Mika Poutala

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hienosta ja tärkeästä kysymyksestä. Suomen harrastamisen malli on erittäin toimiva systeemi. Siinä ideana on, että jokaiselle peruskouluikäiselle lapselle taataan vähintään yksi ilmainen harrastus koulun yhteyteen. Tällä hallituskaudella tätä rahoitusta ollaan nostettu 15 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon, mikä kattaa yhä useammalle lapselle mieluisan harrastuksen. Me-säätiö teki selvityksen, kuinka moni lapsista itse asiassa harrastaa ensimmäistä harrastustaan tämän harrastamisen mallin kautta, ja oli yllättävää, että lähes 20 prosenttia näistä lapsista oli saanut ensimmäisen harrastuksen tätä kautta. Tämä on minun mielestäni hienoa nähdä, miten monta tuhatta lasta Suomessa on saanut ensimmäisen harrastuksen. Jos me mietitään, miten tärkeä asia on se, että jokaisella lapsella on harrastus — on se liikuntaharrastus, musiikkiharrastus, kulttuuriharrastus — että sinä löydät semmoisen porukan itsellesi, missä tunnet kuuluvasi joukkoon, missä saat ystäviä, missä vähennetään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, niin tämä on valtavan tärkeä asia. On erittäin hienoa, että harrastamisen malliin ollaan saatu lisättyä rahaa. [Puhemies koputtaa] Kiitos vielä tärkeän asian nostamisesta. [Arto Satonen: Hyvä puheenvuoro!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Meillä on paraikaa menossa opintotukiuudistuksen kokonaisuudistus, missä pyritään nimenomaan varmistamaan se, että kokoaikainen opiskelu olisi mahdollista jokaiselle nuorelle. Tämä on oikeastaan se perusedellytyskin: kun me pystytään opiskelemaan, se takaa parhaan mahdollisen edellytyksen tulevaisuuteen. Totta kai, jos me verrataan esimerkiksi meidän nuoruutta ja sitä, että ei ollut tämmöinen lainapainotteinen systeemi, tämä on täysin erilainen, mutta jos mietitään tällä hetkellä, minkälaisessa valtion taloustilanteessa me eletään, niin en näe kohtuuttomana sitä, että me tehdään sitä tämänhetkistä järjestelmää lainapainotteiseksi. Sen lisäksi tällä hetkellä — justiin tuli nuorisobarometritutkimus, missä sanottiin — yli 80 prosenttia nuorista haluaa korkeakouluttautua. Tämä oli mielettömän hieno uutinen siitä, että ei meidän nuorten tulevaisuususko varsinkaan koulutuksen osalta ole menetetty. Tähän haluaisin itse panostaa ja korostaa, että vaikka se systeemi on lainapainotteinen tällä hetkellä ja varmasti pitkälle tulevaisuuteen, niin aina opiskelu kannattaa ja se on varmin takuu siitä, että tulevaisuudessa voi myös menestyä ja työllistyä.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta, ja kiitos palautteesta myös. — Ihan alkuun sanoisin, että tätä muutostahan ei oltaisi tehty, jos aluehallinnon uudistusta ei olisi olemassa. Eli tavallaan muutoshan ei johdu siitä, että nyt nähtiin, että tämä systeemi toimii huonosti, vaan siitä, että tehtiin isompaa hallinnollista uudistusta ja sen jälkeen nähtiin, että tämä ei ole se toimivin tapa. Se on se oikeastaan suurin syy. No, alueellisten liikuntaneuvostojen isoimpia tehtäviä on ollut nimenomaan liikuntapaikkarakentamisen rahoitussuunnitelmaan kantaa ottaminen, ja 2025 tämä rahoitussuunnitelma on poistunut. Eli käytännössä siis oikeastaan tärkein, isoin ja näkyvin tehtävä, mikä alueellisilla liikuntaneuvostoilla on ollut, on kadonnut. Tämä on kanssa hyvä ottaa huomioon, että tavallaan se merkitys sieltä on jo puolittunut tässä matkan varrella. Ehkä semmoinen on hyvä sanoa, kun täällä vähän kritisoitiin sitä, minkä takia nyt vasta kysytään, että se on aika normaalia, että ensin tavallaan tehdään se lakiluonnos ja sitten siitä kysytään mielipiteitä, mikä se on, ja sen jälkeen muutetaan. Nyttenkin itse asiassa sinne tuli aika mittaviakin muutoksia lausuntokierroksen jälkeen, mikä on hyvä, muun muassa tämä maakuntaliittojen tavallaan kuulemisvelvollisuus ennen kuin sitten annetaan sitä lausuntoa. Tämä on hyvä asia, että myös lausunnot on otettu erittäin tosissaan, sekä valtion liikuntaneuvoston että kaikkien muidenkin lausunnot, ja lausunnoissa oli sekä positiivista että negatiivista, mikä on tietenkin sekin aika normaalia. No, sitten ehkä semmoinen nosto, kun tässä muutaman kerran nostettiin, että hienoa, että tällä säästettiin 25 000 euroa: Se ei ehkä ollut tässä laissa se pääasiallinen tehtävä, että tällä säästettäisiin jotain, vaan nimenomaan se, että tällä vähennetään byrokratiaa ja yksinkertaistetaan hallintoa. Nämä ovat olleet niitä pääasioita tässä. Sitten täällä tuli edustaja Siposelta se, että hyvä, että maakuntaliitoilta pyydetään sitä lausuntoa, mutta olisi ollut hienoa, että siinä olisi sitä liikuntaosaamista: Mikäänhän ei estä maakuntaliittoja tietenkään hyvää yhteistyötä tekemään paikallisten urheilujärjestöjen ja toimijoiden kanssa. Tämä on ehkä semmoinen, että itse toivoisin, että maakuntaliitot ottavat vakavasti tämän tehtävän ja ovat hyvässä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Sieltä varmasti saadaan se hyvä lopputulos aikaiseksi. Olen huolissani, niin kuin tässä olisiko ollut edustaja Kosonen, joka nosti, että iso ongelmahan on se, että liikuntapaikkarakentamisen rahoitus on puolittunut tällä hallituskaudella. Se pienentää tietenkin näiden neuvostojen tehtävää, mutta se myös tuottaa ongelmia monessa asiassa. Meillä on iso liikuntapaikkarakentamisen korjausvelka olemassa, ja sen lisäksi olisi tietenkin muitakin hankkeita, niin että tämä tuo tähän kyllä todella haastavan tehtävän. — Kiitos kaikille palautteesta. Otetaan se nöyrimmiten vastaan ja mennään eteenpäin. Kiitos.

Arvoisa puhemies! Onpa mukava nähdä täällä näin monta iloista liikunnan ystävää keskustelemassa liikuntalaista. Tänään käsittelyssä on tosiaan hallituksen esitys laiksi liikuntalain 7 §:n kumoamisesta. Esitys liittyy pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman toteutukseen ja erityisesti valtion aluehallinnon uudistukseen, joka tuli voimaan vuoden 2026 alussa. Tässä uudistuksessa lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät koottiin yhteen uuteen valtakunnalliseen virastoon, Lupa- ja valvontavirastoon. Virasto toimii valtakunnallisesti, ja sen ohjausrakenne on olennaisesti erilainen kuin edeltäneillä aluehallintovirastoilla. Lupa- ja valvontavirastolla ei ole alueellista organisaatiota. Nykyisen lain mukaan Lupa- ja valvontavirastossa olisi asiantuntijaelimenä yksi alueellinen liikuntaneuvosto, eikä tämä rakenne vastaa uuden viraston toimintaperiaatteita. Valtion liikuntaneuvosto toimii jo opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelimenä valtakunnallisella tasolla, joten uuden viraston yksi alueellinen liikuntaneuvostokaan ei ole yhteensopiva liikunnan tehtävien hoitamiseksi. Arvoisa puhemies! Esityksen tavoitteena on selkeyttää hallintoa ja päivittää liikuntalaki vastaamaan uuden Lupa- ja valvontaviraston todellista tehtävä- ja ohjausrakennetta. Alueellinen asiantuntemus ei uudistuksen myötä katoa. Viraston liikunnan esittelijät toimivat yhä eri puolilla Suomea monipaikkaisesti, ja heidän alueellinen osaamisensa säilyy. Lisäksi virasto tulee muodostamaan uusia monialaisia tiimejä, jotka tukevat alueellista näkökulmaa. Lisäksi virasto voi kuulla alueellisia toimijoita ja hyödyntää myös maakuntien liittoja asiantuntemuksessa. Alueellisen näkökulman vahvistamiseksi myös valtioneuvoston asetusta liikunnan edistämisestä tullaan tarkistamaan. Asetusta on tarkoitus muuttaa siten, että siinä näkyisi vahvemmin alueellisten toimijoiden yhteistyön kehittäminen liikunnan edistämisessä uudessa virastorakenteessa. Jatkossa Lupa- ja valvontaviraston tulisi pyytää maakuntien liitoilta lausunto kunkin maakunnan liikuntapaikkarakentamisen hankkeista ennen kuin virasto antaa oman lausuntonsa. Näin varmistetaan, että maakunnallinen tieto ja alueellinen kokemus ovat osa päätöksentekoa myös jatkossa. Esityksen tarkoituksena ei siis ole heikentää alueellista vaikuttamista tai viranomaisyhteistyötä, oikeastaan päinvastoin. Uudistuksen tavoitteena on rakentaa uuden viraston toimintaa tukevia yhteistyömalleja, jotka ovat joustavampia kuin aiemmat alueelliset neuvostorakenteet. Muutoksilla valtioneuvoston asetukseen tullaan tämä vielä varmistamaan, erityisesti pyytämällä lausunto liikuntapaikkarakentamisen hankkeista maakuntien liitoilta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2026. Arvoisa puhemies! Liikunnasta vastaavana ministerinä iloitsen, että pääsen vaihteeksi keskustelemaan täällä eduskunnan täysistunnossa liikunnasta. Tällä hallituskaudella on tehty paljon toimenpiteitä suomalaisten liikkumisen lisäämiseksi, ja tämä teema yhdistää meitä yli hallitus—oppositio-rajojen. On hienoa, että kaikki eduskuntapuolueet ovat hyväksyneet tavoitteen nostaa fyysisen toimintakyvyn tasoa 15 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Toivon, että mahdollisuuksia liikuntakeskusteluille tulee myös jatkossa, koska liikkeen lisäämiseksi tarvitsemme varmasti paljon toimia ja kannustusta esikuvan merkitystä unohtamatta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ajankohtaisesta kysymyksestä. Mehän ollaan tällä hetkellä erittäin positiivisen asian parissa, kun puhutaan urheilusta. Urheilu kuuluu jokaiselle ihmiselle taustoista, mielipiteistä, poliittisista aatteista, uskonnollisesta vakaumuksesta riippumatta, ja näin sen pitää ollakin. Ongelma on muodostunut siinä, että urheilijoilta on ruvettu entistä enemmän vaatimaan poliittisia näkemyksiä tai osallistumaan ideologisiin kampanjoihin, ja tämä ei ole oikein. Jokaisella pitää olla mielipiteenvapaus, sananvapaus siihen, mihin osallistuu ja mitä sanoo. Tiedän henkilökohtaisestikin, että meillä on todella iso määrä urheilijoita, jotka eivät halua ottaa kantaa poliittisiin asioihin tai osallistua mihinkään vähänkään ideologista liippaavaan asiaan. Tätä ei tietenkään voi hyväksyä. Onneksi nytten tällä viikolla tässä on toimittu hyvin: ei ole painostettu, on annettu valinnanvapaus. Toivon, että tämä on hyvänä esimerkkinä kaikille, että ketään ei painosteta, se ei kuulu Suomeen, se ei kuulu urheiluun, ei kuulu mihinkään, vaan kaikilla pitää olla sananvapaus, uskonnonvapaus ja mielipiteenvapaus, ja tästä pitää pitää kiinni eikä tuhota urheilua sillä, [Puhemies koputtaa] että laitetaan urheiluun asioita, mitkä jakavat, koska urheilu enemmänkin yhdistää.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kari kysyi, kuinka tulisi tukea esim. Lahtea näissä suurtapahtumissa, ja tässä ehkä erityisesti nyt puhuttiin infrahankkeista. Nythän ensi vuoden budjettiin on esimerkiksi 350 000 euroa Lahden nimenomaan kisa-alueen äänentoistojärjestelmän uusimiseen, ja Lahden alueella myös esimerkiksi Launeen perhepuisto menee myös liikuntapaikkarakentamisesta. Eli tämä on tavoite, mutta kieltämättä meillä on aika pienet tukieurot. Meillä on kaksi miljoonaa euroa vuosittain näihin suurtapahtumiin varattu. Ensi vuonna se on 2,85 poikkeuksellisesti ehkä, mutta samaan aikaan meillä on myös tämmöisen suurtapahtumien tukemisen strateginen suunnittelu menossa, miten me voitaisiin saada näitä isoja tapahtumia, minkä budjetit ovat kieltämättä nousseet jo aika suuriksi, koska valtion tukeminen ei tähän tällä hetkellä oikeastaan riitä. Toki valtion tukeminen näissä suurtapahtumissa perustuu oikeastaan tappioiden takaamiseen enemmänkin kuin puhtaasti tukemiseen, jos tapahtuma on voitollinen, mutta sitten nämä infrahankkeet ovat vähän eri asia. Tämä voisi olla ehkä se hyvä suunta mennäkin. [Mika Kari: Hyvä suunta!] Sitten edustaja Hänninen kysyi tärkeän kysymyksen, miten tätä liikunnallista elämäntapaa saataisiin vielä lisättyä ja inspiroitua ihmisiä, ja tässä tietenkin positiivinen asia on tämä, että kouluihin tulee nyt tavoitteeksi ihan puhtaasti, niin kuin edustaja Hänninen nosti esille, tämä ”esimerkki on tärkeä asia”, ja minä sanoisin, että myös päättäjien esimerkki, miten me tuomme sitä esille, miten me sitä teemme, mutta ennen kaikkea tietenkin omien vanhempien esimerkki. Tätä yritän itse pitää esillä omien lapsieni kohdalla. Yksi asia, mikä myöskin auttaa tässä asiassa, on tämä kännykkäkieltoasia. Jos me kännykät saadaan kouluista pois vielä enemmän — nyt ollaan saatu jo osittain — niin kyllä se kannustaa siihen liikunnallisuuteen. Olen aika paljon kouluissa käynyt vierailemassa, ja nyt jo tulee semmoista viestiä oppilailta, että siellä on tylsää välitunnilla, kun ei saa räplätä kännykkää, ja sitten siellä alkaa tulemaan niitä ideoita, että mitä jos vaikka pelattaisiinkin jotain, niin se olisi ihan hyvä. Mutta yhdessäkin koulussa olin käymässä, ja he sanoivat, että on tylsää välitunnilla. Minä kysyin, minkä takia. No, kun on vain yksi koripallo. Siellä on kolme koria mutta yksi koripallo. Sitten minä vinkkasin sinne koululle, että mitä jos hommaisitte pari koripalloa lisää, niin voisi liikunta lisääntyä sinne. Haasteena oli se, että koripallot häviävät, niitä johonkin sitten katoaa. Nyt siellä sitten perustettiin tämmöinen vuokrausyksikkö, että siellä ovat nuoret ja lapset itse vuokraamassa toisilleen näitä välineitä, ja nyt ne kuulemma pysyvät sitten hyvässä mallissa. Eli ne ovat välillä pieniä asioita, millä saadaan lapsia liikkeelle muun muassa siellä kouluissa. Mutta minä en pidättele tämän enempää, minulle ei tullut tämän enempää kysymyksiä. Kiitos tästä keskustelusta — 54 minuutin puhetta, kymmenen vähän pidempää puhetta, ja täytyy sanoa, että tämänpäiväinen keskustelu kyllä paransi ainakin omaa uskoani politiikkaan ja tulevaisuuteen. Tätähän jaksaisi ehkä pidempäänkin kuin yhden kauden, jos se tämmöistä olisi. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ihan alkuun kiitos edustaja Kososelle, ja tässä vaiheessa jo kannatan edustaja Koposen ehdotusta tästä kolmen minuutin puheenvuorosta. Se, mikä jäi itselleni mieleen, oli että harrastamisen Suomen mallin hyvät käytännöt on levitettävä. Tämä on varmasti semmoinen asia, mitä nyt jo tehdään, mutta minä uskon, että tähän voi myös panostaa. Lähdenkin selvittämään, miten tämä käytännössä toimii. Edustaja Nikkanen näistä liikuntapaikkarahoitusten leikkaamisista kysyi, että kuinka moneen kohteeseen se vaikuttaa. Tässä nytten ainakin tänä vuonna on avustettu 88:aa kohdetta, ja arvioin, että ensi vuonna 65:tä. Mutta koska ennen tämän hallituskauden alkua ensi vuoteen rahoitus on puolittunut, niin kyllähän todennäköisesti myöskin kohteet ovat puolittuneet. Kyllä se aika paljon menee niin. Toki kohteet ovat eri hintaisia, ja se voi vaikuttaa siihen, mutta valitettavasti iso määrä jää pois. Sitten edustaja Bergqvistille: Tämä kokonaiskoulupäivä on minusta hyvä ajatus, ja olettekin pitänyt sitä esillä aikaisemminkin. Ehkä oman tonttini kautta nimenomaan nämä koulukyydit ja se, että ne olisivat aina sen harrastamisen Suomen mallin jälkeen, olisi todella tärkeä asia. Kun puhuin tästä viime viikolla tv:ssä, niin minulle tuli muutamia viestejä, että jossain päin Suomea jo tehdään näin, että ne on siirretty jo sinne. Tämä on ehkä yksi niistä hyvistä käytännöistä, mitä voisi myös siirtää joka ikiseen kuntaan. Edustaja Hiltunen nosti erittäin tärkeän asian esille tästä tulevaisuususkosta. Tämä on omalla kohdallani, nuorison kohdalla semmoinen asia, mikä tulee tosi paljon esille, ja olen tosi huolestunut siitä. Tässähän tämmöinen asiantuntijaryhmä on tällä hetkellä tekemässä työtä tämän asian eteen, ja ensi vuoden alussa heiltä tulee toimenpide-ehdotuksia siitä, mitkä asiat voisivat tätä ratkaista. Yksi asia, mikä tässä varmasti näkyy, on se, että nuorten velkaantuminen on lisääntynyt nimenomaan tämän opintolainan takia. Ja yksi asia, mihin nytten tässä opintotukikokonaisuudistuksessa puututaan, on tämä alaikäisten velkaantuminen, jota pyritään rajoittamaan ja vähentämään. Edustaja Siponen nosti tämän liikunnallisen elämäntavan tavoitteen, mikä nyt tulee sitten ensi syksynä ihan tavoitteeksi kouluihin, ja että mitä se konkreettisesti voisi tarkoittaa. Tämä on nimenomaan semmoinen asia, mitä tällä hetkellä pusketaan sinne päälle. Me pyritään nimenomaan täältä liikunnan puolelta varmistamaan, että siihen tulee oikeasti konkreettisia asioita ja että se ei ole vain kirjain jossain siellä kirjoituksessa. Ei oikeastaan tähän sen enempää sanomista, mutta tätä kovasti työstetään tällä hetkellä. Edustaja Ollikainen kysyi hyvän kysymyksen, että miten tähän harrastamisen Suomen malliin saadaan myös ne mukaan, jotka eivät vielä liiku. Tässä on kyllä iloisia uutisia: Me-säätiö teki tämmöisen selvityksen, ja sen selvityksen perusteella vähän vajaalla 20 prosentilla kaikista harrastamisen Suomen malliin osallistuvista lapsista tämä on heidän ensimmäinen harrastuksensa, ja suurin syy on taloudellinen, eli että tämä on ilmainen harrastus. Mutta tämän perusteella tämä itse asiassa tosi hyvin kerää niitä lapsia, ketkä eivät vielä harrasta mitään. Eli minä näkisin, että tässä on onnistuttu. Se ei tarkoita sitä, että tätä ei voi vielä parantaa, mutta minä näen, että tämä on onnistuminen. Edustaja Furuholm nosti tärkeän asian esille. Ihan alussa ehkä korjaan sen verran, että liikunnan budjetti on kaksi promillea eikä kaksi prosenttia koko rahoituksesta, [Timo Furuholmin välihuuto] se oli tässä kyllä, eli kaksi promillea on ainoastaan valtion budjetista kyllä. — Okei, käsitin väärin, pahoittelut. — Mutta onko tavoitteena uudistaa liikunnan rahoitusta tai painotusta, ja sitten nostitte esille, että nyt on leikattu paljon, muun muassa liikuntapaikoista miinus 15 miljoonaa euroa. Sanoisin sen verran, että minä näen, että me olemme edelleen liikuntabudjetissa itse asiassa plussalla. 15 miljoonaa euroa on nyt tämän koko hallituskauden aikana liikuntapaikkarakentamisesta leikattu, samaan aikaan harrastamisen Suomen malliin plus viisi miljoonaa euroa ja Suomi liikkeelle -rahoitusta koko hallituskaudella plus 80 miljoonaa euroa, mitkä nimenomaan pyrkivät koko kansan liikkumista parantamaan. Eli minä näen, että me ollaan edelleen plussalla, mutta ei se silti hyvä asia ole, että liikuntapaikkarakentamisesta on jouduttu leikkaamaan näin paljon. En uskalla sanoa, että tulee mitään tosi konkreettisia uudistuksia liikunnan rahoitukseen, sillä se on tietenkin aika säädeltyä myös, mutta kyllä sinne panostetaan. Sitten edustaja Väyrynen nosti erittäin hienon, positiivisen asian näistä Move- ja varusmiesten tulosten paranemisesta, mikä on hienoa. Voisiko tämä HSM:n eli harrastamisen Suomen mallin toiminta jopa olla siihen vaikuttanut — varmasti on. Tämähän on käynnistynyt jo siellä viime hallituskauden aikana, ja kolme viime vuotta ovat sekä Move- että varusmiestulokset jo pikkuhiljaa menneet parempaan suuntaan, eli näillä voi olla tietenkin vaikutusta siihen. Sitten puhuttiin vielä tästä liikuntatunnista. Asia kuuluu ennen kaikkea ministeri Adlercreutzille, mutta minä näen hyvänä, että sitä voisi ehkä miettiä, voisiko erottaa näitä tavoitteellisia liikkujia sitten muista, ettei siihen tulisi semmoista liian isoa tasoeroa ja sitten se motivaatio pysyisi hyvin yllä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valtiovarainvaliokuntaa ja koko eduskuntaa ensi vuoden talousarvioesityksen käsittelystä. Kiitos myös valtiovarainvaliokunnalle tärkeistä lisämäärärahoista. Pienilläkin summilla on liikunta- ja nuorisobudjetissa merkitystä. Liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla tehdään työtä päivittäin nuorten tulevaisuususkoa vahvistaen ja suomalaisia liikuttaen. Näinä aikoina iloitsen talousarvioesityksestä, joka sisältää myös merkittäviä panostuksia. Vuonna 2026 opintotukeen ehdotetaan käytettäväksi 1,3 miljardia euroa, mikä on noin 224 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahasta 922 miljoonaa euroa arvioidaan aiheutuvan opintoraha- ja asumislisämenoista. Määrärahassa on huomioitu muiden kuin lasta huoltavien opiskelijoiden siirto yleisestä asumistuesta yhteisasumista suosivan asumislisän piiriin 1.8.2025 sekä korkeakoulujen aloituspaikkamäärien lisäykset. Lainamäärien kasvu on lisännyt opintolainojen valtiontakauksesta aiheutuvia menoja, joihin ehdotetaan yhteensä 260 miljoonaa euroa. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen varataan 40 miljoonaa euroa, ja 1.1.2026 ateriatuki nousee 25 sentillä 2,80 euroon. Koulumatkatukimenoihin ehdotetaan noin 94 miljoonaa euroa. Koulumatkatukioikeus on rajattu maksuttoman koulutuksen opiskelijoille 1.8.25 alkaen. Arvoisa puhemies! Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan noin 158 miljoonaa euroa, joka on noin 3,5 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Liikunnasta ja urheilusta vastaavana ministerinä pidän hienona, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta valtio panostaa merkittävästi liikuntaan ja urheiluun ja liikuntabudjetti jopa hieman kasvaa. Liikunnan ja urheilun suurtapahtumien rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 850 000 eurolla vuonna 26. Suurtapahtumien kokonaisrahoitus kasvaa siis kahdesta miljoonasta eurosta 2,85 miljoonaan euroon. Tarkoituksena on kehittää rahoitusmallia tukeaksemme urheilutapahtumien järjestämistä ja houkutellaksemme urheilun suurtapahtumia Suomeen. Ylimääräisten urheilijaeläkkeiden määrärahaan ehdotetaan merkittävää 100 000 euron tasokorotusta. Pysyvän tasokorotuksen tarkoituksena on mahdollistaa urheilijaeläkkeet kaikille kriteerit täyttäville. Lisäksi valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus kasvaa valtionosuuden kustannuspohjan ja indeksien tarkistusten myötä yhteensä yli viisi miljoonaa euroa. Kertaluonteisina avustuksina vuoden 26 talousarviossa liikuntatoimeen ehdotetaan 580 000 euroa, josta liikuntapaikkainvestointeihin kohdentuu 400 000 euroa. Väestön liikkumisen lisäämiseen on varattu hallituskaudeksi vuosittain 20 miljoonaa euroa liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnolliseen Suomi liikkeelle ‑ohjelmaan. Tämä määräraha käytetään uudella tavalla ilmiölähtöisesti eri ministeriöiden hallinnonaloilla tehtäviin toimiin liikkumisen edistämiseksi. Suomi liikkeelle ‑ohjelman toimenpiteiden tuloksellisuutta seurataan systemaattisesti seurantamallin mukaisesti, ja toimien vaikuttavuus arvioidaan hallituskauden loppuun mennessä. Liikuntatoimen osuus valtiontalouden sopeutuksista vuonna 26 on kevään päätösten mukaisesti noin 2,9 miljoonaa euroa kohdentuen pääosin liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksiin. Sopeutuksista 520 000 euroa johtuu kevään kehysriihessä päätetystä uudesta toimintamenosäästöstä, josta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on 3,9 miljoonaa euroa. Arvoisa puhemies! Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 71 miljoonaa euroa, joka on 370 000 euroa vähemmän kuin päättyvän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Nuorten hyvinvointia tuetaan hallitusohjelman mukaisesti, ja hallitus on laatinut laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös nuorisotyön määrärahoihin kohdentuu hallituksen kehysriihessä uusia toimintamenosäästöjä, joista vuonna 26 kohdentuu 260 000 euroa alueellisiin ja paikallisiin kehittämishankeavustuksiin, toimintaan, jota ei vielä siis ole olemassa. Säästöjä ei kohdenneta järjestöjen yleisavustuksiin. Nuorten työpajatoimintaan, etsivään nuorisotyöhön sekä koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön ehdotetaan kuluvan vuoden tasoisesti 31 miljoonaa euroa, josta työpajatoimintaan 14 miljoonaa, etsivään nuorisotyöhön 13 miljoonaa sekä kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävään nuorisotyöhön neljä miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen mallista vielä lopuksi: Lasten ja nuorten harrastustoiminnan määrärahaan ehdotetaan pysyvää viiden miljoonan euron korotusta, jolloin määrärahatasoksi vakiintuisi 19,4 miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen mallin rahoitus jaetaan valtionavustuksina kunnille, jotka vastaavat mallin toteutuksesta oman kuntansa lasten ja nuorten toiveiden mukaisesti. Malli on käytössä jo 263 kunnassa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Erittäin värikästä keskustelua. Sen verran täytyy sanoa, että kun itse olen tässä vähän niin kuin varamiehenä paikalla, en ehkä ihan kaikkeen osaa täydellisesti vastata, joten antakaa hieman armoa, kun yritin täältä poimia myös niitä kaikkein vaikeimpia kysymyksiä. Lähdetään tuosta Mikkosen kysymyksestä liikkeelle, ekologisen kestävyyden näkökulmasta, tarjoaako se ne reunaehdot meille. Ehkä sanoisin sen verran, että kun mietitään kestävää kehitystä ja tarkastellaan sitä, niin mehän katsotaan sitä kolmesta eri näkökulmasta: ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta, ja kaikissa näissä on luontaisesti omat reunaehtonsa. Totta kai planetaarisia rajoja on erittäin tärkeää kunnioittaa. Ehkä haaste, mikä tässä tulee, on se, että me ei onnistuta tehokkaassa ympäristöpolitiikassa ilman, että se on yhteiskunnallisesti hyväksyttyä. Ja tämä on tavallaan ehkä se tasapainoilu, mitä meidän on tässä pakko tehdä. Mutta pidän tätä erittäin tärkeänä, ja kyllä se tietenkin näin on. No, sitten pitää urheiluihmisenä vetäistä täältä tämä Hamarin ja Ollikaisen ja sitten osaltaan Hännisen kysymys tästä talviliikunnasta ja sen haasteista. Tämähän on siinä mielessä minun mielestäni erittäin hyvä, koska jotta ihmiset saadaan tekemään joitain tiettyjä asioita, he tarvitsevat siihen motivaation. Ja semmoisille ihmisille, ketkä tykkäävät talviliikunnasta, luulisi olevan aika tärkeätä myös tehdä semmoisia tekoja, mitkä edesauttavat sitä, että talviliikuntaa ja talviurheilua myös jatkossa pystytään tekemään. Tästä ehkä myös haluan nostaa hyvän esimerkin: Protect Our Winters -järjestö tekee erittäin hyvää työtä ja valistustyötä tässä teemassa, ja tämä on erittäin tärkeä asia. Kyllä minä itse haluan nähdä, että koko Suomessa pystytään edelleenkin jatkossa harrastamaan hiihtoa, luistelua, talvilajeja. Tämä on ehkä semmoinen pieni keino tietylle ihmisryhmälle, joka voi motivoitua tästä kestävän kehityksen tekemisestä tätäkin kautta. No, sitten ainakin Kivelä, Kiuru nostivat tänne krääsätalouden ja sen, onko tähän konkreettisia toimia tulossa. Hallituksen päätähtäimenähän on tietenkin vahvistaa kiertotaloutta, mikä tietenkään ei liity mitenkään Temuun. Myös tuotteiden pitkäikäisyys ja korjattavuus ovat niitä painoalueita. Ihan puhtaasti nyt tähän krääsätalouden kiertämiseen, konkreettisiin toimiin, en osaa sanoa, mutta lupaan selvittää ja kysyä, onko tässä menossa jo jotain tai onko suunnitteilla tämän suhteen joitain selkeitä toimenpiteitä. No, sitten Elo nosti tämän hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset ongelmallisina myös tässä kestävän kehityksen ajatuksessa. Sanoisin, että minä en usko, että mitkään leikkaukset, mitä hallitus tällä hetkellä tekee, suoranaisesti tässä lyhyellä aikajänteellä edesauttavat tätä. No, ehkä ympäristölle haitallisten yritystukien leikkaukset voivat olla niitä. Minä ajattelen, että kestävä kehitys on pitkäjänteistä työtä, ja se pitkäjänteisyys, mihin tämänkin hallituksen leikkaukset perustuvat, on sitä, että me saadaan pitkäjänteisesti pidettyä meidän talous vakaana ja sitä kautta tulevien sukupolvien elämä hyvänä, vähintään yhtä hyvänä kuin meidän. On meidän vastuumme, ettei me ajatella vain ja ainoastaan tätä hetkeä, vaan pidemmällä aikajänteellä. Nyt minulla jo punaisena vilkkuu tuo aika, ja oletan, että se tarkoittaa lopettamista. Ihan lopuksi sanon vielä Harakalle, että ansiot maaraportista edellisen hallituksen ansiota, tämän myönnän, ehdottomasti. Edellinen hallitus teki hyvää työtä. Sanon vielä sen verran, että kun viisi vuotta ollaan oltu ykkössijalla, niin ainakin sitä edellinenkin on tehnyt myös hyvää työtä. — Kiitos.

Kiitos paljon, arvoisa puhemies! Suomi on päättäväisesti sitoutunut YK:n Agenda 2030:een ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanoon sekä kansallisesti että osana kansainvälistä yhteistyötämme. Kaikkien maiden ja toimijoiden vahvaa sitoutumista ja sen mukaista toimintaa tarvitsemme nyt enemmän kuin koskaan, sillä maailmanlaajuisesti tarkastellen olemme pahasti jäljessä SDG-tavoitteiden saavuttamisesta. Suomella on tässä työssä paljon annettavaa ja myös vastuuta, sillä meidät on arvioitu jo viidettä vuotta peräkkäin Agenda 2030 -toimeenpanossa pisimmällä olevaksi maaksi YK:n jäsenmaat kattavassa kansainvälisessä vertailussa. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen keskeiset käytännön toimet kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanemiseksi on koottu nyt palautekeskustelussa olevaan valtioneuvoston Agenda 2030 -selontekoon. Selonteko annettiin eduskunnalle vuoden 2024 marraskuussa, ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä hallitus on päättänyt jo lisätoimista kestävyyden vahvistamiseksi. Tämä on ollut tarpeen erityisesti talouden kestävyyden osalta. Suomen sitoutumista kestävyystyöhön kuvataan myös pääministeri Orpon johdolla YK:lle heinäkuussa esitellyssä Suomen kolmannessa Agenda 2030 -maaraportissa. Selonteko ja maaraportti muodostavat kokonaisuuden, jossa molemmilla on omat tehtävänsä. Selonteko toimii ikään kuin hallituksen kautensa alussa laatimana Agenda 2030 -työn toimintasuunnitelmana, josta käymme vuoropuhelua täällä eduskunnassa. Maaraportti puolestaan katsoo aina neljästä viiteen vuotta taaksepäin ja arvioi Suomen onnistumisia, oppeja sekä haasteita. Sen valmisteluun on tapana kutsua mukaan paljon laajempi joukko sidosryhmiä, jotka tekevät omat itsenäiset arvionsa valtionhallinnon arviointien rinnalla. Näin saamme laajasti eväitä entistä vaikuttavamman kestävyystyön kehittämiseen ylivaalikautisesti. Kansalaisyhteiskunnan, kuntien, tiedeyhteisön ja yritysten lisäksi erityisesti nuoret ovat erittäin vahvasti mukana Suomen Agenda 2030 -toimeenpanossa ja maaraporttien laadinnassa. Olin itsekin mukana heinäkuussa tuossa YK:n kokouksessa, missä tätä maaraporttia esiteltiin, ja oli erittäin hieno nähdä, kun siellä oli Suomen esittelijöinä Petteri Orpon rinnalla yritysjohtaja ja tämän lisäksi vielä myös suomalainen nuorisodelegaatti. Nostin täältä muutamia asioita, oikeastaan jokaisesta ryhmäpuheesta yhden lauseen. Yritin etsiä jotain semmoisia positiivisia asioita. Toisista puheista se oli helpompi löytää ja toisista vähän vaikeampi, mutta itse keskityn nytten näihin. Kontula nosti tämän vesiteeman, ja se oli hyvä valinta. Tämä oli minun mielestäni tosi mielenkiintoinen tulevaisuusvaliokunnalta, missä itsekin itse asiassa istuin vielä ennen ministeripestiä. Tässä voisi olla minun mielestäni semmoinen hyvä malli ehkä muillekin valiokunnille katsoa jonkun tietyn teeman läpi isompaa kokonaisuutta, jolloin pystyy pureutumaan vähän eri tavalla asioihin. Wallinheimo nosti esiin, että meidän on nähtävä teknologia, tuotekehitys ja innovaatio ajureina tässä työssä ja tätä kautta me ehkä voidaan olla myös kokoamme suurempi peluri maailmalla. Huru nosti maatalouden omavaraisuuden, se on tärkeää, ja myös vientiin on hyvät mahdollisuudet. Tässä on minun mielestäni hyvä muistaa se, niin kuin tässä äskeisessä puheenvuorossa sanottiin, että suomalainen maatalous on puhtaampaa kuin muualla maailmassa. Eli tässä voidaan nimenomaan vaikuttaa siihen, minkälainen se meidän jälki on siellä muualla maailmassa. Hamari sanoi, että Suomen tulee olla aktiivinen ilmastotoimissa. Tämä on semmoinen asia, missä itsekin tietenkin kehotan Suomea ja hallitusta siihen, että Suomi on edelleen aktiivinen. Meillä on erittäin hyvä imago tällä hetkellä maailmalla monessakin osassa, mutta tässä voitaisiin myös olla vahvoja. Kalmarilta nousi tämmöinen kuin että talouden, ihmisten ja luonnon tulee olla tasapainossa. Tämä on tietenkin oikeastaan kaiken peruslähtökohta, kun me mietitään tätä. Mutta helposti jotenkin keskitytään vain yhteen eikä osata ajatella sitä kokonaisuutta, ja minusta tässä oli paljon hyvää viisautta. Elon puheenvuorosta jäi mieleen varsinkin tämä, että krääsäkauppa on laitettava kuriin, keinoina varsinkin mainonta ja verotus. Tämä on minun mielestäni erittäin ajankohtainen ja hyvä asia, ja toivon, että saadaan tätä eteenpäin myös täällä eduskunnassa. Kivelältä nousi tämmöinen lause kuin ”Suomen tulee olla aktiivinen vastavoima” — nyt en ole ihan varma, muistanko sanatarkasti — ”yhteisten päätösten murentamiselle”, mitä on tapahtumassa tällä hetkellä maailmassa, sitä, että niitä YK:nkin yhteisiä päätöksiä vastaan käydään. Tämä oli minun mielestäni tärkeä asia. Tässä on meillä myös iso mahdollisuus ja edelleen tämän takia, minkälainen meidän imago ehkä tällä hetkellä on. Ollikainen nosti esiin paljon hyviä asioita, mutta sieltä nousi edelleen tämä, että vesi liittyy lähes kaikkiin globaaleihin kestävyyden haasteisiin. Tämä on minusta semmoinen asia, että Suomessa on välillä vähän vaikea ymmärtää tätä, koska meillä se ei ole ehkä niin kriittinen asia. Mutta tämä oli hyvä nosto. Räsäsen puheesta: asukkaita on kuultava ilmastopolitiikassa. Tässä minä ajattelen niin, että oikeastaan kun kaikkia osapuolia me pystytään kuuntelemaan laajasti, niin me saadaan myös parempia päätöksiä eikä ketään ylitetä näissä kuulemisissa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen hyvistä kysymyksistä. Edustaja Ollikainen nosti tämän drop out -ilmiön siinä 12—14-vuotiaiden kohdalla, ja tämä on minun mielestäni yksi suurimmista haasteista meidän liikkumattomuuden asialla. Haluan nostaa Espoon mallin, missä on muun muassa tämmöinen tapa, että jos seura järjestää yläkouluikäisille nuorille tämmöistä niin sanottua höntsäharrastusta, eli matalan kynnyksen harrastusta, niin heillä on mahdollisuus saada isompaa seuratukea, ja tällä tavalla kannustetaan seuroja. Harrastamisen Suomen mallin ja seurojen integroiminen paremmin yhteen toisi myös apua todennäköisesti siihen, että me saataisiin semmoista väliä siinä paikattua. Sitten Olympiakomitea ja lajiliitot ovat käynnistäneet tämmöisen Lasten urheilun uusi suunta -prosessin, missä nimenomaan tutkitaan kilpailujärjestelmiä, kustannuksia ja monilajisuuden mahdollistamista, mikä olisi iso asia, ettei liian nuorena jäädä junnaamaan vain yhteen lajiin. Edustaja Wallinheimo puhui tästä riittävästi liikkuvien määrästä, mikä on aika pieni, ja totta kai tavoitellaan sen suurentumista. Ehkä haluaisin nostaa ihan lyhyesti muutaman positiivisen asian. Koululaisten Move-mittauksissa esimerkiksi vuodesta 22 vuoteen 24 oikeastaan kaikessa nähdään pientä kehitystä, ja tämä on positiivinen asia. Samoin varusmiespalvelukseen astuneiden Cooperin testin tuloksissa on pientä nousua parempaan suuntaan. Näissä molemmissa me ollaan menty väärään suuntaan niin kauan kuin muistetaan, mutta nyt on toivottavasti saavutettu se pohja ja päästään sieltä pikkuhiljaa ponnistamaan ylöspäin. Edustaja Väyrynen kysyi pohjoismaisesta yhteistyöstä tapahtumien osalta, ja tämä on minun mielestäni erittäin hyvä ja mielenkiintoinen asia, mitä kannattaa selvittää enemmän. Muun muassa koripallon Euroopan mestaruuskilpailuthan järjestettiin neljässä eri maassa, myös tulevat Euroopan mestaruuskilpailut seuraavalla kerralla järjestetään neljässä eri maassa, ja tässä ehdottomasti pohjoismainen yhteistyö voisi olla valttia. Siinä tulisi myös huomioitua esimerkiksi ekologisuus, ei tarvitsisi matkustaa niin pitkiä matkoja kuin ehkä Euroopan toiselta puolelta toiselle puolelle, ja sitten tietenkin yhteishakemukset voisivat tuoda jonkunlaisia, esimerkiksi taloudellisia hyötyjä tähän asiaan. Väyrynen nosti myös raskaan byrokratian tämän harrastamisen Suomen mallin kohdalla. Täytyy sanoa, että tästä en ole itse kuullut palautetta, eli pitää vähän kysellä, onko tämmöistä haastetta. Sitten Ovaska nosti vielä kerran tuon liikuntapaikkarakentamisen ja kysyi, jääkö pienille kunnille vain murusia liikuntapaikkarakentamisesta. Minä oikeastaan sanoisin, että tällä hetkellä itse asiassa pienet kunnat ja pienet hankkeet ovat ehkä jopa etulyöntiasemassa. Tällä hetkellä rakennustilanne on niin vaikea, että ehkä ne isot hankkeet eivät lähde tällä hetkellä liikkeelle, joten niihin ei voi myöntää rahaa, ja ehkä me myönnetään enemmän nimenomaan näihin pieniin hankkeisiin. Mutta on hyvä ymmärtää, että pitää myös hakea, että voi saada. Eli tämä on ehkä myös viesti pieniin kuntiin, että jos siellä mitä tahansa rakennushankkeita liikuntaan on lähdössä, hakekaa rohkeasti, niin pyritään auttamaan. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että olipa mukavaa olla grillattavana — ei sen takia, että olisi kiva, että tulee kritiikkiä, vaan sen takia, että kaikki oli asiallista ja kohteliasta. Siitä iso kiitos. Ehkä eniten kysyttiin tästä liikuntapaikkarakentamisesta. Siposella oli huoli näistä perusliikuntapaikoista, uimahalleista, jäähalleista. Asell: Korjausvelka oli iso, yli miljardin. Tämä on erittäin huolestuttavaa. Sitten Furuholm ylipäänsä tässä näin. Tarkistin tuosta noin, että itse asiassa tänä vuonna kymmenen miljoonaa euroa meni yli 1,2 miljoonan euron hankkeisiin eli niihin, mitkä tulevat ministeriön kautta päätettäviksi. Näissä on tietenkin paljon nimenomaan näitä uimahalleja, jäähalleja, vähän isompia hankkeita, mutta ainoastaan yksi näistä hankkeista oli tämmöinen valtakunnallisesti merkittävä — kun puhuttiin tämmöisistä superareenoista — ainoastaan yksi näistä. Kaksi miljoonaa euroa meni tämmöiseen, ja se oli Olympiastadionin perusparannus, mikä on ollut vuosikaudet ja tulee olemaan vielä ensi ja sitä seuraavan vuoden. Eli tämmöisiin isoihin halleihin ei tällä hetkellä mene juurikaan näitä. Seitsemän miljoonaa euroa sitten on näitä avien jakamia pienempiä hankkeita, mitkä jäävät sen 1,2 miljoonan euron alle, mitkä ovat sitten esimerkiksi tämmöisiä ulkokuntosaleja tai oikeasti peruspaikkoja. Pääasiassa tämä koko liikuntapaikkarakentamisen raha menee nimenomaan semmoisiin, mitkä ovat kaikille kuntalaisille käytössä olevia paikkoja. Totta kai tämä liikuntapaikkarakentaminen on tällä hallituskaudella tippunut tosi paljon, ja se on todella ikävää. Siinä me joudutaan ehkä vielä tulevaisuudessa ongelmiin. Tämä korjausvelka, mistä edustaja Asell puhui, on todella iso huolenaihe. Ehkä meidän pitäisi jopa tulevaisuudessa kohdistaa enemmän tähän korjausvelkaan, niin ettei mennä siihen pisteeseen, että meillä on halleja, mitkä olisi voitu kunnostaa jokunen vuosi sitten, mutta me päästetään ne niin huonoon kuntoon, että sitten joudutaan rakentamaan ihan kokonaan uusi. Heinonen nosti urheilijaeläkkeet esille, ja on hieno asia, että vihdoin saadaan oikeasti eläkkeet maksettua kaikille heille, ketkä sen ansaitsevat. Sitten täällä oli tämä Satosen nimenomaan isojen tapahtumien taloudellinen valtiontakaus. Jo tällä hetkellähän siis valtio nimenomaan takaa näitä sillä systeemillä, että valtio ei osallistu hankkeisiin, mitkä tekevät positiivista tulosta, ja takaa tavallaan sitä mahdollista tappiota. Mutta kyllä sinä olet ihan perillä siinä. Tämän takia itse asiassa me suunnitellaan tämmöistä uutta, suurtapahtumille tarkoitettu rahoitusmallia, mikä nimenomaan toisi sitä joustoa ja nopeutta. Nythän meillä on ongelmana myös se, että meidän suurtapahtumien rahoitus on todella pientä. Meillä on kahden miljoonan euron rahoitus vuosittain tähän näin, ja sillä ei oikein pysty kilpailemaan näistä oikeasti isoista tapahtumista tuolla maailmalla. Vielä ihan lyhyesti: Bergqvist nosti tämän kokonaiskoulupäivän, mikä on minun mielestäni erittäin hyvä idea ja ehdotus, ja tämä on kyllä kannatettava. Toivon, että esimerkiksi joku kunta voisi ottaa tästä pilottihankkeen ja kokeilla, miten se voisi toimia siellä. Valtakunnalliseksi se on yhtäkkiä ehkä vaikea tehdä.

Arvoisa puhemies! Liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla tehdään työtä päivittäin nuorten tulevaisuususkoa vahvistaen ja suomalaisia liikuttaen. Näinä aikoina on ilo esitellä talousarvioesitys, joka sisältää myös merkittäviä panostuksia. Vuonna 2026 opintotukeen ehdotetaan käytettäväksi 1,29 miljardia euroa, mikä on noin 199 miljoonaa enemmän kuin kuluvana vuonna. Määrärahasta noin 906 miljoonaa euroa aiheutuisi opintoraha- ja asumislisämenoista. Summassa on huomioitu muiden kuin lasta huoltavien opiskelijoiden siirto yleisestä asumistuesta asumislisän piiriin. Lainamäärien kasvun vuoksi opintolainojen valtiontakauksesta aiheutuviin menoihin ehdotetaan noin 250 miljoonaa euroa. Opiskelijan asumislisään siirtymisessä tavoitteena on ollut uudistaa aiemmin käytössä ollut asumislisä yhteisasumista suosivaksi ja taloudellisesti houkuttelevaksi. Korkeakouluopiskelijoiden ateriatukeen hallitus varaa 40 miljoonaa euroa, ja ateriatuki nousee 25 senttiä ollen 2,8 euroa. Tällä panostuksella helpotamme opiskelijoiden arkea ja satsaamme laadukkaisiin, kotimaisiin opiskelija-aterioihin. Koulumatkatukimenoihin ehdotetaan noin 94 miljoonan euron määrärahaa. Arvoisa puhemies! Liikuntatoimen määrärahoihin ehdotetaan noin 158 miljoonaa euroa, joka on noin 3 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Liikunnasta ja urheilusta vastaavana ministerinä pidän hienona, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta valtio panostaa merkittävästi liikuntaan ja urheiluun ja liikuntabudjetti jopa hieman kasvaa. Liikunnan ja urheilun suurtapahtumien rahoitusta ehdotetaan vahvistettavaksi 850 000 eurolla vuonna 2026. Suurtapahtumien kokonaisrahoitus kasvaa siis 2 miljoonasta eurosta 2,85 miljoonaan euroon. Tarkoituksena on kehittää rahoitusmallia tukeaksemme urheilutapahtumien järjestämistä ja houkutellaksemme urheilun suurtapahtumia Suomeen. Ylimääräisten urheilijaeläkkeiden määrärahaan ehdotetaan merkittävää 100 000 euron tasokorotusta. Pysyvän tasokorotuksen tarkoituksena on mahdollistaa urheilijaeläkkeet kaikille kriteerit täyttäville. Lisäksi valtakunnallisten liikunnan koulutuskeskusten rahoitus kasvaa valtionosuuden kustannuspohjan ja indeksintarkistuksen myötä yhteensä yli 5 miljoonaa euroa. Liikunnallisen aktiivisuuden lisäämiseen on varattu hallituskaudeksi vuosittain 20 miljoonaa euroa. Määrärahalla toteutetaan liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollista Suomi liikkeelle ‑ohjelmaa. Liikuntatoimen osuus valtiontalouden sopeutuksista vuonna 2026 on kevään päätösten mukaisesti 2,92 miljoonaa euroa kohdentuen pääosin liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksiin. Sopeutuksista 520 000 euroa johtuu kevään kehysriihessä päätetystä uudesta toimintamenosäästöstä, josta opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on 3,9 miljoonaa euroa. Säästöjen kohdennuksia tarkennetaan vielä täydentävässä talousarviossa siten, että säästöt eivät kohdennu liikunta- ja urheilujärjestöjen yleisavustettuun toimintaan. Arvoisa puhemies! Nuorisotyön määrärahoihin ehdotetaan 70,5 miljoonaa euroa, joka on noin miljoona euroa vähemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa. Muutos johtuu pääosin vuoden 2025 kertaluonteisista menoista. Nuorten hyvinvointia tuetaan hallitusohjelman mukaisesti, ja hallitus on laatinut laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Työ nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi on kokonaisvaltaista ulottuen useimpien ministereiden toimialoille. Nuorisotyön osuus kevään kehysriihessä päätetystä uudesta toimintamenojen säästöstä ensi vuonna on 260 000 euroa kohdentuen valtionavustuksiin. Säästöjä ei kohdenneta järjestöjen yleisavustuksiin. Lasten ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen määrärahaan ehdotetaan ensi vuoden talousarviossa pysyvää 5 miljoonan euron korotusta, jolloin määrärahatasoksi vakiintuisi 19,4 miljoonaa euroa. Harrastamisen Suomen mallin rahoitus jaetaan valtionavustuksina kunnille, jotka vastaavat toteutuksesta paikallisten lasten ja nuorten toiveiden mukaan. Harrastamisen Suomen mallin vaikuttavuudesta on saatu lupaavia tutkimustuloksia. Nyt vahvistamme tätä menestystarinaa entisestään.

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. — Valitettavasti nuorten tulevaisuususko on viimeisten barometrien mukaan mennyt väärään suuntaan, ja tämä on pakko ottaa todella tärkeästi ja isosti huomioon. Meillähän ovat nuorten mielenterveyden haasteet ja ongelmat olleet jo pidempään esillä, ja tietenkin yksi hieno asia, mitä tämä hallitus on pystynyt tekemään, on terapiatakuu. Terapiatakuu ei tietenkään ratkaise kaikkea. Se on meidän pakko ymmärtää, mutta silti se on iso asia. Yksi asia, mitä itse ajattelen, että mitä nuoret katsovat koko ajan, on, että ne ottavat mallia niistä, keitä näkyy mediassa, ja tähän minä haluaisin sanoa, että meillä on myös aika iso vastuu itsellämme siitä, miten me käyttäydymme, miten me puhumme täällä näin, miten me näemme tulevaisuuden. En väitä, etteikö oppositio saa kertoa niitä ongelmia ja haasteita, se ei ole minun ajatukseni, mutta se, miten me puhumme ja kohtelemme toisia, niin minä sanon, että on aika tärkeä asia, että nuoret näkevät, että ne poliitikot siellä tekevät oikeasti arvokasta työtä. Itse pyrin kohtaamaan mahdollisimman paljon nuoria oman ministerikauden aikana, ja minun tarkoitukseni on nimenomaan luoda heille uskoa ja tulevaisuudenuskoa siihen, että päättäjät ovat kiinnostuneita heidän asioistaan ja että heidät otetaan tosissaan.

Arvoisa puhemies! Eilen ja tänään tässä salissa on keskusteltu valtiontalouden tilasta. Hallitus on tehnyt määrätietoisia kasvutoimia, ja talouskasvuhan syntyy ensi kädessä yrityksissä. Pienyrittäjän asema on Suomelle avainkysymys, sillä jokainen suurikin yritys on joskus palkannut ensimmäisen työntekijänsä. On aivan olennaista, että yrittäjyyden edellytykset ovat reilut ja yrittäjyyteen kannustetaan. Itsekin yrittäjänä tahdon kiittää ministeri Grahn-Laasosta selvityksen käynnistämisestä, jolla halutaan selkiyttää yrittäjien eläkejärjestelmää ja muun muassa työtulon määrittämistä. Arvoisa puhemies! Selvityshenkilön toimikausi on nyt puolivälissä. Kysyn ministeri Grahn-Laasoselta: miltä selvitystyö toistaiseksi näyttää, ja ollaanhan YEL-järjestelmää kehittämässä oikeudenmukaisempaan suuntaan?

Arvoisa puhemies! Velan taittaminen ei ole vain talouskysymys, vaan kyse on myös sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Meidän on huolehdittava siitä, että lapsilla ja nuorilla on tulevaisuudessa vahva hyvinvointiyhteiskunta, ei vain kaunista muistoa siitä. Kristillisdemokraateille on tärkeää, että sopeutukset tehdään mahdollisimman inhimillisesti: perheitä tukien, pienituloisista ja ikäihmisistä huolehtien ja panostaen koulutukseen sekä siihen, että työnteko on aina kannattavaa. Vaikeista olosuhteista huolimatta Orpon hallitus tuo Suomeen suunnanmuutoksen: viime hallituskauden velkalaiva on kääntymässä. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Mitä ihmettä?]

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluista lähtien tällä hallituksella on ollut selkeä tavoite ja päämäärä: kääntää valtion velkasuhde laskuun ja palauttaa Suomen talous kestävälle kasvu-uralle. [Suna Kymäläinen: Mites kävikään?] Vuosia jatkuneen velkaantumisen kiihtyminen uhkasi hyvinvointimme perustaa ja seuraavien sukupolvien, eli tämän päivän lasten ja nuorten, tulevaisuutta. [Antti Kurvinen: Uhka vain pahenee!] Hallitus on päämäärätietoisesti työskennellyt heti hallitustaipaleen alkumetreiltä talouden tasapainottamiseksi. Olemme tehneet säästötoimenpiteitä, jotka ovat olleet samalla erittäin vaikeita päätöksiä. Nämä yhdeksän miljardin sopeutukset ovat kuitenkin olleet keskeinen syy sille, että Suomi on säilyttänyt luottoluokituksensa, mikä on tärkeä perusta tulevaisuuden vakaudelle. Jatkossa tarvitsemme ennen kaikkea merkittäviä kasvun vauhdittajia ja toimia suomalaisen työn tukemiseksi, sillä taloudellinen kasvu syntyy ennen kaikkea yrityksissä. Tämä välikysymys viestii onneksi siitä, että myös oppositio jakaa tavoitteen velkaantumisen taittamisesta ja talouden korjaamisesta. Meillä taitaa siis olla sama suunta, kuten eräässä vaalisloganissakin aikanaan todettiin. Arvoisa puhemies! Hallitus teki merkittäviä kasvua tukevia päätöksiä kevään puoliväliriihessä. Niillä parannetaan niin suomalaisten ostovoimaa kuin yritysten toimintakykyä ja luodaan myös ilmapiiriä, jossa uskalletaan investoida ja tehdä ostopäätöksiä. Yhteisöveron ja ansiotuloveron kevennykset, eläketulon lisäveron alennus sekä ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron lasku tukevat kotitalouksia ja talouden elpymistä. Kasvupakettiin kuuluu myös merkittäviä panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Meille kristillisdemokraateille on ollut tärkeää huolehtia toimien oikeudenmukaisuudesta. Kristillisdemokraateille ihminen ei ole kasvun ratas, vaan kasvulla tulee saada aikaan parempaa arkea ihmisille. Hyvinvointi ja tulevaisuus luodaan perheissä, ja perheiden arkea on tuettava: kotihoidon tuki on säilytetty, lapsilisiä ja omaishoidon palkkiota on korotettu ja lapsivähennys on sekä palautettu että kaksinkertaistettu. Perusopetukseen ja oppimisen tukeen on lisätty resursseja. Lasten ja nuorten terapiatakuu on juuri astunut voimaan. Nämä ovat myös investointeja tulevaisuuteen ja tulevat maksamaan itsensä takaisin. [Suna Kymäläinen: Mites se ammatillinen koulutus?] Arvoisa puhemies! Velkaantumisen hillitseminen ei ole nopeaa. On tehtävä kestäviä ratkaisuja, jotka pitkällä tähtäimellä tuottavat myös pysyviä tuloksia. Viime aikoina olemme jo nähneet merkkejä Suomen talouden vahvistumisesta, kuten bruttokansantuotteen positiivinen kehitys tälle vuodelle sekä teollisuuden tilausten kasvu. Maltillista talouskasvua on ennustettu. Hallitus on tehnyt myös lukuisia rakenteellisia työllisyystoimia: paikallista sopimista edistetään, sosiaaliturvaa uudistetaan kannustavammaksi ja kannustinloukkuja puretaan. Vaikutukset eivät näy yhdessä yössä, mutta ne ovat välttämättömiä kestävämpien työmarkkinoiden rakentamiseksi. Työllisyydenkin osalta on odotettavissa parempaa. Olemme kohdanneet globaaleja mullistuksia, joiden vaikutuksia emme ole voineet valita. Esimerkiksi tullit osana Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa vaikuttavat merkittävästi myös suomalaisten yritysten kasvunäkymiin. Vastaavasti muuttuneen turvallisuustilanteen myötä olemme tehneet puolustukseen merkittäviä lisäyksiä, joiden tarvetta tuskin kukaan tässä salissa kyseenalaistaa. Arvoisa puhemies! Haluamme, että tämän päivän nuorilla on vahva luottamus tulevaisuuteen. Jos emme korjaa julkisen talouden kestävyyttä, siirrämme ongelmat suoraan nuorten ja tulevien sukupolvien kannettavaksi. Taittamalla valtion velkaantumista turvaamme tulevillekin sukupolville hyvinvointiyhteiskunnan, jota meitä aiemmat polvet ovat meille rakentaneet. [Suna Kymäläinen: Harmi, että se jää vaan tekemättä!] Hallitus on sitoutunut tekemään työtä, joka kantaa kauas tulevaisuuteen. Työ ei ole ollut helppoa, mutta askel kerrallaan uudistamme perustaa elinvoimaiselle Suomelle.

Arvoisa puhemies! Liikkumattomuus on erittäin monisyinen asia, ja ei varmaan ole olemassakaan yhtä asiaa, millä voisimme tätä asiaa korjata. Haluan nostaa esiin myös yksinäisyyden lisääntymisen, mikä monesti voi myös lisätä liikkumattomuutta, koska ei ole sitä kaveria, kenen kanssa lähteä liikkeelle. Eduskunnassa monesti puhutaan ongelmista, mutta ehkä haluaisin itse nostaa esille myös sen toiminnan. Mitä jos me kansanedustajat voisimme toimia esimerkillisesti, nostaa sitä omaa liikkumista, jos semmoista on, toki, myös siellä sosiaalisessa mediassa esille ja näyttää, että mekin pyrimme liikkumaan enemmän ja tekemään sitä arkiliikuntaa? Voisimme olla esimerkillisiä myös siinä puheessa toinen toisiamme kohtaan. Äsken kun tässä kuuntelin kyselytuntia, niin ehkä se esimerkillisyys ei ole meidän paras valttimme, mutta jos kunnioittaisimme toinen toistamme hieman enemmän siellä kyselytunnilla ja lähtisimme sen jälkeen yhdessä liikkumaan, ja vielä kerrottaisiin siitä muille, niin ehkä tässä voisi olla esimerkillisyyttä.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille selonteon ohjaamisesta. Selonteossa nousee esiin pk-yritysten alhainen osuus Suomen viennistä. Vain kymmenen prosenttia kaikista Suomen yrityksistä edes osallistuu vientiin, ja tätä todellisuutta hallitus luonnollisesti pyrkii monin keinoin muuttamaan. Yksi keino on edistää vientiä sekä yritysten kasvua. Yhä useammalla pk-yrityksellä tulee olla mahdollisuus ja tarvittava tuki viedä tuotteitaan ja palvelujaan ulkomaille. Samalla edistämme myös suomalaista työllisyyttä ja luomme Suomeen toivottua kasvua. Mutta ehkä semmoinen kysymys: onko tähän joitain uusia ajatuksia, millä saisimme yhä useamman yrityksen innostumaan viennistä?

Arvoisa puhemies! Taloudessa on viime aikoina ollut valitettavan vähän myönteisiä merkkejä. Maailmankauppa on jatkuvassa muutoksessa, ja geopoliittinen tilanne on kehittynyt suuntaan, jota emme vielä muutama vuosi sitten olisi osanneet kuvitella. Yhdysvaltojen tullipolitiikka edellyttää nyt EU:lta ketterää ja yhtenäistä toimintaa. Myöskään kauppapolitiikassa päätöksiä ei saa tehdä Euroopan päiden yli, vaan Euroopan on toimittava itse vahvasti ja yhtenäisesti. Suomen talous on vahvasti riippuvainen viennistä, ja teollisuuden haasteet näkyvät koko kansantaloudessa. Bruttokansantuotteen kasvu on jäänyt kansainvälisesti jälkeen, ja yritysrakenteemme on keskittynyt kovin harvoihin suuriin toimijoihin. Vuonna 2019 sadan suurimman viejän osuus oli lähes 60 prosenttia koko viennistämme, mikä on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Pk-yritysten rooli viennissä ja globaaleissa arvoketjuissa on meillä vähäinen. Vain alle 10 prosenttia suomalaisista yrityksistä vie tuotteitaan ulkomaille. Suuri osa arvonlisästä syntyy muutamilla hitaasti kasvavilla aloilla, ja ulkomaiset sijoitukset Suomeen ovat jääneet vähäisiksi. Tarvitsemme päätöksiä, jotka vauhdittavat kasvua ja luovat edellytyksiä velkasuhteen taittamiseksi. On kyettävä vauhdittamaan vientivetoista kasvua, jotta voimme tasapainottaa julkista taloutta. Teollisuuspoliittinen selonteko tarjoaa hyvän katsauksen keskeisistä tavoitteista ja toimista, joilla pyritään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Se tuo esiin myös hallituksen jo käynnistämät toimet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Keskeistä on etenkin investointien edellytysten parantaminen, yksityisen rahoituksen tehostaminen sekä panostusten lisääminen tutkimukseen ja innovaatioihin. Myös puhtaan siirtymän sekä bio‑ ja kiertotalouden alueilla meillä on merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Yksi suurimmista haasteista on osaavan työvoiman saatavuus, mikä nousee esiin myös selonteossa. Työmarkkinoiden kysynnän ja tarjonnan välillä on yhä suuri kuilu. Työvoiman saatavuus on pitkälle tulevaisuuteen merkittävin tekijä yritysten kasvulle ja Suomeen tehtäville investoinneille. Työuria on pidennettävä alusta, lopusta ja keskeltä. On huolehdittava työhyvinvoinnista ja jaksamisesta. Tarvitsemme lisää joustavuutta työmarkkinoille ja kannustinloukkujen purkamista. Näiden eteen hallitus tekee parhaillaan töitä. Jotta voimme reagoida oikein jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa, tarvitsemme selkeän ja ajantasaisen kokonaiskuvan. On tärkeää vauhdittaa perinteisten alojen uudistumista ja samalla luoda otollisemmat kasvuolosuhteet uusille toimialoille. Suomi tarvitsee uusia yrityksiä — myös suuret yritykset ovat joskus olleet pieniä. Hallitus helpottaa näiden ensimmäisten kasvun askelten ottamista muun muassa purkamalla työllistämisen esteitä. Kuten selonteossa todetaan, teollisuuspoliittisissa toimissa on tärkeää tunnistaa alueelliset vahvuudet ja osata hyödyntää niitä. Useat teollisuudenalat ovat paikkasidonnaisia esimerkiksi logistiikan, raaka-aineiden tai työvoiman saatavuuden vuoksi. Kuntien ja alueiden elinvoiman ytimessä ovat työllisyyden ja yrittäjyyden edellytykset. Erityisesti pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri kasvupotentiaali. Yrityksille suunnattujen palvelujen — kuten lupien, kaavoituksen, infrastruktuurin, työllisyyspalvelujen ja koulutustarjonnan — on oltava alueiden tarpeiden mukaisia. Myös yhteistyö eri toimijoiden kesken on tärkeää. Hyvistä liikenneyhteyksistä on huolehdittava, jotta kasvumahdollisuudet voidaan hyödyntää täysimääräisesti. Arvoisa puhemies! Suomen historiasta löytyy hienoja kasvutarinoita, Nokia ehkä kirkkaimpana esimerkkinä. Menneestä on kuitenkin otettava myös opiksi. Liiallinen riippuvuus yksittäisistä aloista tai toimijoista on riskialtista. Meidän on jatkuvasti uudistuttava ja sopeuduttava muuttuviin olosuhteisiin. Oikeilla valinnoilla ja investoinneilla tulevaisuuden kasvuun voimme varmistaa, että Suomi säilyy kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena maana myös tulevaisuudessa.