Pauli Aalto-Setälä

Arvoisa rouva puhemies! Edustaja Räsäsen innoittamana nousin ylös sanomaan sen, että eihän tässä niin ole sanottu, että halutaan ikään kuin paremmat luvut, vaan koska ne luvut ovat vaihtuneet, monesti on ihan perusteltua tutkia yliopiston tutkijoiden toimesta, mitkä ne nyt sitten ovat, jotta osaamme varautua siihen mahdolliseen maksuun tai sitten joihinkin muihin kompensaatioihin. Kysymys ministerille olisi oikeastaan siitä, kun tässäkin keskustelussa menee helposti neljä eri suunnitelmaa ja strategiaa sekaisin, niin kuin täällä viitattiin. Olisiko mahdollista rakentaa yksi sellainen, mikä on vastuutettu, missä on tietyt mittarit, jotka aiheuttavat välittömiä toimenpiteitä, jotta tämä ei olisi ikään kuin tämmöinen vuosikertomuksen tarkkailuluokka, jossa kaikki haukumme toisiamme ja mikään ei muutu?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos kaikista puheenvuoroista, kiitos ministerille työstä. Ensinnäkin on sanottava, että ilmastonmuutostahan ei ole peruttu. Siis on keskusteltu mitä tahansa, kummalta puolelta tahansa, niin ilmasto lämpenee. Täällä pohjoisessa se voi tarkoittaa itse asiassa jäätymistä. Sen tähden kaikki toimenpiteet, mitä on suunniteltu tähän mennessä ja mitä tehdään seuraavaksi, on tehtävä. Mutta samalla lailla pitää sanoa myöskin, että lauseet siitä, mitä tänään on kuultu, että mitään ei ole tehty ja kaikki ovat jo luovuttaneet täällä hallituspuolella, eivät myöskään pidä paikkaansa. Jos mietitään vaikka meidän sähköä, vihreätä sähköä, tai näitä 300 miljardin kehitysputkessa olevia investointeja, viime vuonna 8 miljardia, päätöksiä uusiutuvaan energiaan, puhtaaseen vihreään siirtymään, niin sehän tarkoittaa, että yritykset meidän tukemana, hallituksen tukemana tekevät ihan oikeita asioita koko ajan. Peli ei ole pelattu. Kymmenen vuotta on aikaa vielä siihen, että Suomi olisi hiilineutraali. Se on tosi vaativa tavoite — ei ehkä niinkään siitä näkökulmasta, että päästöjä ei pystyttäisi vähentämään, koska niitä koko ajan tapahtuu, ja Suomi on ihan mallimaa monessa mittarissa tässä kohtaa, mutta kaikki te tiedätte sen, että se ongelma on meidän maaperässä, [Puhemies koputtaa] maankäytössä, ja siellä on tehtävää edelleen. Täällä tänään kuulluissa papereissa, tänään kuulluissa mietinnöissä, strategioissa, MISUissa, KAISUissa, [Puhemies koputtaa] ja mitä kaikkea niitä onkaan, on ihan oikeita asioita, mutta ne eivät vielä riitä. Minun mielestäni meidän suunnittelujärjestelmämme on heikko. Myös se pitäisi uudistaa.

Arvoisa puhemies! Suomalaisten ostovoima on kasvanut reilusti, mutta samaan aikaan raha ei liiku. Ihmiset eivät pysty ostamaan asuntoa, koska he eivät saa pankista lainaa. Vaikka olisi tuloja ja töitä, niin ei meinaa lainaa saada. Sama näkyy myöskin yrityksillä, jotka haluavat investoida ja palkata lisää porukkaa: pankista ei välttämättä lainaa saa. Tämä on kasvun este ja erittäin iso ongelma. Kysyisinkin elinkeinoministeri Puistolta: Onko käynyt niin, että pankkisääntely, joka sinänsä tuo vakautta ja turvallisuutta, on johtanut siihen, että pankkihanat ja rahahanat ovat liian tiukalla? Mitä hallitus aikoo vielä tehdä, jotta raha lähtisi liikkeelle?

Arvoisa puhemies! Tämä on oikein hyvä hallituksen kanta tähän Euroopan unionin listautumissäädöksen täytäntöönpanoon. Ilman muuta on arvokasta ja tärkeätä, että enemmän saadaan pääomaa kasvuun ja vähemmän byrokratiaa ja sääntelyä kohdennetaan olennaiseen informaatioon ja todellisiin riskeihin. Se on viisasta. Sijoittajansuoja ja markkinaluottamus säilyvät silloin vahvoina. Direktiivin toimeenpanossa yritetään välttää kansallinen lisäsääntely ja turvata Helsingin pörssin kilpailukyky, ja siihen on tietysti syytäkin. Jos vertaa Tukholman pörssiä ja Helsingin pörssiä, niin me olemme aikamoisella takamatkalla. Sama pätee myös osakesijoittamiseen ja ‑listauksiin. Sen tähden tässä on minusta pieni tällainen, voisiko sanoa, kauneusvirhe. Nimittäin tämä kielivaatimus, joka tähän on nyt sisällytetty, tarkoittaa nimenomaan turhaa lisäbyrokratiaa ja turhaa kansallista säätelyä, ja se on myös kilpailullisesti Tukholman pörssiin nähden meille epäedullinen. Uskoisin, että nämä kaksi miljoonaa suomalaista, jotka ostavat osakkeita ja sijoittavat rahastoihin, osaavat käyttää englannin kieltä, joka on tämä peruskieli kansainvälisessä kaupassa, ja he varmaan selviäisivät ilman tämmöistä pakollista suomen tai ruotsin kielen vaatimustakin. Toki jokainen yhtiö voi markkinatilanteen huomioon ottaen kääntää aivan mille tahansa kielelle tämän materiaalin, jos sikseen näkee. Se myös pidentää käsittelyaikoja, se tuo lisää kustannuksia, jopa kymmeniätuhansia, ja vaikeuttaa meidän kilpailuasemaa etenkin Ruotsiin nähden.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille erittäin tärkeästä ja hyvästä hallituksen esityksestä. Me olemme tässä salissa puhuneet paljon siitä, miten ihmisten on vaikea saada lainaa ja miten asuntomarkkina ei ole lähtenyt liikkeelle. Tämä on konkreettinen esitys sen edistämiseksi, että ihmiset saisivat lainaa ja asuntokauppa lähtisi liikkeelle. Tämä helpottaa lainansaantia, tukee asuntokauppaa ja rakentamista. Asunnon vaihtaminen helpottuu, ja rahoitusmarkkinat voivat reagoida suhdanteisiin aiempaa joustavammin. On aika vähentää holhousta ja mahdollistaa suomalaisille myös vaurastuminen. Tämäntyyppiset laina-ajat, mitä me täällä otetaan käyttöön, ovat samoja kuin Ruotsissa, ja ainakaan ruotsalaiset eivät ole sitä pystyneet sössimään, tuskin mekään täällä. Ehkä luotamme kansalaisiin. Pankkien testithän pysyvät edelleen, niin että mitään isoa riskiä tässä ei ole.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Ajattelin nostaa kolme asiaa näistä erinomaisista puheenvuoroista, mitä täällä on kuultu. Tietenkin on hienoa, että nämä energia- ja ilmastoasiat kiinnostavat meitä kansanedustajia, koska niitten tuleekin olla kiinnostavia. Kolme juttua: Ensinnäkin Mehtälälle, että huoltovarmuus olisi täysin unohdettu tässä strategiassa. Puhdas energiahan on kotimaista ja huoltovarmaa energiaa. Eli sitä ei todellakaan ole unohdettu, vaan itse asiassa se on ihan keskiössä tässä strategiassa. Sitten Kumpula-Natrille sanoisin, kun viittasitte siihen, että meillä tässä strategiassa mihinkään näihin teknisiin hiilinieluihin ei olisi investoitu eikä mitään tapahtuisi vaan on tulpattu tai jotain sentyyppistä kannustavaa palautetta, niin näitä teknisiin hiilinieluihin liittyviä hankkeita on noin 50 tällä hetkellä ja hallitus käyttää 90 miljoonaa euroa bioperäisen hiilidioksidin talteenottoon. Nämä pari asiaa ajattelin nostaa tässä kohtaa, mutta palaan vielä asiaan.

Arvoisa rouva puhemies! Energia- ja ilmastostrategia kokoaa yhteen hallituksen keinot, joilla vähennetään päästöjä ja vauhditetaan puhdasta siirtymää. Hallitus on sitoutunut vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen sekä EU:n ilmastotavoitteisiin. Yhdessä teollisuuspoliittisen selonteon sekä ilmastosuunnitelmien kanssa on syntynyt toimenpideohjelma, jolla Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta. Sovituissa ilmastotavoitteissa pysyminen on tärkeää paitsi planeettamme kantokyvyn myös kasvun ja talouden kannalta. Arvoisa puhemies! Miten tavoitteemme puhtaan energian suuravallaksi sitten on edennyt? Väitän, että hyvin. Suomeen on suunnitteilla yli kolmensadan miljardin euron edestä puhtaan siirtymän investointeja. Viime vuonna näitä hankkeita valmistui yli kahdeksan miljardin euron edestä, joka on ennätys. Nämä puhtaan siirtymän hankkeet ovat etenkin maatuulivoima- ja datakeskusinvestointeja sekä yksittäisiä suuria tehdasteollisuuden hankkeita, ja ne sijoittuvat ympäri maata. Tämä on valtavan hieno saavutus koko Suomelle. Tavoitetasoa on kuitenkin nostettava, jotta vielä useampi näistä hankkeista toteutuisi. Puhtaan siirtymän investoinneille keskeistä on edullinen ja toimitusvarma energia, jossa Suomella on toistaiseksi kilpailuetu, olihan sähkömme edellisvuonna Euroopan edullisinta ja lähes täysin fossiilivapaata. Tehtävänämme on varmistaa, että tämä arvokas kilpailuetu säilyy jatkossakin ja että Suomeen syntyy vielä enemmän uusia datakeskuksia, energiavarastoja ja esimerkiksi vihreän teräksen tuotantoa. Näin me myös aiomme tehdä. Olemme panostaneet merkittävästi vihreän siirtymän investointiverohyvitykseen, jonka avulla monia hankkeita on saatu liikkeelle. Tuemme nousevia energian tuotanto- ja varastointihankkeita ja kehitämme sähkön siirtoverkkoa. Olemme sujuvoittaneet luvitusta yhdistämällä useita eri virastoja yhden luukun alle. Myös rakentamislain puhtaan siirtymän sijoittamislupa helpottaa uusien hankkeiden toteutumista. Arvoisa rouva puhemies! Suomi on onnistunut energiapolitiikassaan siis hyvin. Myös ilmastopolitiikka etenee pääosin oikeaan suuntaan. Teollisuudessa ja energiatuotannossa päästöt ovat vähentyneet nopeasti ja merkittävästi, mikä osoittaa päästökaupan toimivan tehokkaasti. Me kokoomuksessa uskomme markkinaehtoiseen päästöjen vähentämiseen sekä ”saastuttaja maksaa” -periaatteeseen. Myös liikenteen ja maatalouden osalta olemme keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman perusteella saavuttamassa kumulatiivisesti asetetut tavoitteet. Ilmastopolitiikan suurin haaste, niin kuin tiedätte, liittyy maankäyttösektoriin ja erityisesti metsien hiilinielujen kehitykseen. Ilmaston lämpeneminen on lisännyt maaperäpäästöjä. Tarvitaan parempaa tietopohjaa ja uusia toimia. Ratkaisuja on, mutta pohjaksi tarvitaan tarkka tilannekuva. Tämän vuoksi hallitus rahoittaa tutkimushanketta, jolla vahvistetaan metsien hiilinieluihin liittyvää tieteellistä tutkimusta ja samalla päätöksentekomme perustaa. Ilmastonmuutosta ei ratkaista yksin Suomen tai Euroopan toimilla. Suomen tulee jatkossakin edistää kunnianhimoista ilmastotyötä sekä EU:ssa että muilla kansainvälisillä foorumeilla. Lisää kunnianhimoa tarvitaan. Positiivisiakin merkkejä on. Esimerkiksi globaalisti merkittävän saastuttajan Kiinan ilmastopäästöt ovat kääntymässä laskuun. Vaikka hiilinielutavoitteet ovat vielä kaukana, tarjoavat metsät Suomelle myös merkittäviä mahdollisuuksia. Vahva biotalous yhdistettynä halpaan energiaan tekee Suomesta hyvin houkuttelevan paikan hiilidioksidin talteenotolle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi metsäteollisuudessa syntyvä hiilidioksidi otetaan talteen ennen kuin se pääsee ilmakehään. Talteen otettua hiilidioksidia voidaan varastoida tai käyttää uusien tuotteiden ja puhtaiden polttoaineiden raaka-aineena. Me kokoomuksessa olemmekin erittäin tyytyväisiä hallituksen päätökseen tukea bioperäisen hiilidioksidin talteenottoa 90 miljoonalla eurolla ja olisimme valmiita kasvattamaankin tukea. Arvoisa rouva puhemies! Puhdas siirtymä ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat Suomelle tärkeitä paitsi talouskasvun myös huoltovarmuuden kannalta. Jos emme olisi jo ennen energiakriisiä alkaneet irtautua venäläisestä fossiilienergiasta, tilanteemme olisi karu. Onneksi Suomi selvisi lopulta varsin hyvin energiakriisistä. Keskeinen syy oli se, että meillä on ydinvoimaa ja kotimaista uusiutuvaa tuotantoa. Nykyisin Suomi on vuositasolla jo lähes omavarainen sähköntuotannossa, ja tällä tiellä jatkamme. Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan sähköistyessä ja sähkön tarpeen kasvaessa tarvitaan energiapolitiikassakin uusi ote. Sähkömarkkina toimii pääosin hyvin, ja siihen puuttumiseen tulee olla korkea kynnys. On kuitenkin selvää, että tuulettomien pakkasjaksojen mahdollista tehopulaa tulee ehkäistä. Siksi selvitämme fossiilittoman jouston mekanismia, jotta sähkömarkkinoille saadaan sääriippumatonta lisätehoa silloin kun on tarpeen. Energia- ja ilmastostrategia osoittaa sen, että puhdas siirtymä ja hiilineutraaliuden tavoittelu on Suomelle ennen kaikkea mahdollisuus eikä vain kuluerä. Valtaosa eduskunnasta sekä Suomen yrityskentästä on sitoutunut Suomen hiilineutraaliustavoitteisiin. Sitä kohti etenemme. Se on niin Suomen kuin maapallonkin etu. [Pauli Kiuru: Hyvä, Pauli! — Eduskunnasta: Loistava puheenvuoro! — Aki Lindén: Ei huono!]

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille esittelystä ja edustaja Viitaselle hyvästä yhteisen jaoksemme johtamisesta. — Nostaisin edustaja Kososen viitoittamalla tiellä muutaman myönteisen asian tästä: Onhan aivan oleellista, että tässä säästötilanteessa on pystytty säästämään luonto kaikilta lisäsäästöiltä. Tällä summalla saa varmasti jotakin aikaan, vaikka kaikki me ymmärrämme, että pelkästään veronmaksajien euroilla ei luontokato koskaan tule taittumaan vaan tarvitaan yrityksiä, yhteisöjä, kuntia mukaan. Kolme hyvää asiaa, mitkä jaostossa nousivat tähän tarkennettuun hallinnonalan budjettiin: Nimenomaan Itämeren ja vesien suojeluun tuli 12,2 miljoonaa. Panssarilaiva Ilmarinen voi tuntua pieneltä asialta, mutta se on äärimmäisen vaarallinen myrkkytynnyri. On upeaa, että se nostetaan sieltä ylös. Ja tietysti olen hyvin iloinen, että Pidä Saaristo Siistinä sai sen 200 000 euroa. Saaristomereen on pantu rahaa jonkin verran tässä nyt tämänkin hallituskauden aikana, ja minusta on tärkeää huomata, että elokuussa valmistuneen arvion mukaan näistä HELCOMin hotspot-kriteereistä, joita on 23, täyttyy 17 kriteeriä, eli toiminnallamme on jotain merkitystä.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille hyvästä työstä ja hyvästä keskustelusta — ihan hyviä ajatuksia monestakin eri suunnasta. — Kolme huomiota: Yksi on se, että mitään semmoista yksittäistä temppua, millä maa lähtee kasvuun ja työllisyys kasvuun, ei varmastikaan ole, vaan se on aika arkista aherrusta. Minä laskin, että me ollaan talousvaliokunnassa tehty 18 mietintöä ja 26 lausuntoa aika lailla yksimielisesti, jotta oltaisiin kasvuun valmiita, kun suhdanne kääntyy. Toinen huomio on sitten se, että lupauudistusten, jotka nyt menevät yhteen paikkaan, pitäisi sujua ja lorista niin kuin tunturipuro, yhtä puhtaana ja yhtä sujuvasti ja nopeasti eteenpäin. Se tulee olemaan merkittävä muutos. Kolmas on sitten nämä puhtaan siirtymän investoinnit, joita on seitsemän miljardia klousattu, ja siellä pipelineissa on 300 miljardia vielä mahdollisuuksia. Kysymykseni kuuluukin ministereille: Tämä kantaverkko on se keskeinen kysymys tämän Suomen sähköistämisessä. Missä kohtaa siinä mennään, ja miten olette sitä vauhdittaneet?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille ja kiitos valiokunnalle ja ennen kaikkea kiitos kaikille opettajille ympäri Suomea, jotka tätä sivistystä ja kasvatusta ja koulutustehtävää hoitavat. [Jouni Ovaska: Kiitos, kiitos!] — Ole hyvä vaan. — Onhan se kuitenkin hyvä muistaa, että me ollaan tässä salissa aika yksimielisiä siitä, että jos joku on tärkeä, niin nimenomaan koulutus Suomen tulevaisuuden kannalta, ja on myöskin niin, että sivistys on rokote typeryyttä vastaan. Nostaisin kolme asiaa esille. Täällä on ollut monta hyvää näkökulmaa. Minusta tämä keskustelu harrastusten Suomen mallista on ihan erinomainen ja hyvä, että sitä jatketaan. Korkeakoulutukseen ja tutkimukseen yli neljä miljardia on todella merkittävä investointi tilanteessa, missä te olette olleet jatkuvan säästöpaineen kohteena. Kannustan olemaan rohkeita ja puolustamaan koulutusta seuraavissakin riihissä ja tilanteissa. Nostaisin kuitenkin esille taiteen ja kulttuurin, koska mehän puhutaan tänään valtion menoista. Taiteeseen ja kulttuuriin on semmoinen 557 miljoonan panostus valtiolta, mutta siihenhän on kokonaisuutena, koko luovaan alaan yli 16,7 miljardia. On hyvä muistaa, että aika moni näistä asioista on myöskin ihan konkreettista kasvua Suomelle. Kysyisinkin oikeastaan kaikilta ministereiltä: kun tämäkin toimiala on erittäin voimakkaan transformaation ja paineen alla, niin miten koulutus pystyy vastaamaan tähän muutokseen?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille vastuullisesta työstä ja edustaja Heinoselle valiokunnassa vastaavasta työstä ja onnistumisista. Haluaisin nostaa kaksi asiaa esille. Toinen on se, että tämä meidän velka on niin suuri, että vaikka me saisimme kaiken, mitä haluaisimme, niin semmoista rahaa maailmasta ei löydy. Vaikuttaa siltä, että nämä isänmaalliset tavoitteet, mitkä ovat olleet takana, ovat olleet ihan oikeita. Länsiradasta on kyllä pakko sanoa sen verran, kun täällä haastetaan se kollegan sanoin joka kerta, että meidän on myöskin tehtävä niitä investointeja, joitten edusta me emme itse pääse välttämättä nauttimaan ja jotka tulevat vasta kymmenien vuosien päästä. [Jouni Ovaskan välihuuto] Länsirata on oikein hyvä. Lapsemme ja lapsenlapsemme nauttivat siitä varmuudella, ja se kasvattaa bkt:tä 5—6 miljardia, niin kuin Boston Consulting Group on esittänyt. Se on järkevä investointi ja hyödyttää koko maata. [Jouni Ovaskan välihuuto] Ei lähdetä tuomitsemaan toisten alueille tulevia investointeja, vaikka itsellänikin on paljon teitä, joita voisi vielä kunnostaa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ihan ensin haluan kyllä kiittää ulkoministeriä erittäin hyvästä työstä. Suomi tekee kansainvälistä politiikkaa varmasti aktiivisemmin kuin monen edeltäjän aikana, ja tarpeen se onkin. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehtävä on suojata Suomi, pitää huoli, että me emme joudu konfliktiin ja sotaan, ja tästä on pidetty hyvin kiinni. Minusta on myös järkevää, että budjetissa painotetaan Nato-jäsenyyden kaikkia ominaisuuksia ja osallistumista kriisinhallintaan ja Ukrainan tukea, mutta kyllä meitä kaikkia tietenkin eniten tällä hetkellä huolettaa, mitä siellä Berliinissä sovitaan. Nyt näyttää siltä, että kaikki muut ovat valmiita rauhaan paitsi Venäjä. Jos näin tapahtuu, että Venäjä ei tähänkään sopimukseen lähde, niin mikä on Euroopan plan B?

Arvoisa herra puhemies! Nythän on kuitenkin niin, että työmarkkina on jumissa. Jostain syystä yritykset eivät uskalla palkata ihmisiä, etenkään nämä yhden hengen firmat, jotka ovat hengenvaarassa silloin, kun tekevät virherekrytoinnin [Piritta Rantasen välihuuto] — firma ei enää kannata, jos se on muutenkin ehkä juuri siinä kiikun kaakun, yrittää selvitä. Ja tästä laista ei meistä kukaan tietenkään tarkkaan pysty sanomaan, montako ihmistä tämän avulla pystytään palkkaamaan lisää, mutta sitähän tällä haetaan. Olen työskennellyt tanskalaisessa yhtiössä, jossa on huomattavan paljon helpompi sekä irtisanoa että palkata, ja nämä asiat liittyvät suoraan toisiinsa. Silloin tietää, että jos hankalassa tilanteessa joutuu väkeä vähentämään, niin yhtä helposti sitä pystyy taas palkkaamaan. Tuolla työmarkkinoilla on valtava määrä ihmisiä, jotka odottavat, että nämä pienet firmat, joita Suomessa on enimmäkseen — melkein kaikki on pieniä yrityksiä — uskaltaisivat palkata, uskaltaisivat soittaa, uskaltaisivat ottaa sen ihmisen töihin. Annetaan heille se mahdollisuus.

Arvoisa puhemies! Onpa hauska kuulla, miten koko sali vastustaa lisäveroja. No, sanoisin kuitenkin niin, että tämähän on valmistava keskustelu, jossa pohditaan, miten tämä asia ratkaistaan, ja jos mietitään datakeskusten vaikutusta, niin kaikki se, mitä myönteistä on sanottu, on totta. Puhutaan ehkä seuraavan kymmenen vuoden kuluessa 10 000 työpaikasta, jollei enemmästäkin, ja se koskee paljon muutakin kuin rakentamisvaihetta. Puhutaan miljardeista, puhutaan ekosysteemistä, jossa pienyritykset pystyvät toimimaan tämän saman yhteisön osana ja tuomaan työpaikkoja ja vaurautta Suomeen. Minusta se on oleellista. Ehkä sen veron kannalta voisi miettiä myös semmoista vaihtoehtoa, että hukkalämmön talteenotto olisi pakollista, jolloin polttoa tulee vähemmän kaukolämpöverkkoon. Sitten myöskin tämähän on ihan validi ongelma, että mikäli sähkö ei kaikille riitä, niin silloin voisi velvoittaa nämä yksiköt myöskin tällaiseen taajuus- ja tehokompensaatioon, jolloin sitten pystytään tätä kokonaisuutta hyvin johtamaan niin, että kaikille riittää energiaa ja maa vaurastuu ja voi hyvin.

Kiitos, rouva puhemies! Ihan muutama huomio vain tähän hyvään keskusteluun, mitä käydään siitä, että halutaan yhdessä investoida Suomeen lisää ja mahdollistaa yritysten menestys täällä. Edustaja Mehtälälle sanoisin kuitenkin niin, että tämä on ihan todellinen ongelma, että meidän yritykset eivät saa, eivätkä yksityisetkään, rahoitusta. Mutta sekin näyttää olevan aika jakautunutta. On yrityksiä, niin kuin tämä minun startup-esimerkkini kertoo — ja Nordea kertoo — joille kaikkien aikojen suurimmat lainat on pystytty antamaan, ja paras funding ikinä on meneillään startup-yrityksille. Jostain syystä meillä on ongelmia muualla, ja olen kuullut samaa viestiä talousvaliokunnassa, jossa olemme kuulleet siitä, että on vaikeuksia saada rahoitusta ja lainaa, ja se on tietenkin iso ongelma. Kysyisinkin ministeri Marttiselta: onko meillä liian tiukka pankkien säätely tällä hetkellä?

Arvoisa rouva puhemies! On muuten tosi mielenkiintoista ja hienoa kuunnella näin yksimielistä näkemystä siitä, mihin Suomen kannattaa investoida ja mitä meidän teollisuuspolitiikka pitäisi olla. Valtaosa puheenvuoroista näkee arvokkaana puhtaan siirtymän ja puhtaiden investointien lisäämisen Suomeen ja siihen liittyvät asiat, tosi hieno juttu. Oli kuitenkin vähän ilmassa myöskin semmoista varovaista näkemystä siitä, että ehkäpä tämä ei toimikaan ja vihreän siirtymän investoinnit, vihreään energiaan siirtymän investoinnit ja puhtaan siirtymän investoinnit, olisivat jotenkin ikään kuin peruttu. Näin ei kuitenkaan ole. Minä katsoisin arvokkaaksi nostaa tähän keskusteluun vähän tätä tuoretta dataa, mitä kaikkea ei ole vielä tänään käsitelty. Esimerkiksi näitä investointipäätöksiä on tehty 140 kappaletta tähän mennessä, ja euromääräisesti se on 9,5 miljardia. Kun keskustelin tänään asianomistajien kanssa, sekä tätä nimenomaista investointialuetta seuraavien tutkijoiden kanssa että startup-yritysten kanssa, niin vaikuttaa siltä, että tämä ei ole lainkaan hyytymässä. Täällä on tehty oikeastaan juuri niitä asioita, mitä edustaja Mäkynen toivoi, että tehtäisiin. Niitä on nimenomaan tehty. Tänä vuonna tulee olemaan meidän vahtivuorollamme aivan ennätysmäinen investointivuosi. Täällä on datakeskuksiin 3,7 miljardia, ja sitten täällä on näitä muita tehdasteollisuuden investointeja: Fazer, Atria, Wärtsilä, Valio, yhteensä 950 miljoonaa, akkujen valmistus, Kotkan hanke, 800 miljoonaa, energiavarastoja, aurinkovoimaa, biokaasua, lämmityksen sähköistymistä. Sanoisin, että vihreä siirtymä ei ole päättynyt, se ei ole peruttu, vaan se etenee oikein hyvää vauhtia. Tietenkin meidän kannattaa tällaisessa keskustelussa koettaa miettiä, miten voimme sitä vauhdittaa vielä entisestään. Minusta on tärkeätä myöskin se, että kun riihessä leikattiin tätä [Puhemies koputtaa] hiilidioksidin talteenottoinvestointimahdollisuutta, niin sille on korvaava malli löydetty. Haluaisinkin kuulla, [Puhemies: Aika!] jos ministeri kertoo, miten sitä jatkossa sitten pystytään tukemaan.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on suomalaisen teollisuuden vahvin puolustaja. Uudistuva teollisuuspolitiikka eli kasvun ja investointien mahdollistaminen alijäämäiseen Suomeen onkin tärkeämpää kuin koskaan. Me kokoomuslaiset tiedämme, että suomalaisten hyvinvointi perustuu työntekoon ja yrittämiseen. Ilman elinvoimaista teollisuutta ei ole varaa ylläpitää laadukkaita julkisia palveluja, ei sotilaallista puolustusta, ei varhaiskasvatusta, ei koulutusta, ei vanhustenturvaa. Siksi teollisuuspolitiikka on tärkeää, ja siksi tämä selonteko on niin tärkeä. Arvoisa puhemies! Ensimmäistä kertaa Suomella on kunnianhimoinen ja kokonaisvaltainen strategia, joka kantaa yli hallituskausien ja jolla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä globaalissa taloudessa. Suomi tarvitsee johdonmukaista ja pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa. Meidän on rakennettava kilpailukykymme osaamisen, tutkimuksen ja kansainvälisen yhteistyön varaan ja oltava maailman ykkösiä puhtaan energian toimijoina. Hallitus onkin ollut ahkera. Puhtaan siirtymän investointikannustin houkuttelee miljardiluokan hankkeita Suomeen — hakemuksia on jo yli 20 miljardin euron arvosta. EK:n ylläpitämästä vihreän siirtymän seurantaikkunasta näemme, että yritysten investointisuunnitelmat Suomeen ovat tänään jo 305 miljardia euroa. Lupaprosesseja on sujuvoitettu, ja kohta meillä on yhden luukun malli. Tki-panostuksia nostetaan neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kasvuyritysten rahoitusta on vahvistettu, ja myös kotimaisen puolustusteollisuuden merkitys on tunnistettu. Investointimylly on käynnissä pitkin Suomea. Hallitus panostaa liikenne‑ ja energia-infraan, suomalaisen teollisuuden elinehtoon. Ilman toimivia yhteyksiä ja kohtuuhintaista energiaa ei kotimainen teollisuus voi menestyä. Kokoomuksen talouspolitiikan lähtökohta on parantaa yksityisten yritysten toimintaedellytyksiä. Kunnia kuuluu yrityksille, sillä yrittäjä vastaa liikeideastaan, investoinneistaan ja uusien työntekijöiden palkkauksesta, emme me poliitikot eivätkä virkamiehet. Siksi yritysten toimintaedellytykset on asetettu tämän hallituksen teollisuuspolitiikassa kaiken päätöksenteon ytimeen, olipa kyseessä sitten verotus, koulutus, työmarkkinat tai energia. Arvoisa puhemies! Tämä ei kuitenkaan riitä. Kunnianhimon tasoa teollisuuspolitiikassa on edelleen nostettava, niin kuin puheenjohtajakin sanoi. Suomi on jäänyt kilpailijoistaan jälkeen. Työnteosta ja yrittämisestä on tehtävä entistä kannattavampaa. Meidän on oltava houkuttelevampi investointikohde — joustavampi, nopeampi ja rohkeampi niin lupamenettelyissä kuin uuden kasvun edellytysten luonnissa. Minusta startup-yritykset näyttävät, mihin suomalainen osaaminen pystyy. Näyttää siltä muuten, että suomalaisiin startupeihin on tänä vuonna investoitu ja kerätty rahoitusta ennätysmäärä, siis kaikkien aikojen ennätysluku. Tästä on otettava oppia myös muussa teollisuuspolitiikassa. Teollisuuspolitiikkamme on katettava myös palvelusektori, kuten digitaaliset palvelut, luovat alat ja aineeton arvonluonti. Pienet kasvuyritykset eivät saa jäädä tehtaiden ja suuryritysten varjoon, emmekä saa laiskistua menneiden menestystarinoiden ennallistamiseen. Osaajapula on pullonkaula. Siksi hallitus on panostanut koulutukseen. Esimerkiksi ensi vuoden budjettiesityksessä OKM:n luokkaan on kirjattu 8,93 miljardia — vastaava luku edellisen hallituksen kaudella oli 7,7 miljardia — eli yli miljardi enemmän. Keskustan jättämä vastalause sisältää muutamia valideja näkökulmia. On totta, että pk-yritykset ja alueelliset erot vaativat myös teollisuuspolitiikassa erityistä huomiota, mutta on kyllä pakko todeta, että nämä asiat on jo kirjattu sekä selontekoon että valiokunnan mietintöön. Sen sijaan sellaiset keskustan esittämät ratkaisut kuten Itä-Suomen erityistalousalue tai Viron veromallin kevytversio jättävät vähän kysymyksiä ilmaan. Miten ne rahoitetaan? Entä mitä ne tekisivät kilpailuneutraliteetille? Kokoomuksen näkökulmasta teollisuuspolitiikan uskottavuus perustuu kestävästi rahoitettuihin ratkaisuihin. Kasvuamme hidastaa suhteettoman suuri julkinen talous. OECD-maiden suurin julkinen sektori on tuottavuuden kasvun suurin este. Siksi sopeutustoimet julkisella sektorilla ovat välttämättömiä ja vaikuttavat oleellisesti yritysten toimintaedellytyksiin. Arvoisa puhemies! Kasvu tehdään rohkeasti uudistuvalla teollisuudella. Kun me kysyimme yrityksiltä, mitä tarvitsette, meille vastattiin, että laittakaa palkkaamista helpottava työlainsäädäntö kuntoon, huolehtikaa, että saamme edullista, puhdasta energiaa tehtaallemme ja koulutettua väkeä toimistoillemme. Näin olemme tehneet. Neljänneksi pyydettiin yritysten ja yrittäjien arvostuksen lisäämistä. Arvostusta lisätään yritysten toimintaedellytyksiä parantamalla, järkevällä verotuksella, kiittämällä eikä rankaisemalla. Kokoomus kiittää jokaista yrittäjää, joka investoi Suomeen, joka palkkaa ihmisiä töihin, ja jokaista, joka luo Suomessa maailmanluokan palveluja ja tuotteita kestävästi ja vastuullisesti. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän edustaja Tynkkystä erittäin hyvästä kysymyksestä, ja mielenkiintoista kuulla, miten se etenee. Tietääkseni kummassakin ministeriössä tätä taktista ennallistamista raja-alueilla edistetään. Pitkäaikaisasunnottomuuteen ajattelin lisätä sen informaation, minkä keltaisesta kirjasta löysin, että siihen ensi vuonna investoidaan 4,65 miljoonaa euroa. Tämä on vakava, iso asia, asunnottomuuden haaste, ja se on onneksi hyvin huomattu. Myöskin tämä korkotukilainojen valtuus, joka jäi tuossa vähän joillakin viisailla kollegoillani tietämättä, mitä se summa ensi vuodelle on, on 1,75 miljardia. Elikkä tällaiset lisäykset vielä oikein hyvään ja viisaaseen keskusteluun, mitä kollegani täällä ovat käyneet.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille, ja tervetuloa Suomeen takaisin. Kiitos hyvästä ilmastotyöstä, myös siitä sopimuksesta, valtamerisopimuksesta, mikä on hiljattain ratifioitu, missä Suomi oli mukana — merten pelastamisen kannalta erittäin merkittävä sopimus. Tänään ei niinkään kysellä luonnonsuojelusta sen tähden, että tämähän näyttää aika hyvältä, kun tätä keltaista kirjaa katsoo. Täällä on ympäristön- ja luonnonsuojelu huomioitu hyvin, eikä sieltä leikata mitään. Se on merkittävää ja tärkeätä, koska tämä kokonaisuus on, huolimatta taloustilanteesta, tärkeää pitää kunnossa. Myöskin tässä Helmi-ohjelmassa on tärkeää, että Saaristomeri pysyy siellä painopistealueena, koska se on kaikkein kurjimmassa tilassa oleva merialue. Toki olen samaa mieltä, että myöskin sisävedet pitää saada kuntoon. Se on erittäin merkittävää ja tärkeätä. Nostaisin kysymykseksi kuitenkin myös tämän luontoarvomarkkinan, siis ajatuksen siitä, että mehän emme koskaan saa niin paljon valtiolle rahaa minkään hallituksen aikana emmekä millään tulomallilla, että me pystyisimme rahoittamaan kaiken sen luonnonsuojelun ja tarpeellisen suojelualueen ostamisen, mitä tarvitaan vaikka ekologisen kompensaation mallin pohjaksi. Miten tämä luontoarvomarkkina kehittyy, miltä se näyttää?

Arvoisa rouva puhemies! Hienoa viettää iltaa keskustellen, miten Suomi lähtee kasvuun ja ihmisiä työllistetään. Ei sen tärkeämpiä teemoja oikeastaan olekaan. Pari kysymystä ja huomiota kuitenkin: Kun tässä edustaja Rantanen viittasi, että valtion asuntotukea ei olisi tehty ja että sen tähden ollaan tilanteessa, missä ollaan, niin sehän ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Tänä vuonna valtion valtuuksia korkotukilainoille on 1,75 miljardia. Se on massiivinen määrä kyllä. [Piritta Rantanen: Vastauspuheenvuoro, nimi mainittu!] Tämä toimii nimenomaan, kuten edustaja Piisinen kertoi, vastasyklisesti, että silloin kun yksityisellä sektorilla ei tapahdu, niin on oikea paikka valtion osallistua voimakkaammin asuntomarkkinoiden pitoon, koska markkinatalouskin on ihan toimiva malli, mutta tällaisissa tilanteissa se on ollut varmaan ihan paikallaan. Sitten kollegalleni ja viisaalle edustaja Mäkyselle sanoisin, että eivät vihreän siirtymän investoinnit päättyneet ole, mutta pitää paikkansa, että tuulivoimassa näytti hiljaiselta juuri nyt se sama EK:n vihreän siirtymän ennuste, minkä näimme. Mutta vihreä siirtymä voi oikein hyvin, ja investointeja on valtavasti tulossa, ja tämä tosiaan tulee kaikkien aikojen ennätysvuosi olemaan. Mutta sitten ihan näin lämminhenkisesti, [Puhemies koputtaa] kun tässä nyt rakennamme tätä tulevaisuutta, kysyisin SDP:ltä, joka kuitenkin viittasi siihen, että tämä paikallinen sopiminen on ollut täysin epäonnistunut hanke, [Puhemies: Aika!] että haluatteko poistaa sen, jos pääsette valtaan.