Juha Viitala

Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa on keskusteltu aivan syystäkin paljon hallituksen epäonnistumisesta maan talouden ja työllisyyden hoidossa, mutta hallituksen yksi keskeinen epäonnistuminen on köyhyyden kasvu tässä maassa. Entistä yhä useammat suomalaiset joutuvat arjessaan pohtimaan, miten rahat riittävät menoihin. Kasvavat ruokajonot, häätöjen ja asunnottomuuden lisääntyminen ja lapsiperheiden lisääntyvät haasteet kertovat karua kieltä hallituksen leikkausten seurauksista. Toimeentulon haasteet koskevat työttömiä, eläkeläisiä, opiskelijoita, työssäkäyviä, pienyrittäjiä. Hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ja elinkustannusten nousu vaikuttavat laajasti suomalaisten arjessa pärjäämiseen. Hallitus on tehnyt useita leikkauksia työttömyysturvaan ja asumistukeen, heikentänyt opiskelijoiden toimeentuloa, nostanut sotepalveluiden maksuja, nostanut arjen kustannuksia ennätyskorkealle yleisen arvonlisäverokannan korotuksella. Kaiken tämän päälle hallitus on vielä leikannut kaikista viimesijaisimmasta tuesta, toimeentulotuesta, niin, että tuen tasoksi voi jäädä pahimmillaan alle 300 euroa kuussa. Luullaanko hallituksessa todella, että tällaisella voi tulla täällä meidän maassa toimeen? Hallituksen aloitteessa pääministeri Orpo lupasi, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomuuksia, mutta minun mielestäni tämä on kyllä jo todella kohtuutonta. Arvoisa puhemies! Toimeentulon haasteet koskevat myös monia pienituloisia työssäkäyviä ja pienyrittäjiä. Palkka ei kaikilla meinaa enää riittää itsensä ja perheensä elättämiseen. Monet ovat muun muassa osa-aikatyössä vasten tahtoaan, kun kokoaikaista työtä ei ole riittävästi saatavilla. Tähän vaikuttavat myös kohonneet elinkustannukset ja hallituksen arvonlisäveron korotukset. Samalla hallitus painottaa tekemänsä veronalennukset niin, että kaikista hyvätuloisimmat saavat selkeästi eniten lisää käteen, kun monelle duunarille ei jää juuri mitään lisää. Tilastoissa näkyvä ostovoiman nousu on työntekijöiden liittojen neuvottelemien palkankorotusten eikä hallituksen ansiota. Suuryrityksille kyllä löytyy vielä ensi vuodelle useiden satojen miljoonien verolahja. Arvoisa puhemies! Keskustelussa on nostettu esiin monia hätkähdyttäviä lukuja, mutta niistä ehkä kaikista huolestuttavin on pienituloisissa perheissä asuvien lasten määrän kasvu leikkauksien myötä jopa 31 000 lapsella. Lapsena koettu köyhyys vaikuttaa tutkitusti pitkälle aikuisuuteen. Köyhyydessä kasvaminen heikentää lapsen hyvinvointia monin tavoin ja usein vaikuttaa myös pärjäämiseen opinnoissa. Kenenkään lapsen ei pitäisi joutua stressaamaan perheensä taloudesta, mutta aivan liian moni joutuu näin tällä hetkellä tekemään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Politiikkatoimilla tulisi vähentää köyhyyttä, ei lisätä sitä, mutta nyt teidän toimillanne, hallitus, köyhyys on lisääntynyt. Nyt kun hallitus pian kokoontuu viimeiseen varsinaiseen kehysriiheensä, on paikallaan kysyä, millaisia päätöksiä hallitus aikoo tulevassa kehysriihessään tehdä koskien pienituloisia ja millaisia arvovalintoja aiotte tehdä vähävaraisten osalta. [Perussuomalaisten ryhmästä: Lisää töitä!] Syyt Suomen talouskehityksen surkeaan tilaan löytyvät osaksi myös hallituksen omista epäonnistumisista, eivät niistä kodeista, joissa päivästä toiseen kamppaillaan työttömyyden ja elinkustannusten kanssa. Arvoisa ministeri Purra, oletteko valmiit huomioimaan heitä, keillä on vaikeaa pärjätä tällä hetkellä arjessa, ja esimerkiksi tarkastelemaan asumistuen ja työttömyysturvan suojaosien poistoa?

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on jo pitkään ollut tarve löytää kohtuullisempi tapa hakea oikeutta arjen riita-asioissa ja erityisesti vuokrariidoissa, joissa vastakkain voivat olla, ja melko useasti ovatkin, aivan tavalliset ihmiset. Hallituksen esitys pienten riita-asioiden menettelystä vastaa tähän tarpeeseen melko hyvin. Liian moni vuokralainen tai vuokranantaja luopuu asiansa viemisestä oikeuteen, ei siksi, että se asia olisi vähäpätöinen, vaan siksi, koska riski on liian suuri. Nykyisin häviäjä voi joutua maksamaan vastapuolen kuluja useita tuhansia euroja, ja tämä on riski, jota moni ei uskalla ottaa. Nyt ehdotettu menettely rajaa kuluriskin enintään noin tuhanteen euroon. Se on iso askel kohti oikeuden saatavuutta, jonka tulee olla oikeus kaikille eikä vain varakkaille. Uusi menettely tekee prosessista myös yksinkertaisemman ja nopeamman. Asia voidaan ratkaista pitkälti kirjallisesti, tai asianajaja ei ole välttämätön. Tuomari ohjaa prosessia aktiivisesti ja huolehtii siitä, että asia tulee riittävästi selvitetyksi. Samalla varmistetaan, että pienituloisilla on mahdollisuus oikeusapuun. Tämä on välttämätöntä, jotta oikeusturva toteutuu yhdenvertaisesti. Oikeuden saatavuus ei saa olla kiinni ihmisten maksukyvystä. Arvoisa puhemies! Tämä uudistus on oikeansuuntainen ja tarpeellinen, mutta se ei vielä yksistään ole riittävä. Soveltamisalan laajentaminen on keskeinen jatkokysymys. Nyt käsittelyssä olevan esityksen mukaisesti menettely tulee koskemaan lähinnä vuokrasuhteisiin liittyviä riitoja, mutta samankaltaista kevennettyä menettelyä tarvittaisiin myös kuluttajariidoissa ja muissa pienemmissä arjen kiistoissa. Kun kokemuksia on kertynyt, on perusteltua edetä laajentamiseen, ja tätä myös lakivaliokunta edellyttää mietinnössään. Lakivaliokunta nostaa mietinnössään esiin kaksi huolta, joihin hallituksen olisi vastattava: tuomioistuinten resurssit ja digitalisaation vaikutukset. Jos käräjäoikeudet ovat jo nyt kuormittuneita, on vaarana, että uudistuksen tavoitteet oikeuden saannin nopeuttamiseksi eivät kuitenkaan toteudu. Ilman riittäviä resursseja emme voi taata nopeampaa käsittelyä, ja kun menettelyä digitaalisesti kehitetään, on pidettävä huolta siitä, että jokaisella on mahdollisuus asiointiin. Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys madaltaa kynnystä hakea oikeutta ja auttaa tavallisia ihmisiä ratkaisemaan arkisia ongelmia kohtuullisin ehdoin. Kun oikeus on aidosti kaikkien ulottuvilla, yhteiskunnan luottamus ja oikeusvaltio vahvistuvat. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos minunkin puolestani edustaja Suhoselle tärkeän asian esille nostamisesta. Hän toi avauspuheessaan esille omia kokemuksiaan lapsuudestaan, ja kyseinen historia on minulle tuttu mutta silti asian kuullessani aina yhtä vaikuttava. Meidän tulee kaikille lapsille varmistaa, että jokaisella on turvallinen polku läpi lapsuuden ja nuoruuden. Mutta yhteiskunnan rakenteet ovat muutoksessa, ja yhä useampi perhe tarvitsee siihen tukea. Turvallinen polku voidaan mahdollistaa sillä tavalla, että meillä on tukirakenteet kunnossa. Turvallisen lapsuuden ja nuoruuden varmistamisessa viranomaisten lisäksi myös järjestöillä on iso rooli. Puheenvuoron loppuun muistelen yhden yhteiskuntaa hyvin tuntevan henkilön toteamusta. Hän sanoi tavatessamme viestin meille päättäjille. Se kuului näin: jos ette mitään muuta tiedä, mitä teette, niin pelastakaa ainakin lapset ja nuoret.

Arvoisa rouva puhemies! Tästä on helppo jatkaa edellisen puhujan, suuresti arvostamani edustaja Suhosen jalanjäljillä ja todeta heti alkuun, että on hyvä, että hallitus on ryhtynyt keinoihin viime vuonna paljastuneiden erittäin huolestuttavien hyväksikäyttötapausten jälkeen työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi. Tässä hallituksen esityksessä olevat tiukennukset ovat hyvin kannatettavia, mutta valitettavasti kuitenkin ne ovat riittämättömiä tämän ongelman taklaamiseen. On hyvä, että työelämässä tapahtuvan kiskonnan rikossäännöstä uudistetaan ja rangaistuksia vakavimmissa tapauksissa kiristetään ottamalla käyttöön myös törkeä kiskonta työelämässä ‑rikosnimike. Myös syrjintäelementin vaatimuksen poistaminen on hyvä uudistus, sillä se mahdollistaa tapauksiin puuttumisen entistä laajemmin ja helpommin. Myös yritysten vastuun laajentaminen uusiin rikosnimikkeisiin on kannatettavaa. Työperäinen hyväksikäyttö on kuitenkin osoittautunut meillä julkisuudessa olleiden tietojen perusteella valitettavan yleiseksi ilmiöksi työmarkkinoilla. Tämän takia sen kitkeminen ja ennaltaehkäiseminen vaatii laajempaa keinovalikoimaa ja muutosta niin lainsäädännössä, valvonnassa kuin myös asenteissa. Moninaisia toimia siis tarvitaan, jotta kaikki työntekijät saavat oikeudenmukaisen palkan ja hyvät työolot sekä rehelliset ja hyvin asiansa hoitavat yrittäjät pääsevät reilumpaan kilpailuasetelmaan. Tässä on tietenkin pakko todeta, että näitä onneksi meillä Suomessa suurin osa ilman muuta on, eli rehellisiä yrittäjiä, jotka toimivat pelisääntöjen mukaan. Arvoisa rouva puhemies! Olemme SDP:stä ehdottaneet monia keinoja, joita tarvitaan työperäisen hyväksikäytön kitkemiseksi ja torjumiseksi. Näistä kaksi keskeistä ovat palkkavarkauden kriminalisointi ja ammattiliittojen kanneoikeus. Palkkavarkauden tai alipalkkauksen kriminalisointi olisi tehokas, selkeä ja oikeudenmukainen keino torjua työperäistä hyväksikäyttöä työntekijöiden asemaa vahvistaen. Tässä hallituksen esityksessä oleva kiskonta työelämässä ‑säännös mahdollistaa puuttumisen vain osaan tapauksista, joissa työntekijälle ei ole maksettu hänelle kuuluvaa palkkaa. Alipalkkauksen kriminalisointi sen sijaan tekisi palkan tai sen osien maksamatta jättämisestä itsestään jo rangaistavan teon, ja tämä mahdollistaisi paljon laajemman puuttumisen ongelmatapauksiin. Ammattiliittojen kanneoikeus puolestaan mahdollistaisi epäkohtiin puuttumisen entistä tehokkaammin ja laajemmin, kun kanteen nostaminen ei ole kiinni pelkästään työntekijän mahdollisuudesta toimia yksin. Tämä vahvistaisi erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa olevia, joille kanteen nostaminen muun muassa kielitaidon tai suomalaisen järjestelmän tuntemattomuuden vuoksi on vaikeaa. Tällaiset työntekijät voivat myös pelätä oman työnsä ja siihen perustuvan oleskelulupansa puolesta, minkä takia he eivät välttämättä uskalla jättää kannetta itse. Arvoisa rouva puhemies! Työperäinen hyväksikäyttö on Suomessa valitettavasti merkittävä ongelma. Tästä kertovat useat viime vuosina paljastuneet tapaukset, ja valitettavasti pelkään, että nämä ovat vain jäävuoren huippu. Onkin tärkeää, että hallitus etsii ratkaisuja tilanteen parantamiseksi. Valitettavasti kuitenkin tämä käsiteltävänä oleva esitys jää valitettavan riittämättömäksi, vaikkakin on hyvä. Kun hallituksen työelämäpolitiikka on keskittynyt työntekijöiden aseman heikentämiseen, olisi aika, että hallitus tekisi myös työntekijöiden asemaa vahvistavia esityksiä enemmänkin. Tämä olisi myös rehtien suomalaisten yrittäjien etu. Reilut työehdot ja reilu kilpailu on työntekijöiden sekä yritysten yhteinen etu. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tekoälystä kun puhumme, niin monesti puhutaan silloin myös tuotantotehokkuuden lisäämisestä ja sen kaltaisista asioista, mutta kun me puhutaan juuri kulttuurialasta ja luovasta alasta, silloin keskustelu on kyllä hyvä pitää siinä, että välttämättä sitä tuotantotehoa ei niinkään siihen tuotokseen mutta ehkä niihin tuotantotapoihin sitten pystytään kuitenkin saamaan avuksi. Luovat alat ja luovien alojen edustajatkaan eivät ymmärtääkseni vastusta tekoälyn käyttöä, mutta vaativat selkeitä pelisääntöjä ja sitä oikeudenmukaisuutta niihin korvauksiin. Kyllähän se on aivan kohtuutonta, jos joku tuottaa materiaalia ja sitten sillä henkilön tuottamalla materiaalilla pystytään tuottamaan lisäarvoa jossain toisaalla. Kyllä näihin on ne pelisäännöt löydyttävä, se oikeudenmukaisuus, tässä koko keskustelussa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä keskustelu, jota nyt tässä käydään, ja kiitos keskustelualoitteen laatijoille. Ollaan ison äärellä. Luovien alojen suuri merkitys tässä maassa taloudelle ja työllisyydelle ei välttämättä aina tule esiin, mutta tämän keskustelun yhteydessä se varmasti saa myös huomioarvoa. Ala työllistää yli 100 000 suomalaista päätyökseen ja on lähes kolme prosenttia maamme bkt:stä, eli kyllä erittäin merkittävästä alasta on kyse. Tämä tekoälyn vaikutus ja tekoälyn vyöryminen näkyy jo tällä alalla, ja kyllä monet, esimerkiksi musiikintekijät, tämän kanssa jo tuskastelevatkin. Tekoäly ei kuitenkaan koskaan voi korvata sitä ihmisen tekemää työtä. Se voidaan aputyökaluksi valjastaa, mutta se tarvitsee sääntelyä, se on aivan selvä asia, niin että artistien tai taiteen tekijöiden oikeudet turvataan. Nyt kun ministeri on paikalla, kysyisin nopeasti: onko valmisteilla olevassa AVMS-direktiivissä kenties joitain heijastevaikutuksia tai epäsuoria vaikutuksia tähän? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Digitalisaatio tuo paljon mahdollisuuksia kehittää myös viranomaistoimintaa ja viranomaisten kanssa asiointia. Sähköisen viestinnän laajempi käyttöönotto tuo monenlaista tehokkuutta ja nopeutta myös viranomaisviestintään, mutta samalla meidän kuitenkin pitää ja tarvitsee pitää huolta siitä, että muutoksessa pysyvät kaikki ihmiset mukana. Ihmisten valmiudet käyttää digitaalisia alustoja vaihtelevat hyvin paljon, ja viranomaisten kanssa viestimisen tulee onnistua jatkossakin muutenkin kuin verkon välityksellä. Tämä hallituksen esitys sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuudesta on pääasiassa kannatettava, mutta valitettavasti hallituksen esitys kuitenkaan ei riittävästi huomioi erilaisia erityisryhmiä, joilla ei ole samanlaisia valmiuksia käyttää sähköisiä välineitä kuin suurimmalla osalla ihmisistä. Viranomaisten lähettämien tiedoksiantojen perillemeno on jatkossakin varmistettava kaikissa tilanteissa. Tällä hetkellä sähköisten viranomaisviestien lähettäminen Suomi.fi-palveluun on mahdollista vain henkilön nimenomaisella suostumuksella ja edellyttäen, että henkilö on antanut viestinvälityspalveluun sähköpostiosoitteensa ilmoitusten lähettämistä varten. Erityisryhmien huomioimiseksi muutoksessa tulisi mahdollistaa myös sähköpostiosoitteen sijasta puhelinnumeron antaminen tilin avaamisen yhteydessä. Tämä olisi keino mahdollistaa tekstiviestiherätteet saapuneista tiedoksiannoista. Pidänkin ongelmallisena sitä, ettei ole selvitetty, miten SMS-herätteen lähetyksen voisi rajata tietyille ryhmille, esimerkiksi ikäihmisille, joilla ei ole älypuhelinta. Niissä tapauksissa, joissa tiedoksi annettava asiakirja on luettavissa viranomaisen omasta asiointipalvelusta, Suomi.fi-viestinkäyttäjä saa heräteviestin Suomi.fi-viestitilille sekä ilmoittamaansa sähköpostiosoitteeseen. Erikseen ilmoitettaessa heräte tulisi saada myös tekstiviestillä. Tämän problematiikan vuoksi tämän lain ensimmäisessä käsittelyssä teimmekin vastalauseen muutosehdotuksia, jotka on jo käsitelty. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt tosiaan puhutaan aika lailla itseäni lähellä olevista asioista, ja siitä teemasta pääsen hyväksyttävyyteen ja siihen, miten tieto lisää hyväksyttävyyttä. No joo, asun tosiaan 15 kilometrin päässä ydinvoimalasta ja noin viiden kilometrin päässä paperitehtaasta ja sellutehtaasta. Valitettavasti olen kyseisessä paperitehtaassa ollut neuvottelevana osapuolena porukassa kahden paperikoneen alasajon yhteydessä, ja ne ovat kuulkaa valitettavia tilanteita, kun yön yli mentäessä satoja työpaikkoja katoaa. Se on tässä keskustelussa tullut esiin. Senkin vuoksi haluan tässä vielä tämän puheenvuoron käyttää. Ja se ydinvoima ja hyväksyttävyys oli tässä minulla se pointti. Eli Eurajoella, Raumalla ja Porissa — Olkiluoto kolmosen tai ykkösen tai kakkosen lähiympäristössä — on tosi korkea hyväksyttävyys ydinvoimalle. Minusta tuntuu, että se johtuu siitä, että siellä tunnetaan ja tiedetään asia, ollaan totuttu sen kanssa olemaan ja elämään. Mitä enemmän sitä tietoisuutta tulee, niin hyväksyttävyyskin kasvaa, joten kaikissa näissä asioissa, kun ruvetaan uudentyyppistä teollisuutta tai toimintaa tekemään, se tieto on siinä se, millä saadaan sitä hyväksyttävyyttä täällä meidän kansakunnassa. Tuossa edellinen puhuja puhui hieman vetureista ja sähkökulkuneuvoista. Sellaisena pienenä ajatuksena tähän loppuun vielä siitä, mikä on sähkölaivojen tulevaisuus: No, ammoniakkipolttoaineilla ja muilla saadaan laivaliikennettä vihreämmäksi, mutta kyllä jossain vaiheessa varmasti sähkölaivatkin tulevat tiettyjä reittejä operoimaan. Muun muassa Itämeren allas on sellainen alue, että siellä on kymmeniä reittejä, varmaan lähemmäs sata reittiä, mitä sähkölaivalla pystyttäisiin operoimaan kohtuujärkevästi. Tuleeko se huomenna? Ei varmaan tule huomenna, mutta kyllä uskon, että lähivuosina Itämeren alueella on reittejä, joita operoidaan sähkölaivalla, useampiakin. Itse asiassa pienenä illan viimeisenä mainoslauseena vaikka mainittakoon se, että ensi keskiviikkona on Kansalaisinfossa tilaisuus, jossa on paikalla RMC:n toimitusjohtaja, jolla voisi olla mielenkiintoista keskusteltavaa muun muassa sähkölaivoista. Tervetuloa sinne kaikki häntä kuulemaan keskiviikkona puolen päivän aikaan ensi viikolla!

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tässä illan mittaan tuntuu, että keskustelut monesti tässä salissa muuttuvat rakentavammiksi, ja nyt päästään jopa sellaiseen pisteeseen, että lähden tässä tukemaan kokoomusedustajan, edustaja Satosen puheenvuoroa [Mikko Savola: Sinipunaa pukkaa!] metsäteollisuuden merkityksestä ja siitä, millaisia aluetaloudellisia vaikutuksia ja pitkiä arvoketjuja se luo. Edustaja Satonen toi esille hyvin vaikuttavia lukuja, ja tästä onkin hyvä lähteä pohdiskelemaan sitä, miten me löydetään ne ratkaisut, että me kyetään täällä metsänhoito tekemään sillä tavalla, että meillä riittää raaka-ainetta mutta silti pidetään ympäristötavoitteista huolta. Minä uskon vahvasti, että nämä asiat ovat yhteensovitettavissa. Puhdas energia, ydinvoima, edustaja Lyly otti niitä tuossa esille, ja myös niitä ajatuksia on oikein helppo lähteä tukemaan. Me tarvitaan esimerkiksi tuulivoiman rinnalle lisää ydinvoimaa ja perusvakaata energiantuotantoa sääolosuhteiden vuoksi heittelehtivien energiamuotojen lisäksi, jotka ovat ilman muuta hyviä puhtaan energian tuotantoja, esimerkiksi tuulivoima ja merituulivoima, jos hankkeita saataisiin lähtemään liikkeelle, mutta tällä hetkellä valitettavasti merituulivoimahankkeet tuntuvat vähän sakkaavan. Me tarvitaan monipuolinen energiapaletti tähän maahan. Me tarvitaan tulevaisuudessakin metsäteollisuutta. Meidän pitää huolehtia siitä, että me pystymme hakkuita suorittamaan sillä tavalla, että metsät eivät kuitenkaan vaarannu. Vielä näistä vihreän teollisuuden mahdollisuuksista. Me ollaan sellaisessa tilanteessa, että me emme välttämättä tulevaisuudessa ihan bulkkitavaralla täällä pärjää. Meidän pitää löytää korkeamman jalostusasteen tuotteita vientiin, ja vihreä siirtymä tarjoaa tähän mahdollisuuksia. Viime vuonna maahamme valmistui noin kahdeksan miljardin euron arvosta uusia hankkeita. Toivon, että tämä on vain alku ja tästä päästään jatkamaan ja kuullaan lisää positiivisia uutisia vihreän siirtymän myötä tulevista teollisuushankkeista. Eli voidaan oikeastaan puhua teollisuus 2.0 -tyyppisestä ratkaisusta eli siitä, että me pystytään tämmöinen perinteinen savupiipputeollisuus muuttamaan ympäristöystävälliseen muotoon ajatellen vaikka hiilidioksidin talteenottoratkaisuita. Kyllä näissä meillä on mahdollisuuksia. Tässä intoutui puhumaan oikein enemmänkin, koska tosiaan on siitä harvinaislaatuinen tilanne, että tuntuu, että nyt ruvetaan tässä illan mittaan löytämään yhteistyön säveliä. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Maamme talous on tosiaan heikossa tilassa. Vaikka varovaisia positiivisia merkkejä onkin vähän nähtävissä, tosiasia on se, että Suomi on jäänyt pahasti jälkeen muuta Eurooppaa talouskasvussa ja työttömyydessä ollaan Euroopan ykkösiä. Talouskasvun ja työllisyyden haasteilla on tietenkin merkittävä vaikutus myös valtiontalouteen, ja kasvun luominen on yksi parhaista keinoista vahvistaa julkista taloutta, mutta hallituksen epäonnistuminen kasvu- ja työllisyyspolitiikassa näkyy myös tässä lisätalousarviossa. Hallitus on tosiaan epäonnistunut julkisen talouden tasapainottamisen tavoitteessaan. Tästä huolimatta hallitus on yhä viemässä läpi pääasiassa suuryrityksiä hyödyttävän 800 miljoonan yhteisöveron alennuksen ensi vuodelle, mitä tässä on paljon edellisissäkin puheenvuoroissa kritisoitu. Pidän sitä hyvin erikoisena, ja sitä olisikin syytä miettiä ja perua tämä päätös tässä talouden tilanteessa. Kotimaisen kysynnän heikkouteen vaikuttaa korkean työttömyyden lisäksi hallituksen politiikka, joka on ollut omiaan heikentämään ihmisten luottamusta talouteen Tässä on aika paljon luottamuksestakin kyse ja siitä, saadaanko sisämarkkinat pyörimään. Tämä kuristava leikkauslinja ja synkistelevät puheet ja työelämän kasvanut epävarmuus ovat heikentäneet sitä talouden luottamusta ja luottamusta tulevaisuuteen. Sillä tavalla myös ne ihmiset, joilla olisi varaa tässä yhteiskunnassa kuluttaa, eivät sisämarkkinoille ole rahaa laittaneet liikkeelle. Me tarvitaan selkeä suunnanmuutos talouskasvuun, investointeihin ja työllisyyteen. Tällä tavalla saadaan Suomea nousuun. Toisaalta julkisen talouden tasapainottamisessa yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti pitää edetä. Edellisissäkin puheenvuoroissa viittasin niihin pitkiin näkymiin, mitä yrityksille pitää pystyä tarjoamaan, jotta ne investoisivat, pitkään politiikkaan, pitkäjänteiseen politiikkaan, myös talouden hoitamisessa. Myöskin sitä peräänkuuluttaisin tässä keskustelussa. Vielä ihan muutaman vaihtoehdon tässä ehdotan, kun monesti sanotaan, että meillä ei ole SDP:ssä edes esittää mitään vaihtoehtoja. Asuntomarkkinoita voitaisiin vauhdittaa esimerkiksi ensiasunnon ostajien kannusteilla, tai yritysten kasvua voitaisiin vauhdittaa tukemalla rahoitusmahdollisuuksia, kohdistamalla toimia suurtyöttömyyden taittamiseen vaikka kotitalousvähennyksen parantamisella hoiva- ja hoitotyössä. Nämä olisivat ihan selkeitä asioita, millä sisämarkkinoita voitaisiin tukea. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kun yhteiskunnan turvallisuutta uhkaa henkilö, jonka väkivaltainen käyttäytyminen toistuu ja jonka kohdalla uusi rikos on aidosti todennäköinen, niin on täysin selvää, että lainsäätäjällä on silloin oltava keinot puuttua siihen asiaan. Tunnistan oikein hyvin hallituksen esittämien lakimuutosten tarpeellisuuden. Samalla on kuitenkin huomioitava, että varmuusvankeus merkitsee poikkeuksellista askelta suomalaisen rikosoikeuden kannalta. Se siirtää painopistettä menneestä teosta tulevaisuuden arvioon, ja siinä kohdin oikeusvaltio joutuu aikamoiseen testiin. On myös muistettava käytännön todellisuus: tuomioistuinten ja Rikosseuraamuslaitoksen toimivat resurssit, jotka ovat jo tällä hetkellä kovin koetuksella. On pitkiä käsittelyaikoja, ja se tuo painetta käsittelyprosesseihin. Jos tehtäviä ja arviointeja lisätään, niin samalla pitää turvata riittävät voimavarat, jotta näitä arvioita voidaan tehdä. Myöskin lainsäädännön asiassa on oltava täsmällisyyttä ja suhteellisuutta, ja sen on perustuttava säännölliseen ja todelliseen uudelleentarkkailuun. Eli tämä on varmasti käytännön tasolla kohtuullisen haastava, vaikka nimenomaan tuossa alussa totesin, että tarpeellinen tämä on. Mutta haluan tuoda esiin sen, että niitä haasteitakin varmasti siinä tulee olemaan. Turvallisuus ja oikeusvaltio eivät ole toistensa vaihtoehtoja, vaan kyllä ne ovat toistensa edellytyksiä. Sillä tavalla ehkä myös tämä lauseke tukee ajatusta, että tällaiselle tarvetta on. Yhteiskuntaa ei suojella kestävällä tavalla, jos suojelun nimissä horjutamme niitä periaatteita, joiden mukaan oikeudenmukaisuus rakentuu. Eli tällaista näkökantaa tässä on ihan hyvä tuoda mukaan. Kyllä se on ihan totta, että meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että kansalaisten turvallisuus vahvistuu. Se on ihan hyvä ja ainut periaate, mikä meillä tässä pitää olla, kuitenkin sillä tavalla, että niitä perusoikeuksia pyritään kunnioittamaan. Tähän vielä lopuksi kuitenkin se ydinasia, mikä tähän problematiikkaan liittyy, ja se, ettei meidän tarvitsisi näihin käsittelyihin päätyä, on se, että uusintarikollisuuden mahdollisuuksia on kuntouttavalla toiminnalla pyrittävä kitkemään pois. Se ongelma skaalautuu muutenkin, jos meillä vapautuu vankeja, joilla on alttiutta uusia rikoksia. Niin kuin hyvin tiedetään, uusintarikollisuus on kuitenkin aika isolla prosentilla sellainen, että sitä tapahtuu, niin myös tähän kuntouttavaan puoleen pitäisi panoksia laittaa. Se on mielestäni tässä keskustelussa myös hyvä ottaa esille. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Mennään tuosta pelottelusta ja höpöhöpöpuheesta ilmastonmuutoksen mahdollisuuksiin ja siihen, miten meidän pitää onnistua yhteensovittamaan samaan yhtälöön ilmastonmuutoksen tuomat mahdollisuudet, vihreät investoinnit, ja tämän hetken teollisuus. Tämä onkin yksi meidän mahdollisuus siinä, että me saadaan sitä kasvua ja työpaikkoja tänne maahan, mutta se ei synny itsestään, vaan se vaatii tekoja ja pitkäjänteistä politiikkaa. Kysyisinkin, arvoisa ministeri: miten te näette tämän pitkän politiikan merkityksen siinä, että me pystytään luomaan yrityksille investointimahdollisuuksia tai sitä näkymää, että he uskaltavat investoida? Esimerkkinä tässä voisi mainita jotain vaikka metsänhoidon kehittämisestä ja vaikka hiilidioksidin talteenoton mahdollisuuksista. Korostan nimenomaan sitä, että näitä jokerikortteja meillä ei ole liikaa tällä hetkellä ja tämä vihreä teollisuus ja vihreä siirtymä on se meidän mahdollisuus. Toivon, että me pystytään yhdessä löytämään täällä salissa niitä ratkaisuita, että voidaan tänne saada ne investoinnit, mistä nyt on kilpailtu. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Kuulimme äsken edellisen puhujan, edustaja Keskisarjan, tuttua retoriikkaa, ja hyvin maahanmuuttoteemoihin painottuvaa, [Petri Huru: Ja hyvin osuvaa!] ja tätä maahanmuuttoteemapainotteisuutta me olemme tänään itse asiassa perussuomalaisten puheenvuoroissa hyvin paljon kuulleet kyllä muiltakin. No, se ei varmaan ketään tässä salissa yllättänyt, että tähänkin työttömyyden pahenemiseen ja palkansaajien aseman kurittamiseen on saatu kytkettyä tämä perussuomalaisille tuttu maahanmuuttoretoriikka. [Juha Mäenpää: Se on hieno asia!] Mutta mennään asiaan. Arvoisa puhemies! On todella valitettava tosiasia, että tämä hallituksen työllisyyspolitiikka on aika lailla epäonnistunut. Näin uskallan arvioida, arvoisa ministeri Marttinen, kun me tulostaulua katsomme. [Petri Huru: Työllisyys on EU:n keskitasoa!] Hallituksen on turha vedota laskennallisiin työpaikkoihin ja suhdanteisiin, kun todellisuus on, että maamme työttömyysaste on Euroopan korkein ja suhdanne on heikko kautta lailla koko Euroopan. [Petri Huru: Työllisyys keskitasoa!] On myös tosiasia, että hallituksen omat toimet ovat osasyynä tähän talouden ja työllisyyden huonoon kehitykseen myöskin. Hallituksen työelämäpolitiikan keskiössä on ollut työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien ja aseman heikentäminen. Kokoomuksen ja elinkeinoelämän pitkäaikaiset ideologiset tavoitteet on laitettu työllisyyden hoidon edelle, ja nyt näemme sen tuloksen, kun tulostaulua katsomme. Työelämän epävarmuuden lisääminen on ollut omiaan heikentämään palkansaajien luottamusta talouteen ja tulevaisuuteen. Yksi syy huonoon tilanteeseen on heikosti kehittynyt kotimainen kysyntä, ja tämä johtuu osittain siitä, että kotitaloudet ovat nostaneet säästämisastettaan. Hallituksen sopeutustoimet ovat osaltaan lisänneet sitä tulevaisuuden pelkokerrointa, ja tämä on heikentänyt sitä kotimaista kysyntää. Tähän kun yhdistää julkisen sektorin rajut säästöt, jotka ovat lisäksi hankaloittaneet tilannetta, koska niiden myötä moni on menettänyt työpaikkansa, niin tästä muodostuu yhtälö, että kotimainen kysyntäkin on saatu sakkaamaan. Vielä kun siihen lisää tämän, miten hallitus on rakentanut tämän talouspolitiikkansa pelottelun varaan ja loputtomien leikkauksien varaan, niin ihmiset ovat kiristäneet tosiaankin kukkaron nyörejään ja yritysten kassavirrat ovat heikentyneet ja lopulta on työpaikkoja kadonnut. Hallituksen politiikka on ollut valitettavasti myrkkyä kotimarkkinoille, ja se näkyy nyt näissä työttömyysluvuissa ja myös talouskasvun puutteena. Arvoisa herra puhemies! Pelottelupuhe ja leikkaukset ovat osuneet samaan aikaan, kun monella työttömällä on jo valmiiksi ollut vaikeuksia löytää työtä eikä osaaminen tai työkyky aina kohtaa niitä tarjolla olevia työpaikkoja. Nyt hallitus puhuu työllisyydestä ja luottamuksesta, mutta käytännössä se leikkaa sekä työpaikkoja että ihmisten kykyä ja rohkeutta kuluttaa ja käyttää rahaa. Tämä on väärä lääke tilanteessa, jossa talous ja työllisyys yskivät. Hallituksen olisi syytä siirtyä pelottelusta ja leikkauslinjasta kohti kotimaista kysyntää, työllisyyttä ja kasvua kasvattavaa politiikkaa. Arvoisa puhemies! Tosiasia on se, että valtaosa työttömistä tekee kaikkensa löytääkseen töitä, mutta ahkerasta hakemisesta huolimatta liian moni jää vaille työpaikkaa. Osalla saattaa olla työkyky alentunut tai osaaminen ei vastaa niitä avoimia tehtäviä siellä työnhakualueella. Koulutusleikkaukset ja aikuiskoulutustuen lakkauttaminen tekevät siitä uudelleenkouluttautumisesta entistä vaikeampaa, mikä osaltaan hankaloittaa myös uuden työpaikan saamista sen jälkeen, kun on työpaikkansa menettänyt. Eli kun työelämä muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, niin pidän aika lyhytkatseisena sitä, että aikuiskoulutustukia leikataan, koska kyllä pysyäkseen työmarkkinoiden käytössä kaikkien on päivitettävä työuran aikana osaamistaan tai mahdollisesti päivitettävä suuntautumistaan siihen omaan osaamiseensa. Sen sijaan, että hallitus ja työministeri Marttinen keskittyisivät työllisyyden parantamiseen, olette tuoneet eduskuntaan jatkuvasti esityksiä, jotka heikentävät vain palkansaajan asemaa, ja minä pidän näitä hyvin ideologisina esityksinä. Muun muassa heti kevätistuntokauden aluksi saimme eduskunnan käsittelyyn uusia heikennyksiä palkansaajien asemaan. Hallitus voisi valita tehokkaampiakin keinoja työllisyyden vahvistamiseen, kuten debatissakin esille otettu mikroyrittäjien verohyvitys ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tueksi. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus ei näytä saavuttavan työllisyystavoitteitaan, se on aivan selvää. Mutta sen sijaan hallitus näyttää saavuttavan omat sekä omien eturyhmiensä täysin ideologiset tavoitteet palkansaajien aseman romuttamiseen. Se on hyvin valitettavaa. Työministeri Marttinen, te olette tuonut eduskuntaan heti kevätistuntokauden alussa jälleen käsittelyyn uusia lakeja, jotka heikentävät palkansaajan asemaa, mutta palkansaajan aseman heikentämiset eivät ole kuitenkaan luoneet niitä uusia työpaikkoja. Tässä yhteydessä on kyllä huomattava, että näitä palkansaajan aseman heikennyksiä on ollut siunaamassa perussuomalaiset täysin mukana. Se on käsittämätöntä. Mutta, arvoisa ministeri Marttinen: olisiko jo aika myöntää, että tämä resepti teillä ei ole ollut toimiva, ja olisiko aika myöntää, että nyt olisi hyvä kokeilla niitä toisenkin tyyppisiä työkaluja sen kasvun saamiseksi, esimerkkinä vaikka verohyvitys mikroyrityksille ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen?

Arvoisa herra puhemies! Ilmastopolitiikassa on kyse toisaalta meidän kaikkien ja erityisesti tulevien sukupolvien tulevaisuuden kysymyksestä, mutta ilmastopolitiikka on myös Suomen taloudelle suuri mahdollisuus. Vihreä kasvu ei kuitenkaan synny itsestään, vaan tarvitaan myös sitä tukevaa politiikkaa. Hallituksen selonteossa on tähän tähtääviä tärkeitä kirjauksia, mutta valitettavasti hallituksen politiikka tähän asti ei ole riittävästi tukenut vihreää kasvua. Hallituksen U-käännös ilmastotavoitteista sekä tempoileva veropolitiikka ovat toimia, jotka rapauttavat yritysten investointiympäristöjä. Lisäksi päätökset, kuten jakeluvelvoitteen kevennykset, ovat jarruttaneet investointeja tähän maahan. Puhtaan energian saatavuus ja sen ripeä lisääminen on erittäin keskeistä ja keskeinen edellytys vihreän siirtymän onnistumiselle. Ilman laajaa päästöttömän energian tuotantoa ei teollisuuden sähköistäminen, vetytalous eikä uuden vähähiilisen teollisuuden syntyminen ole mahdollista. Tämä ei onnistu uusiutuvien energiamuotojen rajoittamisella. Pitää muistaa tässä yhtälössä myös se, että tarvitsemme myös perusvoimaa ja säätövoimaa ja sen lisäämistä, ja myös ydinvoimasta onkin erittäin hyvä käydä keskustelua tässä yhteydessä. Sitäkin me kyllä vielä tarvitsemme. Arvoisa puhemies! Samalla on syytä korostaa osaamisen merkitystä vihreän siirtymän onnistumiselle. On vaikea hahmottaa, miten Suomi voi menestyä kestävässä kasvussa ja houkutella korkean jalostusarvon investointeja, jos emme samaan aikaan panosta suomalaisen työvoiman osaamiseen, korkeakoulutukseen ja tutkimukseen. Erityisesti yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen asema vihreän siirtymän mahdollistajina pitäisi nostaa tässä keskiöön. On myös pidettävä mielessä, että kestävä, puhdas siirtymä ei ole vain ilmasto- ja talouspolitiikkaa. Ilmastotoimien kustannusten on jakauduttava reilusti eri väestöryhmien ja alueiden kesken. Samalla hajautettu ja päästötön energiajärjestelmä vahvistaa Suomen huoltovarmuutta. Vihreä siirtymä voi tuoda Suomeen mittavaa talouskasvua ja uusia työpaikkoja, mutta se edellyttää pitkälle katsovia päätöksiä. Koulutukseen ja tutkimukseen tehdyt panostukset ratkaisevat sen, pystymmekö hyödyntämään siirtymän tarjoamat mahdollisuudet täysimääräisesti myös taloudellisesti. On tärkeää nähdä, että ilmastotavoitteet, talouskasvu ja huoltovarmuus eivät ole ristiriidassa keskenään. Fossiilienergiasta irtautuminen, uusiutuvan energian hajautettu tuotanto sekä energiajärjestelmämme vahvistaminen tukevat sekä päästövähennyksiä että kansallista turvallisuuttamme. Suomi tarvitsee menestyäkseen pitkän ja selkeän teollisuuspoliittisen katseen, jonka yhtenä isona teemana on nimenomaan energia- ja ilmastostrategia. Me tarvitaan vihreitä teollisuuden investointeja ja korkean jalostusarvon uusia vientituotteita, ja tämän vuoksi korostan sitä pitkää aikajännettä ja ylivaalikautista katsetta, jotta voimme tarjota yrityksille houkuttelevia investointiympäristöjä. Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vielä edustajien Hoskonen ja Kettunen innoittamana hieman metsäteollisuudesta, [Tuomas Kettunen: Tärkeä aihe!] kun muistan, että olen tästä tärkeästä aiheesta kuullut teidänkin puhuvan. [Tuomas Kettunen: Voisin puhua vaikka koko illan!] Myös itse olen sillä kannalla, että meidän pitää mahdollistaa myös metsäteollisuudelle toimintaedellytykset tulevaisuudessa, ja sen vuoksi meidän pitää keskittyä metsien kasvuun ja metsien hoitoon entistä tarkemmin ja suunnitelmallisemmin. Metsäteollisuuden tuotteilla korvataan fossiilisilla raaka-aineilla tehtyjä tuotteita, se on hyvä muistaa siinä metsä-hiili-keskustelussa. Se on edelleen todella merkittävä elinkeino Suomelle ja koko kansantaloudelle. Biopolttoaineista voisin puhua pitkäänkin, mutta aika rupeaa nyt loppumaan. Ehkä viimeiset sekunnit vielä tästä metsien hoidosta: oikea-aikaisesti toteutettu, kasvupaikalle sopiva metsänhoito vahvistaa kasvua ja hiilensidontaa pitkällä aikajänteellä, mutta se samalla myös tarjoaa sitä raaka-ainetta meille elintärkeälle metsäteollisuudelle. [Timo Suhonen: Loistava puheenvuoro! — Keskeltä: Järkipuhetta!]

Arvoisa rouva puhemies! Tähän loppuun vielä sellainen näkökanta, että vaikka julkinen keskustelu huumausaineista pyörii yleensä aika paljon suurten kaupunkien ja kasvukeskusten ympärillä, niin meidän pitää huolehtia myös siitä, että pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa ei jouduta näiden ongelmien kanssa vastaavanlaisiin ongelmiin. Muun muassa Satakunnassa julkaistiin noin vuosi sitten yllättävä uutinen, kun 10 000 ihmisen Huittisten jätevesilaitokselta löytyi kuudenneksi eniten huumejäämiä koko Suomessa. Silloin uutisoitiin, että siinä saattaa taustalla olla takana myös Sastamalan ja Punkalaitumen jätevedet, jotka kyseisellä laitoksella puhdistetaan. Tein asiasta silloin kirjallisen kysymyksen ja sain siitä poikkeuksellisen paljon huolestuneita yhteydenottoja eri tahoilta. Eli haluan korostaa vielä sitä, että tämä on myös pienempien paikkakuntien ongelma. Jos vielä tähän Punkalaitumen tilanteeseen ja Huittisten tilanteeseen otan sellaisen näkökannan, että nyt viime viikolla Satakunnan Kansa uutisoi nimenomaan erittäin laajasta huumevyyhdistä juuri siellä Punkalaitumen alueella, eli siellä koko kyläyhteisö ja koko Punkalaitumen yhteisö on kärsinyt tästä ongelmasta. Eli sellainen näkökanta tähän loppuun, että vaikka puhutaankin kannabiksen laillistamisesta, niin ihan yhtä lailla täällä on hyvin puheenvuoroissa tullut esille se, että monesti kannabiksen käyttö laajenee muihinkin päihteisiin ja sen myötä myös ongelmat skaalautuvat isommiksi nimenomaan niillä pienemmilläkin paikkakunnilla. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Esitän tähän alkuun kiitokseni kansalaisaloitteen tekijöille. Tämän aloitteen ainoan käsittelyn keskustelu on oikein hyvä paikka ja tarjoaa mahdollisuuden puhua laajemminkin päihdepolitiikasta. Valitettavasti yhteiskunnassamme on sille lisääntyvissä määrin tarvetta. Tarvetta on keskustelun lisäksi myös toimenpiteille, joilla päihteiden ongelmakäyttöä voidaan ennaltaehkäistä. Kestävän päihdepolitiikan tavoitteena tulee olla ehkäistä päihteiden ongelmakäytöstä aiheutuvia terveysvaikutuksia sekä syrjäytymistä. Näin on syytä olla myös kannabiksen osalta. Lakivaliokunta ei puoltanut nyt käsittelyssä olevaa kansalaisaloitetta. Olin sitä myös itse kyseisessä valiokunnassa käsittelemässä, ja osoitan myös kiitokseni lakivaliokunnan puheenjohtajalle ja jäsenille asiallisesta käsittelystä. Keskeistä huumausainepolitiikassa on haittojen ehkäisy ja se, että hoitoon pääsee mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Hoitoonpääsyyn tulee olla toimivia reittejä. Valitettavan usein hoitopolulle pääseminen on monelle liian ison kynnyksen takana ja varsinkin juuri heillä, ketkä sitä eniten kaipaisivat. Hoitojen kehittämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota päihteidenkäyttäjiin, joilla on myös samanaikaisesti muita haasteita terveyden kanssa, esimerkiksi vaikka mielenterveyden ongelmia. Apua huumeongelmiin pitää pystyä saamaan ilman pelkoa siitä, että avun hakeminen ajaa entistä suurempiin ongelmiin. Arvoisa puhemies! Muutama huomio valiokunnan mietinnöstä: Valiokunta korosti, että huumeiden käyttäjien osalta hoitoon pääsemisen tulisi olla ensisijaista verrattuna rikosoikeudellisiin seuraamuksiin ja oikeus päihdepalveluihin pitää olla kaikilla. Valiokunnan THL:ltä saaman selvityksen mukaan vaikka kannabis on useilla mittareilla vähemmän haitallinen kuin monet muut päihdyttävät aineet, se voi aiheuttaa riippuvuutta ja sen käytöstä voi koitua monenlaista terveyshaittaa. Esimerkiksi useiden tutkimusten perusteella kannabiksen käytöstä aiheutuvat psykoosit ovat lisääntyneet ja psykoosiin sairastuneista joka kolmas sairastuu myöhemmin skitsofreniaan. Sosiaali- ja terveysministeriöltä saadun selvityksen mukaan kannabiksen säännöllinen käyttö on yhteydessä erilaisiin psyykkisiin häiriöihin, kuten ahdistuneisuuteen, masentuneisuuteen ja psykoosiin, mikä lisää tietenkin terveydenhuollon kustannuksiakin. Ongelmakäyttö voi myös vaikuttaa yksilön työllistymismahdollisuuksiin ja työkyvyn ylläpitämiseen, mikä heijastuu kansantalouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään. Kannabiksen käyttö on myös yhteydessä lisääntyneeseen keuhkosyövän ja keuhkoputkentulehduksen riskiin. Nämä muutamina terveysvaikutuksina. Tähän loppuun korostan vielä sitä tarvetta meillä tosi laajalle keskustelulle päihteiden haitoista ja ongelmien ennaltaehkäisemisestä. Yhteiskunnan polarisoituminen on omiaan lisäämään päihteidenkäytön mukanaan tuomia ongelmia. Valitettavasti joudun tässä lopuksi toteamaan, että hallitus on monilla toimillaan juuri lisännyt sitä riskiä, että ihminen ajautuu päihteiden käyttöön. Edellinen puhuja, edustaja Tynkkynen, toikin hyvin ansiokkaasti esille tätä hallituksen epäjohdonmukaisuutta liittyen näihin useisiin leikkauksiin ja muihin hallituksen lakihankkeisiin, jotka ovat ristiriidassa päihdepolitiikan kanssa noin niin kuin yleisesti. En kannata, valiokunnan tavoin, lainvalmisteluun ryhtymistä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtaosa työttömistä tekee kaikkensa saadakseen töitä, mutta valitettavasti liian moni jää vaille työpaikkaa. Hallituksen tavoite oli satatuhatta uutta työllistä, mutta nyt kuitenkin kaikessa tässä hallituksen voimavarat ovat menneet palkansaajien aseman heikentämiseen. Arvoisa työministeri Marttinen, tuotte tänään tässä keskustelussa lähetekeskusteluun uusia palkansaajan asemaa heikentäviä esityksiä, ja minun onkin aivan pakko kysyä teiltä, ministeri Marttinen: ovatko nämä teidän ideologiset esitykset vain hankkeita heikentää työmarkkinajärjestelmää, koska teidän aikaisemmatkaan toimet eivät ole työllisyyttä parantaneet?

Arvoisa rouva puhemies! Koetan tässä kaksi asiaa ottaa nopeasti vielä esille: Toinen on tämä harmaan talouden torjunta, eli harmaan talouden torjuntaan pitäisi laittaa resursseja lisää, koska se rapauttaa veropohjaa, ja nyt tarvitsisi kyllä kaikki tämäntyyppiset työkalutkin käyttää. Vankilaverkostosta, vankimäärän kasvusta vielä ottaisin esille sellaisen kuntouttavan näkökulman ja pienten vankiloitten roolin. Nyttenhän on tehty näitä suuria vankiloita, ja vanki—henkilökunta-suhde ei mielestäni niissä ole kuitenkaan niin paljon tuotantotehokkaampi kuin pienissä vankiloissa. Pienissä vankiloissa nähdäkseni se integroituminen takaisin yhteiskuntaan käy varmasti hiukan helpommin, ja tätä kautta sen vangin palautumisriski vankilaan ja se koko skaalautuminen ja se ongelma saataisiin pienemmäksi, kun saataisiin heidät yhteiskuntakelpoisiksi paremmin. Miten te näette esimerkiksi Köyliön vankilan roolin — me käytiin siellä lakivaliokunnan kanssa vierailullakin tuossa — tämmöisessä kuntouttavan työtoiminnan näkökannassa? — Kiitos.