä puoliväliriihen ratkaisuista lienee kuitenkin nämä suuret koulutusleikkaukset. Kenen mielestä koulutusleikkaukset ylipäätään ovat kasvutoimi? Koulutukselle luvattiin erityistä suojaa, mutta nyt leikataan rajusti sekä varhaiskasvatuksesta että peruskoulusta valtionosuusleikkauksin ja korkeakouluilta. Tällä kaudella hallitus on jo aikaisemmin leikannut ammatillisesta koulutuksesta. Koulutus jos mikä olisi tulevaisuusinvestointi ja kasvun edellytys. Arvoisa puhemies! Hallituksen kasvuriihestä odotettiin myös viimein ratkaisua Itä-Suomi-ohjelman rahoitukseen, jota on jo vuositolkulla hinkattu ja papereita pyöritelty. Taas saimme ymmärrystä Itä-Suomen muuttuneeseen tilanteeseen ja toteamuksen ohjelman toimeenpanon aloittamisesta. Johan tässä on jo kaksi vuotta Orpon hallituksen aikana odotettu, että rahoitusta ja toimia alettaisiin alueellemme osoittamaan. Näin eteläsavolaisena kansanedustajana ei voi maakuntamme puolesta iloita, sillä mitään konkretiaa ei meille ole ohjelmaan löytynyt. Hallituksen aluepolitiikkaa kokonaisuudessaan voi kyllä hämmästellä. Siinä tuntuu olevan kompassin viikset sekaisin aikaisemmissakin budjeteissa, mutta Etelä-Savon alue loistaa hallituksen kartoissa edelleen mustana aukkona. Tänä keväänä Itä-Suomi on kyllä muutoin ollut kaikkien huulilla johtuen tästä kelta-mustasta keväästä, jossa koko Itä-Suomi on KalPan rinnalla voittajana. Huimaa yhteisöllisyyttä, yhdessä tekemisen meininkiä ja positiivista menestystä luova kevät tuo Itä-Suomeen ennennäkemätöntä eloa, jonka jatkumista soisi Orpon hallituksenkin tukevan pikimmiten toimeenpannessaan Itä-Suomi-ohjelmaa. Arvoisa puhemies! Perusväylänpidon lisärahoitus laskee ensi vuonna 80 miljoonaa, ja korjausvelka kasvaa 5 miljardiin vaalikauden lopussa hallituksen päätöksillä. Orpon hallitus siirtää vastuun seuraavalle hallitukselle Liikenne 12:n päivityksen myötä. Hallituksen 4 miljardin investointiohjelma paisuu, vaikka ei ole mitään tietoa tai näyttöä, miten hallitus aikoo sen rahoittaa valtion omaisuustuloista. Arvoisa puhemies! Julkisen talouden suunnitelma ei ole kestävällä pohjalla, ja kaiken voisi tehdä reilummin.

Arvoisa puhemies! Tämän kevään aikana Itä-Suomi on ollut kaikkien puheissa johtuen lähinnä kelta-mustasta keväästä, kun koko Itä-Suomi on toki voittaja KalPan ja SaiPan rinnalla — huimaa yhteisöllisyyttä, positiivista menestystä. Ja tätä samaa me odotimme Itä-Suomessa surullisen kuuluisalle Itä-Suomi-ohjelmalle, sitä, että riihestä saataisiin siihen vihdoinkin jotain konkretiaa. Mutta näin eteläsavolaisena kansanedustajana täytyy hämmästellä koko maakunnan unohtamista jälleen kerran. Puoliväliriihi paljasti muutenkin karulla tavalla sen, miten Orpon hallitus on valmis rikkomaan kaikki antamansa lupaukset. Kaksi vuotta on täällä kuunneltu, miten on välttämätöntä säälimättä leikata pienituloisilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä ja kyykyttää tavallista palkansaajaa lukuisilla työelämän heikennyksillä. Rahat ovat loppu, ja vaihtoehtoja ei ole, näinhän me ollaan kuultu. Nyt sitä rahaa sitten kuitenkin on veronkevennyksiin, kun Eläkerahastosta vähän vipataan.

Arvoisa puhemies! Ilman vettä ei ole elämää. Meidän on pidettävä huolta erityisesti vesistöistämme, sillä puhtaan veden arvo nousee vielä kultaakin kalliimmaksi. Puhdas vesi, vesihuolto, on huoltovarmuutemme kannalta oleellisinta, ja kyse on kaikkein kriittisimmästä infrasta yhteiskunnassamme. Vesihuoltolakia on uudistettava niin, että se toteuttaa Vesi on meidän -kansalaisaloitteen sekä eduskunnan tahtotilaa vesi-infran säilyttämisestä yksinomaan julkisyhteisöjen käsissä, sekä on tilkittävä mahdollisuudet yksityistää vesilaitostoimintaa missään tilanteessa. Hienoa, että hallitus otti lausuntopalautteen vakavasti, tilasi perustuslaillisen selvityksen ja ehdottaa nyt lakiesitystä tiukennettavaksi siten, että jatkossa kunnat eivät saisi myydä tai muutoin luovuttaa vesihuoltoon kohdistuvaa omistustaan ollenkaan. On ehdottoman tärkeää säilyttää vesilaitosten omistus vain ja ainoastaan julkisessa omistuksessa. Vesilaitokset ja niihin liittyvä infra ovat niin kriittistä infraa, että sen tulee toimia kaikissa olosuhteissa. Kunnilla tulee olla päätösvalta vesilaitoksen toimintaan, kuten esimerkiksi hinnoitteluun tai infran korjaamiseen vaikuttaviin asioihin. Suomessa vesihuollon korjausvelka on kasvussa. Tuoreimman arvion mukaan vesihuollon kokonaisinvestointitarve kaksinkertaistuu lähivuosina nykyisestä noin 400 miljoonan euron vuositasosta. Korjausvelan selättämiseen tarvitaan suunnitelmallisuutta, johon myöskin vesihuollon pitkäjänteinen toiminta ja kestävä omaisuuden hallinta tähtäävät. Hallituksen esityksellä tehdään myös muutoksia vesihuollon toiminta-alueisiin sekä kiinteistöjen liittämisvelvollisuuteen. Jatkossa kiinteistöt tulisi lähtökohtaisesti liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla. Siirtymäsäännöksin varmistettaisiin, että muutoksesta ei aiheutuisi kiinteistöjen omistajille kohtuuttomia tilanteita. Jatkossa vesilaitosten on myös laadittava omaisuudenhallintasuunnitelma, ja laki sisältää myös velvoitteita varautumissuunnitteluun. Sekin on ensiarvoisen tärkeää, sillä vesihuollon toimintavarmuutta ja kyberturvallisuutta on edistettävä näinä hybridivaikuttamisen aikoina. Tämä hallituksen kiristetty esitys vesihuoltolaista takaa sen, että jatkossa kunnat eivät saa myydä tai muutoin luovuttaa vesihuolto-omistusta ollenkaan. Se on meidän kaikkien etu. Vesi on meidän, ja siitä on jatkossakin pidettävä huolta.