Jorma Piisinen

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tunnistaa taloudelliset haasteet ja tukee pienituloisia talouksia kestävästi. Vuoden 26 talousarviossa lapsiperheisiin on kohdennettu 11,4 miljardia eli 200 miljoonaa edellisvuotta enemmän. Yksinhuoltajien asemaa vahvistetaan työtulovähennyksen lapsikorotuksella, joka myönnetään heille kaksinkertaisena. Lisäksi korotetaan myös äitiysavustusta. Harrastamisen Suomen malli tarjoaa 143 000 lapselle maksuttoman harrastuksen. Hallitus keskittyy puuttumaan myös sosiaalisten haasteiden ylisukupolvisuuteen, joka on vuosikymmeniä kestänyt rakenteellinen ongelma. Tavoitteena on katkaista periytyvä tukiriippuvuus ja varmistaa, että jokaisella lapsella on taustastaan riippumatta edellytykset hyvään elämään. Lisäksi hallitus pyrkii poistamaan pitkäaikaisasunnottomuuden vuoteen 2027 mennessä.

Arvoisa puhemies! Vasemmiston välikysymys on otettava vakavasti, mutta vasemmisto syyttää hallitusta turvaverkkojen purkamisesta. Todellisuudessa vahvistamme niitä varmistamalla valtiontalouden kestävyyttä. Toimeentulotuen tason ja palkan välisen eron on oltava kannustava. Jos ero on liian pieni, romutamme työmoraalin ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan. On selvää, että maltillisillakin kuukausituloilla saavutetaan taso, joka ylittää perustoimeentulon selvästi. Hallitus ei voi ryhtyä työnantajaksi, mutta se voi parantaa yritysten edellytyksiä luoda työpaikkoja, ja sitä juuri teemme. Suhdanteille emme voi mitään. Tarvitsemme näitä rakenteellisia uudistuksia, joilla työn tarjonta lisääntyy, koska vain työ ja yrittäminen luovat hyvinvointia, ja se on myös pienituloisen etu.

Arvoisa herra puhemies! Aluksi kiitos valtioneuvostolle selonteosta valtakunnallisesta 12-vuotisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta. Suomen valtion väyläverkosto koostuu laajasta maantie-, rata- ja vesiväyläkokonaisuudesta, jonka toimivuus on keskeistä sekä arjen liikkumiselle että koko yhteiskunnan toiminnalle. Keskeinen haaste on pitkään kasvanut korjausvelka, joka oli vuonna 2025 noin 4,2 miljardia ja josta suuri osuus kohdistuu tieverkkoon. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii merkittäviä panostuksia, kuten tuhansien kilometrien vuosittaisia päällystystöitä, mihin tämä hallitus onkin panostanut huomattavasti. Kiitos, ministeri Ranne, tämän mahdollistamisesta. Perusväylänpitoon kohdistuva lisärahoitus vahvistaa erityisesti keskivilkkaita ja vähemmän liikennöityjä tieosuuksia sekä kriittisiä rataosuuksia. Lisäksi tehdään kehittämishankkeita, joilla parannetaan väyläverkon palvelutasoa pitkälle tulevaisuuteen, jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Näiden hankkeiden priorisointia ohjaavat myös EU:n laajuisen TEN-T-liikenneverkon vaatimukset. Liikennejärjestelmällä on myös keskeinen rooli huoltovarmuudessa ja maanpuolustuksessa. Suomen asema EU:n ulkorajavaltiona ja Naton etulinjassa korostaa sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä. Tätä kehitetään muun muassa parantamalla siltojen kantavuutta, rataverkon yhteensopivuutta, keskeisiä kuljetusreittejä sekä satamien ja lentopaikkojen valmiuksia. Lisäksi varmistetaan varalaskupaikkojen ja logistiikan toimivuus. Kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä sekä kansallisesti että Pohjoismaiden kesken. Näillä toimilla puolustuskykymme ja kokonaisturvallisuutemme paranee. Sotilaallisen liikkuvuuden kehittäminen mahdollistaa joukkojen ja kaluston nopean siirtämisen, mikä on erityisen tärkeää Suomen geopoliittisen sijainnin vuoksi. Tähän liittyy olennaisesti mahdollisen sotilaallisen liikkuvuuden EU-rahoitus, mikä Suomen tulisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Toimiva infrastruktuuri varmistaa, että kriisitilanteissa tavarat, energia ja elintarvikkeet liikkuvat koko maassa ilman katkoksia. Tällä on suuri merkitys huoltovarmuudelle. Alueellinen tasa-arvo vahvistuu. Nimittäin panostukset myös harvemmin liikennöityihin alueisiin tukevat elinvoimaa koko maassa, eivät vain kasvukeskuksissa. Taloudellinen kilpailukykymme paranee, koska toimiva väyläverkko nopeuttaa tavara- ja henkilökuljetuksia. Se alentaa yritysten kustannuksia ja tukee vientiä. Erityisesti alempiasteisen tieverkon parantaminen hyödyttää metsäteollisuutta. Liikenneturvallisuus lisääntyy, sillä korjaukset ja pienet parannushankkeet vähentävät onnettomuuksia. Tämä säästää sekä ihmishenkiä että yhteiskunnan kustannuksia. On muistettava, että ennakoiva kunnossapito ja oikea-aikaiset investoinnit ovat aina edullisempi vaihtoehto kuin rappeutuneen infrastruktuurin korjaaminen vasta silloin, kun on pakko. Tällä saavutamme pitkän aikavälin säästöjä. Kaiken kaikkiaan ohjelmalla vaikutetaan liikenneverkoston toimivuuteen, tuetaan talouskasvua ja varmistetaan Suomen turvallisuutta muuttuvassa toimintaympäristössä. Kiitos ministeri Ranteelle erinomaisesta työstä.

Arvoisa herra puhemies! Väylävirasto vastaa verkon kehittämisestä ja kunnossapidosta valtakunnallisesti, kun taas alueelliset toimijat huolehtivat liikennejärjestelmän käytännön toimivuudesta ja turvallisuudesta. Perusväylänpidolla varmistetaan, että olemassa oleva infrastruktuuri pysyy käyttökelpoisena. Tehtävänkuvaan kuuluvat esimerkiksi talvihoito, korjaukset ja pienet parannushankkeet, jotka voidaan toteuttaa nopeasti ja joilla on suuri paikallinen merkitys. Keskeinen haaste on pitkään kasvanut korjausvelka, joka oli vuonna 25 noin 4,2 miljardia. Suuri osuus siitä kohdistuu tieverkkoon. Korjausvelan kasvun pysäyttäminen vaatii merkittäviä panostuksia, kuten tuhansien kilometrien vuosittaisia päällystystöitä, mihin tämä hallitus onkin panostanut huomattavasti. Kiitos siitä kuuluu teille, arvoisa ministeri Ranne.

Arvoisa herra puhemies! Moni matalapalkka-ala toimii nykyään ulkomaalaisten varassa, mutta kun tulijat ovat vakiinnuttaneet asemansa, heidän ei enää kannata tehdä töitä. Näin syntyy hullu kierre. Maahan tarvitaan käytännössä aina lisää uusia tulijoita, koska vanhoille palkka ei enää pysty kilpailemaan saavutetun sosiaaliturvan kanssa. Tämä kierre on saatava katkaistua, koska se tulee äärimmäisen kalliiksi suomalaiselle veronmaksajalle. On ymmärrettävä, että jos ihmisille maksetaan enemmän siitä, etteivät he tee töitä, he eivät tee töitä. On turha syyttää heitä, jotka valitsevat helpon vaihtoehdon, josta saa enemmän rahaa. [Piritta Rantanen: Onko silloin pieni palkka?] Ennemminkin pitäisi kysyä heiltä, jotka ovat rakentaneet tällaisen järjestelmän, että mitä liikkui mielessä ja miten meni noin omasta mielestä. Vika ei siis ole ihmisissä vaan järjestelmässä, joka kannustaa jäämään kotiin.

Arvoisa herra puhemies! Työttömyys on vakava, yksilöitä sekä kotitalouksia koskeva tragedia ja valtava yhteiskunnallinen ongelma. Välikysymyksen huoli on siis aiheellinen. Me perussuomalaiset emme kuitenkaan jaa välikysymyksen esittäjien hallitukseen kohdistuvia syytöksiä. Emme myöskään täysin jaa välikysymyksen esittäjien tilannekuvaa. Työttömyyden kasvu johtuu pitkälti työvoiman määrän kasvusta. Tässä kehityksessä maahanmuutolla on merkittävä rooli. [Keskeltä: Sieltähän se tuli, kaikki on maahanmuuttajien syytä!] Nimittäin kantasuomalaisten työttömyys on suunnilleen samalla tasolla kuin se oli vuonna 2022. [Hälinää — Puhemies koputtaa — Ben Zyskowicz: Nämähän on faktoja!] Etlan esittämän arvion mukaan jopa 45 prosenttia työttömyyden kasvusta johtuu maahanmuutosta. [Vasemmalta: Tekin toivotitte ukrainalaiset tervetulleiksi!] Tämä ei ole mielipidekysymys, vaan tilastojen osoittama tosiasia. Silmien sulkeminen maahanmuuttajien ilmiselviltä ongelmilta on epärehellistä. Lisäksi on muistettava maahanmuuttajien yliedustus sosiaaliturvan saajissa. Järjestelmää on välttämätöntä remontoida velvoittavammaksi. [Anne Kalmari: Olisipa Ukrainan suurlähettiläs lehterillä vielä!] Tässä kohtaa on hyvä pohtia, kuinka keskustan punavihreä maahanmuuttopolitiikka vaikuttaisi työttömyyslukuihin. [Keskeltä: Tämä on kyllä uskomatonta tavaraa!] Jos työmarkkinoille soveltumattoman maahanmuuton määrää lisätään, näkyy se tietysti kasvavina työttömyyslukuina. Eli kun keskusta korjaa, lyödään muovimatto homevaurion päälle ja teeskennellään, että kaikki on kunnossa. Arvoisa herra puhemies! Istuva hallitus teki työllisyyspalveluihin suuren uudistuksen, joka tuli voimaan tämän vuoden alussa. Tähän saakka työllisyyspalveluita on siis hoidettu edeltävän hallituksen pohjoismaisen työnhaun mallilla. Se malli oli kaavamainen ja asiakasta huonosti palveleva. Me olemme lisänneet palveluihin joustoja. Muutoksen tarkoitus on saada työttömiä oikeiden palveluiden piiriin. Hallitus on tehnyt myös täsmätoimia, kuten nuorten työllisyyssetelin. Se tulee tänä vuonna käyttöön. Keväällä eduskuntaan tulee esitys, jolla omaehtoista opiskelua avoimissa korkeakouluissa mahdollistetaan ilman, että työttömyysetuus lähtee. Työtöntä työnhakijaa ei pidä rangaista oman osaamisensa kehittämisestä. Työttömyyslukujen kannalta ongelmallinen on myös rakennusalan tilanne. Kysyntää ei ole, eikä perustuksia ole päästy valamaan. Orastavia käänteitä paremmasta on ollut näköpiirissä, mutta pelkäänpä, että keskustan ja eräiden muiden tahojen heitot varainsiirtoveron poistamisesta vain pitkittävät rakennusalan ahdinkoa. [Antti Kurvisen välihuuto] Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset katsovat, että työllisyyden on noustava erityisesti yksityisellä sektorilla. Vain näin voimme varmistaa julkisen talouden kestävyyden ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan. Julkinen sektori ei voi olla talouden moottori. Tarvitsemme yrityksiä ja investointeja. Siksi esimerkiksi hallituksen toteuttama paikallisen sopimisen edistäminen on tärkeää. Se antaa työpaikoille mahdollisuuden sopia arjen ratkaisuista joustavammin, niin että työ ja tuotanto voidaan sovittaa tilanteeseen. [Timo Suhosen välihuuto] Se on erittäin tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, joissa yksi epäonnistunut rekrytointi saattaa olla kohtalokas. Paikallista sopimista on siis syytä edistää jatkossakin. Työmarkkinauudistusten vaikutukset näkyvät perinteisesti keskipitkällä aikavälillä. On todennäköistä, että tämän hallituksen tekemät uudistukset kantavat hedelmää vasta tulevalla kaudella. Vastaavasti tämä hallitus on joutunut kärsimään siitä toimettomuudesta, kyvyttömyydestä ja vastuuttomuudesta, mikä vaivasi Marinin—Saarikon punaviherhallitusta. [Eduskunnasta: Ennätystyöllisyys!] Se madalsi elpymispaketilla lähinnä Etelä-Euroopan maiden työttömyyslukuja. Arvoisa herra puhemies! Työttömyyttä on torjuttava toimilla, jotka vahvistavat työn kysyntää, kannustavat yrittämiseen ja tekevät palveluista tehokkaampia. Me haluamme Suomeen työmarkkinat, joilla työn tekeminen on aina kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa oleminen. On oikein ja luonnollista, että työttömältä työnhakijalta edellytetään aktiivisuutta oman asemansa kohentamiseksi. Jokaisen panosta tarvitaan, jotta hyvinvointiyhteiskunnalla ja Suomella on valoisampi tulevaisuus. —Kiitos, arvoisa herra puhemies.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa on maailman puhtaimmat vedet ja pitkät perinteet kalastuksessa. Silti olemme tilanteessa, jossa ammattikalastus on ollut ahtaalla jo pitkään. Sääntely on usein tuntunut siltä, että se enemmänkin jarruttaa kuin auttaa heitä, jotka haluavat elantonsa merestä tienata. Nyt meillä on käsissämme lakimuutos, jolla vihdoin puretaan turhaa byrokratiaa ja annetaan suomalaiselle kalastajalle välineitä pärjätä paremmin omalla työllään. Ajattelen niin, että tässä ei ole kyse vain lainsäädännöstä vaan myös siitä, että suomalainen kala päätyy suomalaisiin ruokapöytiin ja kalastajalla on mahdollisuus saada työstään ansaittu korvaus. Lakimuutos parantaa kalastajan mahdollisuuksia kehittää ammatinharjoittamistaan ja yritystoimintaansa. Jatkossa kalastaja voi käyttää omia kalastusoikeuksiaan lainan vakuutena pankissa. Tämä on iso muutos. Se tarkoittaa sitä, että nuori kalastaja tai kalustoa uusiva yrittäjä voi saada rahoitusta uusiin investointeihin, vaikkapa nykyaikaisempaan alukseen, käyttämällä vakuutena omaa ammattitaitoaan ja oikeuttaan kalastaa. Näin varmistamme, ettei meidän kalastuslaivastomme ruostu käsiin, vaan ala pysyy elinvoimaisena ja teknisesti paremmassa kunnossa. Toiseksi hallitus tarttuu tässä kohtuuttomuuksiin. On ollut täysin järjetöntä, että kalastaja on voinut menettää kalastusoikeutensa, jos kiintiötä ei ole käytetty, vaikka syynä olisi huono saalisvuosi tai viranomaisen asettama kalastuskielto. Tähänkin tulee nyt muutos. Nimittäin jos meri on tyhjä tai laki kieltää kalastamisen, kalastajaa ei enää rangaista siitä oikeuksien menettämisellä. Meidän on seisottava kalastusyrittäjän ja ammatinharjoittajan puolella, kun olosuhteet ovat vaikeat — toki myös muiden yrittäjien ja ammatinharjoittajien puolella, mutta nyt tässä esityksessä on kyse nimenomaan kalastamisesta. Kolmanneksi tässä huolehditaan myöskin silakan rysäkalastuksesta. Perinteinen rysäkalastus on monelle rannikon asukkaalle tärkeä elinkeino. Hallitus nostaa Pohjanlahden silakan rysäkiintiön alarajaa 4 000:sta 5 000 tonniin. Samalla pidetään huolta siitä, että jos kiintiötä jää yli, se voidaan siirtää troolareille syyskuun lopun jälkeen pyydettäväksi vuoden loppuun saakka noin parinkymmenen tuhannen tonnin silakkakiintiön osalta. Näin toimien kiintiötä ei jätetä hyödyntämättä byrokratian takia, eli järki käteen tässäkin asiassa. Lopuksi on todettava, että nämä muutokset vähentävät ministeriön hallinnollista taakkaa ja palauttavat vastuuta sinne, minne se kuuluu: kalastusyrityksille ja ammatinharjoittajille. Valtion tehtävä on luoda puitteet eikä vaikeuttaa elinkeinon harjoittamista. Hallituksen tavoite on, että vielä kymmenen ja kahdenkinkymmenen vuoden päästä meillä on edelleen suomalaisia kalastajia, jotka pystyvät elättämään itsensä ja perheensä sekä tuottamaan terveellistä suomalaista kalaa kansalaistemme ravinnoksi tällä arvokkaalla työllään. Tämä lakiesitys on askel oikeaan suuntaan, kohti itsenäisempää ja kannattavampaa suomalaista kalataloutta. Kiitos ministerille tämän esityksen tuomisesta eduskuntaan.

Arvoisa herra puhemies! Hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna lähes miljardilla eurolla nousten 27,2 miljardiin. Tällä koko hallituskaudella hallitus on lisännyt rahaa jo neljällä miljardilla. Tämä osoittaa, että palvelun turvaaminen on meille tärkeää, [Krista Kiuru: Tulee suoraan rahoituslaista!] mutta pelkän rahan lisääminen ei tietenkään riitä, jos se kohdentuu väärin. Rahat eivät saa kulua byrokratiaan, vaan niiden on mentävä hoitoon, siihen käytännön työhön, mitä terveydenhuollon ammattilaiset tekevät päivittäin, lämmin kiitos siitä heille. Omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittäminen on viisautta. On selvää, että asiakkaan hoitohistorian tunteva lääkäri ja hoitotiimi kykenevät auttamaan potilastaan paitsi tehokkaammin myöskin edullisemmin. [Suna Kymäläinen: Irtisanotaan 500 kappaletta, niin tulee!]

Arvoisa herra puhemies! Otan kantaa asuntomarkkinoiden tilanteeseen, joka on murrosvaiheessa. Vaikka asuntokauppa on jo orastavassa kasvussa, on tunnustettava edellisen nousukauden aikana unohdettu vastasyklisyyden periaate. Vuokra-asuntotuotanto jatkui kiivaana suhdanteen huipulle asti, ja se johti osaltaan ylitarjontaan ja tyhjiin asuntoihin. Myös tyhjillään olevia omistusasuntoja on nyt tuotu vuokramarkkinoille. Tämä on heijastunut paitsi vuokratasoon myöskin kaupankäyntiin sijoittajien vetäydyttyä markkinoilta. Rakentajilla on haasteena uusien ja käytettyjen asuntojen välinen hintaero, mikä osaltaan viivyttää uudistuotannon käynnistymistä. Myöskin rahan saanti on tiukassa. Kun rakentamisen ennustetaan elpyvän ensi vuonna, meillä on tilaisuus toimia viisaammin: keskitytään rakennustuotannossa laatuun ja asuntojen kokonaismäärässä todelliseen tarpeeseen, hyödynnetään nykytilanteesta saadut opit, ja rakennetaan tulevaisuudessa markkinoiden todellista rytmiä kunnioittaen.

Arvoisa herra puhemies! Opposition päätehtävä on yrittää kaataa hallitus keinolla millä hyvänsä, jopa väittämällä, että hallitus kurjistaa pienituloisten oloja. Totuus on, että hallitus keventää työn verotusta 1,8 miljardilla kautensa aikana. Valtaosa tästä kohdistuu nimenomaan pieni- ja keskituloisiin. Se on oikeudenmukainen toimi ja vahvistaa kansalaisten ostovoimaa entisestään. Lapsiperheille kohdistuu työtulovähennyksen lapsikorotuksen tuplaus, jonka johdosta esimerkiksi kolmen lapsen perhe maksaa vuonna 26 jopa 600 euroa vähemmän veroja. Hallitus keventää korkeimpia marginaaliveroasteita, joista myös suurituloiset hyötyvät. Tämä kevennys on kasvutoimi, joka tutkimuskirjallisuuden perusteella rahoittaa itsensä. Kevennyksestä huolimatta suurituloiset maksavat jatkossakin jokaisesta tienatusta lisäeurosta 52 senttiä veroja ja osallistuvat edelleen mittavasti hyvinvointivaltion pystyssä pitämiseen.

Arvoisa herra puhemies! Yrittäjyys on Suomen talouden moottori. Tuo moottori yskii aivan liian usein siksi, että yrittäjien harteille on kasattu kohtuuton määrä riskiä ja sääntelyä. Työnantajayritysten määrä vähenee huolestuttavasti. Tämä nyt käsittelyssä oleva työlain uudistus on askel kohti yrittäjäystävällisempää Suomea. Meidän on tarkasteltava epäkohtia myös mikro- ja pienyrittäjien näkökulmasta, sillä yrittäjät ovat tuoneet esille huolensa irtisanomiskynnyksen liian korkeasta tasosta. Epäonnistuneen rekrytoinnin kustannus ja siitä eroon pääsemisen vaikeus on pienelle yritykselle usein kohtalokasta, ja juuri siitä syystä usea rekrytointi jätetään tekemättä, vaikka tarvetta siihen olisikin. Ilman tätä lakimuutosta on mahdollista, että yrityksissä on henkilöitä, jotka sinnittelevät koeajan mutta eivät lopulta sovellu tehtäviinsä ja joiden asenne murentaa lopulta muidenkin työntekijöiden motivaation. En väitä, että heitä olisi paljon, mutta jo pelkkä riski voi olla este uuden työntekijän palkkaamiselle. Tämä syö yrityksen kilpailukykyä ja lopulta vaarantaa myös sellaisten työntekijöiden työpaikat, jotka pyrkivät suorittamaan tehtävänsä niin hyvin kuin suinkin pystyvät. Onneksi tällaiset työntekijät edustavat suurta enemmistöä työpaikoilla, lämmin kiitos siitä heille. Arvoisa herra puhemies! Nykyinen laintulkinta on tehnyt irtisanomisesta oikeudellisen pelikentän, jossa pienyrittäjä on usein altavastaajana. Nostan esiin myös sen, mitä yrittäminen todellisuudessa on. Moni meistä on laittanut koko omaisuutensa, kotinsa ja säästönsä yrityslainojen vakuudeksi. Me kannamme vastuun, kun talous sakkaa, ja yöunet menevät. Samaan aikaan yhteiskunnallinen keskustelu vaatii työntekijöille yhä parempia etuja ja suojaa, jotka ovat usein paremmat kuin yrittäjällä itsellään. Meillä ei ole irtisanomissuojaa, ei varmaa lomaa eikä välttämättä edes työttömyysturva samalla tasolla kuin palkansaajilla. Me haluamme, että Suomessa on jatkossakin ihmisiä, jotka uskaltavat pantata kotinsa luodakseen työpaikkoja muille. Työllistämisen ja riskinkannon välisen tasapainon on korjauduttava. Yrittäjyyden kannustimia ei kuriteta ainoastaan säätelyllä vaan myös verotuksella. SDP:n vaatima listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen poistaminen tai merkittävä heikentäminen on suora hyökkäys yrittäjän riskinkantoa vastaan, puhutaan verottomista osingoista, joita ei ole olemassakaan. Niistä maksetaan vain hieman huojennettua veroa. Ennen kuin yrittäjä pääsee nauttimaan edes hieman huojennetulla verotuksella osingoista, on hänen täytynyt maksaa veroja huomattava summa voitonjakokelpoisen pääoman kerryttämiseksi. Listaamattoman yrityksen osinkoverohuojennus ei ole mikään lahja vaan pieni vastapaino sille, että yrittäjä kantaa pääomariskin ja on sijoittanut varansa yritykseen usein vuosikymmeniksi. Tämän huojennuksen heikentäminen tuskin lisäisi verokertymää. Yritys perustetaan usein juuri sen toiveen varaan, että yrittäjällä olisi mahdollisuus saada hieman palkansaajaa parempaa toimeentuloa riskinottonsa ja ympärivuorokautisen työn tekemisensä vastapainoksi. Jos tämä mahdollisuus poistetaan, pelkään pahoin, että osingoista saadut verotulot jäävät kokonaan saamatta. Huojennettuja osinkoja ei ole pakko maksaa, vaan niitä maksetaan ainoastaan niin kauan kuin niistä on yrityksen omistajalle taloudellista hyötyä. Täällä salissa on myös väitetty, että listaamattomien yritysten osinkoverohuojennuksen poistolla laitetaan yritykset investoimaan ja työllistämään. Itse ajattelen niin, että yrittäjä investoi joka tapauksessa aina silloin, kun hän näkee investoinnin lisäävän työnteon tehokkuutta ja yrityksen tuottoa, toisin sanoen aina silloin, kun se on kannattavaa, ei silloin, kun siihen pakotetaan ilman taloudellista hyötyä. Yrittäjä vertaa usein myös investoinnin mahdollista hyötyä oman henkisen kuorman lisääntymiseen, ja jos tämä yhtälö ei täsmää, jää investointi etenkin pienyrittäjältä tekemättä. On hyvin mahdollista, että tällaisella SDP:n pakkoinvestointiajattelulla yritykset siirtäisivät tuottonsa mieluummin vakuutuskuoriin tai jotenkin muuten edullisemmin verotettavaksi. Miksi kukaan riskeeraisi omaisuuttaan, jos valtio ottaa entistä suuremman siivun silloin, jos yritys vihdoin menestyy. Arvoisa herra puhemies! Irtisanomiskynnyksen madaltaminen asialliseen syyhyn saattaa parantaa etenkin mikro- ja pienyritysten menestymismahdollisuuksia, mutta ainakin se helpottaa yrittäjän henkistä kuormaa. Se on kuitenkin vain osa ratkaisua, sillä tarvitsemme verojärjestelmän, joka palkitsee onnistumisesta, ja työmarkkinat, jotka ymmärtävät, että työnantajan selviytyminen on myös työntekijän paras turva. Tehdään työllistämisestä mahdollisuus helpottamalla sitä. Hyvä oppositio, pidetään yhdessä huoli siitä, että yrittäjän riski ja palkinto kohtaavat ja työpaikkoja uskalletaan tarjota niitä tarvitseville. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Tällä lakiesityksellä muutetaan työsopimuslakia alentamalla irtisanomisen kynnystä, jotta virherekrytoinnin riski madaltuisi hieman työnantajan näkökulmasta. Tähän saakka työntekijän irtisanominen henkilöön liittyvällä syyllä on vaatinut asiallisen ja painavan syyn. Tämä painavuus on ollut yksi syy, mikä on yrittäjien näkökulmasta jarruttanut erityisesti pienten yritysten työllistämishaluja. Asiantuntijat ovat olleet irtisanomisen tason määrän heikkenemisestä eri mieltä. Osa pitää sitä suurena ja toiset vähäisempänä. Vaikka tälle ei voida puuttuvien tutkimustulosten perusteella esittää työllisyysvaikutuksia, ei se välttämättä tarkoita sitä, että niitä ei olisi. Itse uskon siihen, että työllistymiskynnyksen madaltaminen paremminkin luo työpaikkoja kuin vähentää niitä. Tämä lakimuutos ei mahdollista pärstäkertoimen perusteella eikä millään muullakaan syrjivällä syyllä irtisanomista. Tarkoitus on, että muutoksen vaikutuksia seurataan. Ei saa olla niin, että uusia pelisääntöjä käytetään syrjintään. Esimerkiksi raskaus‑ ja perhevapaasyrjintään puututaan jatkossakin nollatoleranssilla. Muutos ei poista työntekijän suojaa. Kenenkään ei tarvitse pelätä potkuja vähäisistä syistä. Tarvitaan edelleen asiallinen syy, ei vähäpätöinen. Korkea irtisanomiskynnys ja mahdollinen väärin perustein irtisanominen ovat olleet pienyrittäjälle pelote palkata työntekijöitä. Usein on niin, että aloitteleva yrittäjä haluaa tehdä työnsä mahdollisimman tehokkaasti, ja silloin työnantajan velvollisuuksien selvittäminen saattaa jäädä vähäisemmälle huomiolle. Näin ollen virheiden välttämiseksi ei ole uskallusta palkata työntekijää, vaikka hänellä olisi siihen selkeästi tarvetta. Varmasti siihen on yhtenä osasyynä se, että pienyrittäjällä ei ole kaikkea tarvittavaa lainopillista tietoa siitä, miten mahdollisesta epäonnistuneesta palkkauksesta pääsee eroon, mikä on riittävän painava syy, aivan niin kuin täällä keskusteluissa on käynyt ilmi. Täällä salissa on puhuttu paljon myöskin luottamuksesta, ja on selvää, että yksikään työnantaja ei palkkaa ainoatakaan työntekijää sen vuoksi, että saisi irtisanoa hänet. Selvää on myöskin se, että pienen työnantajan resurssit eivät riitä kantamaan taloudellista taakkaa siitä, että palkattu työntekijä ei tuota yritykselle hieman enemmän taloudellista hyötyä kuin mitä hänestä aiheutuu kuluja työnantajalle. Jokaisen työntekijän pitäisi kokeilla omakohtaisesti yrittämistä. Olen itse ollut sekä työntekijänä että työnantajana. Voin vakuuttaa teille, että asenne työntekoon ja palkkaukseen muuttuu yhdessä yössä: sinä yönä, jolloin palkansaajasta tulee yrittäjä. Yrittäjälle aiheutuu ensimmäisestä päivästä lähtien suuri vastuu työntekijästään tai työntekijöistään. Täällä salissa on aiemmin syyllistetty meitä perussuomalaisia siitä, että me emme ajattele työntekijän etua vaan pyrimme paremminkin heikentämään sitä. [Helena Marttilan välihuuto] Itse ajattelen kuitenkin niin, että palkkauskynnyksen madaltaminen, jos sillä voidaan luoda paremmat edellytykset työllistämiselle etenkin heikossa taloussuhdanteessa, on olennaisesti parempi vaihtoehto sekä yrittäjälle että työntekijälle kuin se, että yrittäjä ei voi ottaa työtä vastaan, kun ei ole työntekijöitä tekemään lisääntynyttä työn määrää, eikä näin ollen myöskään työntekijällä ole työpaikkaa, jossa tätä työtä hän voisi tehdä. Ja jos kummallakaan osapuolella ei ole luottamusta toisen osapuolen tarkoitusperiin, saatetaan ennen pitkää ajautua semmoiseen tilanteeseen, että ainoa mahdollisuus työllistyä on perustaa oma yritys. Onko silloin kaikilla työtä vailla olevilla tällaiseen valmiutta tai edes mahdollisuutta? Kyllä jotenkin näistä asioista pitäisi päästä yhteisymmärrykseen. [Piritta Rantanen: Niinpä!] Arvoisa herra puhemies! Useat opposition esille nostamat ongelmat eivät ole mahdollisia lain puitteissa tämän lainmuutoksen jälkeenkään. Itse uskon siihen, että vahvempi pienten yritysten työllistämiskyky luo vaurautta koko kansalle. — Kiitos.

Kiitos, rouva puhemies! Itse asiassa itse olen edustanut sekä työntekijää että yrittäjää elämäni varrella, ja itse näen tämän asian sillä tavalla, että nyt meillä on tilanne, jossa työnantajayrityksiä menee nurin tai lopettaa ja pieniä yrityksiä pyritään perustamaan näiden työntekijöiden toimesta lisää. Nyt kun ajatellaan asiaa työntekijän puolelta, se on selvää, että jos madalletaan irtisanomisen kynnystä, niin se on huono asia. Mutta työnantajan puolelta se on tärkeä asia siinä mielessä, että kun pienet yksityishenkilöt rupeavat yrittäjiksi, niin heille pitää luoda mahdollisuus siihen yrittämiseen madaltamalla sitä riskiä palkata se ensimmäinen, toinen, kenties kolmaskin työntekijä. Näen tämän sillä lailla työntekijän etuna, yhtä lailla kuin työnantajankin etuna, että me voidaan tällä tavoin antaa mahdollisuus luoda niitä työpaikkoja, jolloinka me pystytään pitämään yrittäjä työelämässä mutta kenties — työllistämällä muutama henkilö — myös näitä työntekijöitä töissä. Näen tämän ikään kuin etuna molemmin puolin tällaisessa haastavassa tilanteessa, missä tällä hetkellä elämme.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on noin 450 000 yritystä, joista 95 prosenttia työllistää alle kymmenen henkeä, ja tällä esityksellä nimenomaan pyritään rohkaisemaan näitä pienyrityksiä palkkaamaan vaikka ensimmäinen tai toinen työntekijä. Kun aina puhutaan, että työehtosopimuksilla ja näillä laeilla pyritään suojelemaan sitä heikompaa osapuolta, niin jos nyt ajatellaan sellaista työnantajaa, joka on yksin työnantajana ja työllistää pari kolme henkilöä, niin jos nämä kolme henkilöä sitten saavat päähänsä ryhtyä toimimaan työnantajan etujen vastaisesti, niin kyllä siinä se työnantaja on se heikompi osapuoli. Eli nyt ajattelen tätä niinpäin puolestani, että kun meillä on heikko työllisyystilanne, niin jos näistä 450 000 pienestä yrityksestä osa pystyisi työllistämään yhden henkilön lisää, kyllähän se olisi nimenomaan myöskin sen työntekijän etu. Ei kukaan... — Anteeksi, aika loppuu. Jatkan hetken kuluttua.

Arvoisa rouva puhemies! Valiokunnan saamissa lausunnoissa on tuotu esiin susikannan hallitsemattoman kasvun aiheuttavan kohtuutonta painetta maatalousyrittäjille. Moni on lopettanut tai harkitsee lopettavansa tuotannon jatkuvasti kasvavan susiriskin vuoksi. Erityisen vaikea tilanne on ollut lammastaloudelle. Vuonna 24 valtion varoin korvattuja vahinkotapauksia oli ennätykselliset 90 kappaletta. Näissä tilanteissa susi tappoi yhteensä 406 lammasta. Viimeisten seitsemän vuoden aikana lampaanlihan tuotanto onkin supistunut noin 40 prosentilla. Ihmisarkuuden väheneminen näkyy muun muassa siinä, että suurpetojen pihakäyntien määrä on kasvanut merkittävästi. Valiokunta pitää tärkeänä, että nyt toteutettava kiintiömetsästys lisää susien ihmisarkuutta ja vähentää pihakäyntien määrää. Poliisihallituksen lausunnossa todetaan, että suurpedoista erityisesti susi on viime aikoina aiheuttanut säännöllisesti poliisille tehtäviä, joissa suden arvioidaan aiheuttavan vaaraa myös ihmisten hengelle ja turvallisuudelle, ja edelleen, että poliisin antamat suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosina. Vuonna 22 ja tätä aiempina vuosina luku on ollut alle 20 lopettamispäätöstä koko vuoden aikana, mutta tänä vuonna poliisi on lausunnon antamiseen mennessä joutunut tekemään 150 prosenttia enemmän susia koskevia lopettamispäätöksiä kuin esimerkiksi vuonna 22. Arvoisa rouva puhemies! Tämän lain tarkoitus ei ole hävittää susia Suomesta. Suden ympärivuotisen rauhoituksen poistuessa sen suotuisan suojelutason säilyttäminen on tarkoitus varmistaa ajantasaiseen tietoon perustuvalla alueellisella kiintiömetsästyksellä. Meidän täällä kaupungissa asuvien on vaikea ymmärtää, mitä maaseudulla asuvat ihmiset kokevat susia tai niiden aiheuttamia vahinkoja kohdatessaan. On selvää, että susi ei kuulu ihmisten pihapiiriin, lasten kouluteille eikä lammastarhoihin. Tämä hallitus on nyt tekemässä historiallisen lakiuudistuksen, ja on hyvä, että se näyttäisi nyt vihdoinkin menevän maaliin. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkaisin hieman vielä tuosta aiheesta nyt siirtymällä sitten konkreettisiin vaikutuksiin sekä erityisesti työttömyysturvan seuraamusjärjestelmään ehdotettuihin muutoksiin, jotka ovat herättäneet kyllä paljon keskustelua. Aloitetaan talousvaikutuksista. Esityksen mukaan ehdotetut muutokset ovat kokonaistyöllisyysvaikutuksiltaan positiiviset, vaikka palveluprosessiin tehtävät muutokset yksinään ovatkin negatiivisia. Tuo arvioitu työllisten määrän lisäys on hyvin maltillinen, se on noin 100:sta 700:ään henkilöä. Julkisen talouden kannalta nämä vaikutukset ovat kuitenkin merkittävämmät, nimittäin ehdotuksessa arvioidaan sen vähentävän kustannuksia noin 16 miljoonalla eurolla vuodessa, koostuen pääosin juuri työttömyysturvan seuraamuksiin tehtävistä muutoksista. Työvoimaviranomaisten lakisääteiset tehtävät vähenevät arviolta 572 henkilötyövuodella, mikä vastaisi 34,3 miljoonan euron säästöä. On tärkeätä huomioida myöskin se, että valtionosuusrahoitusta vähennetään vain noin yhdellä miljoonalla eurolla. Sillä pyritään paikkaamaan tämä havaittu resurssivaje ja varmistamaan, että kunnilla on tosiasiallinen kyky suoriutua heille säädetyistä tehtävistä. Seuraamusjärjestelmän muutosasiat ovat myöskin aiheuttaneet eriäviä näkemyksiä. Tässä nykyjärjestelmässään työnhakijan velvollisuus hakea viranomaisen osoittamaa työtä alkaa vasta kuuden kuukauden kuluttua työttömyyden alkamisesta, mutta nyt ehdotetaan, että työpaikan hakeminen on velvoittavaa heti työttömyyden alkamisesta lähtien. Tämä perustuu tutkimustietoon, jonka mukaan tämmöiset osoitukset lyhentävät avoimen työpaikan täyttämisaikaa ja työttömyysjaksoja. Laadukkaat osoitukset edellyttävät toki, että viranomaisilla on ajantasaiset tiedot työnhakijan osaamisesta. Seuraamuskokonaisuus muutetaan kaksiportaiseksi, eli ensimmäisessä vaiheessa esimerkiksi työnhakuun ja palveluihin liittyvästä laiminlyönnistä seuraa seitsemän kalenteripäivän korvaukseton määräaika, ja jos työnhakija jatkaa moitittavaa menettelyä, niin toisesta laiminlyönnistä asetetaan sitten kuuden kalenteriviikon työssäolovelvoite. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että etuusoikeus menetetään nykyistä nopeammin, mutta samalla etuusoikeuden voi palaa nykyistä helpommin, sillä työssäolovelvoitteen kestoa lyhennetään puoleen nykyisestä. Tämä porrastettu malli on saanut kritiikkiä. Erityisesti on pelätty sitä, että tahaton unohdus tai erehdys voisi johtaa etuuden menettämiseen, mutta työelämä- ja tasa-arvovaliokunta painottaa kuitenkin sitä, että toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että työnhakija ymmärtää, mitä häneltä edellytetään, ja tässä otetaan käyttöön nämä täällä jo aiemmin kehutut tekstiviestimuistutukset, ettei tämmöistä tahatonta unohtamista pääsisi syntymään. Perustuslakivaliokuntakin on katsonut, että tämä ehdotettu kokonaisuus ei ole ongelmallinen sosiaaliturvan oikeutta koskevan perustuslain pykälän kannalta. VM:n budjettiosaston rakenneyksikön kantakin on se, että työttömyysetuuden saaminen edellyttää yleistä velvollisuutta hakea aktiivisesti työtä ja järjestämislain tehtävä on toimeenpanna nämä velvoitteet käytännössä. Nämä uudistuksen arviot ovat VM:n mielestä huolellisesti tehtyjä — he toteavat tämän muistiossaan. Arvoisa rouva puhemies! Yhteenvetona voisi todeta, että hallituksen esitys sekä tiukentaa velvoitteita että samalla tehostaa palveluita, ja tällä haetaan parempaa työllisyysvaikutusta, josta seuraa sitten myöskin säästöjä julkiseen talouteen.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa työvoimapalveluiden tehokkuutta ja tehdä niistä entistä asiakaslähtöisempiä. Taustalla on selkeä tarve muutokselle. Työnhaun tukea pyritään kohdentamaan sinne, missä sitä eniten tarvitaan, ja samalla sujuvoittamaan koko työnhakuprosessia. Palveluprosessissa lisätään työvoimaviranomaisten harkintavaltaa tarjota yksilöllisempää tukea. Samalla tehostetaan digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia. Valtiontalouden tarkastusvirasto on jo aiemmin kiinnittänyt huomion siihen, että nykyinen malli on ollut liian kaavamainen. Se on johtanut siihen, että omatoimisia työnhakijoita on saatettu ylipalvella, kun taas ne, joilla on ollut vaikeuksia työllistyä, ovat saaneet liian vähän tukea, eli heitä on ikään kuin alipalveltu. Nyt nämä tehtävät muutokset ovat askel oikeaan suuntaan tämän epätasapainon korjaamiseksi. Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa myöskin, että asiakastapaamisten toteuma on jäänyt selvästi tavoitteista. Tilastoanalyysien mukaan tapaamisia on järjestetty vain noin 44 prosenttia uudistuksen edellyttämästä tasosta. Tämä puolestaan osoittaa, että tätä palveluprosessia on sekä kevennettävä että tehostettava, jotta saadaan noita tapaamisia järjestettyä tarpeellinen määrä. Jatkossa työnhakukeskusteluja järjestetään työnhakijan tarpeen mukaisesti ja viranomaisen on järjestettävä niitä siten, että työnhakija saa aidosti tarvitsemansa tuen. Työnhaun voimassaolo päättyy jatkossa, jos työnhakija jättää asioimatta viranomaisen kanssa sovitulla tavalla, eikä tähän enää tarvita menettelyn toistuvuutta. Työnhaun voi sitten jatkossa kuitenkin käynnistää uudelleen nykyistä vastaavasti. Lisäksi työnantajien ja yksityisten työnvälitysyritysten pääsy työnhakuprofiileihin laajenee. Tavoitteena on tehostaa työnantajien ja työnhakijoiden kohtaantoa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaan tämä on tehokkain tapa varmistaa, että yksityinen työnvälitys saa tarvitsemansa tiedot ja voi edistää työllistymistä. Työnhakuprofiilin laatimisen ja julkaisemisen tulisi useiden tahojen mielestä olla työnhakijan velvollisuus. Arvoisa rouva puhemies! On selvää, että työnhakijalle ei tule asettaa sellaisia velvoitteita, jotka eivät vastaa hänen työkykyään tai edellytyksiään esimerkiksi digitaalisten palveluiden käytössä, ja tämä periaate on ohjaamassa tätä toimeenpanoa. Uudistus on kokonaisuus, jonka avulla TE-palvelut pyrkivät parempaan palveluun ja nopeampaan työllistymiseen. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on metsien maa. Metsätalous on meille valtavan tärkeä. Se luo työpaikkoja, taloudellista hyvinvointia ja pitää metsät hiilinieluina. Hallitus tuo nyt käyttöön uuden tavan ohjata metsänhoitoa. Tämä tapa on nykyaikaisempi ja vastuullisempi. Metsätalouden tukijärjestelmää uusitaan niin, että siirryttäisiin jopa tuloksiin perustuviin tukiin ja ympäristöön liittyviin kilpailutuksiin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että metsänomistaja saa kannustimen muun muassa lehtimetsien suosimisesta. Esityksessä kannustetaan kilpailuttamaan toimenpiteitä, jotka auttavat luontoa, kuten suojakaistaleiden jättämistä jokien ja purojen varsille, soiden kunnostamista ja lehtometsien hoitamista. Tämä on kustannustehokas tapa ohjata metsänhoidon suuntaa. Hallitus ei määräile säännöillä vaan luo kannustimia, jotka palkitsevat metsänomistajia siitä, että he tekevät hyvää työtä luonnon ja ympäristön eteen. Julkiset rahat ohjataan sinne, missä ne tekevät metsien eteen eniten hyvää. Tämän esityksen tärkeä anti on myös se, että se tuo varmuutta metsäalalle. Kun tukijärjestelmä Metka jatkuu katkotta, metsänomistajat voivat suunnitella hoitotyöt etukäteen ja tehdä ne oikeaan aikaan. Koko metsäala saa kaipaamaansa rauhaa ja ennustettavuutta. Maa- ja metsätalousvaliokunta on nostanut esiin myös nuoret metsät. Riskinä on, että jos metsiä ei hoideta riittävän hyvin, niin puun kasvu hidastuu, kiertoajat pitenevät ja hiilinielun kertymä pienenee. Valiokunta painotti myös suometsien hoidon ja vesiensuojelun tärkeyttä. Tukien pitää taata, että hoitotyöt tehdään siten, että vesistöt pysyvät puhtaina. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa mietinnössään myös resurssien riittävyyttä ja Metka-järjestelmän kehittämistä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset ovat aina korostaneet, että julkinen talous voi vahvistua vain suomalaisen työn ja yrittäjyyden kautta. [Välihuutoja vasemmalta — Veronika Honkasalo: No miksi leikkaatte työntekijöiltä?] Eilen julkaistun työllisyystutkimuksen mukaan työllisyys on noussut vuoden takaisesta 16 000 hengellä. Yksityisen sektorin työllisiä oli syyskuussa jopa 55 000 enemmän kuin vuosi sitten, siis 55 000 enemmän. Eli hallituksen työmarkkinauudistukset alkavat vähitellen purra. [Hälinää — Välihuutoja] Hyviä työllisyysuutisia on viime aikoina ollut enemmänkin. Jäänmurtajayhteistyö Yhdysvaltojen kanssa tuo arvioiden mukaan jopa yli 10 000 uutta työpaikkaa Suomeen. [Välihuutoja] Kiitos asian edistämisestä edeltävälle ministeri Rydmanille. Arvoisa työministeri Marttinen, eivätkö hallituksen työmarkkinatoimet olekin juuri sitä, mitä Suomi on tässä tilanteessa juuri tarvinnut? [Hälinää — Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Työttömyys kasvaa!]

Arvoisa puhemies! Kiitos oppositiolle tästä välikysymyksestä, jonka sävy on ymmärrettävästi huolestunut. On kuitenkin äärimmäisen tärkeää, että käsittelemme tätä kysymystä tosiasioiden pohjalta emmekä tunnekuohun vallassa, jota opposition retoriikka tuntuu ruokkivan. Vaikka myönnämme työllisyystilanteen vakavuuden, emme suostu siihen mustamaalaukseen, jossa syyksi maalataan yksinomaan hallituksen toimet tai toimettomuus. Suomi ei ole ajautunut työttömyyskriisiin nykyhallituksen aikana, vaan tämä hallitus peri syvän rakenteellisen ongelman, joka on vain korostunut globaalin ja eurooppalaisen taloustilanteen heiketessä. Työttömyys on toki kasvanut, mutta tämä kasvu ei selity tämän hallituksen toimilla. Ensinnäkin rakenteellinen ongelma on ollut kiusanamme jo pitkään. Talouskasvua ei ole ollut kohta 20 vuoteen. On selvää, että silloin myös työttömyysluvut nousevat. Lisääntynyttä työttömyyttä selittää osittain myös se, että lisääntyvä määrä maahanmuuttajia on ilmoittautunut työnhakijoiksi, lisäksi se, että viimesijaisten etuuksien saajat ovat siirtyneet työnhakijoiksi. Näistä syistä kuulimme juuri tänään asiantuntijoilta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Lisäksi kuulimme, että tehtyjen työtuntien määrä ei ole laskenut likikään samassa suhteessa työttömyyden kasvun kanssa. Eli työttömyyden lisääntyminen ei selity täysin työpaikkojen vähenemisellä, vaan osittain myös sillä, että aiemmin työvoiman ulkopuolella olevat henkilöt ovat lisääntyneet työnhakijoiden joukossa. On hyvä, että ihmiset hakeutuvat työnhakijoiksi — vain siten voi työllistyä. Tähän saakka työn tekemisen kannusteet eivät ole olleet kovin tehokkaita eikä osaaminen ole kohdannut kysynnän kanssa. Tämä ongelma ei ole syntynyt puolessa vuodessa eikä kahdessa ja puolessakaan vuodessa. Sitä ei myöskään korjata ilman kipeitä, välttämättömiä, rakenteellisia uudistuksia. Suomi on ollut teollisuuden, viennin ja erityisesti rakennusalan syvän taantuman kourissa. Kun korot nousevat ja kysyntä romahtaa, se iskee rankasti suomalaisiin aloihin. Edellisen hallituksen jälkeen maamme korkomenot kolminkertaistuivat nopeasti. Keskusta vertaa Tanskan ja Puolan kasvua Suomen taantumaan. Suomen talous on kärsinyt pitkäaikaisista rakenteellisista ongelmista. Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa työn tuottavuus ei ole juurikaan kasvanut finanssikriisin jälkeen. On selvää, että tämä näkyy heikompana talouskasvuna. Nokian romahtamista ja perinteisten vientialojen hidasta kasvua ei ole pystytty täyttämään uusilla, nopeasti kasvavilla aloilla samassa mittakaavassa kuin Tanskassa. Tanskan lihavuuden ja diabeteksen hoitoon tarkoitettujen lääketeollisuuden tuotteiden vahva kysyntä on aiheuttanut valtavan positiivisen nousun Tanskan talouteen. Puolan suuri sisämarkkina ja Suomea edullisemmat työvoimakustannukset ovat poikineet maahan investointeja, jotka tukevat talouskasvua. Hallitus ei ole toimeton, vaan se tekee juuri sitä, mitä talouskasvun perustusten korjaaminen vaatii: se tasapainottaa julkista taloutta. Jos emme tee nyt päätöksiä velkaantumisen taittamiseksi, korkojen nousu ja luottoluokituksen lasku syövät luottamusta Suomeen ja vaikeuttavat investointien toteutumista. On tärkeää, että sitoudumme yhdessä laajasti nyt puolueiden kesken tähän yhteiseen velkajarruun. Se luo uskottavuutta kykyymme hallita omaa talouttamme ja sitä kautta selviytyä tästä vaikeasta taloudellisesta tilanteesta. Arvoisa puhemies! Nykyhallituksen ensimmäiset toimet astuivat voimaan vuoden 24 alussa, mutta työttömyys kääntyi nousuun jo vuoden 22 joulukuussa. Nyt olemme kuitenkin saaneet merkittäviä puhtaan siirtymän investointeja, datakeskushankkeita ja telakka-alan jättitilauksen Suomeen. Hallitusta on moitittu suurten yritysten suosimisesta, mutta suurten yritysten osuus yhteisöveroista on kuitenkin huomattava. Niiden toimintaedellytysten parantaminen hyödyttää koko taloutta. Se poikii työtä alihankintaketjujen kautta myös pk-sektorille. Tämä tuore jäänmurtajasopimus Yhdysvaltojen kanssa on tästä erinomainen esimerkki. — Kiitos.