Susanne Päivärinta

Kiitos, arvoisa puhemies! Kun joutuu laskemaan jokaisen euron, jokaisen sentin ja miettimään, mistä voisi vielä säästää lisää, huoli ja ahdistus muuttuvat pysyviksi. Se on turvattomuutta, se on pelkoa tulevasta. Se on arkea, jossa pienikin muutos voi kaataa koko talouden. Me kokoomuksessa otamme vakavasti köyhyyden. Me tunnemme myötätuntoa. Minä tunnen myötätuntoa. Tunnen monta vähävaraista, ja olen myös itse pyrkinyt heitä auttamaan. Mutta suuri ero vasemmisto-oppositioon syntyy siinä, että me kokoomuksessa emme usko, että köyhyys vähenee sillä, että yhä useampi ihminen jää pitkiksi ajoiksi tai jopa pysyvästi etuuksien varaan. Ei köyhyys vähene velalla. Köyhyys vähenee vain sillä, että yhä useammalla on mahdollisuus elättää itsensä ja perheensä työllä. Siksi me vahvistamme työn kannustimia. Työ on tehokkain keino ehkäistä köyhyyttä ja syrjäytymistä, vai mitä, edustaja Pekonen? Oletteko eri mieltä tästä? Arvoisa puhemies! Jotta pystymme huolehtimaan tulevaisuudessakin kaikista heikoimmista, julkinen talous on saatava kestävälle pohjalle. Tukien tulee kohdistua ennen kaikkea niille, jotka niitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat. Ja juuri siksi me olemme suojanneet lapsia ja lapsiperheitä. Olemme muun muassa nostaneet opintotuen huoltajakorotusta. Ja kun edustaja Pekonen sanoi, että emme ole, niin emmekö ole nostaneet opintotuen huoltajakorotusta? [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Olemme nostaneet. Olemme ottaneet käyttöön lapsikohtaisen työtulovähennyksen. Vaikka te kuinka väitätte muuta, te väitätte silloin valheellisesti väärin. Elatusten uudistuksella parannetaan erityisesti yksinhuoltajavanhempien asemaa. Toimeentulotuen uudistuksessa toimeentulotukea saavien perheiden lasten perusosia korotetaan, niitä ei leikata. Hallitusohjelmassa turvataan jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan ja maksuttomaan harrastukseen. Kelpaako tämä teille, edustaja Pekonen? [Aino-Kaisa Pekosen välihuuto] Arvoisa puhemies! Tämä välikysymys ei ole ratkaisu köyhyyteen. Se tarjoaa kyllä syytöksiä mutta ei ainoatakaan kestävää ratkaisua, keinoa köyhyyden ratkaisemiseksi. Vasemmistoliiton vaihtoehto: Katsotaanpa sitä nyt vähän tarkemmin. Se toisi Suomeen 65 000 uutta työtöntä — 65 000 uutta työtöntä —, vihreiden 15 000 lisää. Tämä ei voi olla vaihtoehto. Samaan aikaan vasemmisto kiristäisi veroja vähintään 6,4 miljardilla — siis 6,4 miljardilla. No, jotakin hyvin olennaista vasemmistoliiton vaihtoehdosta kertoo se, että vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan ei ole epäoikeudenmukaista muita kohtaan, että terve ihminen voi elää pysyvästi sosiaalietuuksien varassa. Kuulitteko oikein, vai sanoinko minä väärin? Vääristelenkö nytkin? Siis hän sanoi, vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela: ei ole epäoikeudenmukaista muita kohtaan, että terve ihminen voi elää pysyvästi sosiaalietuuksien varassa. Tämähän on aivan uskomatonta. Tämä on aivan käsittämätöntä, ja tämä kertoo kyllä olennaisen vasemmistoliiton vaihtoehdosta. Ei meillä Suomessa ole varaa tällaiseen. Miten tämä vasemmisto-opposition ”lisää julkisia menoja, lisää veroja” ‑resepti auttaa köyhyyteen? Miten se auttaa työllisyyteen? Ei mitenkään. Voin kertoa teille, että se pahentaa molempia. Jos te välikysymyksen tehneet oppositiopuolueet olisitte kantaneet huolta köyhistä viime hallituksessa, olisitte aloittaneet sopeutukset ja leikanneet edes jostakin, edes yhdestä asiasta, mutta ei, sen sijaan te heititte kehykset roskakoriin. Te ette tehneet kaivattuja rakenteellisia muutoksia. Kas kummaa, nyt korkomenot ovat kasvaneet rajusti. Pian ne ovat kuusi miljardia. Vuonna 2022 ne olivat 0,8 miljardia. Tuo kuusi miljardia on pois juuri niiltä ihmisiltä, joiden tilanteesta te tässä välikysymyksessä nyt niin kovin kannatte huolta, pois köyhiltä, pois vähävaraisilta. Siitäkö te olette ylpeitä — siitäkö te olette ylpeitä? Kaiken tämän päälle te vaaditte vielä veronkiristyksiä suurituloisille, vaikka tosiasia on se, että nyt yli 50 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat lähes kaksi kolmasosaa kaikista tuloveroista. Siis kaksi kolmasosaa, mutta tämä ei teille riitä. Arvoisa puhemies! Ei oikeastaan muuta lisättävää. Kiitos tästä keskustelusta tänään. Toivon, että tekin lähdette huolehtimaan oikeasti köyhistä ja siitä, että ihmisillä on Suomessa töitä.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Minä olen kyllä todella surullinen köyhien, työttömien ja vähävaraisten puolesta, kun he joutuvat kuuntelemaan tällaista keskustelua. Eikö teillä oppositiolla ole mitään muuta tarjottavaa heille kuin vääristellä ministerin puheita? Jokainen voi kyllä käydä tarkistamassa, mitä ministeri sanoi. Tuossa edustaja Lindtman jopa väitti, että ministeri sanoi, että työttömät jäävät tahallaan nukkumaan. Ei sanonut. Tuo on törkeätä. Jos te välikysymyksen tehneet oppositiopuolueet olisitte kantaneet huolta köyhistä viime hallituksessa, olisitte ehkä sopeuttaneet ja leikanneet edes jostakin, tehneet niitä kauan kaivattuja rakenteellisia uudistuksia. Nyt rajusti kasvaneet korkomenot ovat pian jo kuusi miljardia. Ne ovat poissa näiltä ihmisiltä, joiden tilanteesta te olette nyt niin kovin huolissanne. Tämä välikysymys ei ole ratkaisu köyhyyteen. Tämä vasemmiston vaihtoehto, 65 000 uutta työtöntä Suomeen, on vaihtoehto teille. Vasemmiston vaihtoehdosta kertoo jotakin se, että vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan [Puhemies koputtaa] ei ole epäoikeudenmukaista muita kohtaan, että terve ihminen voi elää pysyvästi sosiaalietuuksien varassa. Se on teidän vaihtoehtonne. [Puhemies: Aika!] Miten nämä vasemmisto-opposition vaihtoehdot todella auttavat? Ne eivät auta mitenkään köyhiä ja eivätkä työttömiä. Ne pahentavat molempia.

Kiitos, arvoisa puhemies! Oikeusprosessien kohtuuttoman pitkä kesto, se on vakava perus- ja ihmisoikeusongelma Suomessa — sitä se on edelleen. Samalla riita-asioiden oikeudenkäyntikulut ovat merkittävästi kasvaneet. Nyt hallitus esittääkin uutta pienten riita-asioiden menettelyä, joka on askel oikeaan suuntaan. Jatkossa vuokrariidat enintään 10 000 euroon asti tai ilman rahallista arvoa voitaisiin siis käsitellä käräjäoikeudessa nykyistä kevyemmin, nykyistä nopeammin ja nykyistä edullisemmin. Asianosainen, niin kuin täällä on nyt monesti jo kuultu, voisi sitten ajaa asiaansa ilman juristin apua, ja tuolloin oikeudenkäyntikuluriski on huomattavasti matalampi. Kuten perustuslakivaliokunta ja me lakivaliokunnassakin, itsekin pidän siis erittäin tärkeänä sitä, että pienten riita-asioitten menettelyä laajennetaan jatkossa myös muihin asiaryhmiin. Oikeuden saatavuutta, toden totta, on parannettava laajemmin meillä Suomessa. Mahdollisuus hakea oikeutta kuuluu ihan kaikille, ei vain niille, joilla on varaa pitkiin ja kalliisiin prosesseihin. Arvoisa puhemies! Kuten totesin, oikeudenkäyntikulut ovat todella nousseet rajusti Suomessa. Joissakin tapauksissa kulut voivat olla jopa suuremmat kuin itse riidan arvo — eihän sellaisessa ole mitään järkeä. Ei siis myöskään ole ihme, että varsinkin näitä pienehköjä riita-asioita on saatettu Suomessa tuomioistuimiin kansainvälisestikin verrattuna hyvin vähän. Hallituksen esitys pienten riita-asioiden menettelystä pyrkii siis madaltamaan kynnystä hakea oikeutta — kynnystä hakea oikeutta, jokaisen ihmisen perusoikeus. Asioita voisi siis hoitaa jatkossa myös osittain sähköisesti. Lisäksi oikeudenkäyntikulujen riskiä rajataan. Hävinnyt osapuoli maksaisi pääsääntöisesti enintään 500 euroa tai pääkäsittelyssä 1 000 euroa vastapuolen kuluja. Tämä on merkittävä muutos, ja se voi olla jopa niin merkittävä, että juuri tämä ratkaisee sen, uskaltaako ihminen viedä asiansa tuomioistuimeen, uskaltaako ihminen lähteä hakemaan oikeutta. Arvoisa puhemies! Tämä on todella perusteltua, ja ilman tällaista kulukattoa riski ei pienenisi eikä oikeuden saatavuus silloin todennäköisesti parantuisi. Arvoisa puhemies! Tämä pienten riita-asioiden esitys lähti meiltä lakivaliokunnasta yksimielisenä, ja se on hyvä esitys. Tämä on hyvä esitys, mutta ei tämä vielä riitä, tämä on vasta alkua. Soveltamisala, kuten on todettu, on nyt tässä hyvin kapea. Se koskee vain vuokrariitoja. Samaan aikaan tiedämme hyvin, että on monia muitakin riita-asioita, on muitakin pieniä kiistoja, jotka jätetään viemättä oikeuteen juuri kulujen ja pitkien käsittelyaikojen vuoksi, joten tätä menettelyä todella tulee laajentaa mahdollisimman pian myös muihin asiaryhmiin, sellaisiin, jotka soveltuvat tähän. Toki uudistuksen toimivuutta on seurattava tarkasti. Vaikutuksia oikeuden saatavuuteen, käsittelyaikoihin ja kustannuksiin tulee arvioida, ja totta kai sitten, jos ongelmia ilmenee, tarvittaessa korjataan suuntaa. Koko ajan on totta kai huolehdittava myös siitä, että tuomioistuimilla on riittävät resurssit. Arvoisa puhemies! On tärkeää, että tämä esitys on nyt tuotu, koska tämä esitys tunnistaa todellisen ongelman. Ongelma on se, että oikeutta ei ole tällä hetkellä saatavilla kaikille. Oikeus ei saa olla saatavilla vain niille, joilla on varaa siihen. Pienten riita-asioiden menettely on askel kohti oikeudenmukaisempaa Suomea, kohti oikeudenmukaisempaa järjestelmää, mutta työtä on jatkettava, ja sen me teemme, jotta Suomessa aidosti jokainen voi hakea oikeutta silloin, kun sitä tarvitsee. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Suomen huoltovarmuus alkaa pellolta. Ilman kannattavaa maataloutta meillä ei ole kotimaista ruokaa, eikä ilman kotimaista ruokaa meillä ole omavaraisuutta. Se on aivan selvä. Maaseudun elinvoima, ruuantuotanto ja kokonaisturvallisuushan kulkevat käsi kädessä. Kun maaseudun väestö vähenee ja tilojen kannattavuus heikkenee, heikkenee samalla myös Suomen huoltovarmuus. Siksi on tärkeää, että hallitus on sitoutunut siihen, ettei maataloudesta leikata. Hallitus vahvistaa viljelijöiden asemaa ruokaketjussa päivittämällä elintarvikelainsäädäntöä. Alkutuottajan on todella saatava työstään oikeudenmukainen korvaus — niin kuin olemme täällä kuulleet. Maatalousyrittäminen on todella rankkaa työtä. Sitä se todella Suomessa on. Suomalaisen maatalouden elinvoimasta on todella pidettävä kiinni myös tulevaisuudessa, ja haluaisin muistuttaa jokaista suomalaista siitä, että me voimme omalta osaltamme tukea kotimaisia tuottajia ostamalla sitä lähiruokaa ja myös käymällä maaseudulla ja viettämällä siellä aikaa ja tutustumalla siihen, mikä tilanne maaseudulla on. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Tuossa alussa sanoin, niin kuin moni muukin sanoi, että vahva Eurooppa ja Euroopan unioni on meidän kaikkien etu, mutta rehellisyyden nimissä on kyllä kysyttävä, kuinka vahva on Euroopan unioni, sellainen unioni, joka ei pääse yksimielisyyteen edes siitä, että Venäjän jäädytetyt varat, 210 miljardia, jotka makaavat Euroclearin tilillä Belgiassa, annettaisiin sotakorvauslainana Ukrainalle. Edes tästä ei päästy yksimielisyyteen. Tällä rahalla olisi turvattu Ukrainalle tarvittavat varat pitkäksi ajaksi eteenpäin tässä näännytyssodassa. Olisi myös turvattu se, että emme ole pelkästään Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin varassa, jos hän yhtäkkiä, milloin tahansa, päättää pakottaa Ukrainan suostumaan epäedullisiin rauhansopimuksiin. Ihmettelen sitä todella. Olen itse Välimeren unionin parlamentaarisen yleiskokouksen jäsen, ja kun siellä keskustellaan Ukrainan asioista, niin eihän tämä yllätä. Espanja ja Italia ovat aivan eri mieltä monista asioista, niin kuin monissa muissakin asioissa. Olisin kysynyt ministeri Strandilta: löytyykö tähän vielä jonkinlainen ratkaisu, että voisimme käyttää nämä varat Ukrainan hyväksi? Venäjä on vastuussa sotarikoksista.

Kiitos, arvoisa puhemies! Toden totta, siis Suomen etuhan on vahva EU, sellainen EU, jossa on vahva puolustuskyky, vahva kilpailukyky, ja kun EU menestyy, niin Suomikin menestyy. Totta totisesti maailma on nyt muuttunut: geotalous on keskiössä, taloudesta on tullut turvallisuuspolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikasta on tullut osa talouspolitiikkaa. On ehdottoman tärkeää, että EU:n on kyettävä vastaamaan Yhdysvaltojen ja Kiinan teknologiseen ja teolliseen kilpailuun ja vähennettävä näitä strategisia riippuvuuksia. On hyvä, että Orpon hallitus on alusta asti pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että EU rakentaa kilpailukykyään turvallisuus edellä, ei protektionismilla vaan strategisella resilienssillä. Suomen vahvuudet, puhdas energia, kriittiset mineraalit ja korkea osaaminen, ovat osa ratkaisua EU:n taloudessa. Kun EU rakentaa kestävämpiä toimitusketjuja ja vahvistaa omavaraisuuttaan, Suomella kokonaisturvallisuuden huippuosaajana on mahdollisuus olla osana ratkaisua vahvaa, kilpailukykyistä EU:ta. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Vielä eilen kaikki puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta sitoutuivat velkajarruun. Ja nyt kun minä kuuntelen näitä puheita täällä, herää epäilys, unohtuiko tuo lupaus vuorokaudessa. [Mauri Peltokangas: Ei ne tiennyt edes, mitä siellä lukee!] Viime hallituskaudella ei ollut minkäänlaisia jarruja. Velkaa otettiin surutta, mikä osaltaan on kasvattanut Orpon hallituksen sopeuttamisurakkaa, ja tuo työ kuulkaa jatkuu. VM:n tuoreet alijäämäennusteethan ovat aivan järkyttäviä, ja luvut olisivat vielä karmeampia, jos me emme olisi toimineet. Sen takia onkin aivan käsittämätöntä, että oppositio on koko kolme vuotta vastustanut kaikkia sopeutustoimia, kaikkia rakenteellisia uudistuksia. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Tukia, hyvä oppositio, on helppo vaatia, mutta toivon, että te tiedätte, että meidän julkiset menot ovat EU:n ykkösluokkaa, jo noin 59 prosenttia suhteessa bkt:hen, ja se on selvää, että näin ei voi jatkua. Valtiovarainministeri Purra, kysynkin teiltä: miten hallituksen vastuullinen politiikka ja velkajarru tulevat takaamaan suomalaisille ja myös meidän vanhuksillemme hyvän turvan, tulevaisuuden [Puhemies koputtaa] ja hoivan? [Miapetra Kumpula-Natri: Ei kun ne käytetään vauraille!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Se hetki, jolloin työntekijä irtisanotaan, on hetki, jolloin lattia katoaa jalkojen alta, arkinen rytmi katkeaa. Kun lähettää työpaikkahakemuksia päivä toisensa perään eikä saa vastausta, se on hiljaisuutta, joka syö ihmistä sisältäpäin. Eikä se ole vain taloudellinen isku, se on isku itseluottamukselle, isku ihmisyyteen ja isku uskoon tulevaisuuteen. Työttömyystilanne on todella vakava, sitä ei hallitus kiistä, mutta hallitus ei myöskään hyväksy väitettä, että ratkaisu olisi paluu vanhaan politiikkaan, siihen politiikkaan, joka velkaannutti Suomen ilman kestävää kasvua. [Petri Honkonen: Onneksi nyt ei velkaannuta! — Anne Kalmari: Nyt velkaannutaan enemmän!] Siksi hallitus on tehnyt lukuisia kasvutoimia ja tehnyt tarvittavat sosiaaliturva- ja rakenteelliset uudistukset. Juuri siksi yritysten työllistämiskynnystä on madallettu, paikallista sopimista lisätty, viennin kilpailukykyä vahvistettu ja madallettu kynnystä palkata nuori ensimmäiseen työpaikkaansa nuorten työllistymissetelillä. Eivätkö nämä ole hyviä asioita? Työttömyysturvalla opiskelua helpotetaan. Kelpaako tämä teille? Ja keväällä viedään monia muitakin työllistymistä lisääviä uudistuksia maaliin, kuten työministeri Marttinen on tänään kertonut. Onhan se helppo vaatia vain lisää tukia. Paljon vaikeampaa on rakentaa järjestelmää, jossa mahdollisimman moni ei tarvitse tukia lainkaan. [Anne Kalmari: Ja korottaa rikkaitten verohelpotuksia!] Orpon hallitus on valinnut vaikeamman mutta vastuullisemman tien. Me rakennamme sellaista Suomea, että kun joku tulevaisuudessa menettää työpaikkansa, hänellä on todellinen mahdollisuus löytää nopeasti uusi työpaikka, sillä yksikään yritys ei palkkaa yhtäkään, ei ainuttakaan työntekijää, jollei se ole kannattavaa. Suomen talous ei kasva, jolleivät meidän yrityksemme kasva. Arvoisa puhemies! Nyt on myös syytä puhua faktoista, niistä faktoista, joista keskustan ja Liike Nytin välikysymyksessä vaietaan tyystin: Työttömien määrä lähti laskuun jo vuonna 2022. Te ette kerro, että Suomen työllisyysaste ei ole suinkaan EU:n heikoin vaan se on keskitasoa. Te ette kerro, että meidän julkiset menomme sen sijaan ovat koko EU:n ykköskastia: suhteessa bkt:hen meidän julkiset menot ovat todella EU:n ykkössijalla, jo 59 prosenttia suhteessa bkt:hen. Näin ei voi jatkua. Senkin te jätätte jatkuvasti kertomatta — en tiedä kyllä miksi ette luo valoa ja ette kerro näistä valonpilkahduksista — että viime vuoden lopulla työllisten määrä kasvoi 0,8 prosenttia ja tehtyjen työtuntien määrä niin ikään, palkansaajien ostovoima kasvoi 3,5 prosenttia, teknologian tilaukset kasvoivat viime vuoden lopulla peräti 45 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja kahdeksan prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Minä ihmettelen, miksi te ette iloitse näistä luvuista, miksi te ette luo suomalaisille toivoa, miksi vaikenette näistä. Investointeja tehdään toden totta ympäri Suomen, ja sekin on hyvä sanoa ääneen, arvon keskusta, että työllisten määrä ja työttömien määrä voivat kasvaa yhtä aikaa. Työvoiman määrän kasvua selittävät niin maahanmuutto kuin hallituksen uudistukset sosiaaliturvaan ja työmarkkinoille. Nehän nimenomaan siirtävät ihmisiä työvoiman ulkopuolelta työvoimaan. Eikö se ole hyvä sekin? Arvoisa puhemies! Samaan aikaan kun keskusta on täällä vaatimassa hallitukselta toimia, he omassa vaihtoehtobudjetissaan peruisivat esimerkiksi ylimpien marginaaliverojen alentamisen 52 prosenttiin. Se on tutkitusti kasvutoimi, kannustaa työntekoon, kouluttautumiseen ja uralla etenemiseen ja rahoittaa itse itsensä, mutta te ette halua sitäkään. Ihmettelen todella. [Petri Honkonen: On tehokkaampia keinoja!] Yhtään uutta työpaikkaa ei tämä teidän välikysymys Suomeen tuo. Heppoiset ovat teidän eväänne muutenkin: Te vaaditte aikuiskoulutuksen palauttamista, mutta te ette kerro, paljonko se maksaa. [Anne Kalmari: Uudistettuna, erilaisena!] Miten se lisäisi työllisten määrää? Lakkautettu järjestelmä oli kallis ja kohdentui usein niille, joilla oli jo vahva asema työmarkkinoilla. Arvoisa puhemies! Oppositio kysyy, myöntääkö hallitus epäonnistuneensa. Ehkä sen hallitus voi myöntää, että tämä välikysymys on epäonnistunut. Meidän työmme on vielä kesken. Ette kai te tosissanne usko, että nämä hallituksen tekemät uudistukset näkyvät tässä ja nyt? Ne teidän ehdotuksetkaan, jos ne läpi menisivät, eivät näkyisi tässä ja nyt. Tämä hetki on vastuulle. Tämä hetki on sellainen, että jokainen työtön suomalainen ansaitsee ratkaisuja, eikä vastakkainasetteluja. Kysynkin loppuun keskustalta: oliko teidän oikeasti ja aidosti tarkoitus esittää joitakin todellisia ratkaisuja, ja ilman että velka jälleen kasvaa? [Anne Kalmari: Olemme esittäneet!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kun työpaikka menee alta, se ei iske pelkästään työttömän talouteen, se iskee omanarvontuntoon. Se synnyttää tunteen siitä, että minä olen ihminen, joka ei kelpaa. Siksi tämä hallitus rakentaa sellaista tulevaisuuden Suomea, että kun joltakin menee työpaikka alta, niin uusi työpaikka löytyy nopeasti. Siksi me olemme tehneet nämä rakenteelliset uudistukset, työmarkkinauudistukset, ne uudistukset, jotka olisi pitänyt tehdä aikaa sitten. Mutta tämä teidän välikysymyksenne: yhtään uutta työpaikkaa se ei tuo. [Vasemmalta: Mites nämä teidän toimet?] Aika heppoisia näyttävät olevan nämä eväät muutenkin. Te olette nyt koko päivän puhuneet täällä siitä, että työttömyysturvan suojaosa tulee palauttaa, mutta jäikö teiltä huomaamatta, että työttömien osa-aikatyön tekeminen ei romahtanut suojaosan poiston jälkeen? Ei romahtanut. [Sanna Antikainen: Hyvä huomio!] Ja kun keskusta on täällä vasemmistoleirissä niin vieraantunut yrityksistä, niin te kutsutte yhteisöveron alennusta tulonsiirroksi. Suosittelen teille opintomatkaa Irlantiin. Siellä se on kasvutoimi. Irlanti tekee saman verran ylijäämää kuin me teemme alijäämää. Sellainen tulonsiirto se on.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ja kiitos ministerille hyvistä vastauksista. Oli huojentavaa kuulla, että ministeri itsekin pitää ongelmallisena tätä nyt esitettyä lakiesitystä, että syyttömien kohdalla oikeudenkäyntikuluja ei enää korvattaisikaan. Oli huojentavaa kuulla, että ministeri itsekin sanoi, että pidätte tätä ongelmallisena, koska onhan se niin, että eihän tällainen sovi kenenkään oikeustajuun, ei kenenkään. Itse katson myös niin, että kun elämme Suomessa, tällaista muutosta ei voida perustella edes sillä, että valtion taloustilanne on heikko. Kyllä niitä säästöjä sitten täytyy löytyä jostakin muualta, koska jos tämä lakihanke toteutuisi, niin syyttömäksi oikeudessa todettujen korvaukset putoaisivat lähes puoleen nykyisestä. Nykyisinhän syytetyllä on oikeus saada kohtuullinen korvaus kuluistaan, jos virallinen syyttäjän ajama syyte hylätään, ja tuomioistuin päättää sitten tapauskohtaisesti, mikä on kohtuullinen korvaus. Toivon, että teemme tässä yhteistyötä eikä todellakaan tällainen pääse läpi. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. — Tässä on tullut useasti esille se ja itsekin jaan tämän huolen siitä, että todellakin vain 1,2 miljardia on tämän pääluokan hallinnonalan budjetti. En halua tehdä sinänsä vertailua, mutta kun ajatellaan esimerkiksi kulttuuria — sinne menee yli kaksi miljardia — niin on todella syytä olla huolissaan resurssien riittävyydestä. Totta kai suomalaisilla on oltava luotto siihen, että oikeutta saa, että laki suojaa, että viranomaiset ehtivät apuun ja rikolliset joutuvat vastuuseen teoistaan, asuipa sitten Kajaanissa, Rovaniemellä, Kuusamossa tai Espoossa. On hienoa, että Orpon hallitus on kuitenkin tässä taloudellisesti vaikeassa tilanteessa priorisoinut oikeusvaltiota ja sisäistä turvallisuutta ja että oikeudenhoitoon kohdistuu nyt 35 miljoonan euron määrärahalisäys, mikä totta kai osaltaan nopeuttaa sitten esimerkiksi tuomioistuinten käsittelyaikoja — ei toki yksistään riitä. Vuosia kestävät oikeusprosessit ovat edelleen ihmisoikeusongelma, ja se on myös yksi talouskasvun hidaste. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä on pidetty hyviä puheenvuoroja nuorten asemasta tässä vaikeassa työmarkkinatilanteessa — kiitos niistä, itsekin kannan erityisen suurta huolta. Kun ajatellaan esimerkiksi kesätyöpaikkoja, niitäkään ei enää saa, koska tämmöisessä heikossa työmarkkinassa kokeneemmat hakevat näitä samoja kesätyöpaikkoja. Tässä heitän toki palloa myös yrityksille. Tämä 30 miljoonan euron panostus nuorten työllistymisseteliin on erityisen tärkeä. Se avaa nuorille ovia työelämään ja ehkäisee, totta kai, työttömyyden pitkittymistä. Eihän me haluta, että nämä menetetyt kuukaudet muuttuvat menetetyksi suunnaksi. Mutta tämä ei riitä. Toivon, että tätä työtä jatketaan ja pitkään. Sitten tämä iso kuva on, totta kai, se, että eihän meillä ilman menestyviä yrityksiä ole työpaikkoja eikä kasvua ja yksikään yritys ei palkkaa yhtä ainoaa työntekijää, jollei se ole kannattavaa. Eikä yksikään yritys palkkaa työntekijää siksi, että hänet voisi irtisanoa. Sen takia nämä työmarkkinauudistukset, mitä me olemme tehneet, ovat todella tärkeitä, ja uskon, että nämä myös auttavat nuoria työllistymään. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Toden totta, niin kuin täällä useampi on todennut, elämme kohtalokkaita viikkoja jälleen kerran Ukrainan suhteen. Se ei ole todellakaan vähäpätöistä, jos rauha joku päivä saavutetaan, minkälainen rauha se on. Ukrainan kohtalo määrittää meidän kaikkien kohtaloa. Kiitos ulkoministerille sinnikkäästä työstä myös Ukrainan puolustamiseksi, ja kiitos myös avoimesta puheesta siitä ja sen avaamisesta, minkälainen roistovaltio Venäjä on. Sitä on turha kaunistella. Mutta se ei riitä, että Suomi on tukenut Ukrainaa. Valitettavasti tälläkin hetkellä vatulointi jatkuu jälleen Euroopan unionin jäsenmaitten keskuudessa siitä, saammeko käytettyä komission ehdottamalla tavalla Venäjän jäädytetyt varat niin sanotuksi sotakorvauslainaksi. Se on ainoa moraalisesti kestävä vaihtoehto, ja se täytyy saada tapahtumaan, mutta nyt ratkaisujen ja neuvottelujen lähestyessä useampi EU-maa on livennyt jo riveistä. Kysyisinkin ulkoministeri Valtoselta: Minkälaisen viestin se antaa Euroopan yhtenäisyydestä? Minkälaisen viestin se antaa Venäjälle, jos me emme tässä asiassa pysty toimimaan yhdessä? — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Toden totta, Suomen talouden tilanne on vaikea, ja se on vakava, mutta ei se ole sitä siksi, että Orpon hallitus tekee kipeästi kaivattuja korjausliikkeitä, [Antti Kurvinen: Vääriä korjausliikkeitä!] vaan se on sitä siksi, että näitä päätöksiä on lykätty — edustaja Kurvinen — aivan liian kauan. Te ette tehneet niitä, mitä me nyt teemme. Me emme lykkää. Suomen tilanne olisi myös toinen [Antti Kurvinen: Kokoomus on ottanut enemmän velkaa!] — edustaja Kurvinen, saanko puhua? — Suomen tilanne olisi myös toinen, jos te siellä edellisessä vasemmistohallituksessa olisitte leikanneet edes jostakin ettekä olisi laiminlyöneet näitä rakenteellisia uudistuksia. Ja sanon sen nyt uudestaan, että onhan se todella irvokasta ollut kuunnella tänään, kun täällä esimerkiksi SDP:n Räsänen hurskasteli, että Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa talouspolitiikan tavoitteissaan, [Pia Lohikoski: No eikö se muka ole?] kun juuri SDP:n johdolla edellinen hallitus laiminlöi täysin finanssipoliittiset säännöt. Jäikö teillä huomaamatta, että Kansainvälinen valuuttarahasto, IMF, ja komissio nimenomaisesti ovat kiittäneet hallitusta julkisen talouden sopeutustoimista? Jos jäi, niin käykääpä tutustumassa. Mitä te teitte? Jätitte sen velkahanan lorisemaan valtoimenaan auki. Kasvatitte menoja 41 miljardilla, josta leijonanosa kului aivan muuhun kuin pandemiaan ja sodasta aiheutuneisiin kuluihin, pysyvistä menoista puhumattakaan. Ja nämähän otetaan esiin nyt vain tämän takia: Luuletteko, että näillä ei ole mitään vaikutusta siihen, että me olemme nyt EU:n alijäämämenettelyssä? Luuletteko, että näillä ei ole mitään vaikutusta siihen, että me maksamme ensi vuonna korkoja jo yli 3,2 miljardia, kohta 5 miljardia? Vastatkaapa rehellisesti: vaikutitteko te itse näihin? Ja jos ette vastaa, niin voin vastata, että kyllä vaikutitte. Voisin kysyä vielä sen, mikä on sitten SDP:n ja vasemmistoliiton vaihtoehto. No, sehän on kuultu moneen kertaan. Se on se sama vanha veromoukarointi yrityksille ja työntekijöille. Se on se sama vanha virsi, että perutaan kaikki hallituksen työmarkkina‑ ja rakenteelliset uudistukset, jotka muissa Pohjoismaissa on tehty kuulkaa jo aikaa sitten. Ne työllisyysluvut teille kyllä kelpaavat mutta eivät ne toimet, miten siellä ollaan näihin hyviin lukuihin päästy. Kaiken kukkuraksi vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin toteutuessa Suomeen pamahtaisi lähes 65 000 uutta työtöntä, yrittäjät menettäisivät vuodessa tuhansia euroja ja Suomi ajautuisi sellaiseen ahdinkoon, että siitä ei selviäisi tässä salissa kukaan. Tuollainen vastuuton vasemmistolainen politiikka ei ole meidän vaihtoehtomme. [Pia Lohikosken välihuuto] Eikä yllättänyt kyllä sekään, että te ette siihen velkajarruun lähteneet mukaan. Se on sitä vastuutonta politiikkaa. Kiitän kaikkia muita puolueita, jotka lähtivät. Arvoisa puhemies! Suomen julkinen velka suhteessa bkt:hen toden totta huitelee pian 90 prosentissa, mutta ilman Orpon hallituksen mittavia sopeutustoimia velka kasvaisi kuulkaa vielä nopeammin, jopa hallitsemattomasti. Tämä ei ole mielipide, vaan tämä on tosiasia, jonka valtiovarainministeriö ja valtiovarainvaliokunta ovat itsekin todenneet. Ja vaikka Suomi joutuu nyt liiallisen velkaantumisen takia EU:n alijäämämenettelyyn, Orpon hallitus ei joudu näillä näkymin enää päättämään uusista leikkauksista. Miksi ei joudu? Sen takia, että me olemme nimenomaisesti jo tehneet ne tarvittavat toimenpiteet, kaikki ne toimenpiteet, joita te jatkuvasti vastustatte, joita te jatkuvasti moititte. Pysytään lisää tosiasioissa. Edellisen hallituksen raha, tämä hurlumhei-linja, todella näkyy nyt myös meidän korkomenoissamme. Niin kuin äsken sanoin, ensi vuonna pelkästään valtionvelan korkoja maksetaan yli 3,2 miljardia euroa. Tiedättekö mitä? Sillä voisi kustantaa poliisin palkat kolmeksi vuodeksi. Sillä voisi palkata hoitajia. Sillä voisi kunnostaa teitä. Ei, nyt ne menevät tuonne valtionvelan korkoihin. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus tekee sen, mitä täytyy. Me vahvistamme ostovoimaa. Me vahvistamme työnteon kannustimia ja kasvun ja investointien edellytyksiä. Puhtaan siirtymän investointeja toteutuu jo todella huikea määrä, ja todellisuudessa teollisuuden tilaukset kasvavat ennätysvauhtia. Se on selvää, että Suomi ei lähde nousuun pelkästään leikkaamalla eikä myöskään nousisi niillä teidän ehdottamillanne veronkiristyksillä. Jos veronkiristykset olisivat saaneet Suomen nousuun, niin mehän olisimme nousseet jo ajat sitten. Arvoisa puhemies! Me rakennamme nyt Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus turvalliseen, terveeseen ja merkitykselliseen elämään. [Antti Kurvinen: Ei siltä näytä!] Jokaista ongelmaa ei enää voi ratkaista — edustaja Kurvinen — lisälainalla. Se tie on kuljettu loppuun. Tämä on se tosiasia, joka tulee myös teidän eteenne, hyvä oppositio. Sitä te ette pakoon pääse. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Edellisessä ammatissani toimittajana olen, totta kai, tottunut kuuntelemaan poliitikoilta kaiken maailman huttua ja höttöä, mutta täytyy sanoa, että nyt kun itse olen tässä salissa, niin jonkinlainen hurskastelun maailmanennätys kyllä läsähti korvilleni, kun SDP:n Räsänen täällä hurskastelee, että Orpon hallitus on epäonnistunut kaikissa talouspolitiikan tavoitteissaan, [Vasemmiston ryhmästä: No näinhän se on!] kun juuri SDP:n johdolla edellinen hallitus laiminlöi täysin finanssipoliittiset säännöt, heitti kehykset roskakoriin. Jäikö, edustaja Räsänen, huomaamatta, että Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja komissio nimenomaan kiittelevät hallitusta näistä sopeutustoimista? Käykää lukemassa, jos ette ole huomannut. Te jätitte velkarahan ja velkahanan lorisemaan sepposen selälleen. Kasvatitte menoja 41 miljardia, [Vasemmiston ryhmästä: Tehän otatte velkaa enemmän!] josta leijonanosa kului muihin kuin pandemian ja sodan aiheuttamiin kuluihin, pysyvistä menoista puhumattakaan. Kertokaapa nyt, edustaja Räsänen: Onko teidän edellisellä hurlumhei-meiningillä mitään tekemistä sen kanssa, että jouduimme EU:n alijäämämenettelyyn? [Puhemies koputtaa] Onko mitään tekemistä sen kanssa, että maksamme korkoja ensi vuonna yli 3,2 miljardia, kohta 5 miljardia? [Puhemies: Aika!] Onko teillä vastuuta tästä, vai syytättekö vain meitä? [Joona Räsänen: Voitte jatkaa vaikka koko päivän!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Keskitytäänpä nyt hetkeksi pääoppositiopuolue SDP:n vaihtoehtoon: Tänään me olemme kuulleet monta tuntia: veroja, veroja, veroja. Aivan kuin Suomessa ahkeruus ja rikastuminen olisi jonkinlainen rangaistava teko. Sen verran alentavasti on puhuttu täällä jälleen kerran miljonääreistä ja vuorineuvoksista. Kysyn teiltä: vaikka kaikki Suomen miljonäärit verotettaisiin hengiltä, luuletteko te, että niillä tuloilla Suomen menot kustannettaisiin? Ei kyllä kustannettaisi. Ihan tämmöinen perusfakta teille, jos ette ole vielä tietoisia: Suomessa yli 50 000 euroa vuodessa tienaavia on vain viidennes palkansaajista, mutta he maksavat 60 prosenttia — 60 prosenttia — kaikista tuloveroista. Ja heitä te haluaisitte kyykyttää lisää. Arvoisa puhemies! En haluaisi sanoa tätä, mutta tämä on nyt vain pakko todeta uudestaan, että SDP todella elää harhassa, sellaisessa harhassa, että mitä kireämmin työtä verotetaan, sitä suurempi on verotuotto valtiolle. Aivan väärin. Jos ylikireällä verotuksella hoidettaisiin tämän maan ongelmat, niin nehän olisi jo hoidettu ajat sitten ja eihän meillä olisi mitään ongelmia. Mutta me olemme vaarallisesti velkaantuneet jo viimeiset 20 vuotta, eli älkää nyt enää haikailko näihin vanhoihin vaihtoehtoihin. Mutta ei, kuten tänään me olemme jälleen saaneet kuulla, ja kun SDP:n vaihtoehtoa lukee, niin siellä se on: paluu vanhaan, [Aki Lindén: Vähemmän velkaa!] niin että kiristetään ylimmät marginaaliverot takaisin lähes 60 prosenttiin, kun ne ensi vuoden alusta on laskettu hallituksen toimesta 52 prosenttiin. Se on kuulkaa todellinen kasvutoimi. Yhteiskunnan ei pitäisi koskaan ottaa yli puolta ihmisen omalla työllä tekemistään ansioista. Mutta ei, SDP ei halua Suomeen kasvua. Kuten jo tuossa aikaisemmin sanoin, jos te ette usko hallitusta, niin uskokaa nyt hyvänen aika taloustieteilijöitä. Tästä löytyy ihan taloustieteellistä, laadukasta ja tuorettakin tutkimusta. Uskokaa Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää, jonka mukaan ylimpien marginaalien tason tulisi olla enintään 44 prosenttia. Ja jollette te välitä näistä faktoista, niin katsokaa nyt edes, miten kävi Ruotsissa, kun siellä sosiaalidemokraattisen hallituksen tekemä marginaaliveron alennus rahoitti itse itsensä. Jälleen kerran, taloustieteellinen tutkimus ja Ruotsin käytännön esimerkki osoittavat, että ylimpien marginaaliveroasteiden laskeminen nimenomaan lisää työnteon kannusteita ylemmissä tuloluokissa. Ikävähän tätäkin on nyt toistaa, mutta SDP:n riveistähän tämä on jo aiemmin kuultu, että te väitätte, että veronkevennykset johtaisivat työnteon vähentymiseen. Toki se kertoo enemmän SDP:n arvoista kuin meistä ahkerista suomalaisista. Se on ihan selvää, että paremmat ansaintamahdollisuudet kannustavat tietenkin tekemään enemmän töitä, kannustavat kouluttautumaan ja kannustavat uralla etenemiseen. Arvoisa puhemies! Minun on kyllä todella vaikea ymmärtää, miksi Lindtmanin SDP haluaa rangaista suomalaisia ahkeruudesta ja haluaa kyykyttää talouskasvua, tuottavuutta ja työntekoa, joilla nämä hyvinvointiyhteiskunnan palvelut rahoitetaan, meidän turvallisuus rahoitetaan ja koulutus rahoitetaan. SDP haluaa leikata tulevaisuuden kasvun, sen kasvun, joka ei ole vielä edes alkanut. Todellisuudessa ylikireän verotuksen takia työtä on jäänyt Suomessa paljon tekemättä ja me olemme hävinneet kansainvälisessä kilpailussa korkean osaamisen tekijöistä, pohjoismaisista pääkonttoreista ja työpaikoista. Eikä tässä kaikki. SDP iskee nyt veromoukarilla, totta kai, jälleen yrittäjiin. SDP:n julkaisemassa vaihtoehtobudjetissa yrittäjien kukkarosta viedään yli tuhat euroa vuodessa. Eduskunnan tietopalvelun mukaan SDP:n vaihtoehtobudjetti kahmaisee yrittäjiltä 1 099 euroa vuodessa enemmän kuin Orpon hallitus. On aivan selvä, että tämä SDP:n vaihtoehto ei ole meidän vaihtoehtomme. Se ei ole meidän kasvuresepti. Uskotteko te todella itsekään SDP:ssä, että yrittäjiä ja työntekijöitä rankaisemalla Suomi lähtee nousuun? Yrittäjiä, jotka ottavat riskiä, yrittäjiä, jotka luovat tähän maahan työpaikkoja — heitäkö te haluatte rangaista? Hallituksen linja on taatusti toinen, ja me totta kai tuemme yrittäjiä emmekä rankaise heitä. Tämä on se resepti, minkä me teemme, ja toivon teiltä kyllä vähän parempia vaihtoehtoja jatkossa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kun SDP:n vaihtoehtoa katsoo ja kun kuuntelee näitä puheita, niin ei voi valitettavasti sanoa mitään muuta kuin sen, että SDP elää edelleen siinä harhassa, että mitä kireämmin työtä verotetaan, sitä suurempi on verotuotto valtiolle. Yhä vain SDP:n vaihtoehto on, että palataan vanhaan, että kiristetään ylimmät marginaaliverot takaisin lähes 60 prosenttiin, kun ne ensi vuoden alusta on laskettu hallituksen toimesta 52 prosenttiin, ja se on, kuulkaa, todellinen kasvutoimi. Ja jos te ette usko hallitusta, uskokaa taloustieteilijöitä, uskokaa Kansainvälistä valuuttarahastoa, IMF:ää, jonka mukaan ylimpien marginaalien tason tulisi olla enintään 44 prosenttia. Ja jollette te välitä faktoista, niin katsokaa, mitä Ruotsissa tapahtui. No, ei tämä sinänsä ihme ole, kun SDP:n riveistähän on jo aiemmin väitetty, että veronkevennykset johtaisivat työnteon vähentymiseen. Se toki kertoo enemmän SDP:n arvoista kuin ahkerista suomalaisista.

Kiitos, arvoisa puhemies! Hallituksen kasvuriihessä tehtiin jämäkkä ryhtiliike, kun ensi vuoden alusta ei tarvitse maksaa perintöveroa alle 30 000 euron perinnöstä ja lahjan verovapaus nousi 7 500:aan. Orpon hallitus pidensi jo aiemmin perintöveron maksuaikaa kymmeneen vuoteen ja laski maksuajalta perittävää koron marginaalia 3,5 prosentista 2 prosenttiin, minkä lisäksi on toki maksettava viitekorkoa. Korkoseuraamukset välttääkseen perintövero toki kannattaa maksaa heti pois. Mutta sanon tämän nyt: Perintöveromalli on yhä epäoikeudenmukainen. Todellinen verotuksen oikeudenmukaisuus edellyttäisi sitä, että verotus kohdistuu kykyyn maksaa, ei siihen, että joku kuolee. Ongelmia syntyy, kun perintövero määrätään maksuun, vaikka et saa perintöä haltuusi, et pysty sitä käyttämään etkä pysty sitä realisoimaan. Aivan tavallisille suomalaisille tulee tyypillisesti ongelmia silloin, kun perii huoneiston, talon, mökin tai tilan, joiden kaupaksi saaminen on hankalaa tai itse asiassa mahdotonta. Jos pesässä ei ole likvidejä varoja eikä itsellä ole säästöä, maksuvaikeudet ovat edessä — jollei sitten pankkilaina ole vaihtoehto. Vastaava tilanne syntyy myös siitä, kun leski jää asumaan yhteiseen kotiin eivätkä perilliset voi yhteistä kotia realisoida. Perintövero on silloinkin maksettava. Perinnöksi saatavat perheyhtiön osakkeet voivat olla hyvinkin arvokkaita, mutta niitä on käytännössä hankala myydä. Ongelmia syntyy myös, kun kuolinpesä on riitainen eikä varoja päästä jakamaan osakkaille. Jako voi kestää vuosia. Perintövero pannaan tuolloinkin maksuun. Edelleen sanon: perintövero pannaan tuolloinkin maksuun, vaikka kukaan ei ole saanut haltuunsa yhtään mitään. Arvoisa puhemies! Kerrotaanpa ihan elävästä elämästä esimerkki: Kolme sisarusta peri elinvoimaisesta Oulusta 50-luvun omakotitalon ihan muutama vuosi sitten. Perintövero pasahti maksuun. Talo ei mennyt kaupaksi, eikä vuokralaisia löytynyt. Perilliset asuivat kaukana Oulusta. Rahaa upposi koko ajan kiinteistöveroihin, jätemaksuihin, sähkölaskuihin, nuohoukseen, lumenluontiin, vakuutusmaksuihin, siivouksiin ja lähes 10 000 euroa öljylämmitykseen. Maksettavaa kertyi vielä rutkasti lisää, kun talon putket räjähtivät ja tuli vesivahinko. Vakuutus ei korvannut vahinkoja, koska yhtiö katsoi, etteivät kaukana asuneet perilliset olisi saaneet jättää taloa valvomatta. Yllä mainitut kulut eivät alentaneet perintöveron määrää, niitä ei voinut vähentää. Edes kiinteistövälittäjän palkkioita ei voi vähentää perintöverosta. Ja kun tuo talo meni lopulta kaupaksi, painajaisten jälkeen, niin lopputulos oli katastrofaalinen. Tämäkö on oikeudenmukaista? Arvoisa puhemies! Meille on pitkään vakuuteltu, että suurin osa perinnöistä on niin pieniä, ettei niistä tarvitse maksaa veroja. Samalla on kyllä jätetty kertomatta, että aivan tavallisten suomalaisten perintöveroja päätyi ulosottoon noin 12 miljoonaa euroa vuonna 2022. Uusimpia lukuja ei ole vielä valmistunut. Eli perintöveron kohtuullistaminen ei riitä. Itse toimisin kuten Ruotsin demarihallitus vuonna 2005: poistaisin perintöveron kokonaan. Työnteolla, yrittämisellä ja säästämisellä kartutetusta omaisuudesta on verot maksettu kuulkaa jo moneen kertaan. Suomessa on varsin maltilliset tuloerot. Perintövero ei nykyisellään juuri estä varallisuuden kasaantumista vaan ainoastaan vaikeuttaa varallisuuden siirtymistä niillä, joilla ei ole mahdollisuutta verosuunnitteluun, säätiöihin tai Suomesta pois muuttamiseen. Arvoisa puhemies! Perintöveron poisto tukisi yrittäjyyttä, pitäisi työpaikat ja omaisuuden kotimaassa, ja näin koko Suomi vaurastuisi. Monet maat ovat todenneet, että perintöveron tuotto on suhteellisen pieni verrattuna sen aiheuttamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haittoihin. Suomessa perintö- ja lahjaveron tuotto on ollut viime vuosina noin yksi prosentti valtion kokonaisbudjetista. Ruotsin kokemus osoittaa, ettei valtiontalous romahtanut. Päinvastoin, sukupolvenvaihdokset helpottuivat, perheyritykset säilyivät kotimaisessa omistuksessa, ja hallinnollinen taakka väheni merkittävästi. On siis aika kysyä: onko se oikein, että perintövero pasahtaa maksuun, vaikka sinä et saa itsellesi mitään? Vastaus on selvä: se ei ole oikein, se pitää korjata. — Kiitos. [Ritva Elomaa: Olipas väkevä puhe!]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Myös itse haluan kiittää lämpimästi Krääsätalous kuriin ‑kansalaisaloitteen tekijöitä. Siis tämä niin sanottu temutushan on suorastaan räjäyttänyt vuodessa pakettirallin. Suomeen tuli EU:n ulkopuolelta viime vuonna yli 28 miljoonaa pakettia, kun vuotta aiemmin määrä oli 3,6 miljoonaa lähetystä. Tämä ei ole enää mikään kasvu, vaan tämä on todella krääsätsunami, jonka alkuperä on noin 98-prosenttisesti Kiinasta. Me puhumme krääsästä, jonka turvallisuudesta ei ole mitään takeita, jonka ympäristöjalanjälki on valtava ja joka on tuotettu olosuhteissa, joihin yhdelläkään suomalaisella kuluttajalla ei ole näkyvyyttä. Näitten kiinalaisverkkokauppojen välittämiä tuotteita ei ole valmistettu samojen turvallisuus-, terveys-, ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimusten mukaan kuin Euroopassa toimivien yritysten tuotteilta vaaditaan. Tätä ei voi enää katsoa sivusta, eikä hallitus niin tule tekemään. Eikä tämä ole pelkästään talouskysymys. Erityisesti meidän on suojeltava meidän lapsia ja nuoria, jotka ovat tämän krääsätalouden etulinjassa, ja heille tätä krääsää suunnataan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Muutama fakta: Me kaikki jaamme syvän huolen työttömyydestä. On kummallista, että keskusta hehkuttaa nyt välikysymyksessään Tanskan työllisyyslukuja, mutta teille eivät kelpaa ne työmarkkinauudistukset, eivät ne rakenteelliset uudistukset, jotka tehtiin Pohjoismaissa, meidän verrokkimaissa, aikaa sitten [Vasemmalta: Ei ole tehty!] ja jotka Orpon hallitus on nyt tehnyt. Tekin olisitte voineet tehdä ne, mutta edellisessä vasemmistohallituksessa ette tehneet mitään muuta kuin velkaa. Keskusta vaatii tässä välikysymyksessä yrityksille porkkanoita nuorisotyöttömyyden taittamiseksi, ja kas, sitähän me teemme: 30 miljoonan euron panostus nuorten työllistymisseteliin. Jäikö huomaamatta? [Vasemmalta: Kuusi prosenttia!] Te väitätte, että työttömyysturvan suojaosan poistaminen vei kannusteet pienimuotoiselta työnteolta. Te väitätte sitä koko ajan. Uskokaa nyt, että se on ihan tyhjä väite. VATTin mukaan suojaosan poisto ei romahduttanut työttömien osa-aikatyötä. [Miapetra Kumpula-Natrin välihuuto] Älkää enää toistako sitä väärää väitettä. Keskustan omien ehdotusten kustannuksia ja rahoituksen keinoja te ette pysty kertomaan, [Puhemies koputtaa] koska niitä ei kehdata kertoa. Aivan yhtä tyhjän kanssa.