Noora Fagerström

Arvoisa puhemies! Suomi elää ajassa, jossa epävarmuus on kasvanut nopeasti. Koronapandemia, inflaatio, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, energiamarkkinoiden heilahtelut ja korkotason nousu ovat vaikuttaneet koko Eurooppaan, eikä Suomi ole tästä poikkeus. Elinkustannusten nousu on todellinen huoli monille suomalaisille perheille, ja hallitus tunnistaa tämän. Suomen taloustilanne on ollut haastava jo vuosia. Talouskasvu on sakannut, ja valtionvelan korkomenot ovat moninkertaistuneet. Samalla on kuitenkin tärkeää todeta, että Suomi ei ole jäänyt toimettomaksi. Hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomen talous, työllisyys ja kuluttajien luottamus saadaan kasvuun, vaikka ajat ovat haastavat ja epävarmuus leimaa julkista keskusteluilmapiiriä. Synkkyyteen ei kuitenkaan tule vaipua, sillä vain luomalla toivoa voimme luoda parempaa tulevaisuutta nykyisille ja tuleville sukupolville. Työllisyydenkin osalta näkyy hiljalleen valoa tunnelin päässä, sillä maaliskuussa Suomessa oli työllisiä 25 000 enemmän kuin vuosi sitten. Arvoisa puhemies! Vaikka taloustilanne on Suomessa vaikea, on huomioitava, että emme ole asian kanssa yksin. Myös muualla Euroopassa työllisyystilanne on haastava, ja Euroopan kilpailukyky laahaa perässä, kun sitä verrataan esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Köyhyyden ehkäiseminen vaatii aktiivisia toimia, joita hallitus on tehnyt kuluvalla vaalikaudella. Esimerkiksi hallitus on tunnistanut sosiaaliturvamuutosten vaikutuksen esimerkiksi lapsiperheiden toimeentuloon. Siksi säästöjen kohdentamisessa on koko vaalikauden ajan pyritty tekemään valintoja, jotka lieventävät muutosten vaikutuksia lapsiin: lapsilisiä on korotettu, opintotuen huoltajakorotusta nostettu ja lapsikohtainen työtulovähennys on otettu käyttöön. Lisäksi hallitusneuvotteluissa sosiaaliturvan indeksijäädytysten ulkopuolelle rajattiin toimeentulotuki, vammaisetuudet, rintamalisät ja eläkkeet. Myöhemmin valmistelun yhteydessä indeksijäädytysten ulkopuolelle rajattiin myös elatustuki. Viimeisimmässä toimeentulotukea koskevassa esityksessä vaikutukset lapsiperheisiin on huomioitu esimerkiksi siten, että toimeentulotukea saavissa perheissä lasten perusosia ei leikata vaan hieman korotetaan. Myös asunnottomuus on yksi köyhyyteen liittyvistä tekijöistä, ja tähänkin ongelmaan hallitus on tarttunut kohdentamalla pitkäaikaisasunnottomuuden poistoon kymmenen miljoonaa euroa vaalikauden aikana. Asunnottomuusohjelman kautta rahoitetaan pitkäaikaisasunnottomien parissa tehtävää työtä yhdeksässä suurimmassa kaupungissa ja niiden hyvinvointialueilla. Arvoisa puhemies! Kun puhutaan arjen kustannuksista ja ostovoimasta, on syytä huomata, että palkansaajien ostovoima on noussut huimasti. Vuonna 2026 keskituloisen palkan ostovoima on lähes 800 euroa vuodessa korkeampi kuin vuonna 2025 ja yli 2 300 euroa korkeampi kuin ostovoimakuopan pohjalla vuonna 2023. Lisäksi Suomen Pankin mukaan suomalaisilla kotitalouksilla on tileillään enemmän rahaa kuin koskaan aiemmin. Haasteena on kuitenkin yksityisen kulutuksen vähäisyys. Nykyisessä suhdanne- ja maailmanpoliittisessa tilanteessa se on ymmärrettävää. Kuluttajien luottamusta on kuitenkin tärkeää rakentaa niin, että pelon sijasta luodaan toivoa. Kun suhdannetilanne paranee, myös kuluttamisen odotetaan kasvavan. Hallituksen tekemät ansiotuloveron kevennykset eri tuloluokkiin ja yhteisöveron alentaminen osaltaan auttavat lisäämään luottamusta tulevaan ja vahvistamaan Suomen talouden kasvua. Kun korkean tuloluokan ja yritysten saamia verohelpotuksia kritisoidaan, helposti unohtuu, että veroprogression myötä hyvätuloiset maksavat prosentuaalisesti suuren osan saamistaan ansiotuloista valtiolle veroina. Alemman verotuksen myötä annamme ihmisille vapautta päättää omasta omaisuudestaan ja käyttää sitä esimerkiksi palveluiden hankkimiseen, mikä luo hyvää kasvulle. Yhteisöveron alentaminen taas kannustaa yrityksiä toimimaan juuri Suomessa, mikä puolestaan parantaa maamme kilpailukykyä ja kasvun edellytyksiä. On myös hyvä ymmärtää, että taloutta ei koiteta kasvattaa pelkän kasvun vuoksi vaan siksi, että meillä olisi Suomessa jatkossakin laadukas koulutus ja toimivat sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Näitä yhteiskunnan peruspilareita ei ylläpidetä leikkirahalla, ja siksi on huolehdittava, että talous saadaan aidosti kasvuun. Työ ja yrittäjyys ovat yksi kasvun kulmakivistä. Hallitus on toteuttanut tällä vaalikaudella historialliset työmarkkinauudistukset, kuten laajentanut paikallista sopimista ja rajoittanut poliittisia lakkoja. Lisäksi hallitus uudistaa YEL-järjestelmää vastaamaan paremmin yrittäjien tarpeita. Erityisen ongelmalliseksi yrittäjien keskuudessa on koettu työtulon määrittely, joka nykyisessä järjestelmässä perustuu kuvitteelliseen työtulolaskuriin. Tähän hallitus haluaa puuttua yrittäjien eläkejärjestelmän selkeyttämiseksi eritoten pienituloisten yrittäjien toimeentulo huomioon ottaen. Lisäksi hallitus tekee laajaa norminpurkutyötä, jotta työnteko ja yrittäminen olisi Suomessa entistä sujuvampaa. Työnteon kannattavuutta on parannettu veronkevennyksillä ja purkamalla kannustinloukkuja. Esimerkiksi suojaosien poisto ei VATT:n mukaan ole huomattavasti vähentänyt osa-aikatyön tekemistä. Ihmettelen suuresti, kun puhutaan siitä, onko pienimuotoinen työnteko enää kannattavaa suojaosan poistamisen jälkeen. Tätä on erittäin vaikea ymmärtää. Kyllä työn tekeminen kannattaa aina. Siitä saa tärkeää työkokemusta, oppii sosiaalisia taitoja ja saa ystäviä, se tuo arkeen merkitystä ja rytmiä sekä osaaminen kehittyy. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Opposition esiin nostamat huolet köyhyydestä ja eriarvoisuudesta ovat vakavia ja ansaitsevat huolellisen käsittelyn, mutta on myös tärkeää nähdä kokonaisuus. Päätöksiä tehdään hankalassa kansainvälisessä tilanteessa, jossa jokaisella ratkaisulla on vaikutuksia. Suomi on erittäin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Edustaja Minja Koskela aloitti puheensa sanomalla, että vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä. Tämän voisi sanoa myös niin, että heikko valtiontalous ja korkea verotus eivät ole hyvätuloisen parhaita ystäviä. Suomi sijoittuu korkean verotuksen maiden joukkoon, ja hyvätuloisen työssä käyvän henkilön tai esimerkiksi exitin tehneen yrittäjän on suhteellisen helppo muuttaa pois Suomesta. Tätä me emme halua. Hallitus tekee jatkuvasti toimia sen eteen, että Suomessa jokaisella olisi hyvä olla, elää, tehdä töitä, opiskella ja yrittää. Mitä ihmettelen suuresti, on se, miten puhutaan siitä, onko pienimuotoinen työnteko enää kannattavaa suojaosan poistamisen jälkeen. Tämä on kyllä sellainen asia, että en pysty sitä käsittämään. Kyllä työn tekeminen kannattaa aina. Siitä saa tärkeää työkokemusta, oppii sosiaalisia taitoja, saa ystäviä, se tuo arkeen merkitystä ja rytmiä sekä osaaminen kehittyy.

Arvoisa puheenjohtaja! Arvoisa ministeri, kiitos myös tästä esityksestä. On hienoa, että taloyhtiöiden mahdollisuuksia puuttua häiritsevään lyhytvuokraukseen parannetaan, asunnon hallintaanottoon liittyvää sääntelyä selkeytetään ja parannetaan sekä taloyhtiön toiminnan päättämistä helpotetaan keventämällä selvitystilaan asettamista koskevaa päätöksentekoa. Asia, joka mielestäni esitykseen tulisi lisätä, on se, että asunto-osakeyhtiöillä pitäisi olla oikeus saada poliisiviranomaiselta tiedot huoneistokäynneistä. Tästä olikin puhetta jo edellisen esityksen yhteydessä, mutta tämä tiedonsaantioikeus voisi koskea vain asuntoa. Kaikki henkilötiedot ja käynnin syy voitaisiin salata. Tällaista toivoisin. — Kiitos.

Arvoisa puheenjohtaja! Minäkin osaltani haluan kiittää ministeriä tästä esityksestä. On odotettu pitkään, että saadaan selkeyttä. Nykyjärjestelmähän on hyvin monimutkainen, ja oikeastaan, jos ajattelee tätä esitystä, nämä esitetyt muutokset ovat aika maltillisia. Käytännössä isoin muutos liittyy vuokranantajan irtisanomisajan lyhentämiseen. Vuokralaisen asema pysyy pääosin ennallaan, muun muassa irtisanomisaika säilyy yhdessä kuukaudessa. Esityksen tavoitteenahan on joustavoittaa vuokramarkkinoita ja helpottaa asuntojen käyttöä sekä tarjontaa. Täällä monessa puheenvuorossa nostettiin tupakointi ja siihen liittyvät haasteet. On hyvä, että sitä täsmennetään nytten siltä osin, että voidaan kieltää se. Toivon, että kun tupakkalakiesitys tulee, niin sitä täsmennetään myös taloyhtiöiden osalta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen linjaa on arvosteltu oppositiosta. Kritiikki on vaihdellut: Välillä hallituksen katsotaan säästävän liikaa, ja toisaalta sanotaan, että olemme sopeuttaneet liian vähän. Samaan aikaan oppositio on vastustanut monia hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä ja esittänyt itse satojen miljoonien eurojen menolisäyksiä. Aikamoista sumutusta! Suomen talous ei vahvistu hetkessä eikä veroja korottamalla. Se vahvistuu silloin, kun työnteko kannattaa ja yrityksillä on hyvät edellytykset työllistää. Kun palkkaverotusta kevennetään, se näkyy konkreettisesti ihmisten arjessa. Monelle perheelle se tarkoittaa hieman enemmän liikkumavaraa arjen menoihin, lasten harrastuksiin ja asumiseen ja ennen kaikkea tunnetta siitä, että ahkerasta työnteosta jää jotain käteen. Suomi on elänyt pitkään yli varojensa. Siksi hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka eivät ole helppoja mutta jotka rakentavat kestävää taloutta ja turvaavat hyvinvointiyhteiskunnan myös tuleville sukupolville. Arvoisa valtiovarainministeri Purra, miten Orpon hallituksen linja tukee suomalaisten perheiden pärjäämistä ja lasten ja nuorten tulevaisuutta?

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille siitä, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta hallitus ei leikkaa ympäristön- ja luonnonsuojelusta. On hienoa, että asunnottomuuden torjuntaan panostetaan, tuetun asuntotuotannon järjestelmää järkevöitetään, puhtaan teollisuuden investointiympäristöä vahvistetaan Suomen kasvun vauhdittamiseksi, luvitusta sujuvoitetaan ja lupakäsittelyä tehostetaan. Se, että Suomesta tehdään puhtaan energian suurvalta, on kerrassaan upea juttu, ja se, että suomalaisille kotitalouksille ja yrityksille turvataan varman ja kohtuuhintaisen sähkön saatavuus. Fingridiä pääomitetaan ja lisäydinvoiman rakentamista selvitetään, mitkä molemmat ovat erittäin tärkeitä. Haluaisinkin kysyä: missä tämä selvitys lisäydinvoiman rakentamisesta tällä hetkellä menee? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministereille siitä, että olette tehneet töitä sen eteen, että yhä useampi suomalainen pääsisi töihin. Sääntelyä on purettu ja työllistämisen edellytyksiä parannettu. Täällä on puhuttu paljon työllisyydestä ja sitten on puhuttu mikroyrityksistä. Mikro- ja yksinyrittäjien järjestö teki tässä syksyllä mikroyritysbarometrin, jossa kysyivät sitä, kuinka halukkaita yrittäjät ovat palkkaamaan väkeä. 11 prosenttia arvioi, että seuraavan 12 kuukauden aikana palkkaisivat henkilön, mikä tarkoittaisi noin 33 000:ta työpaikkaa ympäri Suomen, mikä on aivan loistava asia. Mutta yksi suurimmista syistä, minkä takia ei ole uskallettu palkata, on ollut työnantajavelvoitteiden ja irtisanomisen riskit. Täällä kun puhutaan, että heikennetään palkansaajien etuja, niin kyllä oikeasti tässä tilanteessa, missä Suomi on, meidän täytyy ajatella myös niitä yrittäjiä, että he uskaltavat palkata. Jos me katsotaan viimeisiä vuosia, niin työnantajayritysten määrä on vähentynyt jatkuvasti, ja kyllä se kertoo jotain siitä, että oikeasti tälle täytyy tehdä jotain. Kiitos siitä.

Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelualoitteesta edustaja Eestilälle, ja kiitos hyvistä puheenvuoroista, mitä täällä on ollut. Kyllähän tämä rahoitus ja sen saaminen on todellinen este, todellinen kasvun este, ja itseänikin yrittäjänä ja startup-sijoittajana tämä on hyvinkin lähellä. Ja oikeastaan kun miettii niitä asioita, jotka siihen vaikuttavat, niin kyllähän meillä on hyvin vahva pankkisääntely. Hallitus on luvannut käydä kansallista pankkisääntelyä läpi, ja toivottavasti sieltä löytyy jotain purettavaa. Sitten täällä on noussut esille tämä Finnvera. Itselläni taas on sellaisia kokemuksia, että Finnvera on nimenomaan ollut tässä tilanteessa avuksi yrityksille, koska pankeista on erittäin vaikea saada rahoitusta, mutta toki siellä on varmasti parannettavaa. Toivottavasti sieltä sitten apuja muutkin saisivat. Mutta kyllä jotenkin ajattelen niin, että meidän täytyisi saada myöskin yksityistä pääomaa, yksityistä rahaa, liikkeelle. Meillä on valtavasti rahaa pankkitileillä, käyttöpankkitileillä. Voitaisiinko siihen rakentaa jonkinlaista mallia? Esimerkiksi joku rahastotyyppinen ratkaisu voisi olla hyvä. Sitten haluan nostaa myös sen esille, että jos ajatellaan, miten Ruotsissa yritykset [Puhemies koputtaa] saavat yksityistä pääomaa, niin kyllä meidän tulisi luopua lahja- ja perintöverosta, että saataisiin aika paljonkin kasvua liikkeelle. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Jokainen työpaikka ja jokainen ihminen on tärkeä, ja juuri siksi hallitus tekee kaikkensa, jotta työllisyys kääntyy Suomessa kasvuun. Tilanne on haastava, mutta onneksi se ei ole pysyvä. Hallitus suhtautuu työllisyystilanteeseen vakavasti ja on tehnyt mittavia toimenpiteitä työllisyyden vahvistamiseksi. Kyse on talouden suhdanteesta. Kun se lähtee kasvuun, myös töitä löytyy enemmän ja talous vahvistuu. On myös hyvä muistaa, että talouden ja työllisyyden rakenteita muuttavat uudistukset eivät vaikuta heti. Työllisyysasteen lasku alkoi jo vuoden 2022 lopulla. Nykyinen vaikea työllisyystilanne ei siis johdu hallituksen toimista vaan pitkään jatkuneesta talouden alamäestä ja suhdanteesta, joka vaikuttaa koko Eurooppaan. Nykyinen hallitus on joutunut toimimaan heikon suhdanteen keskellä ja tekemään vaikeita päätöksiä, jotta Suomen talous‑ ja työllisyysluvut saadaan nousuun suhdanteen parantuessa. Arvoisa puhemies! Hallitus on reagoinut tilanteeseen tekemällä merkittävät työllisyys‑ ja kasvutoimet, joilla korjataan ongelmien juurisyitä, ei ainoastaan seurauksia. Työmarkkinoita uudistetaan, byrokratiaa puretaan, verotusta kevennetään ja työnteon kannattavuutta parannetaan, jotta Suomi olisi valmiina, kun suhdannetilanne paranee. Lisäksi panostamme koulutukseen ja osaamiseen, jotta jokaisella olisi mahdollisuus vastata työelämän muuttuviin tarpeisiin. Yhtäkään työtöntä ihmistä ei auta se, että oppositio syyttää nykytilasta hallitusta, joka parhaansa mukaan korjaa tilannetta ja haluaa kääntää Suomen kasvun tielle. Me emme lupaa nopeita taikatemppuja, vaan teemme pitkäjänteistä ja vastuullista politiikkaa, joka palauttaa uskon työhön, yrittämiseen ja tulevaisuuteen. Onneksi merkkejä paremmista ajoista on jo ilmassa. Viime viikolla tasavallan presidentti Stubb ja pääministeri Orpo vierailivat Valkoisessa talossa, ja tämä historiallinen vierailu huipentui yhteisymmärryspöytäkirjan solmimiseen jäänmurtajayhteistyöstä Suomen ja Yhdysvaltojen välillä. Suomessa on tarkoitus rakentaa neljä jäänmurtajaa Yhdysvalloille, mikä on päätöksenä erittäin merkittävä Suomen meriteollisuudelle, kansantaloudelle ja työllisyydelle. Jäänmurtajasopimuksen työllisyysvaikutukset ovat noin 7 000—10 000 henkilötyövuotta kahdelle telakalle ja näiden verkostoille. Arvoisa puhemies! Jäänmurtajayhteistyö on erinomainen esimerkki siitä, että meillä on täällä Suomessa paljon maailmanluokan osaamista, jota arvostetaan kansainvälisesti. Meillä rakennetaan kvanttitietokoneita, kehitetään tekoälyä ja luodaan avaruusteknologiaa. Tätä osaamista tukeaksemme meidän tulee luoda entistä yrittäjä‑ ja kasvumyönteisempää ilmapiiriä niin poliittisen päätöksenteon kuin julkisen keskustelunkin kautta, jotta yritykset saadaan investoimaan ja luomaan uutta nimenomaan Suomessa. Näin saamme myös luotua Suomeen uusia työpaikkoja ja käännettyä taloutta kasvun urille, sillä juuri työllisyys ja kasvu auttavat meitä pitämään huolta koko hyvinvointiyhteiskunnasta. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2026 on vastaus siihen haasteeseen, jonka Suomen julkinen talous ja turvallisuusympäristö meille asettavat. Talousarvioesityksen perusviesti on selvä: meidän on samanaikaisesti huolehdittava julkisen talouden kestävyydestä ja varmistettava, että suomalaisilla on edellytykset hyvään arkeen, turvallisuuteen ja tulevaisuuteen. Me emme voi sivuuttaa sitä, että julkinen velka on kasvanut liian nopeasti. Hallituksen tavoitteena on taittaa velkasuhteen kasvu ja palauttaa luottamus Suomen julkiseen talouteen. Tämä on vaativa yhtälö aikana, jolloin talouskasvu on hidasta, väestö ikääntyy, ja kansainvälinen toimintaympäristö on poikkeuksellisen epävarma. Arvoisa rouva puhemies! Ennusteiden mukaan Suomen talouskasvu on lähdössä vihdoin käyntiin. Siksi kasvumyönteisyyttä tarvitaan juuri nyt. Vuoden 2026 valtion talousarviossa toimeenpannaan yli miljardin euron työn verotuksen kevennykset, kevennetään perintö- ja lahjaveroa sekä jatketaan vahvoja t&k-panostuksia. Työnteosta tehdään entistä kannattavampaa, ja yrittäjyyteen rohkaistaan ja kannustetaan esimerkiksi purkamalla haitallisia normeja. Kasvun osalta on näkyvissä hyviä merkkejä. Teollisuuden tilauskirjat täyttyvät, pörssissä menee hyvin, ja investointien määrä jatkaa kasvamistaan. Kuluttajien ostovoima on parantunut korkojen laskun ja palkkaratkaisujen myötä, ja ensi vuonna voimaan astuvat veronkevennykset vahvistavat ostovoimaa entisestään. Toki täytyy toivoa, että ihmiset uskaltaisivat myös kuluttaa eivätkä vain säästää. Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen eri vaiheissa päättämät sopeutustoimet vähentävät valtion budjettitalouden menoja yhteensä noin 3,5 miljardia euroa vuonna 2026. Hallitus siis määrätietoisella tavalla taittaa velkaantumiskehitystä ja pitää kiinni tavoitteestaan julkisen velkasuhteen vakauttamiseksi vaalikauden loppuun mennessä. Tätä ennen hallitus on jo päättänyt lähes kymmenen miljardin euron sopeutuksista. Sopeutustarve on kasvanut, kun puolustuksen ja hyvinvointialueiden tarpeet ovat kasvaneet. Samalla valtionvelan korkomenojen kasvu on ollut merkittävää. Vuonna 2026 korkomenot ovat 3,2 miljardia euroa, ja vuonna 2029 korkomenot kasvavat jo lähes 5 miljardiin euroon. Vielä vuonna 2022 korkomenot olivat 0,8 miljardia euroa. Ilman Orpon hallituksen määrätietoisia sopeutustoimia velkaantuminen jatkuisi voimakkaammin, joten on erittäin tärkeää, että hallitus pyrkii katkaisemaan velkakierteen ja siirtämään Suomen talouden kasvaville urille. Arvoisa rouva puhemies! Jo itse hallitusohjelma on vahva työn, yrittäjyyden ja kasvun ohjelma. Itse olen erityisen iloinen siitä, että hallitus edistää yrittäjämyönteisyyttä ja tukee pienyrittäjiä. Hallitus takaa nopeammat maksut yritysten välillä, parantaa toiminimiyrittäjien luototusta ja mikroyrittäjän rahoituksen saatavuutta. Omistajavaihdoksista tehdään sujuvampia. Hallitus selvittää keinoja helpottaa yritysten sukupolven- ja omistajavaihdoksia liiketoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Työttömyysturvaa selkeytetään, jotta yrittäjäksi ryhtyminen helpottuu. Lisäksi hallitus selvittää Viron yrittäjätilimallia ja ennen kaikkea kehittää YEL-järjestelmää, minkä myötä eläkemaksut sidotaan selkeämmin todellisiin tuloihin. Tämä on erittäin tärkeä uudistus, sillä YEL-maksut ovat perustuneet kuvitteelliseen työtuloon, joka ei monessakaan tapauksessa ole realistinen kuvaus yrittäjän saamasta korvauksesta omasta työstään. Erityisen tyytyväinen olen yrittäjänä myös siitä, että hallitus keventää yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta. Hallituksen kasvutoimia on lukuisia, ja niistä voi olla ylpeä. Esimerkiksi paikallinen sopiminen, poliittisten lakkojen rajaaminen, vientivetoinen palkkamalli, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, yhteistoimintalain soveltamisrajan nosto, määräaikaisuuksien ja irtisanomisen helpottaminen rekrytointirohkeuden lisäämiseksi, takaisinottovelvollisuuden poistaminen pienistä yrityksistä ja lomautusilmoitusaikojen lyhentäminen ovat esimerkkejä hallituksen läpiviemistä toimista, jotka edistävät kasvua ja nostavat Suomen uusille urille. Lisäksi olen erittäin iloinen siitä, että hallitus ottaa käyttöön työllistymissetelin, joka tuo tuhansille, etenkin vaikeassa asemassa oleville, nuorille ensimmäisen mahdollisuuden työelämään. Meidän on tuettava nuoria, jotta he oppivat toimimaan niin työelämässä kuin muualla yhteiskunnassa. Arvoisa rouva puhemies! Hallitus tekee kaikkensa Suomen talouden kuntoon laittamiseksi. Tarvitsemme siihen kasvua, työtä ja yrittäjyyttä. Juuri näitä asioita myös vuoden 2026 talousarviossa painotetaan. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Heti alkuun haluan todeta, että kasvun osalta on näkyvissä hyviä merkkejä. Kuten täälläkin on todettu, teollisuuden tilauskirjat täyttyvät ja investointien määrä kasvaa jatkuvasti. Käsitykseni mukaan myös Helsingin pörssissä menee hyvin. Kuluttajien ostovoima on parantunut korkojen laskun ja palkkaratkaisujen myötä, ja ensi vuonna voimaan astuvat veronkevennykset vahvistavat ostovoimaa entisestään. Toki täytyy toivoa, että ihmiset myös kuluttavat eivätkä vain säästä. Järjestin tänään aamulla Pikkuparlamentissa yrittäjätilaisuuden, jossa oli 50 yrittäjää eri aloilta ja eri puolilta Suomea, ja heidän viestinsä oli kyllä selkeä. He ovat erittäin tyytyväisiä siihen, että ollaan tehty rohkeita työmarkkinauudistuksia, ollaan tunnistettu yrittäjien ja yritysten kasvun esteitä ja pyritään löytämään niihin ratkaisuja. Mielestäni se oli erittäin tärkeä viesti, että hallitus kuulee yrittäjiä — kiitos siitä. Minusta on myös loistavaa, että työttömyysturvaa selkeytetään, jotta yrittäjäksi ryhtyminen olisi helpompaa. Lisäksi hallitus selvittää Viron yrittäjätilimallia, ja itse asiassa tästä haluaisinkin kysyä lisää. Jos voisitte sitä hieman avata. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut loistavia puheenvuoroja siitä, että meidän tehtävänä on luoda toivoa ja uskoa tulevaisuuteen. Tästä on helppo olla samaa mieltä, varsinkin kun kansainvälinen toimintaympäristö on poikkeuksellisen epävarma. Me tarvitsemme talouskasvua, ja kyllähän se niin on, että kestävä talouskasvu syntyy yksityisiin yrityksiin. Siksi kasvumyönteisyyttä tarvitaan juuri nyt. Mitä tulee vuoden 2026 valtion talousarvioon, niin me toimeenpanemme yli miljardin euron työn verotuksen kevennykset, kevennämme perintö- ja lahjaveroa sekä jatkamme vahvoja t&k-panostuksia. Työnteosta tehdään entistä kannattavampaa sekä yrittäjyyteen rohkaistaan ja kannustetaan esimerkiksi purkamalla haitallisia normeja ja kehittämällä YEL-järjestelmää siten, että maksut vastaavat enemmän todellisia työtuloja. Itse olen erityisen iloinen siitä, että hallitus edistää yrittäjämyönteisyyttä ja tukee pienyrittäjiä. Hallitus muun muassa takaa nopeammat maksut yritysten välillä, parantaa toiminimiyrittäjien luototusta ja mikroyrittäjien rahoituksen saatavuutta. Mikroyritysten osuus kaikista yrityksistä on noin 96 prosenttia. Heidän yhteenlaskettu liikevaihtonsa on noin 100 miljardia, ja voidaankin puhua, että tämä on Suomen talouden yksi kivijaloista. Kiitos näistä toimista.

Arvoisa puhemies! Hallitus tekee kaikkensa Suomen talouden kuntoon laittamiseksi ja hyvinvointivaltion pelastamiseksi. Hallitus suhtautuu vakavasti valtiontalouden haastavaan tilanteeseen ja tekee määrätietoisia toimenpiteitä, jotta talouskasvun edellytykset vahvistuvat ja työnteko ja yrittäminen tulevat entistä kannattavammiksi. Jatkuva velkaralli ei luo kestävää tulevaisuutta. Talouskasvua ei ole ollut 18 vuoteen. On huomionarvoista muistaa, että nykyinen hallitus sai perintönä edeltäjältään valtavan velkavuoren, jonka taittamiseksi on jouduttu tekemään vaikeita, myös kipeiltä tuntuvia päätöksiä. Edellinen hallitus kasvatti valtion pysyviä menoja useilla miljardeilla euroilla viime vaalikauden aikana. Lisäksi vuodesta 2022 valtion korkomenot ovat nelinkertaistuneet. Jotta Suomi ei joutuisi entistä pahempaan taloudelliseen ahdinkoon, on hallitus käärinyt hihat ja tehnyt mittavia toimenpiteitä kasvun edistämiseksi ja talouden tasapainottamiseksi. Hallitus on jo nyt tehnyt mittavia työmarkkinauudistuksia, joiden avulla suomalainen työmarkkinalainsäädäntö on tuotu 2020-luvulle. Lisäksi hallitus sopeuttaa valtiontaloutta yhdeksällä miljardilla eurolla ja parantaa ihmisten ostovoimaa laskemalla ansiotulojen verotusta. Hallitus myös alentaa yhteisöveroa 20 prosentista 18 prosenttiin. Tällaiset toimenpiteet edistävät talouskasvua ja antavat ihmisille ja yrityksille enemmän vapautta käyttää varojaan muuhun kuin veronmaksuun. Suomessa on hyvin tiukka veroprogressio, minkä vuoksi on enemmän kuin tervetullutta alentaa verotuksen tasoa ja huolehtia siitä, että ihmisillä jää enemmän rahaa käteen. Arvoisa puhemies! On ihmeteltävä tätä opposition välikysymystä. Hallitus on tehnyt mittavia kasvutoimenpiteitä ja nimenomaan sitoutunut valtiontalouden tasapainoon. Ja, arvoisa puhemies, mitä tulee yhteisöveron madaltamiseen, jota täällä tänään on kovasti kritisoitu, niin on olemassa näyttöjä siitä, että yhteisöverokannan alentaminen vauhdittaa erityisesti pienten yritysten toimintaa ja aktiivisuutta. Yhteisöveron laskemista ovat kannattaneet niin Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Keskuskauppakamari, Veronmaksajain Keskusliitto, Suomen Yrittäjät kuin Elinkeinoelämän keskusliitto. Täällä on puhuttu tänään myös marginaaliveron laskemisesta. Sen hyödyt tulevat työnteon lisääntymisen kautta, ja sen vuoksi kyseessä on kasvutoimi, joka kannattaa tehdä. Arvoisa puhemies! Suomen on pidettävä huolta omasta taloudestaan ja panostettava työhön, yrittäjyyteen ja kasvuun. Hallitus on ottanut tehtäväkseen valtiontalouden kuntoon laittamisen, eikä se tästä tehtävästä ole luopunut, päinvastoin. Nykyinen hallitus tekee sen, mitä edelliseltä jäi tekemättä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää hallitusta tämän tärkeän esityksen valmistelusta. Suomen ja Euroopan muuttunut turvallisuustilanne vaatii toimenpiteitä, joilla vahvistetaan maamme puolustusta. Eduskunta hyväksyi Ottawan sopimuksen marraskuussa 2011, ja sopimukseen liityttiin virallisesti vuonna 2012. Koska vuosien varrella geopoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi, on tärkeää, että käymme keskustelua Suomen vetäytymisestä sopimuksesta. Tehtyjä päätöksiä, tässä tapauksessa tehtyä sopimusta jalkaväkimiinojen käytöstä, on kyettävä tarkastelemaan uudelleen, mikäli olosuhteet ovat muuttuneet aiemmasta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkeimmät tavoitteet ovat turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, mutta meidän on huolehdittava varautumisestamme monipuolisesti. Osana Natoa Suomi on sitoutunut vahvistamaan liittokunnan pelotetta. Tämän pelotteen vahvistamiseksi Ottawan sopimuksen irtisanominen olisi yksi vaihtoehto. Arvoisa puhemies! Tässä salissa on tänään esitetty huoli siitä, että Suomi ei jatkossa sitoutuisi kansainväliseen sääntöpohjaiseen järjestelmään, jos se irtautuisi Ottawan sopimuksesta. Haluan muistuttaa, että Suomi sitoutuu jatkossakin miinojen vastuulliseen käyttöön ja Ottawan sopimuksen humanitäärisiin päämääriin, kuten globaaliin työhön miinojen haittojen vähentämiseksi. Suomi puolustaa kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää, kansainvälistä oikeutta ja kansainvälistä humanitääristä oikeutta. Arvoisa puhemies! Suomen ja suomalaisten turvallisuuden tulee olla ykkösprioriteettimme tässä salissa. Juuri näitä asioita tämä esitys ajaa. Onkin ollut hienoa huomata, että kannatusta löytyy yli hallitus—oppositio-rajojen. Jalkaväkimiinojen palauttaminen osaksi puolustustamme tarjoaisi yhden keinon lisää vastata ulkopuolelta tuleviin uhkiin ja vahvistaa pelotevaikutusta. Puolan, Latvian, Liettuan ja Viron puolustusministerit ilmoittivat tämän vuoden maaliskuussa yhdessä suosittelevansa Ottawan sopimuksesta irtisanoutumista. Sopimuksen irtisanomista koskevat valmistelut ovat käynnistyneet kaikissa neljässä maassa. Syy, minkä vuoksi olemme tässä tilanteessa, on Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan, jossa Venäjä käyttää jalkaväkimiinoja. Useat kansainväliset järjestöt, kuten Human Rights Watch ja Amnesty International, ovat dokumentoineet Venäjän joukkojen laajamittaista miinoittamista Ukrainassa. Vaikka Suomeen ei kohdistu suoraa uhkaa, varautumiseen on panostettava. Siksi on aika irtautua Ottawan sopimuksesta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Gazan humanitäärinen tilanne on äärimmäisen vakava. Suomi on pitänyt ja pitää Gazan osalta jatkuvasti esillä keskeisiä vaatimuksiaan, jotka ovat tulitauon takaaminen, humanitaarisen avun perille pääseminen ja panttivankien vapauttaminen. Kahden valtion malli on ainoa kestävä tie rauhaan — malli, jossa sekä israelilaisten että palestiinalaisten oikeudet ja turvallisuus toteutuvat. Rauhanneuvottelut on käynnistettävä välittömästi kahden valtion mallin pohjalta. Mitä tulee Palestiinan valtion tunnustamiseen, niin ajoitus on tärkeä, jotta se edistää parhaalla mahdollisella tavalla rauhan saavuttamista. Päätöksen on edistettävä konkreettisesti rauhaa. Israelin kannan mukaan yksipuoliset tunnustukset ohittavat neuvottelut, jotka ovat ainoa reitti kestävään ratkaisuun. Israel ei hyväksy valtiota, jossa Hamas Gazassa ei tunnusta Israelin olemassaolon oikeutta ja käyttää väkivaltaa siviilejä kohtaan. Tunnustaminen nähdään tällöin turvallisuusriskinä, jopa palkintona terrorismista. [Puhemies koputtaa] Tunnustaminen ei siis ole täysin ongelmaton, ja ajoitus on sen vuoksi erittäin tärkeää.

Arvoisa puhemies! Suomen talous ei ole kasvanut reaalisesti noin 17 vuoteen. Tämän vuoksi hallitus on ryhtynyt määrätietoisiin toimiin talouskasvun vauhdittamiseksi ja julkisen talouden pelastamiseksi. Nykyinen hallitus tekee sen, mitä aiemmat jättivät tekemättä. Yhdeksän miljardin euron sopeutustoimet ja kasvuriihen historialliset toimenpiteet on tehty siksi, että tulevilla sukupolvilla olisi laadukas koulutus ja toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut. Suomen on pidettävä huolta omasta taloudestaan ja panostettava työhön, yrittäjyyteen ja kasvuun. Kaikkeen emme voi vaikuttaa, mutta teemme sen, mikä on omissa käsissämme, eli huolehdimme siitä, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on olemassa nyt ja tulevaisuudessa. Arvoisa puhemies! Hallituksen kasvutoimenpiteet ovat vertaansa vailla. Hallitus alentaa työn verotusta hallituskauden aikana yhteensä noin 1,6 miljardilla eurolla painottaen pieni- ja keskituloisia. Ylimpiä marginaaliveroja lasketaan 59 prosentista 52 prosenttiin. Marginaaliverojen laskemisen hyödyt tulevat työnteon lisääntymisen kautta. Siksi kyseessä on kasvutoimi. Marginaaliveroasteen laskeminen voi rahoittaa itse itsensä jopa yli sata-prosenttisesti. Kun työnteko kokonaisuudessaan lisääntyy, myös valtion kassaan tulee lopulta enemmän rahaa. Näin on tehty naapurimaassamme Ruotsissa jo vuonna 2020, ja tulokset ovat puhuneet puolestaan. Näiden päätösten myötä kaikkien ihmisten palkasta jää enemmän käteen ja suomalaisten ostovoima paranee. Ahkeruudesta palkitaan, ja työnteosta tulee entistä kannattavampaa. Hallituksen linja on työn linja, ja työn verotusta alentamalla tämä linja näkyy suoraan ihmisten arjessa. Arvoisa puhemies! Kestävä kasvu syntyy yksityisiin yrityksiin. Nykyinen hallitus on hyvin yrittäjämyönteinen, mikä näkyy konkreettisesti tehdyissä päätöksissä. Yksi suurimmista hallituksen tekemistä kasvutoimenpiteistä on yhteisöveron alentaminen kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin. Aiemmin yhteisöveroa on laskettu esimerkiksi vuonna 2014, kun verokantaa laskettiin neljällä ja puolella prosenttiyksiköllä 20 prosenttiin. Nyt tehty päätös laskee Suomen yhteisöveron kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja keventää yritysten verotaakkaa. Koska Suomessa on jo muutenkin hyvin korkea verotus, on tämä uudistus yritysten kannalta elintärkeä. Kilpailukykymme on laahannut verrokkimaihin nähden, joten nyt on korkea aika muuttaa suuntaa ja kääntää Suomi kasvun tielle. On olemassa näyttöjä siitä, että yhteisöverokannan alentaminen vauhdittaa erityisesti pienten yritysten toimintaa ja aktiivisuutta. Lisäksi hallitus on myös valmis asettamaan YEL-tarkistuksille uuden siirtymäajan ja korjaamaan YEL-maksujen määräytymisperiaatteita vastaamaan paremmin yrittäjän todellisia tuloja. Myös yritysten tappioiden vähennysoikeuden pidennys 25 vuoteen 10 vuoden sijasta on tärkeä kasvutoimi, ja erityisesti startup-yhteisö on tätä asiaa pitänyt esillä jo pidemmän aikaa. Itse yrittäjänä iloitsen suuresti näistä päätöksistä, joilla kannustetaan yrityksiä investoimaan ja kasvamaan. Hallitus ei toteuta näitä kasvutoimia velaksi. Pidämme kiinni julkisen talouden kestävyydestä. Osa veroratkaisuista rahoitetaan huomioimalla toimien dynaamiset vaikutukset ja osa sopeutustoimilla. Arvoisa puhemies! Hallitus tekee kaikkensa, jotta Suomen talous saadaan kasvuun ja kestäville urille. Siksi on ensiarvoisen tärkeää tehdä muun muassa näitä edellä mainittuja toimenpiteitä. Ilman niitä Suomi näivettyy ja jää jälkeen kansainvälisessä kilpailussa. Emme voi jäädä odottamaan. Kasvun aika on nyt.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! On syytä korostaa, että tämä teollisuuspoliittinen selonteko on historiallinen. Orpon hallitus ottaa vakavasti Suomen talouden haastavan tilanteen, mikä näkyy niin tässä selonteossa kuin hallituksen politiikassa kokonaisuudessaan. Hallitus haluaa turvata sen, että koko Suomi ja sen teollisuus pysyvät kehityksessä mukana myös Kehä kolmosen ulkopuolella. Suomi on viime aikoina saanut kotiutettua huomattavan suuria teollisuusinvestointeja, joista on syytä olla ylpeä. [Timo Harakka: Kuten? — Ville Skinnarin välihuuto] Tämä on osoitus siitä, että talouden suunta on kääntymässä parempaan päin. Vanhat reseptit eivät Suomessa toimi, ja siksi Orpon hallitus ottaa niskalenkkiä näivettyneestä talouskasvusta. Panostamme kasvuun ja tki-toimintaan sekä sopeutamme valtiontaloutta yhdeksällä miljardilla eurolla siksi, että tulevilla sukupolvilla olisi toimivat sote-palvelut ja laadukas koulutus.

Arvoisa rouva puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä kiittää hallitusta tämän päivän tärkeästä teollisuuspoliittisesta selonteosta. Kyseessä on historiallinen hetki: ensimmäistä kertaa meillä on hallitus, joka on päättänyt ottaa kunnianhimoisen ja strategisen otteen kansalliseen teollisuuspolitiikkaan. Samalla tämä selonteko kertoo paljon hallituksen talouspolitiikan linjasta. Tämän vaalikauden tärkein tavoite on ollut pelastaa suomalainen hyvinvointiyhteiskunta ja sen palvelut. Haaste ei ole ollut pieni. Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen. Samaan aikaan julkiset menot ovat paisuneet ja julkinen talous on ajautunut vaarallisen velkaantumisen kierteeseen. Näistä lähtökohdista Orpon hallitus on tehnyt rohkeat päätökset: yhdeksän miljardin euron sopeutustoimet, joiden ansiosta velkasuhteen ennustetaan kääntyvän laskuun hallituskauden loppuun mennessä. Nämä toimet ovat olleet välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Arvoisa puhemies! Me kokoomuslaiset tiedämme, että suomalaisen hyvinvoinnin perusta on työnteko ja yrittäminen. Siksi me kokoomuksessa olemme aina halunneet sitä, että meidän kotimainen teollisuutemme menestyy. Vain elinvoimainen yksityinen sektori turvaa laadukkaiden julkisten palvelujen rahoituksen: varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja vanhustenhoivan. Vain kilpailukykyinen vientiteollisuus pitää valot päällä ja säilyttää asuntojen arvon kaikkialla Suomessa. Siksi tämä selonteko on niin tärkeä. Kokoomuksen eduskuntaryhmän on helppo yhtyä selonteossa esitettyyn analyysiin teollisuuden muuttuvasta toimintaympäristöstä ja niihin tavoitteisiin, joilla suomalaista teollisuutta voidaan vahvistaa. Globaali tilanne on muuttunut. Geopoliittiset jännitteet ja tukikilpailu vaativat, että rakennamme omia vahvuuksiamme entistä määrätietoisemmin. Hallitus on jo tarttunut toimeen, ja tässä on muutamia esimerkkejä: Teollisen mittakaavan puhtaan siirtymän investointikannustin voi houkutella jopa yli kymmenen miljardin euron investoinnit Suomeen. Lisäksi lupaprosesseja on lähdetty sujuvoittamaan ja siirtymä kohti yhden luukun mallia etenee. Olemme vahvistaneet kasvuyritysten rahoitusta. Tesiä pääomitetaan yhteensä 300 miljoonalla eurolla, ja sen strategia on päivitetty palvelemaan paremmin teollisuuden kasvua. Tiede ja tutkimus ovat myös teollisuuspolitiikan keskiössä: t&k-panostukset nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Infrastruktuuriin panostetaan kolmella miljardilla eurolla. Hallitus myös huolehtii, että Fingrid ja Gasgrid pystyvät investoimaan energiansiirtoverkkoihin tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Hallitus myös panostaa voimakkaasti kotimaiseen puolustusteollisuuteen. Osaavasta työvoimasta huolehtiminen on myös ratkaisevaa. Hallitus on mahdollistanut paikallisen sopimisen kaikenkokoisissa yrityksissä. Työn verotusta kevennetään erityisesti pieni‑ ja keskituloisille — työtulovähennystä korottamalla. Itsekin yrittäjänä koen nämä uudistukset elintärkeiksi suomalaisen yrityskentän kannalta. Arvoisa puhemies! Nämä toimet ovat jo alkaneet kantaa hedelmää. Vahva teollisuuspolitiikka kotiuttaa nyt uusia isoja investointeja kotimaahan, kuten 800 miljoonan akkutehtaan Kotkaan ja 200 miljoonan TNT-tehtaan Poriin. Myös suomalaisten suuryritysten tilauskannat ovat nousussa, ja elinkeinoelämä näkee horisontissa valoa. Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan yritysten odotukset talouden kehityksestä ovat parantuneet merkittävästi syksystä. Silti lisää toimia tarvitaan. Myöhemmin tässä kuussa pidettävässä hallituksen puoliväliriihessä tehdään uusia toimia kotimaisen teollisuuden, viennin ja kasvun hyväksi. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristö muuttuu nopeasti myös kansainvälisesti. EU on parhaillaan uusimassa omaa teollisuuspolitiikkaansa, ja pääministeri Petteri Orpolla on ollut siinä keskeinen rooli. Komission alustavat linjaukset ovat lupaavia: painopisteet talouden kilpailukyvyssä ja Euroopan turvallisuudessa ovat juuri oikeita — ja ne ovat myös Suomen etujen mukaisia. Siirtymä kohti puhtaampaa teollisuutta luo uutta perustaa ja tulevaisuutta EU:n kilpailukyvylle tarjoten samanaikaisesti ratkaisuja puhtaan siirtymän sekä taloudellisen kestävyyden haasteisiin. Toisaalta uhkiakin on. Kuten pääministeri äskeisessä ilmoituksessaan totesi, Yhdysvaltojen tullitoimet muodostavat vakavan riskin niin Suomen kuin koko Euroopan talouskasvulle ja viennille. Euroopan on vastattava näihin haasteisiin yhtenäisesti ja päättäväisesti. Mahdollinen kauppasota voidaan vielä välttää. Tärkeintä on toimia Euroopan unionin kautta tavalla, joka suojaa niin suomalaisten kuin eurooppalaisten etuja ja tukee neuvottelujen jatkumista. Arvoisa puhemies! Teollisuus on avainasemassa taloutemme elpymisessä ja Suomen tulevaisuuden turvaamisessa. Siksi hallituksen teollisuuspoliittinen linja on oikea ja sitä on helppo tukea.

Kiitos, arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvioesityksessä todetaan, että ympäristöministeriö torjuu luontokatoa muun muassa uudistetun luonnonsuojelulain, Helmi-elinympäristöohjelman ja Metso-ohjelman toimenpiteiden sekä muiden luontotyyppien ja lajien suojelutoimien avulla sekä kehittämällä luontoarvomarkkinoita. Tämä on kyllä erittäin hieno asia. Haluaisin kysyä näistä Helmi- ja Metso-ohjelmista: Miten metsänomistajia kannustetaan osallistumaan Metson toimeenpanoon? Millaiset kannusteet tätä varten on luotu, ja miltä Helmi-ohjelman tulokset näyttävät toimeenpanon osalta?

Kiitos, arvoisa puheenjohtaja! Ja kiitoksia ministerille. Haluaisin nostaa keskusteluun sähkön ja sähkön hinnan. Tänään ollaan huomattu taas, että sähkön hinta on aika korkealla varsinkin tuossa aamusta. Olen sitä mieltä, että tämä hallitus on tehnyt valtavan hienoa työtä puhtaan siirtymän osalta, ja kuten kerroittekin, ensi vuonna tapahtuu jälleen lisää. Mutta haluaisin kysyä: Mikä on tilanne näiden pienydinvoimaloiden osalta? Missä mennään niiden kanssa? — Kiitos.