Mira Nieminen

Arvoisa puhemies! Ruokapoliittinen selonteko keskittyy pitkän aikavälin ohjelmaan siitä, miten koko ruokajärjestelmä pidetään kestävänä, kannattavana ja kriisinkestävänä. Ruokapolitiikka ei ole vain maatalouspolitiikkaa, vaan se on laajempi kokonaisuus, joka vaikuttaa suoraan turvallisuuteen, talouteen ja kansanterveyteen. Sen ydinkysymys on, miten varmistamme sen, että Suomessa tuotetaan ruokaa myös tulevaisuudessa. Olemme Suomessa tottuneet siihen, että ruoka on puhdasta, turvallista ja helposti saatavilla. Se on vahvuus, josta on syytä olla ylpeä, ja pidämme sitä täten myös helposti itsestäänselvyytenä. Näin ei kuitenkaan saisi olla, sillä taustalla on kotimainen tuotanto, vahva osaaminen, pitkäjänteinen työ, mutta myös paljon tahtoa ja suomalaista yrittäjyyttä. Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet sen, kuinka haavoittuva ruokajärjestelmä voi olla, jos liiallinen riippuvuus ulkopuolisista tekijöistä kasvaa. Huoltovarmuus ei tarkoita vain varastoja tai suunnitelmia vaan sitä, että omaa ruokaa tuotetaan täällä maassamme joka päivä, ja omavaraisuus on tässä keskeinen asia. Mitä enemmän pystymme tuottamaan itse, sitä vähemmän olemme riippuvaisia muista. Siksi on huolehdittava siitä, että omat tuottajamme jaksavat ja työ on arvostettua. Meidän pitää tehdä päätöksiä, jotka tukevat tätä työtä eri sektoreilla. Arvoisa puhemies! Maatalouden tulevaisuuden kannalta ratkaiseva tekijä on maatalouden kannattavuus. Valitettavan monella tilalla taloudellinen tilanne on tänä päivänä tiukka. Kustannukset nousevat, mutta tuottajan osuus ei kasva samassa suhteessa. Kun tila lopettaa, kyse ei ole vain tästä yhdestä yrityksestä, vaan samalla menetetään osa kotimaista tuotantoa, työpaikkoja ja tietysti sitä huoltovarmuutta. Koko ruokajärjestelmäketju sitoo paljon ihmisiä ja yrittäjiä ja erilaisia toimijoita hyvinkin laajasti, ja meidän täytyy muistaa, että nämäkin täällä taustalla ovat. Arvoisa puhemies! Olen huolissani myös tilojen jatkajista. Nuorten pitää voida luottaa siihen, että maatalousyrittäjän työllä pärjää myös tulevaisuudessa. Heillä pitää olla tulevaisuudennäkymiä, kun rohkeasti alalle uskaltavat lähteä. [Tuomas Kettunen: Mitä hallitus tekee?] Tarvitsemme erilaisia tiloja, ja näille pitää luoda edellytyksiä. Suuret tilat, keskittyminen, ei ole turvallisuuden kannalta parhain vaihtoehto, vaikka se on ymmärrettävää katsoessa nykyisiä vaatimuksia ja näihin liittyviä investointeja. Ruoka on keskeinen osa kansanterveyttämme. Se, mitä tarjotaan päiväkodeissa, kouluissa, vanhustenhoivassa, ei ole yhdentekevää. Laadukas ja monipuolinen ruoka tukee hyvinvointia ja jaksamista. Kotimainen ruoka on tässä vahvuus. Se on turvallista, jäljitettävää ja tuotettu korkeiden standardien mukaisesti. Samalla sekin tukee suomalaista työtä, yrittäjyyttä ja aluetaloutta. Ruokasektori voi olla merkittävä kasvun lähde, jos pidämme siitä kiinni ja kehitämme sitä järkevästi. Selonteko nostaa esiin mahdollisuuksia, kuten viennin kasvun, uusien ruokateknologioiden kehittämisen, kalatalouden ja luonnontuotealan potentiaalin sekä datatalouden tarjoamat ratkaisut. Suomella on siis mahdollisuus profiloitua kansainvälisesti puhtaan ja kestävän ruuan tuottajana. Meillä on vahvuuksia erityisesti laadukkaissa raaka-aineissa, meillä on puhdas luonto ja puhdasta vettä, kasvispohjaisia tuotteita sekä muuta ruokateknologiaa, ja näihin kannattaa panostaa. Jos haluamme kasvattaa ruokavientiä merkittävästi, se edellyttää ennen kaikkea jalostusasteen nostamista, vahvempia brändejä ja sitä, että pk-yrityksille annetaan paremmat mahdollisuudet kasvaa ja kansainvälistyä. Ruokamatkailun ja omien ruokakulttuuriperinteiden nostaminen arvoonsa lähtee meidän omista puheistamme ja teoistamme. Ruokajärjestelmä onkin vahvistettava pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti. On hyvä, että eduskunta pääsee nyt tämän selonteon pohjalta käymään keskustelua ruokasektorin tulevaisuudesta ja linjaamaan, mihin suuntaan suomalaista ruokapolitiikkaa viedään.

Arvoisa herra puhemies! Raskaus- ja perhevapaasyrjintä on asia, jota ei voida ohittaa kevyesti. Jokaisella pitää olla aito mahdollisuus perustaa perhe ilman pelkoa siitä, että se heikentää omaa asemaa työelämässä. On tärkeää, että syrjintäkieltoa nyt täsmennetään ja tehdään todellakin selväksi, että se koskee myös määräaikaisia työsuhteita. Juuri määräaikaisuuksiin liittyy usein epävarmuutta, ja liian usein ne ovat tilanteita, joissa raskauteen ja perhevapaisiin liittyvät ongelmat korostuvat. Esityksessä on myös muita perusteltuja muutoksia. Kun työnantajalta edellytetään kirjallista selvitystä määräaikaisuuden päättymisestä tilanteessa, jossa työntekijä on ilmoittanut raskaudesta tai perhevapaasta, tähän lisätään avoimuutta ja vähennetään epäselviä tilanteita. Arvoisa puhemies! Perussuomalaisille on tärkeää, että suomalainen työelämä on reilu ja että työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen on aidosti kaikille mahdollista.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille. Tämä hallituksen esitys on hyvä ja tarpeellinen uudistus. Se vahvistaa kotimaista yrittäjyyttä ja parantaa erityisesti juurikin näiden pienpanimoiden ja pientislaamojen mahdollisuuksia toimia ja kehittyä. Mielestäni on ihan kohtuullista, että valmistaja saa myydä omia tuotteitaan suoraan valmistuspaikalta. Se helpottaa arkea, tuo lisää mahdollisuuksia kasvuun ja tukee työllistämistä. Samalla se vahvistaa paikallista elinvoimaa ja tukee maaseutuja, koska usein pienet tuottajat sijaitsevat juuri siellä. Uudet työpaikat ovat tervetulleita tässä ajassa. Ne sitovat uusia tulonlähteitä, yrityksiä ja ihmisiä alueille. Lisäksi kyse on myös luottamuksesta suomalaisiin yrittäjiin. Meidän pitää antaa heille tilaa tehdä, kehittää ja menestyä. Meidän pitää purkaa byrokratiaa ja sääntelyä, ja sitä tämä hallitus on kyllä hyvin tehnyt. Tällä uudistuksella on selkeä vaikutus matkailuun. Kun tuotteita voi ostaa suoraan valmistuspaikalta, se tuo ihmisiä paikan päälle ja hyödyntää näin koko aluetta. Yritykset voivat hyödyntää entistä enemmän ulosmyyntioikeuksia ja tehdä uusia tai vahvistavia matkailukohteita tiloistaan ja toimipaikoistaan. Mitä enemmän taas on matkailijoita, sitä enemmän he kuluttavat paikallisia palveluita, mahdollisesti muun muassa ravintola- ja yöpymispalveluita. On myös hyvä muistaa, että vaikutukset kokonaiskulutukseen arvioidaan vähäisiksi, kuten ministeri tässä totesi, ja kyse ei ole mistään massamyynnistä vaan rajatusta ja usein laadukkaasta erikoistuotannosta. Tämä on todellakin järkevää sääntelyn keventämistä, ja lisäämme tällä kilpailua ja valinnanvapautta ja -varaa, jotka tehostavat toivottavasti myös markkinoita ja tuovat niitä verotuloja. Tuemme nyt juuri sitä paikallista pk-yrityskenttää, joka tarvitsee näitä kohdennettuja toimia, ja teemme tätä asia kerrallaan. Tehdään asioista tosiaankin sujuvampia ilman, että kokonaisuus kärsii.

Arvoisa rouva puhemies! Vartijan työ on vaativaa monella tasolla. Se on jatkuvaa valppautta, ihmisten kohtaamista ja turvallisuuden ylläpitämistä tilanteissa, jotka voivat muuttua nopeasti. Samalla työssä ollaan lähellä ihmisiä, usein vaikeissa elämäntilanteissa, mikä tekee siitä myös henkisesti kuormittavaa. Kuormitus näkyy arjessa. Epäsäännölliset työajat, henkilöstövaje ja turvallisuusriskit kasaantuvat helposti samoille ihmisille. Kun väkeä on liian vähän, jokaisen työmäärä kasvaa, palautuminen jää vähäiseksi ja jaksaminen on koetuksella. Tämä ei ole vain työhyvinvointikysymys, vaan se vaikuttaa suoraan myös vankilaturvallisuuteen. Turvallisuus syntyy ennen kaikkea ihmisistä: siitä, että paikalla on riittävästi koulutettua ja kokenutta henkilöstöä. Jos henkilöstöä on liian vähän tai osaaminen puutteellista, riski ongelmatilanteisiin kasvaa väistämättä. Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä suunta on ollut huolestuttava. Vankimäärä kasvaa, ja uusia paikkoja rakennetaan, mutta samaan aikaan alalta poistuu jatkuvasti väkeä. Nykyinen koulutus ei tuota riittävästi uusia vartijoita vastaamaan tähän tarpeeseen. Se näkyy myös siinä, että kouluttamattoman henkilöstön osuus on kasvanut. Siksi koulutusjärjestelmän uudistaminen on perusteltua. On tärkeää, että alalle saadaan lisää tekijöitä ja että koulutus joustaa paremmin erilaisiin taustoihin. Työssäoppimisen malli voi olla hyvä keino tuoda alalle ihmisiä, joilla on jo valmiiksi sopivaa osaamista. Samalla kuitenkin on pidettävä kiinni siitä, että koulutuksen laatu säilyy. Vartijan työ ei ole tehtävä, johon voi tulla puutteellisilla valmiuksilla. Osaaminen on keskeinen osa turvallisuutta sekä henkilöstön että vankien näkökulmasta. On tärkeää, että koulutuksesta ja sen sisällöstä pidetään kiinni. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on se, miten tästä työstä tehdään sellainen, jossa ihmiset haluavat myöskin pysyä. Se tarkoittaa edelleen, että meillä on riittävästi henkilöstöä, työolot ovat kohdillaan ja että työssäjaksamiseen panostetaan aidosti. Arvoisa rouva puhemies ja ministeri! Toimintaympäristön muutokset asettavat paljon haasteita ja vaatimuksia tälle alalle. Ne on otettava huomioon, ja siksi tosiaan tätä uudistamista tarvitaan. Haluan vielä tähän lopuksi nostaa ministerin esittämän asian päihdehuollon tärkeydestä, josta ainakin itse usein työssäni saan palautetta, etenkin sen toimimattomuudesta. On äärettömän tärkeää, että siihen panostetaan ja tämä ulkoinen mahdollisuus ostopalveluihinkin mahdollistetaan tämän esityksen myötä. — Kiitos ministerille.

Arvoisa rouva puhemies! Vartijan työ on vaativaa monella tasolla. Se on jatkuvaa valppautta, ihmisten kohtaamista ja turvallisuuden ylläpitämistä tilanteissa, jotka voivat muuttua nopeasti. Samalla työssä ollaan lähellä ihmisiä, usein vaikeissa elämäntilanteissa, mikä tekee siitä myös henkisesti kuormittavaa. Kuormitus näkyy arjessa. Epäsäännölliset työajat, henkilöstövaje ja turvallisuusriskit kasaantuvat helposti samoille ihmisille. Kun väkeä on liian vähän, jokaisen työmäärä kasvaa, palautuminen jää vähäiseksi ja jaksaminen on koetuksella. Tämä ei ole vain työhyvinvointikysymys, vaan se vaikuttaa suoraan myös vankilaturvallisuuteen. Turvallisuus syntyy ennen kaikkea ihmisistä: siitä, että paikalla on riittävästi koulutettua ja kokenutta henkilöstöä. Jos henkilöstöä on liian vähän tai osaaminen puutteellista, riski ongelmatilanteisiin kasvaa väistämättä. Arvoisa rouva puhemies! Tällä hetkellä suunta on ollut huolestuttava. Vankimäärä kasvaa, ja uusia paikkoja rakennetaan, mutta samaan aikaan alalta poistuu jatkuvasti väkeä. Nykyinen koulutus ei tuota riittävästi uusia vartijoita vastaamaan tähän tarpeeseen. Se näkyy myös siinä, että kouluttamattoman henkilöstön osuus on kasvanut. Siksi koulutusjärjestelmän uudistaminen on perusteltua. On tärkeää, että alalle saadaan lisää tekijöitä ja että koulutus joustaa paremmin erilaisiin taustoihin. Työssäoppimisen malli voi olla hyvä keino tuoda alalle ihmisiä, joilla on jo valmiiksi sopivaa osaamista. Samalla kuitenkin on pidettävä kiinni siitä, että koulutuksen laatu säilyy. Vartijan työ ei ole tehtävä, johon voi tulla puutteellisilla valmiuksilla. Osaaminen on keskeinen osa turvallisuutta sekä henkilöstön että vankien näkökulmasta. On tärkeää, että koulutuksesta ja sen sisällöstä pidetään kiinni. Tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa on se, miten tästä työstä tehdään sellainen, jossa ihmiset haluavat myöskin pysyä. Se tarkoittaa edelleen, että meillä on riittävästi henkilöstöä, työolot ovat kohdillaan ja että työssäjaksamiseen panostetaan aidosti. Arvoisa rouva puhemies ja ministeri! Toimintaympäristön muutokset asettavat paljon haasteita ja vaatimuksia tälle alalle. Ne on otettava huomioon, ja siksi tosiaan tätä uudistamista tarvitaan. Haluan vielä tähän lopuksi nostaa ministerin esittämän asian päihdehuollon tärkeydestä, josta ainakin itse usein työssäni saan palautetta, etenkin sen toimimattomuudesta. On äärettömän tärkeää, että siihen panostetaan ja tämä ulkoinen mahdollisuus ostopalveluihinkin mahdollistetaan tämän esityksen myötä. — Kiitos ministerille.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä kyse on oikeastaan aika yksinkertaisesta asiasta eli siitä, miten meidän järjestelmämme toimii niin kuin sen pitää: sujuvasti, järkevästi ja tämän päivän vaatimusten mukaisesti. Arvoisa ministeri, pidän kaikista esityksistä, missä viranomaisprosesseja sujuvoitetaan, ja kiitos tästä esityksestä. Nykytilanne ei ole kaikilta osin juurikaan tätä sujuvuutta tarjonnut. Esimerkiksi sakon muuntorangaistusmenettely on edelleen monelta osin käsityötä. Tietoja ei saada järjestelmistä suoraan, vaan niitä joudutaan selvittämään puhelimitse, kaivamaan välillä ties mistä, ja kankeaa viranomaistoimintaa ja -menettelyjä on monenlaisia. Tämä tietysti vie aikaa ja hidastaa prosesseja ja sitoo turhaan viranomaisten resursseja. Mittakaava on aika iso. Vuosittain käsitellään valtava määrä erilaisia maksuja ja seuraamuksia. Pelkästään liikennevirhemaksuja tulee yli 150 000. Kun järjestelmä toimii hyvin, asiat hoituvat nopeasti ja tehokkaasti ja tosiaan ilman viiveitä. Nyt tämä esitys vastaa tähän ja antaa meille hyvät eväät tähän menettelyyn ja toimintoihin: Näitä menettelyjä digitalisoidaan, tiedonkulkua parannetaan ja viranomaisten rooleja selkeytetään. Sakon muuntorangaistusasioiden käsittely siirtyy sähköiseksi, mikä poistaa paljon turhaa manuaalista työtä. Tehtävät järjestellään uudelleen, ja kukin viranomainen hoitaa niitä asioita, joihin sillä on parhaat valmiudet. Myös omaisuuteen kohdistuvien seuraamusten täytäntöönpanoa tehostetaan. Lisäksi maksujen myöntämistä voidaan hoitaa aiempaa sujuvammin, ja selkeissä tilanteissa päätöksiä voidaan tehdä jopa automaattisesti. Nämä ovat ihan konkreettisia vaikutuksia, ja työ kevenee ja käsittely nopeutuu. Arvioiden mukaan pelkästään tämän menettelyn uudistaminen voi puolittaa siihen käytettävän työajan. Tosiaan kiitos ministerille esityksestä.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä esityksessä kyse on oikeastaan aika yksinkertaisesta asiasta eli siitä, miten meidän järjestelmämme toimii niin kuin sen pitää: sujuvasti, järkevästi ja tämän päivän vaatimusten mukaisesti. Arvoisa ministeri, pidän kaikista esityksistä, missä viranomaisprosesseja sujuvoitetaan, ja kiitos tästä esityksestä. Nykytilanne ei ole kaikilta osin juurikaan tätä sujuvuutta tarjonnut. Esimerkiksi sakon muuntorangaistusmenettely on edelleen monelta osin käsityötä. Tietoja ei saada järjestelmistä suoraan, vaan niitä joudutaan selvittämään puhelimitse, kaivamaan välillä ties mistä, ja kankeaa viranomaistoimintaa ja -menettelyjä on monenlaisia. Tämä tietysti vie aikaa ja hidastaa prosesseja ja sitoo turhaan viranomaisten resursseja. Mittakaava on aika iso. Vuosittain käsitellään valtava määrä erilaisia maksuja ja seuraamuksia. Pelkästään liikennevirhemaksuja tulee yli 150 000. Kun järjestelmä toimii hyvin, asiat hoituvat nopeasti ja tehokkaasti ja tosiaan ilman viiveitä. Nyt tämä esitys vastaa tähän ja antaa meille hyvät eväät tähän menettelyyn ja toimintoihin: Näitä menettelyjä digitalisoidaan, tiedonkulkua parannetaan ja viranomaisten rooleja selkeytetään. Sakon muuntorangaistusasioiden käsittely siirtyy sähköiseksi, mikä poistaa paljon turhaa manuaalista työtä. Tehtävät järjestellään uudelleen, ja kukin viranomainen hoitaa niitä asioita, joihin sillä on parhaat valmiudet. Myös omaisuuteen kohdistuvien seuraamusten täytäntöönpanoa tehostetaan. Lisäksi maksujen myöntämistä voidaan hoitaa aiempaa sujuvammin, ja selkeissä tilanteissa päätöksiä voidaan tehdä jopa automaattisesti. Nämä ovat ihan konkreettisia vaikutuksia, ja työ kevenee ja käsittely nopeutuu. Arvioiden mukaan pelkästään tämän menettelyn uudistaminen voi puolittaa siihen käytettävän työajan. Tosiaan kiitos ministerille esityksestä.

Arvoisa puhemies! Tosiaan jatkan tästä poliisin ja sosiaalityöntekijöitten yhteistyöstä. Se on äärettömän tärkeää, ja toivonkin, että se olisi melkeinpä pakollista jokaisessa poliisilaitoksessa, 24/7-päivystys ennalta estävien asioitten puolesta. Omalla työpöydälläni pyörivät paljon konsultaatiopuhelut ja ylipäätään päätökset siitä, mitä tehdään hatkanuorten kanssa, mutta myöskin nämä ennalta estävät tavallaan avunsaannin pyynnöt, että kun huomataan oireita, niin miten niissä pitäisi toimia. Tämä on yksi semmoinen keino, että meidän pitäisi löytää näihinkin ihan selkeät tavallaan rytmitykset, miten nämä tehdään. Mutta myöskin haluan vielä palata edelliseen puheenvuoroon työntekijöistä näissä lastensuojelulaitoksissa, joissa lasten tämänhetkinen aines on hyvin haastavaa moninaisten oireitten ja päihdeasioitten johdosta. Tosiaan henkilöstön kuormittuvuus ja resurssipula näkyvät siinä, että he ovat väsyneitä, eivät jaksa tehdä työtään, mutta on myös se, että lapset käyttävät todella jo väkivaltaa siellä [Puhemies koputtaa] ja kohdataan paljon tätä väkivaltaa, ja näitä ilmoituksia tulee tänä päivänä hyvin paljon. Mitä tälle asialle tosiaan aiotaan tehdä?

Arvoisa puhemies! Lastensuojelussa on kyse aivan perusasiasta. Lasta pitää pystyä suojelemaan, kun hän on vaarassa. Joskus pitää pystyä suojaamaan myös muita, jos lapsi itse oireilee vakavasti, ja lasta tulee suojata myös häneltä itseltään mutta niin, ettei vaaranna muitten turvallisuutta. Hatkalasten määrä on tässä yksi vakavimmista huolista. Kun lapsi lähtee luvatta sijoituspaikasta, riski joutua väkivallan, päihteiden, rikosten tai hyväksikäytön piiriin kasvaa hyvin nopeasti. Moni ajautuu yhä syvemmälle rikoskierteeseen, ja näissä tilanteissa aikuisten tai yhteiskunnan ei kuulu jäädä seuraamaan vierestä. Siksi on perusteltua, että hallitus nyt vahvistaa viranomaisten ja sijaishuollon mahdollisuuksia toimia nopeasti. Kyse ei ole kovista otteista vain niiden itsensä vuoksi, vaan siitä, että lapsi saadaan pois vaarasta. Olemme lukeneet liian monesta hyvin surulliseen lopputulokseen päätyneestä tapauksesta, joista jokainen on tragedia ja jokainen on liikaa. Lapsi ei ole ikänsä puolesta valmis, joten häntä pitää auttaa joskus myös keinoin, joita hän ei itse parhaakseen ymmärrä. Hyvä ministeri, kysyisin vielä: miten henkilöstön turvallisuus [Puhemies koputtaa] tänä päivänä varmistetaan väkivaltatilanteissa?

Arvoisa rouva puhemies! Tänään tarkastelemme kokonaisuutta, joka liittyy viranomaisprosessien modernisointiin ja erityisesti sähköisen tiedoksiannon käyttöönottoon. Kyseessä on laaja hallinnollinen kehityssuunta, joka pyrkii vastaamaan digitalisoituvan yhteiskunnan tarpeisiin ja siihen, miten ihmiset asioivat viranomaisten kanssa. Nyt ehdotetun lainsäädännön keskeisenä ajatuksena on, että täysi-ikäiselle henkilölle avataan jatkossa tietyin poikkeuksin viranomaisaloitteisesti Suomi.fi-viestinvälityspalvelutili. Tämä tarkoittaa, että vanhan perinteisen postilaatikon sijaan tieto tavoittaa sähköisen palveluluukun kautta. Sähköisen kanavan käyttö nopeuttaa tiedon välittämistä, vähentää hallinnollista rasitetta sekä parantaa tiedon perille toimittamisen luotettavuutta. On huomioitava, että oikeus paperipostiin kuitenkin säilyy, mikäli henkilö ei käytä sähköisiä palveluita tai kokee edelleen, että palvelu tuntuu haasteelliselta käyttää. Arvoisa puhemies! Monissa viranomaistehtävissä, kuten hallinnollisissa päätöksissä, ilmoituksissa ja määräaikojen käynnistymisissä on tiedoksiannon oikea-aikaisuus keskeinen osa oikeusturvaa. Sähköinen järjestelmä mahdollistaa sen, että viestit tavoittavat vastaanottajan useimmiten reaaliaikaisesti ja niihin voidaan palata milloin tahansa. Sähköisen tiedoksiannon keskeinen tavoite on parantaa tiedonkulkua ja vähentää näitä viiveitä. Sähköinen viesti on perillä saman tien, kun viranomainen painaa lähetä-nappia. Ei enää monen päivän viiveitä ja odottamista, postiluukun vahtimista tai epävarmuutta, onko posti hukkunut matkalla. Sähköiset palvelut vähentävät epäselvyyksiä ja tarjoavat läpinäkyvyyttä aikaleimojen ja lokitietojen kautta. Arvoisa puhemies! Sähköinen tiedoksianto tuo hyötyä myös viranomaisen omaan toimintaan, missä postituksen väheneminen, palautuneiden kirjeiden käsittelyn keventyminen ja automatisoitujen prosessien käyttöönotto vapauttavat työaikaa ydintehtäviin ja säästävät kustannuksissa monilla tavoin. Nämä hyödyt koskevat useita viranomaistahoja ja niiden joukossa myös poliisia. Itse olen työn kautta kokenut, että palvelu on ollut hyvä ja sujuva, kun tieto on tästä molemminpuolista. Poliisin työn näkökulmasta tiedoksiannot voivat liittyä esimerkiksi lupa-asioihin, kuulemistilaisuuksiin, rikosasioiden käsittelyvaiheisiin tai muihin viranomaisilta kansalaisille toimitettaviin ilmoituksiin tai päätöksiin. Poliisin toiminnan kautta voidaan korostaa etenkin nopeutta, josta usein tulee palautetta. Sähköinen tiedoksianto nopeuttaa siis prosesseja, joissa aikarajat ovat tiukkoja ja joissa viiveet voivat haitata jatkokäsittelyä. Kun manuaalisia toimenpiteitä vähennetään, se voi vapauttaa poliisin henkilöstöresurssia tehtäviin, joissa inhimillinen harkinta ja kohtaaminen on välttämätöntä. Myös viranomaisten välinen yhteistyö paranee, kun käytetään yhdenmukaisia sähköisiä järjestelmiä, jotka parantavat tiedonvaihtoa ja sujuvoittavat kokonaistoimintaa. Arvoisa puhemies! Sähköiset järjestelmät ja digitalisaatio ovat tätä aikaa ja osa kehityssuuntaamme. Tekniset laitteet kehittyvät, ja niiden käyttäjät lisääntyvät. Samalla on muistettava niitä käyttäjäryhmiä, jotka eivät pysty: heillä ei ole riittäviä digitaitoja tai kykyä tai laitteita sähköisten palveluiden käyttöön ja viestien vastaanottamiseen. Yhteiskunnan on turvattava myös heidän viestien tiedoksisaannista. Siksi on tärkeää tarkastella uudistuksen haasteita. Kaikki eivät ole digivalmiuksiltaan samalla viivalla. Ikääntyminen, toimintarajoitteet, puutteelliset laitteet, heikko lukutaito tai monimutkaiseksi koetut sähköiset palvelut voivat rajoittaa mahdollisuuksia hyödyntää näitä järjestelmiä. Jotta palvelu olisi yhdenvertaisesti saavutettavissa, rinnalle tarvitaan erilaisia tukitoimia. Yleisesti käytettyjä ratkaisuja ovat esimerkiksi selko- ja monikieliset ohjeet, ohjattavat asiointipisteet, valtuutuspalvelut, vaihtoehtoisten tiedoksiantokanavien mahdollistaminen sekä palvelujen käyttöliittymien selkeyttäminen. On myös hyvä turvata ihmisten tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, milloin käyttäjä on siirtymässä digipalveluiden piiriin, ja antaa hänelle mahdollisuus reagoida palvelun käyttöönottamiseen itse. Heräteviestit näistä pitäisi tulla siksi myös aina vaihtoehtoisesti tekstiviestein ja sähköposteilla, kuten jo nyt monissa palveluissa esimerkiksi terveydenhuollon puolella tapahtuu varattujen aikojen suhteen. Näillä toimilla voidaan tukea niitä, joille sähköinen asiointi ei ole ensisijainen vaihtoehto, ja kaikessa digitalisaatiossa tuleekin huomioida ihmisten erilaisia tarpeita muutoksissa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Turpeella on Suomessa tärkeä rooli, mikä on korostunut tässä geopoliittisessa tilanteessa, kuten täällä on jo usein todettu. Turve on kotimainen raaka-aine, jonka saatavuus ei riipu kansainvälisistä toimintaketjuista, ja sitä voidaan hyödyntää poikkeusoloissa, kuten erittäin kylminä talvina ja polttoainehuollon häiriötilanteissa. Tosiaan vähemmälle huomiolle ovat jääneet turpeen käyttöön liittyvät sivuvirrat erityisesti kuiviketurpeessa, joka on erittäin imukykyinen ja sitoo ammoniakkia ja parantaa esimerkiksi talli- ja navettaympäristöjen ilmanlaatua. Hevostaloudessa mutta myös muussa kotieläintuotannossa turve on monille toimijoille kustannustehokas ja toimintavarma vaihtoehto. Tosiaan näin hevosen omistajanakin on todettava, että turve toimii eläinkuivikkeena poikkeuksellisen turvallisesti sekä eläimille että niiden hoitajille. Sen luonnostaan hapan pH, antiseptiset ominaisuudet ja homehtumattomuus vähentävät bakteerien ja muiden mikrobien kasvua eläinsuojissa. Nämä piirteet auttavat pitämään eläintilat kuivina, hygieenisinä ja hajuhaitoiltaan hallittuina, mikä tukee sekä eläinten hyvinvointia että hoitotyön ergonomiaa. [Puhemies koputtaa] Turve on todellinen vientituote meille Suomessa, ja tämä meidän kannattaisi kyllä muistaa.

Arvoisa herra puhemies! Sote on saanut keskeisen aseman hallitusohjelmassa. Ohjelmaan on kirjattu lukuisia kehittämistoimia, ja samalla pyrimme hillitsemään kustannusten nousua ihmisten hyvinvointi edellä. Ikääntyneiden hoiva ja hoito painottuvat vahvasti kotiin ja muodostavat arjen turvan. Monet ikääntyneet kokevat saavansa sopivasti apua. Läheisten tuki täydentää tätä arvokkaalla tavalla, mutta kehitettävää on vielä. Yhteisöllinen asuminen on tuonut uuden vaihtoehdon, johon asukkaat ovat usein tyytyväisiä — yksinäisyyskin on harvinaisempi vieras. Perhehoitoa kodinomaisena palveluna tulee pyrkiä lisäämään. Päivystyskäyntejä tarvitaan vähemmän, kun arki tuntuu turvalliselta. Omaishoitajia arvostetaan, heitä tuetaan, jotta raskas mutta rakas työ olisi mahdollista. Perusterveydenhuollossa olemme ottaneet harppauksen eteenpäin. Omalääkärimallia kehitetään määrätietoisesti, jotta ihmisillä olisi tuttu lääkäri, jonka luo mennä. Valinnanvapauskokeilun ensimmäiset tulokset näyttävät lupaavilta. Hoitoon pääsee sujuvammin, ja käyttäjät ovat tyytyväisiä. Samalla keräämme tutkimuksella arvokasta tietoa, jota hyödynnetään tulevaisuuden ratkaisuissa. Digitalisaatio tuo apua arkeen. Tekoäly auttaa vähentämään rutiineja, jolloin hoitajat ja lääkärit voivat keskittyä ihmisiin, aitoihin kohtaamisiin sekä kuuntelemiseen. Lastensuojelulakia uudistetaan, ja lasten ja nuorten terapiatakuu tuo avun monelle koululaiselle ja opiskelijalle. Hoitajamitoituksen keventäminen mahdollistaa resurssien käytön joustavasti juuri siellä, missä tarve on suurin. Näemme ihmiset itsenäisinä toimijoina, jotka tekevät valintoja ja rakentavat omaa polkuaan. Kaikkia haasteita ei kuitenkaan ratkaista rahalla. Tarvitaan normien purkua, uusia toimintatapoja ja kelpoisuusehtojen järkeistämistä. Juuri näitä asioita hallitus tekee. Lämmin kiitos vielä kaikille soten ammattilaisille: Te kannattelette arkea, teette Suomesta inhimillisemmän paikan [Puhemies koputtaa] joka ikinen päivä.

Arvoisa rouva puhemies! Arvoisa ministeri! Meillä on tänään käsittelyssä erittäin odotettu hallituksen esitys, kuten tässä esittelyssä jo tulikin hyvin esille. Kyse on varmuusvankeudesta, joka on perussuomalaisille ollut hyvin tärkeä tavoite, ja sellainen on nyt saatu tänne saliin tosiaan oikeusministeri Meren johdolla. Kiitos tästä esittelystä ja tosiaan koko asian avaamisesta perusteluineen. Arvoisa puhemies! Nyt puhumme kaikkein vaarallisimmista rikoksentekijöistä, henkilöistä, jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin usein toistuvasti ja joiden kohdalla asiantuntija-arviot osoittavat, että riski uusille vakaville rikoksille on todellinen. Siksi tämän esityksen lähtökohta on yksinkertainen: on yhteiskunnan tärkein tehtävä suojella ihmisiä, jotka elävät lain mukaan. Varmuusvankeus ei ole myöskään lisärangaistus. Se ei ole mitenkään mielivaltainen keino puuttua vapauteen. Se on turvaamistoimi tilanteissa, joissa vapauttaminen aiheuttaisi vakavan uhan muille ihmisille. Me suojelemme heidän oikeushyväänsä tällä esityksellä. Arvoisa rouva puhemies! Kansalaisten oikeustaju ei ymmärrä sitä, että vaarallinen henkilö vapautetaan vain siksi, että tuomio on suoritettu loppuun, vaikka kaikki tietävät, että riski uusille vakaville rikoksille on edelleen olemassa — siis yhteiskunnalle vaarallinen henkilö päästetään vapauteen, vaikka on odotettavissa uusia rikoksia. Ihmiset kysyvät silloin aivan aiheellisesti, miksi sivullisten ja mahdollisten uusien uhrien pitää kantaa tämä riski, jos meillä on mahdollisuus ehkäistä tätä. Miksi kenenkään pitäisi tulla uudelleen raiskatuksi, pahoinpidellyksi tai tapetuksi? Tähän kysymykseen tämä esitys vastaa. Se kertoo siitä, että yhteiskunta ottaa vastuun. Yleisen turvallisuuden näkökulmasta varmuusvankeus on välttämätön keino. On tosiasia, että pieni joukko rikoksentekijöitä vastaa suuresta osasta vakavaa väkivaltarikollisuutta. Kun nämä henkilöt pidetään eristettyinä silloin, kun vaara on suurin, estetään konkreettisesti uusia rikoksia ja uhreja. Tämä luo turvallisuutta ja luottamusta oikeudelliseen järjestelmään. Sen varassa eläminen, että toivotaan toivotaan, on nyt nähty. Turvallisuus syntyy päätöksistä, jotka perustuvat todellisuuteen sekä korjaavat puutteita. Arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys liittyy myös osaltaan uusintarikollisuuden torjuntaan. Se katkaisee rikoskierteen silloin, kun mikään muu toimenpide ei ole riittänyt. Samalla annamme painavan viestin yhteiskunnan tahtotilasta, missä vakavalla ja toistuvalla rikollisuudella on seurauksensa. Yhteiskunta ei ole voimaton eikä sinisilmäinen asiassa. On myös tärkeää todeta, että varmuusvankeus ei ole automaattinen eikä pysyvä ratkaisu. Vapautumista arvioidaan jatkuvasti, mutta vapautuminen tapahtuu vain silloin, kun se on aidosti turvallista. Tämä lakiesitys on osa välttämätöntä kriminaalipolitiikan linjan terävöittämistä. Liian pitkään painopiste on ollut tekijässä. Nyt katse siirtyy perustellusti uhrien ja tavallisten kansalaisten turvallisuuteen. Oikeusvaltiossa vapaus ja vastuu kuuluvat yhteen, ja kaikilla on tämä valinnan mahdollisuus. On minusta tärkeintä, että kaikkein vaarallisimmissa tilanteissa yhteinen turvallisuus menee yksilönvapauden edelle. Lopuksi, arvoisa rouva puhemies: Tämä hallituksen esitys on perusteltu, oikeasuhtainen ja tarpeellinen. Se vastaa kansalaisten oikeustajuun, vahvistaa yleistä turvallisuutta ja vähentää vakavan uusintarikollisuuden riskiä. Siksi tämä lakiesitys on hyvin kannatettava. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Lämmin kiitos, arvoisa oikeusministeri Leena Meri, tästä taas kerran hyvästä esityksestä. Käsittelemme tosiaan hallituksen esitystä, jossa uudistetaan nuorisorangaistusta koskevaa lainsäädäntöä. Kyse ei ole pienestä teknisestä viilauksesta vaan siitä, miten yhteiskunta vastaa nuorten rikoksiin tavalla, joka on samaan aikaan oikeudenmukainen, vaikuttava ja turvallisuutta lisäävä. Meillä on tunnistettu vakava ilmiö: nuoriso- ja jengirikollisuus on lisääntynyt ja raaistunut. Kun tekojen vakavuus kasvaa, myös seuraamusjärjestelmän on pystyttävä vastaamaan siihen. Mutta nuorten kohdalla pelkkä rangaistuksen kovuus ei riitä. Tarvitaan selkeä seuraamus ja samalla vahvaa tukea, joka katkaisee rikoskierteen ennen kuin se tulee pysyväksi elämänpoluksi. Arvoisa rouva puhemies! Nuorisorangaistuksen uudistamisessa on kyse siitä, että seuraamuksesta tehdään aidosti vaikuttava vaihtoehto tilanteissa, joissa pelkkä ehdollinen vankeus ei riitä mutta ehdoton vankeus olisi vielä liian raskas ja usein myös liian myöhäinen ratkaisu. Esityksessä nuorisorangaistuksen enimmäiskesto pidennetään yhdestä vuodesta kahteen vuoteen. Muutos on perusteltu. Monen nuoren kohdalla elämäntilanne on niin haastava, että todellinen suunnanmuutos vaatii pitkäjänteistä, tiivistä ohjausta ja valvontaa. Vuoden mittainen seuraamus on usein liian lyhyt, jos taustalla on päihteitä, koulupudokkuutta tai rikollinen kaveripiiri. Kahden vuoden enimmäiskesto antaa mahdollisuuden vaikuttaa arkeen pysyvämmin. Samalla tuomitsemisharkintaa selkeytetään niin, että rikoksen vakavuus huomioidaan aiempaa selvemmin perusteena nuorisorangaistukselle. Tämä vahvistaa järjestelmän johdonmukaisuutta. Jos teko on vakava, myös seuraamuksen on näyttävä ja tunnuttava, kuitenkin nuorelle soveltuvalla tavalla. Nuorisorangaistus voi olla juuri oikea väline alle 18-vuotiaille, joiden rikosura ei ole vielä ehtinyt vakiintua. Rangaistuksen sisältöä myös vahvistetaan. Nuorisorangaistukseen sisällytetään rikoksetonta elämää tukevaa toimintaa, opiskeluun ohjaamista sekä mahdollisuus hoitaa riippuvuustasoista päihteiden käyttöä osana seuraamusta. Tämä on käytännönläheinen ratkaisu. Liian usein rikosten taustalla ovat päihteet, koulusta irtautuminen ja arjen rakenteiden puute, ja jos näihin ei puututa, seuraamus jää helposti muodolliseksi, eikä todellista muutosta synny. Arvoisa rouva puhemies! Pidän erittäin tärkeänä myös sitä, että esityksessä korostetaan seuraamusselvityksen merkitystä ja viranomaisten välistä yhteistyötä. Kun alle 18-vuotias on epäiltynä rikoksesta, hänen tilanteensa on arvioitava kokonaisuutena ja hänet on ohjattava tarvittavan tuen piiriin. Tässä ei riitä, että jokainen viranomainen hoitaa oman osuutensa erillään. Tarvitaan yhteinen tilannekuva ja selkeä vastuunjako poliisin, syyttäjän, tuomioistuimen, Rikosseuraamuslaitoksen ja sosiaalitoimen välillä. Poliisitaustaisena voin todeta, että kentällä näkee konkreettisesti, mitä tapahtuu, jos puuttuminen jää myöhäiseksi tai puolinaiseksi. Silloin rikokset jatkuvat, vakavoituvat ja uhrit lisääntyvät. Nuorten rikosasioissa nopeus, johdonmukaisuus ja vaikuttavuus ovat ratkaisevia. On myös muistettava, että alaikäisten kohdalla vapauden menetys on viimesijainen keino, ja lapsen etu on ensisijainen harkintaperuste. Tämä uudistus on linjassa näiden periaatteiden kanssa. Nuorisorangaistus on vapaudessa suoritettava, valvottu ja ohjattu seuraamus, joka tarjoaa väliportaan liian kevyiden ja liian raskaiden ratkaisujen välille. Se voi katkaista rikoskierteen ennen kuin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ehdoton vankeus. Arvoisa rouva puhemies! Kannatan esityksen tavoitteita, mutta on todettava suoraan, ettei laki aina yksin riitä. Vaikuttavuus syntyy täytäntöönpanosta. Rikosseuraamuslaitoksella on oltava riittävät resurssit, yhteistyörakenteiden on toimittava, ja nuorelle on oltava aidosti tarjolla opiskelu-, työelämä- ja päihdehoitopolkuja. Muuten riskinä on, että hyvät kirjaukset toteutuvat eri puolilla maata hyvin eri tavoin, eikä se ole oikein nuoren eikä yhteiskunnan turvallisuuden näkökulmasta. Arvoisa rouva puhemies! Vielä lopuksi: Tämä uudistus tekee nuorisorangaistuksesta selkeämmän ja pidempikestoisemman ja vaikuttavamman seuraamuksen. Se varmistaa, että teon vakavuus huomioidaan, mutta samalla rakennetaan todellinen polku pois rikoksista. Tämä on linja, joka lisää turvallisuutta, vahvistaa oikeudenmukaisuutta ja antaa aidosti nuorelle mahdollisuuden muuttaa suuntaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2024 on hyvin selkeä kokonaisuus ja antaa tärkeän ja ajankohtaisen kokonaiskuvan yhteiskunnan eri toimijoiden, kuten myös poliisin ja muiden turvallisuusviranomaisten, toiminnasta oikeusvaltion näkökulmasta. Kertomuksen keskeisenä ajatuksena nousee itselleni se, että vaikka hyvin paljon tehdään, niin vielä on tehtävääkin, ja että turvallisuutta on pyrittävä vahvistamaan, tietysti perusoikeuksia kunnioittaen ja lain tarkkoja rajoja noudattaen. Arvoisa puhemies! Omasta taustastani johtuen nostankin omalta alaltani ja poliisin toiminnasta keskeisimmän näkemyksen: Ei ole enää uusi puheenaihe se, että poliisin tehtäväkenttä on laajentunut ja monimutkaistunut. Järjestäytynyt ja kansainvälinen rikollisuus, digitaaliset toimintaympäristöt sekä hybridivaikuttaminen asettavat viranomaisille kovia paineita. Oikeusasiamies kuitenkin muistuttaa, että muuttunut turvallisuusympäristö ei poista velvollisuutta toimia täsmällisen toimivallan ja riittävän valvonnan puitteissa. Tämä on totta, ja se ylläpitää kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään. Kertomuksessa kiinnitetään huomiota erityisesti poliisin salaisiin tiedonhankintakeinoihin, pakkokeinojen käyttöön ja viranomaisten tiedonvaihtoon. Näissä kysymyksissä oikeusasiamies korostaa ennakollisen laillisuusvalvonnan, dokumentoinnin ja jälkikäteisen valvonnan merkitystä. Kansalaisten luottamus turvallisuusviranomaisiin rakentuu siitä, että oikeuksiin puuttuminen on välttämätöntä, oikeasuhtaista ja laissa täsmällisesti säädettyä. Sitä huolellisempi ja tarkempi näissä siis tulee olla, mutta ne eivät saa yksin muodostua myöskään esteeksi rikostorjunnalle, sillä muuttunut toimintaympäristö ja esimerkiksi teknologia asettavat uusia haasteita turvallisuudelle ja myös antavat uusia aseita rikollisten käyttöön. Arvoisa puhemies! Erityisesti pitkittyneet esitutkinnat ja käsittelyajat nousevat toistuvasti esiin, ja tästä ongelmasta emme ole pääsemässä eroon. On tärkeää sanoa tämä suoraan, että useimmiten niiden taustalla ei ole haluttomuus hoitaa asioita vaan riittämättömät resurssit suhteessa tehtävien määrään ja vaativuuteen. Kun samaan aikaan rikollisuus monimutkaistuu, digitalisoituu ja kansainvälistyy, tutkintatyö vaatii aiempaa enemmän aikaa, osaamista ja henkilöstöä. Kertomuksen viesti ei kuitenkaan ole, että poliisi toimisi välinpitämättömästi tai laista piittaamattomasti, vaan että järjestelmä on monin paikoin kuormittunut äärimmilleen. Poliisin resurssit olisi pitänyt turvata jo aikaa sitten pitkäjänteisellä ja yli hallituskausien tehtävällä suunnittelulla sekä seuraamalla muun muassa pohjoismaista ja eurooppalaista kehitystä, jossa Suomessa olemme jääneet jälkeen. Nyt sitä ollaan onneksi paikkaamassa, mutta lisäys ei riitä tarpeeseen, ja työ on hidasta. Arvoisa puhemies! Resurssit eivät tarkoita vain poliisin lukumäärää vaan myös tutkintahenkilöstöä, erikoisosaamista, esimerkiksi kykyä käsitellä digitaalisia todisteita, sekä aikaa tehdä työ huolellisesti. Jos näistä tingitään, seurauksena on juuri se, mihin oikeusasiamies kertomuksessaan toistuvasti kiinnittää huomiota, tutkinnan laatu heikkenee ja vaje kuormittaa syyttäjiä sekä tuomioistuinlaitosta osaltaan. Onkin siis panostettava siihen, että hallituksen tekemillä esityksillä tutkintojen sujuvuuden ja tiedonkulun lisäämiseksi on aito vaikutus poliisin arjen työhön, samalla kun uusien velvoitteiden ohessa muistetaan täydentää resursseja ja antaa niihin myös euroja. Mutta tämä tilanne tulee siis säilymään ennallaan, joten oikeusasiamies muistuttaa aivan oikein, että kohtuullinen käsittelyaika on perusoikeus. Tämä koskee rikoksen uhria, epäiltyä ja koko oikeusjärjestelmän uskottavuutta. Arvoisa puhemies! Perustuslakivaliokunta on omassa linjassaan korostanut, että kun poliisin toimivaltuuksia laajennetaan esimerkiksi tiedonhankinnassa, tiedonvaihdossa tai digitaalisessa ympäristössä, on samanaikaisesti huolehdittava tosiasiallisista edellytyksistä käyttää näitä valtuuksia lainmukaisesti ja hallitusti. Ilman riittäviä resursseja kasvaa riski virheisiin, ylilyönteihin ja myös siihen, että valvonta jää jälkeen. Luotettava poliisi ja vahva oikeusvaltio kulkevat käsi kädessä. Arvoisa puhemies! Oikeusasiamiehen kertomus muistuttaa meitä lainsäätäjiä vastuustamme. Turvallisuutta ei rakenneta vain uusilla valtuuksilla vaan myös hyvällä hallinnolla ja oikeusvaltioperiaatteiden noudattamisella. Pidän tärkeänä, että eduskunta suhtautuu oikeusasiamiehen havaintoihin ajatuksella, niin että ne palvelisivat ja tukisivat tulevaa lainsäädäntötyötä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme tänään hallituksen esitystä, jolla uudistetaan sakon ja rikesakon määräämisestä annettua lakia sekä siihen liittyviä lakeja. Kyseessä on poliisin ja koko rikosprosessiketjun näkökulmasta tärkeä ja odotettu uudistus. Tämä esitys vastaa todelliseen ongelmaan. Rikosasioiden käsittelyajat ovat pidentyneet merkittävästi. Vielä vuonna 2014 rikosasian kokonaiskäsittelyaika oli keskimäärin alle 10 kuukautta. Vuonna 24 se oli jo yli 15 kuukautta. Käsittelyajat ovat pidentyneet jokaisessa vaiheessa sekä poliisilla että syyttäjällä ja aina käräjäoikeudessa asti. Tämä kehitys vaarantaa oikeusturvaa, kuormittaa viranomaisia ja heikentää kansalaisten luottamusta oikeusvaltioon. Oikeuden tulee toteutua ajallaan, ei vasta vuosien päästä. Arvoisa puhemies! Esityksen keskeinen sisältö on sakkomenettelyn soveltamisalan laajentaminen. Jatkossa menettelyssä voitaisiin käsitellä rikosasiat, joista säädetty enimmäisrangaistus on enintään kaksi vuotta vankeutta. Tietyt henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset kuitenkin rajataan perustellusti soveltamisalan ulkopuolelle. Kyse ei siis ole vakavien rikosten siirtämisestä kevyempään menettelyyn vaan selkeiden, yksinkertaisten asioiden käsittelyn nopeuttamisesta. Poliisin toimivaltaa selkeytetään ja vahvistetaan. Poliisi voisi ratkaista näin asiat, joista ankarin rangaistus on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta ja määrätä enintään 60 päiväsakon sakkorangaistuksen. Vakavammat ja tulkinnanvaraiset asiat ratkaisevat edelleen syyttäjä ja käräjäoikeus. Tämä keventää prosesseja operatiivisella tasolla ja vapauttaa sekä poliisin että tuomioistuinten resursseja vaativampiin rikosasioihin. Arvioiden mukaan jopa 5 000—6 000 rikosasiaa voisi vuosittain siirtyä täysimittaisesta rikosprosessista sakkomenettelyyn. Samalla menettelyssä voitaisiin määrätä enintään 5 000 euron menettämisseuraamus, päihdetutkimuskustannusten korvausvelvollisuus sekä ratkaista asianomistajan yksityisoikeudellinen vaatimus. Tämä tekee menettelystä kokonaisvaltaisemman ja tehokkaamman sekä vähentää tarvetta erillisille oikeudenkäynneille. Lisäksi uudistuksella on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Yhden rikosasian käsitteleminen kirjallisessa menettelyssä tuomioistuimissa maksaa noin 530 euroa. Sakkomenettelyssä kustannus olisi murto-osa tästä. Tuomioistuimille laskennallinen säästö voisi nousta jopa useisiin miljooniin euroihin vuodessa, mutta myös Syyttäjälaitokselle ja esitutkintaviranomaisille syntyisi huomattavia säästöjä. Mutta kyse ei ole kuitenkaan vain euroista, vaan ennemmin siitä, että resursseja kohdennetaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan: väkivaltarikoksiin, talousrikollisuuteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää korostaa, että oikeusturvasta ei tingitä. Suostumusmenettely säilyy, muutoksenhakuoikeus turvataan ja vakavimmat rikokset pysyvät tuomioistuimissa. Asianomistajan asemaa vahvistetaan, ja myös riidattomia korvausvaatimuksia voidaan jatkossa käsitellä menettelyssä. Suomi on saanut vuosien 1959—2022 aikana 62 langettavaa ratkaisua oikeudenkäynnin kohtuuttoman keston vuoksi. Vaikka viime vuosina tilanne on parantunut ja vuoden 22 jälkeen uusia langettavia ratkaisuja ei ole annettu, rikosprosessin sujuvoittaminen on edelleen välttämätöntä. Arvoisa rouva puhemies! Tilastokeskuksen mukaan vuonna 22 jopa 56 prosenttia alioikeuksista rangaistukseen tuomituista tuomittiin sakkorangaistukseen. Tämä kertoo siitä, että merkittävä osa rikosasioista on luonteeltaan sellaisia, joita voidaan käsitellä kevyemmässä ja nopeammassa menettelyssä ilman, että oikeusturva vaarantuu. Sakkomenettelyn laajentaminen on konkreettinen, rakenteellinen ja kustannustehokas keino lyhentää käsittelyaikaa koko rikosprosessiketjussa. Vielä lopuksi, arvoisa rouva puhemies! Tämä esitys tukee pääministeri Petteri Orpon hallituksen ja ohjelman tavoitetta sujuvoittaa oikeusprosesseja ja vahvistaa oikeusvaltiota. Se on käytännönläheinen uudistus, joka vastaa kentältä nousseeseen tarpeeseen. Poliisille tämä on hyvä ja odotettu uudistus. Se selkeyttää toimivallan jakoa ja nopeuttaa ratkaisujen tekemistä ja keventää hallinnollista kuormaa operatiivisessa työssä. Samalla se on kansalaisille parempi ratkaisu: nopeampi käsittely, selkeämpi menettely ja tehokkaampi seuraamusjärjestelmä. Pidän esitystä tasapainoisena, vastuullisena ja tarpeellisena uudistuksena. Se vahvistaa rikosprosessin tehokkuutta, turvaa oikeusturvan ja parantaa viranomaisten toimintaedellytyksiä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tosiaan suomen kieli on kaunista, ja olkaamme kaikki ylpeitä siitä, että meillä on oma kieli vielä. Olemme katoavaa kansaa, ja kukaan muu ei puolusta meidän kieltämme kuin me itse. Suomen kieli on paljon enemmän kuin väline viestintään: se on meidän ajattelun, tunteiden ja identiteetin perusta. Suomen kieli on erityinen myös siksi, että se kantaa mukanaan meidän historiaa ja ainutlaatuista tapaa hahmottaa tätä meidän todellisuutta. Sen sanat ja rakenteet ja ilmaisutavat heijastavat suomalaista luontosuhdetta, ajattelun täsmällisyyttä ja joskus myös tätä hiljaisuutta, mitä kansamme vaalii. Haluan nostaa tässä vielä erityisen tärkeän yksityiskohdan alueellisista murteista ja kielistämme myös alueilla, missä ne eivät ole mitään huonoa ja huolimatonta kieltä vaan rikastuttavat ja ovat elävää kansankieltämme, nekin. Haluaisin, että niiden arvostus jollain tavalla tässä yhteiskunnassa myös ymmärrettäisiin.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Käsittelemme tosiaan hallituksen esitystä, jossa rikos- ja riita-asioiden sovittelupalvelut siirretään sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta oikeusministeriön hallinnonalalle ja järjestämisvastuu keskitetään Oikeuspalveluvirastolle 1.1.2027 alkaen. Pidän tätä uudistusta perusteltuna ja tarpeellisena. Sovittelu on kiinteä osa rikosprosessijärjestelmää, ja siksi sen tulee myös organisatorisesti kuulua oikeushallinnon kokonaisuuteen. Siirron myötä sovittelu saa valtiollisen, selkeämmän ja painavamman oman aseman osana rikosprosessia, ei erillisenä sivujuonteena vaan tunnustettuna ja johdonmukaisena ohjattuna toimintona. On hyvä muistaa, mistä puhumme. Rikos- ja riita-asioiden sovittelu on maksuton ja vapaaehtoinen menettely, jossa rikoksesta epäilty ja uhri voivat kohdata koulutetun sovittelijan tuella. Vuonna 2024 sovitteluun ohjatuista asioista noin 96 prosenttia oli rikosasioita. Näistä suurimmat ryhmät olivat väkivaltarikokset, anastukset ja omaisuuden vahingoittamiset. Taustalla on siis konkreettisia arjen rikoksia, joissa sovittelulla voidaan saada aikaan nopea ja vaikuttava ratkaisu. Arvoisa puhemies! Suomessa toimii 17 sovittelutoimistoa, joissa työskentelee noin 90 palkattua työntekijää ja noin 1 200—1 500 vapaaehtoista sovittelijaa. Valtion rahoitus on vuositasolla noin 7,6 miljoonaa euroa. Kyse ei ole suuresta kustannuserästä, mutta vaikutus rikosprosessin sujuvuuteen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn voi olla merkittävä. Poliisitaustaisena kansanedustajana olen nähnyt käytännössä ja osallistunut itsekin vahvasti ohjaustyöhön. Mitä sovittelu parhaimmillaan on ja merkitsee? Se on nopea ja inhimillinen sekä vaikuttava tapa käsitellä rikoksia, erityisesti nuorten tekemiä, omaisuusrikoksia ja monia arjen konfliktitilanteita. Kun osapuolet kohtaavat koulutetun vapaaehtoisen sovittelijan tuella, syntyy usein ratkaisu, joka ei pelkästään päätä asiaa juridisesti vaan myös katkaisee rikoskierteen. Tässä ajassa meidän pitäisikin enemmän lisätä toistemme kohtaamista sekä puhumista keskenämme, ja sovittelu tarjoaa tähän oivan mahdollisuuden. Arvoisa puhemies! Sovittelu säästää myös yhteiskunnan varoja. Jokainen onnistunut sovittelu vähentää poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen työkuormaa. Se lyhentää käsittelyaikoja ja vapauttaa resursseja vakavampien rikosten tutkintaan. Kun rikosprosessien käsittelyajat ovat viime vuosina pidentyneet, tarvitsemme juuri tällaisia toimivia ja kustannustehokkaita keinoja. Arvoisa puhemies! On kuitenkin todettava, että sovittelu on pitkään toiminut niukoilla resursseilla. Tähän siirtoon ei sisälly merkittävää lisärahoitusta, vaikka tavoitteena on sovittelun käytön lisääminen ja aseman vahvistaminen. Jos haluamme sovittelulle aidosti vahvemman ja todellakin valtakunnallisesti yhdenvertaisen aseman rikosprosessijärjestelmässä, sen on tulevaisuudessa myös näyttävä resursoinnissa. Rakenteellinen asema on tärkeä, mutta se ei yksin riitä ilman riittäviä toimintaedellytyksiä. Tästä ehkä esittäisin ministerille vielä kysymyksen, että onko sovittelulle odotettavissa tällaista vahvempaa asemaa. Arvoisa puhemies! Pidän silti tärkeänä, että nyt otetaan askel oikeaan suuntaan. Siirron myötä voidaan luoda yhtenäisemmät valtakunnalliset käytännöt, vahvistaa ohjausta ja kehittämistä sekä liittää sovittelu selkeämmin osaksi rikoksen torjunnan ja oikeudenhoidon kokonaisuutta. Tämä vastaa myös kansainvälistä käytäntöä, jossa sovittelu kuuluu oikeushallinnon yhteyteen. Tässä yhteydessä haluan nostaa esille myös lähisuhdeväkivallan, jossa vuoden 25 alusta sovittelun rajausta tiukennettiin, eikä väkivaltaa sisältäviä rikoksia enää tämän jälkeen läheissuhteissa lähtökohtaisesti saa sovitella. Olen sitä mieltä, että tätä asiaa tulisi ehkä jossain vaiheessa miettiä uudelleen, sillä uhrien suoja on tietysti aina ensisijainen, mutta meidän on samalla huolehdittava siitä, että uhrit oikeasti saavat riittävästi tukea ja palveluita myös rikosprosessin ulkopuolella. Pelkkä kielto eivätkä sanktiot yksin ratkaise ongelmaa. Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Sovittelu ei ole vaihtoehto oikeudelle vaan on osa sitä. Se lisää vastuunkantoa, inhimillistä kohtaamista ja konkreettista hyvittämistä. Tämän uudistuksen myötä sovittelulle annetaan selkeämpi, valtiollinen ja painavampi asema rikosprosessijärjestelmässä. Se on askel oikeaan suuntaan, ja jatkossa meidän on huolehdittava, että myös resurssit vastaavat tätä tavoitetta.

Arvoisa puhemies! Kiitos oikeusministerille erittäin hyvästä lakiesityksestä, mitä on poliisissa toivottu pitkään. Ihan käytännön työn kannalta ja prosessiekonomiaan nähden tämä on todella tervetullut siinä mielessä, että saamme sujuvoitettua toimintoja ja tosiaan sitä oikeusprosessia ja vahvistettua myös oikeusvaltion periaatteita. Tämä on käytännönläheinen uudistus, joka vastaa kentältä nousseisiin tarpeisiin ja tosiaan selkeyttää toimivallan jakoa, nopeuttaa ratkaisujen tekemistä ja keventää hallinnollista kuormaa operatiivisessa työssä. Tällä on taloudellisia merkityksiä. Niin kuin tuossa totesin, prosessiekonomisesti myös poliisi ja syyttäjä säästävät niin ajallisesti, resursseissa kuin myöskin sitten tosiaan taloudellisesti. Yksi sakko, kirjallinen menettely, maksaa tuomioistuimessa yli 500 euroa, ja tällä sakkomenettelyllä tämä on murto-osa siitä. Tosiaan tuomioistuimissa on varmaan laskettu, että tämä tulee miljoonia säästämään vuodessa, mutta tämä on tervetullut myöskin tosiaan poliisin ja syyttäjän puolelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiaan käsittelyssä oleva esitys on sekä ajankohtainen että tarpeellinen, ja kiitos ministeri Ikoselle, että tosiaan toitte tämän esityksen nytten meille tänne. Ihmettelen kuitenkin hieman sitä vaatimusten määrää. Tämä nyt on tuotu tänne meille käsiteltäväksi, ja mikään ei näytä riittävän. Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on muodostunut tietysti haastavaksi monella paikoin, mutta niin kuin me ollaan tässä kuultu, monia toimenpiteitä tehdään. Me korjataan ja paikataan edellisen hallituksen tekemiä virheitä, ja eivät nämä käden käänteessä käy. Ja on edelleen muistettava, että siellä hyvinvointialueilla, niin kuin tässä on todettu, moni tekee nyt ylijäämäistä tulosta ja suunta on todellakin parempaan päin. Jotta me saadaan kaikki mukaan ja se rahoitus todellakin siellä riittämään, niin näitä toimenpiteitä tarvitaan edelleen. Uskon, että tämä nyt auttaa osaltaan sitten myöskin näitä hyvinvointialueita, joilla tätä alijäämää vielä on, tasapainon hakemisessa, niin että saadaan sitten talous tämän alijäämän kautta hyväksytyksi parempaan suuntaan. Kiitos kuitenkin, että tämä esitys on täällä.