Jaana Strandman

Arvoisa puhemies! Täällä on erittäin hyviä puheenvuoroja käytetty. — Asevelvollisuuslain muutos on selkeä, ja on erittäin tärkeää, että molemmat sukupuolet osallistuvat kutsuntoihin, jolloin maanpuolustustahto ja ‑halukkuus tuodaan ja saadaan esiin ja sitä korostettua. Maanpuolustustyössä on monia mahdollisuuksia. Täällä on nostettu esille myös se, että diabeetikot pääsisivät myös asepalvelukseen. Toki haluan tässä nostaa myös muita vastaavan tyylisiä sairauksia, sillä meidän tulee varsinkin näin ikäluokkien pienetessä hyvin tarkoin miettiä se, ettei me rajata maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta ulos sellaisia henkilöitä ja nuoria, jotka pystyisivät siellä monia toimia tekemään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suomen turvallisuus ei enää rajoitu sotilaalliseen puolustukseen, se rakentuu arjessa: energiassa, elintarvikehuollossa, logistiikassa, digitaalisessa infrastruktuurissa ja yritysten toimintakyvyssä. Tästä kokonaisuudesta on kyse, kun puhutaan kokonaisturvallisuudesta. Huoltovarmuuskeskus on tämän järjestelmän keskiössä. Sen tehtävä on varmistaa, että Suomi toimii myös kriiseissä. Juuri siksi sen hallinnollinen asema, ohjaus ja vastuut eivät voi olla epäselviä. Nykyisessä tilanteessa Huoltovarmuuskeskus kantaa merkittävää operatiivista vastuuta, ja sen paikka osana kansallista turvallisuusjohtamista on tärkeä. Arvoisa puhemies! Hallinnon selkeyttäminen on välttämätöntä. Huoltovarmuuskeskuksen asema on määriteltävä niin, että se vastaa sen todellista roolia osana kansallista turvallisuutta. Huoltovarmuus on yhteiskunnan vakuutus. Vakuutuksen arvo mitataan vasta silloin, kun sitä tarvitaan, siksi sen järjestäminen ei voi perustua epäselvään ohjaukseen. Tarvitsemme kirkkaan hallinnon, selkeän johdon ja vahvan luottamuksen. Se on Suomen kokonaisturvallisuuden ydinkysymys. Tämä esitys on erittäin hyvä ja edennyt erinomaisesti eduskunnassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tähän keskusteluun on nostettava yrittäjyys. Yrittäjyys kantaa tätä maata ja työllistää, mutta sen tulee olla kannattavaa. Hallitus on tehnyt lukuisia yrittäjien elämää helpottavia uudistuksia, kuten ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen ja paikallisen sopimisen edistäminen. Yksi yrittäjien elämää hankaloittavista epäkohdista kaipaa kuitenkin vielä korjaamista. Edellisen, keskusta-vasemmistohallituksen luoma YEL-malli on asettanut yrittäjiä kohtuuttoman maksutaakan alle. Nykyhallitus linjasi puoliväliriihessä, että YEL-järjestelmään tehdään muutoksia siten, että yrittäjien eläkemaksu määräytyy nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Perussuomalaiset pitävät välttämättömänä, että YEL-järjestelmä muutetaan oikeudenmukaisemmaksi. Kysyn sosiaaliturvaministeriltä: miten hallituksen työ YEL-katastrofin korjaamiseksi edistyy?

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallituksen esitys eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain muuttamiseksi tuo tarvittavia päivityksiä kansalliseen lainsäädäntöön vastaamaan EU:n eläinterveyssäännösten vaatimuksia. Muutokset koskevat erityisesti lemmikkieläinten ja hevoseläinten tunnistusmerkintää sekä rekisteröintiä, ja samalla selkeytetään viittauksia EU-säädöksiin. Esityksessä ehdotetaan, että koirien, kissojen ja frettien mikrosirujen asettaminen edellyttää jatkossa valtuutusta silloin, kun toimenpiteen suorittaa muu kuin eläinlääkäri. Valtuutus voitaisiin myöntää yhteisölle, joka vastaa koulutuksesta ja toiminnan laadusta. Tämä hyödyntää alan toimijoiden osaamista. Vastaava menettely ulotettaisiin hevoseläimiin, joiden osalta valtuutus voidaan antaa kantakirjaa pitäville toimijoille. Samalla teuraskuljetukseen luovutettavien sekaeläinten merkitsemisvaatimuksia kevennetään eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hallinnollisen työn vähentämiseksi. Esitys tarkentaa myös valvontaa ja seuraamuksia koskevaa sääntelyä. Seuraamusmaksun käyttöalaa laajennetaan, mikä tukee tehokasta ja oikeasuhtaista puuttumista laiminlyönteihin. Tavoitteena on järjestelmä, joka ohjaa toimijoita noudattamaan sääntöjä ja turvaa eläinten jäljitettävyyden kaikissa tilanteissa. Arvoisa rouva puhemies! Uudistus liittyy laajempaan kokonaisuuteen, jossa eläintautien torjunta, eläinten hyvinvointi ja elintarviketurvallisuus muodostavat yhtenäisen perustan. Toimiva tunnistus- ja rekisteröintijärjestelmä tukee näitä tavoitteita. Tietojärjestelmiä tulee kehittää siten, että ne palvelevat toimijoita sujuvasti ja mahdollistavat ajantasaisen tiedonhallinnan. Esitys on kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Kotimainen ruoka on tärkein osa Suomen huoltovarmuutta ja tulevaisuutta. Tulen Etelä-Savosta, Euroopan luomumaakunnasta, jossa syödään paljon muikkua, riistaa sekä metsän antimia. Ruoka on maakunnan keskeinen kärkiteema. Kotimainen ruoka on keskeinen osa varautumista kriiseihin ja poikkeusolosuhteisiin. Sen tuotantoedellytyksistä on huolehdittava pitkäjänteisesti. Alkutuottajien asemaa ja kannattavuutta on vahvistettava ja tasapainotettava ruokaketju pellolta pöytään. Samalla meidän on hyödynnettävä paremmin suomalaisia, puhtaissa vesissä kasvavia järvikaloja — mikä onkaan hienompaa kuin kesäillassa istua laiturilla ongella ja yrittää napata ahvenia. Kaupassakin kannattaa valita sen norjalaisen lohen tilalle kotimainen kirjolohi. Se on kestävä, terveellinen ja kotimainen ravinnonlähde, jonka käyttöä voidaan lisätä merkittävästi. Arvoisa ministeri, miten järvikalojen käyttöä voidaan vahvistaa? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu on virallisesti itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Sen näkemykset eivät kuitenkaan ole kritiikin yläpuolella, vaan niitä on voitava arvioida avoimesti. Tällä hetkellä meillä on täällä käsittelyssä yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomus, ja nyt tässä salissa on paikka sen käsittelylle. Olisin toivonut, että yhdenvertaisuusvaltuutettu olisi ollut paikalla kuulemassa tätä keskustelua. Valitettavasti käsittelyssä olevan kertomuksen näkökulma herättää vakavia kysymyksiä. Kertomuksessa käytetty kieli, kuten ”tosiasiallinen yhdenvertaisuus” ja viittaukset rakenteellisiin ongelmiin, ei ole neutraalia viranomaiskieltä vaan heijastaa tiettyjen poliittisten liikkeiden retoriikkaa. On myös syytä huomata, että vaikka kertomuksessa nostetaan esiin monia aitoja ongelmia, kuten työelämän epäkohtia, kokonaiskuva kallistuu tietyiltä osin poliittisesti painottuneeseen suuntaan. Tämä näkyy erityisesti maahanmuuttopolitiikkaa koskevissa linjauksissa. Arvoisa puhemies! Kertomuksen viesti on tältä osin käytännössä ”raja auki”. Se korostaa turvapaikkaprosessiin pääsyn ehdottomuutta kaikissa tilanteissa ja suhtautuu kriittisesti rajavalvonnan kiristyksiin sekä maasta poistamisten tehostamiseen. Samalla sivuutetaan se, että valtiolla on oikeus ja velvollisuus suojata omia rajojaan ja kansalaistensa turvallisuutta. Kun samaan aikaan kyseenalaistetaan rajamenettelyt, arvostellaan palautusten tehostamista ja vaaditaan lisää velvoitteita viranomaisille, kokonaisuus johtaa siihen, että maahanpääsy helpottuu ja maasta poistaminen vaikeutuu. Arvoisa puhemies! On ristiriitaista, että viranomainen, jonka tehtävä on toimia riippumattomasti, ottaa näin voimakkaasti kantaa poliittisesti kiistanalaisiin kysymyksiin. Samalla suuri osa sen omista yhteydenotoista liittyy muihin teemoihin, kuten vammaisuuteen ja ikäsyrjintään. Juuri näihin kysymyksiin tulisi keskittyä ensisijaisesti. Suomessa yhdenvertaisuutta tulee edistää lain pohjalta tasapuoliset ja yhteiskunnan kokonaisetu huomioiden. Viranomaisen tehtävä on tuottaa tasapainoista ja objektiivista tietoa päätöksenteon tueksi. Arvoisa puhemies! Luottamus viranomaisiin rakentuu puolueettomuudesta ja erityisesti maan kokonaiskuva siinä huomioiden. Siksi on perusteltua arvioida kriittisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa ja roolia.

Arvoisa puhemies! Kotimaisen sianlihantuotannon jatkuvuuden turvaaminen on keskeistä Suomen ruokaturvan ja kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Vakaa ja ennakoitavissa oleva alkutuotanto varmistaa, että kriisitilanteissakin ruokaa on saatavilla, vienti säilyy mahdollisena ja kansallinen huoltovarmuus vahvistuu. Tämä on yksi merkittävimmistä keinoista ennakoida tulevia haasteita ja varmistaa Suomen elintarvikeketjun kestävyys. Esityksessä ehdotetaan kastraatiokiellon kumoamista. Tämä estää merkittävät kustannukset ja tuotannon esteet, jotka voisivat vaarantaa alan elinkelpoisuuden. Lihateollisuuden arvion mukaan kielto olisi aiheuttanut satojen miljoonien eurojen kustannukset seuraavan 10 vuoden aikana ja vaikeuttanut vientiä Aasiaan ja Yhdysvaltoihin. Samalla eläinten lääkitsemistä koskeva muutos mahdollistaa paikallispuudutteen luovuttamisen myös tiloille, jotka eivät kuulu valtakunnalliseen eläinten terveydenhuolto-ohjelmaan Tämä varmistaa porsaille asianmukaisen kivunlievityksen kirurgisen kastraation yhteydessä ja tukee tuottajien mahdollisuuksia hoitaa alkutuotantoa tehokkaasti. Suomalainen siantuotanto eroaa monista muista maista, sillä sikojen hännät säilytetään. Tämä korostaa kansallisen tutkimuksen ja paikallisten tuotantotapojen merkitystä. Muutokset tukevat alan sopeutumista kansainvälisiin markkinoihin ja varmistavat, että vienti säilyy kilpailukykyisenä. Arvoisa puhemies! Esityksellä toteutetaan hallitusohjelman kirjauksia, jotka vahvistavat maa- ja metsätalouden elinvoimaisuutta, tukevat kotimaisen ruokaketjun kestävyyttä ja edistävät alkutuotannon tehokkuutta. Suomalainen sianlihantuotanto pysyy kilpailukykyisenä, kestävänä ja turvattuna myös tulevaisuuden kriisitilanteissa, ja eläimistä pidetään huolta.

Arvoisa puhemies! Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, ja se ei ole kritiikin ulkopuolella. Tämän vuoksi tämä kertomus on täällä salissa ja siitä voidaan kritiikkiä esittää. Olisin toivonut toki, että tämä yhdenvertaisuusvaltuutettu olisi ollut täällä paikalla keskustelemassa ja vastaamassa näihin meidän kysymyksiin. Tässä käsittelyssä olevassa kertomuksessa herättää vakavia kysymyksiä käytetty kieli, kuten ”tosiasiallinen yhdenvertaisuus”, ja viittaukset rakenteellisiin ongelmiin. Tämä ei ole siis neutraalia viranomaiskieltä vaan heijastaa tiettyjen poliittisten liikkeiden retoriikkaa. Kertomus viestii käytännössä raja auki ‑linjasta, korostaa maahanpääsyn ehdottomuutta ja suhtautuu kriittisesti rajavalvontaan sekä maasta poistamiseen, samalla kun se sivuuttaa valtion velvollisuuden suojata rajojaan ja kansalaisten turvallisuutta. On ristiriitaista, että riippumattoman viranomaisen rooliin kuuluu näin voimakkaasti kannan ottaminen poliittisiin kysymyksiin. Luottamus viranomaisiin [Puhemies koputtaa] rakentuu puolueettomuudesta, ja siihen tulee aina pyrkiä tasapuolisesti [Puhemies koputtaa] ja lainmukaisesti. [Mauri Peltokangas: Hyvä kysymys! Missä on yhdenvertaisuusvaltuutettu?]

Arvoisa rouva puhemies! Edelleen sieltä vasemmalta laidalta tulee sellaisia väitteitä, joita voidaan analysoida hyvin monella tavalla, ja näkemyksiä. Edustaja toi esille, että hallituksen toimet esimerkiksi perusopetukseen ovat, että toisella kädellä annetaan, toisella otetaan. Tänään olen järjestänyt Pikkuparlamentissa erittäin merkittävän koulukeskustelun, jossa käytiin keskustelua oppimisen tuesta, osaamistakuusta. Yksikään kansanedustaja ei ollut paikalla, yksikään avustaja ei ollut paikalla, mutta onneksi siellä oli merkittävä määrä huippuasiantuntijoita myös suoraan koulujen arjesta. Nimenomaan meillä oli kysymys siitä, miten oppimisen tuen uudistus on toteutunut, miten hallituksen toimet ovat perusopetuksessa toteutuneet, ja lähes poikkeuksetta kaikki kertoivat, että nämä ovat olleet erinomaisia uudistuksia, niin kolme vuosiviikkotuntia lukemiseen, laskemiseen ja kirjoittamiseen, kännykkäkielto, terapiatakuu, koulupoliisitoimintaan satsaaminen, kiusaamisen vastainen työ, harrastamisen Suomen malli kuin tuo oppimisen tuen uudistus, jolla pyritään nimenomaan sitä osaamistasoa nostamaan. Nyt haluan kyllä myös täällä nostaa keskustelua siitä, kuinka monta ammattia valtion tulee kustantaa. Tällä esityksellä, mikä tänään on ollut käsittelyssä, nimenomaan pyritään opiskelun tavoiteaikaan, joka nyt monissa korkeakouluissa venyy yli puolella opiskelijoista. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy hämmästellä tässä keskustelussa jälleen sieltä vasemmalta laidalta tulevaa kritiikkiä, koska nyt tämä hallitus on tehnyt merkittäviä koulutuspoliittisia linjauksia niin perusopetukseen kuin sinne jatko-opintoihin ja korkeakouluihinkin. Meillä on parlamentaarinen korkeakoulupoliittinen työryhmä, jossa ollaan tehty mittavia linjauksia. Samoin hallitus on lisännyt korkeakoulupaikkoja, tulee lisäämään reilulla tuhannella ja juurikin niille kasvualoille, joita me Suomessa tarvitaan. Hallitus on satsannut merkittävästi perusopetukseen, koska perusopetuksessa luodaan pohja näille perustaidoille — lukemiselle, laskemiselle, kirjoittamiselle — ja erityisesti haluaisin nostaa sinne vielä vahvan itsetunnon ja vuorovaikutustaidot. Näillä perustaidoilla on sitten tarkoitus edetä jatko-opintoihin ja sitä kautta myös sitten työelämään sijoittumiseksi. Yksikään nuori ei saa tippua, ja tällä esityksellä juurikin pyritään siihen: osaamistason nostoon, osaamistakuuseen ja työelämään sijoittumiseen. Sitten vielä hallitus on tehnyt tämän opintosetelikokeilun, jolla nuoret pääsevät kokeilemaan avoimia korkeakouluopintoja. Kyllähän tässä on merkittäviä satsauksia. Nyt meidän täytyy antaa uskoa ja luottamusta siihen myös tässä talossa, nuoriin ja opiskeluasioihin, että myös nuorille syntyy se tulevaisuudenusko.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä oleva esitys ehdottaa opiskeluoikeuden päättymistä tilanteissa, joissa opiskelija valmistuu, luopuu opiskeluoikeudestaan tai ottaa vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskelupaikan. Tavoitteena on selkeyttää korkeakoulujärjestelmää ja kohdentaa opiskelupaikat tehokkaammin niille, joilla ei vielä ole tutkintoa. Ehdotetut säännökset vähentävät korkeakouluissa vailla aktiivista käyttöä olevien opiskeluoikeuksien määrää ja kannustavat opiskelijoita suunnitelmalliseen opintojen suorittamiseen. Tämä tukee tavoitteena olevaa tutkintojen valmistumista tavoiteajassa. Maanpuolustuskorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkinnot jäävät ehdotetun sääntelyn ulkopuolelle. On tärkeää korostaa, että uudistuksen vaikutus perustuu hakukäyttäytymisen muutokseen. Tarkoitus on ohjata opiskelijat hakemaan paikkoja suunnitelmallisesti ja sitoutuneesti, mikä kohdentaa opiskelupaikat entistä paremmin niille, jotka ovat ensikertalaisia ja tutkintoa tavoittelevia. Arvoisa rouva puhemies! Tämä muutos on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla pyritään nostamaan maamme koulutustasoa. Keskeisiä toimia ovat korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen, kelpoisuuksien ja koulutuspolkujen kehittäminen sekä joustavien siirtymien ja opetusyhteistyön vahvistaminen. Lisäksi käynnissä on yliopistojen siirtohakumenettelyjen kehittämishanke, ja suunnitteilla on hallituksen esitys avoimen korkeakouluopetuksen opintosetelikokeilusta, joka tarjoaa nuorille mahdollisuuden suorittaa maksutta 30 opintopisteen laajuiset opinnot. Kokonaisuudessaan ehdotetut säännökset tukevat koulutusjärjestelmän oikeudenmukaista ja tarkoituksenmukaista toimintaa. Opiskelupaikat kohdentuvat niille, joilla ei vielä ole tutkintoa, ja samalla järjestelmä kannustaa suunnitelmalliseen opiskeluun sekä tutkintojen suorittamiseen tavoiteajassa. Tämä vahvistaa korkeakoulutuksen vaikuttavuutta ja edistää nuorten mahdollisuuksia löytää itselleen sopiva koulutuspolku. Koulutus ja sivistys ovat osa Suomen turvallisuutta.

Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta sekä rakentamislain muutoksista vahvistaa Suomen kansallista turvallisuutta. Muutokset mahdollistavat maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamisen ja käyttöönoton tehokkaasti turvaten kansainväliset velvoitteemme ja luottamuksellisen tiedon suojan. Nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa rajanaapurimme käy sotaa ja uhka lähestyy, kriittiset tuotantolaitokset, erityisesti kemikaaleja ja räjähteitä käsittelevät laitokset, täytyy saada toimintavalmiuteen nopeasti. Lainmuutokset mahdollistavat lupa- ja ilmoitusmenettelyjen joustavan käsittelyn, jotta merkitykselliset laitokset saadaan käyttöön tehokkaasti. Puolustusministeriön lausuntojen perusteella laitosten lupahakemukset käsitellään etusijalla, mikä nopeuttaa toiminnan käynnistymistä kriisitilanteessa. Rakentamislain muutokset tukevat tätä tavoitetta. Poikkeamislupien ja sijoittamisvaatimusten joustavuus mahdollistaa puolustuksellisesti tärkeiden tuotantolaitosten sijoittamisen alueille, joilla ei ole voimassa asemakaavaa. Kunnan rakennusviranomainen voi myöntää luvan rakentamisen aloittamiseen ennen poikkeuslupien lainvoimaisuutta, mikä varmistaa kriittisen tuotannon käynnistymisen ilman viiveitä. Tämä laki vahvistaa Suomen ennakoivaa varautumista. Se turvaa kriittisten resurssien saatavuuden ja toimintakyvyn etukäteen, jotta puolustuskyky pysyy toimintavalmiudessa muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Ennakoimalla voimme suojata kansalaisten hyvinvoinnin ja Suomen turvallisuuden pitkäjänteisesti. Esitys on erittäin kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, kunnioitettu ministeri! Tänään käsiteltävänä on muutos, joka koskee Huoltovarmuuskeskuksen ja Huoltovarmuusrahaston verotusta. Muutoksen tarkoituksena on selkeyttää toimintaa ja varmistaa, että Huoltovarmuuskeskuksen muutos valtion virastoksi sekä Huoltovarmuusrahaston toiminta toteutetaan johdonmukaisesti myös verotuksen näkökulmasta. Aiemmin Huoltovarmuuskeskusta on kohdeltu erillisenä verovelvollisena, mikä on mahdollistanut muun muassa vähennykset materiaalisesta huoltovarmuustoiminnasta. Nyt Huoltovarmuuskeskus muuttuu valtion virastoksi ja sen toimintamenot katetaan suoraan valtion talousarviosta. Samalla Huoltovarmuusrahasto siirtyy erilliseksi verovelvolliseksi liiketoiminnan muodossa harjoittamastaan toiminnasta. Tällä järjestelyllä verotuskäytännöt selkiytyvät. Huoltovarmuusrahaston osalta uusi säännös mahdollistaa, että rahasto voi harjoittaa liiketoimintaa ilman epäselvyyksiä valtion verovelvollisuudesta. Vastaavasti Huoltovarmuuskeskuksen kohdalla poistuu erillinen verovelvollisuus ja sen toimintaan sovelletaan valtion virastojen verosääntöjä. Muutoksen taloudellisia vaikutuksia arvioidaan maltillisiksi. Materiaalisen varautumisen liiketoimien määrää on vaikea ennakoida. Muutos mahdollistaa sen, että Huoltovarmuusrahaston toiminnan kirjanpito ja verotus voidaan hoitaa hallitusti ja johdonmukaisesti. Tämä esitys on oikein kannatettava. Arvoisa puhemies! Huoltovarmuuden tehtävänä on turvata Suomen toimintakyky häiriötilanteissa, ja Huoltovarmuuskeskuksen työ on keskeistä tässä. Keskus suunnittelee, kehittää ja ylläpitää materiaalista varautumista sekä vastaa kriittisten raaka-aineiden ja tuotteiden hankinnasta, varastoinnista ja jakelusta. Se koordinoi myös yhteistyötä viranomaisten ja yritysten kanssa, jotta yhteiskunta pystyy vastaamaan kriiseihin tehokkaasti ja kriittiset resurssit ovat käytettävissä silloin kun niitä tarvitaan. Muutoksen myötä verotus ja hallinto voidaan hoitaa selkeästi ja yhdenmukaisesti, mikä tukee koko yhteiskunnan turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Muutama sana vielä Suomen huoltovarmuudesta ja varautumisesta. Suomen on pidettävä sähkö, vesi, lämpö ja ruoka omissa käsissään ja päätösvallassaan. Yhteiskunta on haavoittuva, jos se ei hallitse omia perusresurssejaan. Omavaraisuus on vastuullista varautumista, ja päätehtävämme tässä talossa on tehdä toimia, jotta maamme pärjää tässä maailmantilanteessa. Kaikilla päätöksillä, kaikilla tasoilla tulee Suomen edun olla aina ykkösasia. Omavarainen ja huoltovarma Suomi luo arjen turvaa. Kyse on turvallisuudesta, itsenäisyydestä ja tulevaisuudesta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa tämän lakialoitteen käsittelyssä myös kädentaitojen, käsityön opetuksen ja käsityöperinteen merkityksen. Tutkimukset osoittavat selkeästi, että käsillä tekeminen ei ole vain mukavaa puuhastelua. Se on neurologisesti erittäin vaativaa ja kehittävää. Kädentaidot aktivoivat samanaikaisesti useita aivoalueita, mukaan lukien motoriset alueet, aivokuoren suunnittelukeskukset ja tunteita säätelevät osat. Käsityöt parantavat keskittymiskykyä, koska käsillä tekeminen sitoo huomiota ja vaatii rauhallista tarkkaavaisuutta. Se vahvistaa ongelmanratkaisutaitoja, kun oppilas suunnittelee, kokeilee ja korjaa. Kädentaidot kehittävät käden ja silmän yhteistyötä, mikä on tärkeää myöhemmissä opinnoissa ja ammateissa aina teknologian käyttöön saakka. Kädentaidot edistävät luovuutta ja mielikuvitusta, kun materiaaleista syntyy jotain konkreettista. Kädet ovat aivojen jatke, ja kun kädet toimivat, aivot aktivoituvat. Arvoisa puhemies! Käsityö motivoi erityisesti monia poikia. Kouluissa näemme toistuvasti, kuinka käsityön tunneilla moni poika syttyy oppimiselle tavalla, joka ei näy aina teoreettisissa aineissa. Käsityö tarjoaa konkreettisen toiminnallisen oppimisympäristön, mahdollisuuden oppia tekemisen kautta, mikä on monille pojille luontaisin tapa oppia. Käsityöt tarjoavat selkeitä, näkyviä tavoitteita ja lopputuloksia, jotka vahvistavat onnistumisen kokemuksia, tavan oppia myös matemaattisia ja luonnontieteellisiä taitoja käytännössä: mittaamalla, arvioimalla, suunnittelemalla. Kun nuori kokee olevansa hyvä jossain, hänen itsetuntonsa vahvistuu ja se heijastuu positiivisesti myös muihin oppiaineisiin ja koulumyönteisyyteen. Elämme maailmassa, jossa luova ongelmanratkaisu, tekninen ymmärrys ja kyky yhdistää käsin tekeminen digitaaliseen ajatteluun ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Käsityön opetus tarjoaa juuri näiden taitojen perustan. Kun vahvistamme käsityön opetusta, me voimme odottaa parempia koulutuloksia, ja me rakennamme kokonaisvaltaisesti tasapainoisempia, motivoituneempia ja taitavampia nuoria.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan nostaa tämän lakialoitteen käsittelyssä myös kädentaitojen, käsityön opetuksen ja käsityöperinteen merkityksen. Tutkimukset osoittavat selkeästi, että käsillä tekeminen ei ole vain mukavaa puuhastelua. Se on neurologisesti erittäin vaativaa ja kehittävää. Kädentaidot aktivoivat samanaikaisesti useita aivoalueita, mukaan lukien motoriset alueet, aivokuoren suunnittelukeskukset ja tunteita säätelevät osat. Käsityöt parantavat keskittymiskykyä, koska käsillä tekeminen sitoo huomiota ja vaatii rauhallista tarkkaavaisuutta. Se vahvistaa ongelmanratkaisutaitoja, kun oppilas suunnittelee, kokeilee ja korjaa. Kädentaidot kehittävät käden ja silmän yhteistyötä, mikä on tärkeää myöhemmissä opinnoissa ja ammateissa aina teknologian käyttöön saakka. Kädentaidot edistävät luovuutta ja mielikuvitusta, kun materiaaleista syntyy jotain konkreettista. Kädet ovat aivojen jatke, ja kun kädet toimivat, aivot aktivoituvat. Arvoisa puhemies! Käsityö motivoi erityisesti monia poikia. Kouluissa näemme toistuvasti, kuinka käsityön tunneilla moni poika syttyy oppimiselle tavalla, joka ei näy aina teoreettisissa aineissa. Käsityö tarjoaa konkreettisen toiminnallisen oppimisympäristön, mahdollisuuden oppia tekemisen kautta, mikä on monille pojille luontaisin tapa oppia. Käsityöt tarjoavat selkeitä, näkyviä tavoitteita ja lopputuloksia, jotka vahvistavat onnistumisen kokemuksia, tavan oppia myös matemaattisia ja luonnontieteellisiä taitoja käytännössä: mittaamalla, arvioimalla, suunnittelemalla. Kun nuori kokee olevansa hyvä jossain, hänen itsetuntonsa vahvistuu ja se heijastuu positiivisesti myös muihin oppiaineisiin ja koulumyönteisyyteen. Elämme maailmassa, jossa luova ongelmanratkaisu, tekninen ymmärrys ja kyky yhdistää käsin tekeminen digitaaliseen ajatteluun ovat yhä tärkeämpiä taitoja. Käsityön opetus tarjoaa juuri näiden taitojen perustan. Kun vahvistamme käsityön opetusta, me voimme odottaa parempia koulutuloksia, ja me rakennamme kokonaisvaltaisesti tasapainoisempia, motivoituneempia ja taitavampia nuoria.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän aluksi kaikkia, jotka ovat allekirjoittaneet tämän aloitteen ja tukeneet sen käsittelyä, ja erityisesti kiitän edustajia Rintamäki ja Rasinkangas, jotka ovat täällä myös keskustelemassa tästä lakialoitteesta. Tekemäni lakialoite ehdottaa, että nykyinen käsityön oppiaine jaetaan kahdeksi erilliseksi oppiaineeksi: tekninen työ ja teknologia sekä tekstiilityö. Nykyinen yhdistelmä ei enää palvele opetuksen tavoitteita, sillä tekninen työ ja tekstiilityö vaativat erilaisia oppimisympäristöjä, työmenetelmiä ja pedagogista asiantuntemusta. Oppilaiden on saatava perustiedot materiaaleista, valmistuksesta, koneiden ja laitteiden käytöstä sekä teknisten järjestelmien toiminnasta. Arvoisa rouva puhemies! Teknologian merkitys Suomen taloudelle on suuri. Valtaosa teollisuuden jalostusarvosta perustuu teknisiin aloihin, ja yli puolet viennistä ja työllisyydestä rakentuu näille osaamisalueille. Perusopetuksessa annettava teknologinen perusosaaminen muodostaa tärkeän jatkumon peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin ja sitä kautta työelämään. Varhaiset kokemukset teknisestä työstä voivat vaikuttaa oppilaiden kiinnostukseen tekniikan aloja kohtaan ja valmiuksiin tulevaisuuden työelämässä. Lakialoitteessa ehdotetaan perusopetuslain 11 §:n 1 momentin muuttamista siten, että käsityön oppiaine korvataan kahdella erillisellä oppiaineella. Muutos voidaan toteuttaa nykyisen tuntijaon puitteissa. Oppiaineiden erottaminen mahdollistaa opetuksen paremman suunnittelun ja teknisen työn opettajankoulutuksen uudelleenorganisoinnin. Opettajilla tulee olla riittävä koulutus ja sen tulee kohdentua yliopistoihin, joissa on jo tekniikan ja pedagogian osaamista. Arvoisa rouva puhemies! Teknisen työn ja teknologian opetuksen tavoitteena on, että oppilaat saavat käytännön kokemuksia, oppivat ongelmanratkaisua, luovuutta ja projektityöskentelyä ja tutustuvat turvallisesti eri teknisiin aloihin. Selkeät, erilliset oppiaineet auttavat myös varmistamaan yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet eri puolilla Suomea ja tukevat teknologiaosaamisen jatkumoa.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitän aluksi kaikkia, jotka ovat allekirjoittaneet tämän aloitteen ja tukeneet sen käsittelyä, ja erityisesti kiitän edustajia Rintamäki ja Rasinkangas, jotka ovat täällä myös keskustelemassa tästä lakialoitteesta. Tekemäni lakialoite ehdottaa, että nykyinen käsityön oppiaine jaetaan kahdeksi erilliseksi oppiaineeksi: tekninen työ ja teknologia sekä tekstiilityö. Nykyinen yhdistelmä ei enää palvele opetuksen tavoitteita, sillä tekninen työ ja tekstiilityö vaativat erilaisia oppimisympäristöjä, työmenetelmiä ja pedagogista asiantuntemusta. Oppilaiden on saatava perustiedot materiaaleista, valmistuksesta, koneiden ja laitteiden käytöstä sekä teknisten järjestelmien toiminnasta. Arvoisa rouva puhemies! Teknologian merkitys Suomen taloudelle on suuri. Valtaosa teollisuuden jalostusarvosta perustuu teknisiin aloihin, ja yli puolet viennistä ja työllisyydestä rakentuu näille osaamisalueille. Perusopetuksessa annettava teknologinen perusosaaminen muodostaa tärkeän jatkumon peruskoulusta toiselle asteelle ja korkeakouluihin ja sitä kautta työelämään. Varhaiset kokemukset teknisestä työstä voivat vaikuttaa oppilaiden kiinnostukseen tekniikan aloja kohtaan ja valmiuksiin tulevaisuuden työelämässä. Lakialoitteessa ehdotetaan perusopetuslain 11 §:n 1 momentin muuttamista siten, että käsityön oppiaine korvataan kahdella erillisellä oppiaineella. Muutos voidaan toteuttaa nykyisen tuntijaon puitteissa. Oppiaineiden erottaminen mahdollistaa opetuksen paremman suunnittelun ja teknisen työn opettajankoulutuksen uudelleenorganisoinnin. Opettajilla tulee olla riittävä koulutus ja sen tulee kohdentua yliopistoihin, joissa on jo tekniikan ja pedagogian osaamista. Arvoisa rouva puhemies! Teknisen työn ja teknologian opetuksen tavoitteena on, että oppilaat saavat käytännön kokemuksia, oppivat ongelmanratkaisua, luovuutta ja projektityöskentelyä ja tutustuvat turvallisesti eri teknisiin aloihin. Selkeät, erilliset oppiaineet auttavat myös varmistamaan yhdenvertaiset oppimismahdollisuudet eri puolilla Suomea ja tukevat teknologiaosaamisen jatkumoa.

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvää keskustelua tältä viideltä edustajalta tänään salissa. Toivon, että tämä keskustelu saataisiin tästä hyvin tallennettua. Tulen Etelä-Savosta, joka tunnetaan ikääntyneenä maakuntana. Ikärakenne on poikkeuksellinen, eli yli 65-vuotiaiden osuus on maan korkeimpia, ja väestöennusteet kertovat, että kehitys jatkuu. Tämä nähdään monesti haasteena, mutta itse olen halunnut tämän nyt nostaa vahvuutena esille niin kaupunkien kuin kuntienkin strategioissa. Ikääntyneiden suuri määrä tarkoittaa, että meillä on laaja joukko myös aktiivisia, osaavia ja elämänkokemuksella varustettuja ihmisiä, jotka ovat valmiita osallistumaan alueen kehittämiseen, ja tämä näkyy. He tekevät vapaaehtoistyötä, tukevat järjestötoimintaa, auttavat lapsiperheitä ja vahvistavat yhteisöllisyyttä tavoilla, joita mikään järjestelmä ei pysty korvaamaan. Sen vuoksi olisi tärkeää, että monet maakunnat, joissa tämä sama ikääntyminen on näkyvissä, profiloituisivat ikäystävällisiksi maakunniksi. Ikäystävällinen maakunta houkuttelee myös osaajia ja perheitä, jotka arvostavat toimivaa, turvallista ja yhteisöllistä ympäristöä. Se on imagotekijä mutta myös taloudellinen mahdollisuus palvelujen, asumisen ja hyvinvointiteknologian kehittämiseen — voi syntyä alueilla uutta työtä ja yritystoimintaa. Haluan tähän lopuksi vielä sanoa sen, että jos olisi työmahdollisuuksia eläkeaikana ja siinä verotuksen keventäminen, me pystyttäisiin myös tätä meidän työvoimapulaa sitten handlaamaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteen tarkoituksena on vahvistaa ennakoivaa terveyden edistämistä seniorineuvolamallin avulla. Tavoitteet liittyvät toimintakyvyn tukemiseen sekä sellaisten palvelujen kehittämiseen, jotka tukevat hyvää arkea pitkälle ikään. Samalla on tärkeää tarkastella, millä tavoin edetään kestävästi talouden ja rakenteiden kannalta. Hyvinvointialueilla on jo lainsäädännön mukainen vastuu ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisestä, ja jokaisella alueella on mahdollisuus muotoilla toimintamalli omien olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialueella Eloisassa on jo käytössä ikäneuvola, jossa painottuu ennalta ehkäisy, varhainen tuki ja ongelmien tunnistaminen, ja tämä toimii erittäin hyvin. Ikäystävällinen kunta tarkoittaa arjen sujuvuutta, osallisuutta, liikkumisen mahdollisuuksia, yhteisöllisiä ympäristöjä sekä helposti saavutettavia harrastuksia ja kohtaamispaikkoja. Ikääntyneet tukevat kuntien elinvoimaa monella eri tavalla — vapaaehtoisina, kulttuuritoimijoina, lastenlasten arjen apuna sekä monien yhdistysten ja yhteisöjen aktiivisina jäseninä, ja he käyttävät paikallisia palveluja ja osallistuvat yhteisen ympäristön rakentamiseen. Arvoisa rouva puhemies! Teknologian kehitys vahvistaa terveyden seurantaa ja toimintakyvyn tukemista. Tekoäly, etäpalvelut ja ikäteknologia mahdollistavat ennakoivaa toimintaa, jossa terveysriskit tunnistetaan ajoissa. Näiden ratkaisujen avulla tuetaan myös turvallisuutta sekä arjen sujuvuutta ilman raskaita lisärakenteita. Samaan aikaan on tärkeää hyödyntää ikääntyneiden osaamista ja kokemusta entistä laajemmin. Sukupolvien yhteistyö, yhteisölliset asumisratkaisut, senioriyrittäjyys sekä osaamisen jakaminen vahvistavat paikallista työvoimaa ja alueiden elinvoimaa. Arvoisa puhemies! Suomen väestörakenne muuttuu, ja muutos tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia. Ikäihmiset muodostavat merkittävän voimavaran, joka rakentuu tiedosta, kokemuksesta ja yhteisöllisestä sitoutumisesta. Näiden vahvuuksien avulla rakennetaan elinvoimaista sekä kestävää tulevaisuutta. Kuntien strateginen suunnittelu hyötyy siitä, että ikääntyneiden panos tunnistetaan osaksi kehitystyötä palvelutarpeiden rinnalla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies, kunnioitettu ministeri! Hallitus esittää merkittäviä uudistuksia Rikosseuraamuslaitosta koskevaan lainsäädäntöön. Tärkein muutos liittyy koulutusjärjestelmän uudistamiseen, jonka tarve on selkeä ja kiireellinen. Nykyinen koulutusmalli tuottaa liian vähän osaavaa henkilöstöä vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Vankimäärä on kasvussa, ja samaan aikaan henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen lisäävät rekrytointipainetta merkittävästi. Tulevina vuosina arvioidaan tarvittavan noin 200 uutta vartijaa vuosittain, kun taas tutkintokoulutuksesta valmistuu keskimäärin noin 154 vartijaa. Tämä näkyy jo käytännössä lisääntyneenä kuormituksena, kouluttamattomien osuutena ja henkilöstön työkuormana. Uudistuksen tärkeä osa on työssäoppimisen väylän käyttöönotto nykyisen tutkintokoulutuksen rinnalle. Sen avulla muun ammatillisen tutkinnon suorittaneet voivat täydentää osaamistaan työn ohessa ja pätevöityä rikosseuraamusalalle. Tämä mahdollistaa olemassa olevan osaamisen tehokkaan hyödyntämisen ja nopeuttaa uusien työntekijöiden kouluttautumista. Samalla nykyistä tutkintokoulutusta kehitetään joustavammaksi ja saavutettavammaksi. Verkko-opintoja lisätään merkittävästi, koulutus alkaa jatkossa kahdesti vuodessa, ja opiskelijoiden aiemmin hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan nykyistä paremmin. Käytännön taitoja vaativat osa-alueet, kuten tarkastustoiminta, voimakeinojen käyttö, ensiapu ja palo- ja pelastuskoulutus, säilyvät lähiopetuksessa, mikä takaa koulutuksen laadun. Työssäoppimisen ohjausta vankiloissa kehitetään ja opetushenkilöstölle tarjotaan mahdollisuus päivittää käytännön taitoja säännöllisten työskentelyjaksojen avulla. Uudistuksen myötä voidaan varmistaa, että eri puolilla Suomea on riittävästi koulutettua ja pätevää henkilöstöä. Tämä vahvistaa rikosseuraamusalan toimintakykyä, lisää turvallisuutta ja tukee henkilöstön työhyvinvointia. Kyse on käytännön ratkaisuista, jotka turvaavat alan tulevaisuuden ja varmistavat, että tehtävät hoidetaan osaavasti ja turvallisesti. Siksi uudistus on tarpeellinen ja sen toteuttaminen on kiireellistä. Kiitos, oikeusministeri Meri, tästäkin esityksestä koko Suomen parhaaksi. On erittäin arvokasta, että meillä on Suomessa tällä hetkellä oikeusministeri, joka tuo viikoittain lakiuudistuksia sujuvoittamaan ja järkevöittämään oikeudellisia toimia maassamme. — Kiitos.