Jarmo Lindberg

Arvoisa rouva puhemies! Palaan tähän käsiteltävään selontekoon, jossa esitetään Suomen osallistumista Naton pysyviin merivoimaosastoihin: laivasto-osastoon Hamina-luokan aluksella maksimissaan 40 hengellä kuukaudeksi ja miinantorjuntaosastoon Katanpää-luokan aluksella maksimissaan 50 hengellä kolmeksi kuukaudeksi. Arvoisa puhemies! Nämä ovat tärkeitä kontribuutioita Naton yhteiseen puolustukseen ja osoittavat, että Suomi on turvallisuuden tuottaja. Mutta minäkin suuntaan kommenttini tuonne edustaja Kokon suuntaan ja viittaan hänen kommenttiinsa siitä, että ovatko nämä nyt sitten tällaisen erillisen selonteon kokoisia asioita — kahden aluksen ja 40—50 henkilön lähettäminen pariksi kuukaudeksi — Suomessa, joka on nyt jo kolme vuotta ollut Naton täysjäsen. Tärkeätä on keskustella, mutta tällä hetkellä nämä ovat rutiinitoimintaa Natossa.

Arvoisa puhemies! Suomen Nato-jäsenyys on alkanut hyvin. Linjamme on ollut, että hyödynnämme täysimääräisesti jäsenyyden oman kansallisen puolustuksen täydentämiseksi Naton yhteisellä pelotteella ja puolustuksella. Naton puolustus- ja operatiivinen suunnittelu on käynnissä. Olemme jo saaneet maavoimien alajohtoportaan Mikkeliin ja FLF-joukon sekä osallistumme aktiivisesti harjoituksiin. Olemme myös osallistuneet sekä ilma- että merivoimien joukoilla Naton rauhanajan tehtäviin. Olemme lähettäneet osaavaa henkilöstöä Naton rakenteisiin. Käsiteltävänä olevan talousarvion Nato-määrärahat mahdollistavat aktiivisen osallistumisemme myös ensi vuonna, jolloin Nato-jäsenyytemme vahvistuu entisestään. Kysyn ministeriltä: miten DCA-sopimuksen toimeenpano Yhdysvaltojen kanssa puolestaan on edennyt Suomessa ja ehkä laajemminkin Pohjoismaissa, jos siitä on tietoa?

Arvoisa puhemies! Suomi on ollut kokoonsa suhteutettuna merkittävä ja arvostettu toimija kriisinhallinnassa vuosikymmeniä. Olemme herättäneet luottamusta kaikissa kriisin osapuolissa sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa. On hyvä asia, että tässäkin resurssipaineessa kykenemme ylläpitämään ensi vuonna noin 390 sotilaan vahvuista sotilaallista kriisinhallintaosastoa, ja siviilikriisinhallinnassakin on noin 135 asiantuntijaa. Nopeat muutokset Euroopan turvallisuustilanteessa edellyttävät varautumista muutoksiin myös kriisinhallinnan osalta. Suomelle on jatkossakin tärkeää taata riittävä osallistumistaso sekä sotilaallisessa että siviilikriisinhallinnassa. Mitä edellytyksiä Suomella on reagoida turvallisuustilanteen nopeisiin muutoksiin?

Arvoisa puhemies! Ei päivää ilman ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista uutista. Lähi-itä, Ukraina ja Itämeri vuorottelevat aamusta iltaan. Hyvät uutiset ovat harvassa. Nyt jos koskaan taitava ulkopolitiikka on keskiössä. Suomi jatkaa voimakasta tukeaan Ukrainalle. Budjetissa on osoitettu 57 miljoonaa euroa Ukrainan tuelle. Ukrainaa on tuettava niin pitkään kuin se on tarpeen. Lähtökohta on se, että Venäjä ei voi voittaa sotaa. Arvoisa puhemies! Suomen tulee osallistua täysimääräisesti Naton kaikkeen toimintaan. Siksi on merkityksellistä, että budjetissa on huomioitu ne tarpeet ja painotukset, joita täysimääräinen Nato-jäsenyys edellyttää. Kysyisinkin ministeriltä: miten Suomen Nato-jäsenyystoimet etenevät, ollaanko aikataulussa?

Arvoisa rouva puhemies! Pääministeri on tässä useaan kertaan käynyt läpi perusteellisesti toimenpiteitä yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi tässä maassa, ja nyt sitten kuultiin erinomainen uutinen sieltä Meyerin telakalta. Täällä vallitsee yhtenäisyys siitä, mitä Suomen turvallisuudelle pitää tehdä, ja puolustukseen panostetaan useita miljardeja. Nyt kysyisinkin pääministeriltä: miltä se sitten näyttää puolustusteollisuuden osalta, kun niitä miljardeja panostetaan? Nato on pitänyt tässä juuri kokouksia ja toteaa, että Naton itärajalle tehdään toimenpiteitä ja tänne High Northiin asti tehdään toimenpiteitä, ja EU on tehnyt jo päätöksiä. Miltä, arvoisa pääministeri, tämä näyttää teollisuuden alana? Miltä se näyttää Itä-Suomeen, ja miltä se näyttää Suomen rajalla?

Arvoisa rouva puhemies! Olemme Naton huippukokouksen kynnyksellä Euroopassa, jossa käydään neljättä vuotta suursotaa. Yhdysvaltain nykyhallinto on tehnyt eurooppalaisille selväksi, että meidän on itse huolehdittava Euroopan turvallisuudesta ja resursoitava se. EU on kuin dieselkone, joka ottaa tuskastuttavan hitaasti kierroksia, mutta nyt on lopultakin herätty ja alettu tehdä päätöksiä. Muutos tulee tapahtumaan. Varmaankin ensi viikolla kuulemme uusista puolustuksen resurssitasoista. Meidän eturintaman maiden on syytä näyttää esimerkkiä, jotta takapesilläkin ollaan halukkaita panostamaan yhteiseen puolustukseen. Selonteossa onkin todettu, että Suomen puolustusbudjetin vähimmäistasoksi tulee asettaa Natossa yhdessä sovitut tavoitetasot. Arvoisa rouva puhemies! Käsissämme on realistisesti kirjoitettu puolustusselonteko, jossa turvallisuusympäristömme on kuvattu ensimmäistä kertaa Naton täysjäsenen perspektiivistä. USA:n nykyhallinnon keväiset toimet eivät ole selonteon perusteita vanhentaneet, sillä ne on aivan oikein kirjoitettu pidemmällä perspektiivillä. Ikävä kyllä puolustusasioita seuratessa aika ei tule nykypäivänä pitkäksi, sillä koko ajan tapahtuu. Meidän tulee olla täällä Suomessa hereillä ja valmiina, ja niinhän me olemmekin, mutta arvoisa ministeri, [Puhemies koputtaa] mitä EU voisi vielä tehdä lisää meille eturintaman maille?

Arvoisa rouva puhemies! Olin pari viikkoa sitten Lontoossa jalkaväkimiinoja käsittelevässä paneelissa kenraali David Petraeuksen kanssa. Hän on entinen Yhdysvaltain Afganistanin-joukkojen komentaja ja keskustiedustelupalvelu CIA:n pääjohtaja. Hän on käynyt kuusi kertaa Ukrainassa keskustelemassa taistelujen kulusta. Hän kertoi, mikä on muuttunut Venäjän sodankäynnissä: Venäjän joukot olivat sodan ensivaiheessa panssaroitujen ajoneuvojen sisällä. Nyt Donbasin alueella Ukrainan joukot ovat drooneillaan ja panssarintorjunnallaan estäneet panssaroitujen ajoneuvojen käytön, minkä vuoksi Venäjä jalkauttaa sotilaansa massamaisesti maastoon, jolloin jalkaväkimiinojen käytöllä on tehoa. Venäjän sodankäynti on siis muuttunut, ja vieläpä tämän sodan aikana. Mikään asejärjestelmä ei yksinään ratkaise sotaa, mutta jalkaväkimiinat yhdessä droonien, panssarintorjunnan ja esteiden kanssa tehostavat Suomen maavoimien torjuntakykyä pitkällä itärajalla. Arvoisa puhemies! Suomelle miinat ovat puolustusase. Suomi käyttää jalkaväkimiinoja vain kriisitilanteessa sotatoimialueille merkiten miinoitukset, jotta ne jälkikäteen voidaan raivata pois. Samalla Suomi jatkaa vastuullisesti osallistumistaan humanitääriseen miinanraivaukseen eri puolilla maailmaa.

Arvoisa puhemies! Naapurimaamme Venäjä käy jo neljättä vuotta Euroopassa suursotaa, jossa on hämmentävästi erittäin perinteisiä ja moderneja taisteluelementtejä sekaisin. Ukraina on moderneilla drooneilla tehnyt Venäjän panssarivoimien käytön vaikeaksi avoimilla alueilla, minkä seurauksena Venäjä on joutunut käyttämään jalkaväkeä massamaisesti. Kun hyökkääjän sodankäyntitapa muuttuu yllättäen perinteiseksi, pitää puolustajan reagoida. Siksi jalkaväkimiinoilla on vastuullisesti käytettynä jälleen paikkansa Suomen pitkän itärajan turvana, vaikka käytössämme onkin lukuisa joukko moderneja välineitä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Ukrainan laajamittaisen sodan neljäs vuosi käynnistyi juuri. Keskellä Eurooppaa käydään suursotaa, joka on jo tuottanut satojatuhansia uhreja. Sota on yhdistelmä perinteistä sodankäyntiä ja modernia huipputeknologiaa, minkälaiseen sodankäyntiin Suomi on hyvin varautunut. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai Suomen hakemaan Nato-jäsenyyttä. Onneksi prosessi oli nopea, ja jäsenyys tuli jo kaksi vuotta sitten. Suomi on saavuttanut Nato-jäsenyytensä alkutaipaleelle asettamansa tavoitteet. Nato-jäsenyys menee jo konkretiaan Suomessa. Suomi on ollut aktiivinen Naton rauhanajan operaatioissa Romaniassa, Itämerellä ja nyt Islannissa, mistä käsin parhaillaan valvomme globaalisestikin kiinnostavaa arktista ilmatilaa. Olemme talkoissa mukana. Yhdysvaltojen kanssa allekirjoitettiin DCA-sopimus joulukuussa 2023. Tämän sopimuksen edellyttämä lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa ennen juhannusta. Hyvä niin, sillä sopimus tuli voimaan viime kesän lopussa hyvissä ajoin ennen USA:n presidentinvaaleja. DCA:n toimeenpanoa työstetään koko ajan. Arvoisa puhemies! Euroopan ja Suomen turvallisuusympäristö on ollut historiallisessa muutoksessa. Ajan riento on ollut kova, mutta me Suomessa olemme olleet hereillä ja ketteriä. Me olemme pystyneet tekemään suuria turvallisuuspoliittisia päätöksiä silloin kun niitä on tarvittu. Turvallisuuspolitiikan vauhti ei tosin ole hidastumaan päin. USA:n nykyhallinto neuvottelee hyökkääjän, Venäjän, kanssa parhaillaan, emmekä me Euroopassa tiedä lopputulosta. Toivottavasti nyt ei kiirehditä huonoon rauhaan. USA on ollut vuosikymmeniä Euroopan turvallisuuden takaajana, mutta nykyhallinto siellä ei enää halua amerikkalaisten veronmaksajien maksavan Euroopan puolustuksesta. Meidän on itse Euroopassa kannettava vastuumme. Jos haluamme olla Euroopan turvallisuudesta päättävissä pöydissä, on meidän itse osoitettava halumme kantaa kortemme kekoon. Puolustusselonteossa todetaan, että EU:ssa tehtävä turvallisuus- ja puolustusyhteistyö on vahvistanut jäsenmaiden puolustuskykyä, luonut pohjaa yhteiselle eurooppalaiselle puolustuskyvylle ja lisännyt näin Suomen turvallisuutta. Minusta se on aika optimistisesti sanottu. Lisäksi todetaan, että EU:n puolustusyhteistyöaloitteita sekä esimerkiksi unionin lainsäädäntöä ja yhteistä budjettia hyödyntämällä vahvistetaan Euroopan puolustuskykyä. Tekisi mieli sanoa, että siitä nyt vain säätämään lakeja ja hyödyntämään sitä yhteistä budjettia. Euroopan pitää nyt lopultakin osoittaa päättäväisyyttä ja ohjata budjetistaan yhteisiä varoja Euroopan puolustukseen, sinne, missä Eurooppaa puolustetaan — esimerkiksi tänne Suomeen. Arvoisa puhemies! Joskus rauha Ukrainaan tulee, ja toivottavasti kestävä rauha, joka pitää sisällään turvatakuut Ukrainalle. Tämänhetkinen huoli on, että Ukrainan yli neuvotellaan kiireellä huono rauhansopimus, mikä jättää jäätyneen kriisin alueelle ja ylläpitää riskiä Venäjän jatkotoimista. Rauhan jälkeen Venäjä kykenee vetämään osan joukoistaan pois Ukrainan rajoilta, minkä jälkeen kysymys kuuluu, minne ne ovat menossa seuraavaksi. Presidentti Putin valittiin juuri uudelleen kuudeksi vuodeksi. Nykyinen meno ei tule muuttumaan, vaikka niin toivoisimmekin. Viime viikolla on päivittäin tuotu kummallakin puolen Atlanttia julkisuuteen valmisteltua ja valmistelematonta ääneen ajattelua, josta jotkut vetävät jo pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Suurille ja pysyville turvallisuuspoliittisille muutoksille on olemassa valmistelu- ja päätöksentekokoneisto. Yhdysvaltojen nykyjohto ei ole ilmoittanut halustaan lähteä Natosta, vaan on pikemminkin korostanut Naton merkitystä. Yhdysvalloissa muutettiin laki siten, että presidentti yksin ei voi viedä maata pois Natosta vaan siihen tarvitaan kongressin päätös. Geopoliittisesti erittäin tärkeällä alueella oleva Suomi on pitänyt puolustuksestaan hyvää huolta ja ollut Yhdysvaltojen luotettava kumppani jo vuosikymmeniä. Yhdysvalloille on hyvä diili olla Natossa ja ylläpitää juuri nyt kahdenvälisiä puolustusyhteyksiä myös Suomeen. Meidän Suomessa tulee edelleen ylläpitää vahvaa puolustusta, joka tulee resursoida siten, että Maavoimat kyetään modernisoimaan tällä vuosikymmenellä — jos Venäjä vuosien kuluttua alkaakin palauttaa joukkojaan itärajamme takaa tyhjentämiinsä varuskuntiin. Puolustus on meidän suomalaisten päätäntävallassa. Viime kädessä Suomea puolustamme me suomalaiset itse. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Puolustusministeri käytti tässä tällaisia kuvaavia termejä ”ristiaallokko” ja ”syvävirtaukset”, ja ristiaallokkoahan tässä viime viikkoina on kuultu. Mutta jos niistä, mistä siinä on keskusteltu, vedettäisiin sitten johtopäätöksiä siihen, että tämä koko rakennelma olisi jotenkin muuttunut, niin se olisi aika pitkälle menevää. Natollahan on järjestelmät, millä kyllä pystytään tekemään analyysit ja katsomaan sitten huippukokouksessa, onko sitä laivaa tarvetta reivata. Ja yksittäisten kommenttien perusteella kun mietin itse näitä isoja asioita — Nato-jäsenyys, Nato, Euroopan panostaminen enemmän puolustukseen, pitkä luottamuksellinen yhteistyö Yhdysvaltojen kanssa — niin en vielä tunnista siitä sellaista, että näihin isoihin virtauksiin olisi tehty muutoksia. No, sitten näistä eri kommenteista. Jos tässä nyt on joku ollut johdonmukainen, niin puolustusministeri Hegseth sanoi silloin jo siellä Ramsteinin-kokouksessa, että Nato on tärkeä ja Yhdysvalloille tärkeä, erityisesti sotilaallinen osa. Ja tuoreimpana sitten ulkoministeri Rubio totesi saman, eli jos jokin nyt on ollut johdonmukaista, niin se on ollut sitten Yhdysvaltain näkemys Naton tärkeydestä. [Puhemies koputtaa] Ja on tietysti erinomaista, että nyt meillä on mahdollisuus sitten valiokunnassa perusteellisesti perata nämä asiat.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä Suomen puolustuksessa aina esitetään suuri reservin määrä, 280 000, joka on suurempi kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa yhteensä, mutta meidän aktiivihenkilöstön määrä on tällä hetkellä noin 13 000, minkä vuoksi tämä meidän suhdeluku, aktiivihenkilöstön määrä suhteessa siihen suureen reserviin, on poikkeuksellinen. Jostain pitää saada valmiuden kohottamistilanteessa ne kolmivuorotyön tekijät, ja jostain pitää saada ne kertausharjoituskouluttajat, ja kysyisin ministeriltä: mikä on realismia nyt sitten aktiivihenkilöstön määrän nostamisessa, ja mitä työkaluja on tämän suhdeluvun parantamiseksi, niin että ei olisi poikkeuksellisen vähän aktiivihenkilöstöä suhteessa poikkeuksellisen suureen reserviin?

Arvoisa rouva puhemies! Maailmalla pidätetään hengitystä, kun kaikki odottavat tammikuussa virkakautensa aloittavan presidentti Trumpin pyrkivän ratkaisemaan Ukrainan tilanteen puheidensa mukaisesti. Jos tulitauko ja rauha saataisiin jollakin aikataululla aikaan, olisi se tietysti erinomaista. Meidän kannaltamme se tarkoittaisi toisaalta sitä, että Venäjällä olisi joskus kyky palauttaa itärajamme taakse maavoimien joukkoja tyhjennettyihin varuskuntiin. Tämä vie todennäköisesti vuosia. Meidän tulee pitää puolustusbudjettimme jatkossakin vähintään yli kahden prosentin tasolla bruttokansantuotteesta. Ilma- ja Merivoimien strategisten hankkeiden jälkeen seuraava painopiste on Maavoimissa. Maavoimien joukot ja kalusto on modernisoitava ennen kuin Venäjällä on edellytyksiä palauttaa Ukrainaan viedyt maavoimien prikaatit itärajamme taakse. Kysyisinkin ministeriltä: miltä tarvittava tuleva bruttokansantuoteosio näyttää tällä hetkellä olevan tiedon valossa?

Arvoisa puhemies! Uuden ajan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa kuvaava selonteko on hyväksytty yksimielisesti ulkoasiainvaliokunnassa. Hyvä niin, sillä selonteossa on erinomaisesti kuvattu aikamme turvallisuusympäristöä, joka on Venäjän aggressiivisten toimien seurauksena heikentynyt perustavanlaatuisesti. Muutoksesta on tehty tarvittavat johtopäätökset ja kirjattu laaja-alaiset toimet Suomen turvallisuuden varmistamiseksi. Keskeinen muutos on tietysti Nato-jäsenyytemme. Jäsenyys merkitsee Suomelle uutta aikakautta, johon pitkään jatkunut kumppanuus valmisti sotilaallisesti. Nyt Suomi arvioi turvallisuuttaan Naton yhteisen puolustuksen näkökulmasta ja ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta. Suomi on uusi Naton etulinjan maa, minkä vuoksi meillä on erityisasema Naton ja Yhdysvaltojen silmissä. Meistä ollaan kiinnostuneita, meitä kuunnellaan ja meidän mielipiteitämme arvostetaan. Nato-jäsenyys asemoi Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista puolustusyhteistyötä. Arvoisa puhemies! Suomessa toimivan kansainvälisen hybridiosaamiskeskuksen ohjausryhmän puheenjohtajana olen tyytyväinen siihen, että selonteossa hybridivaikuttaminen on monipuolisesti kuvattu toimintaympäristöosuudessa ja siitä on tehty selkeitä johtopäätöksiä. Venäjän vihamieliset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan. Myös Venäjän Suomeen kohdistama hybridivaikuttaminen on kasvanut, esimerkkeinä tästä ovat syksyllä 2023 alkanut välineellistetty maahantulo itärajalla, informaatiovaikuttamisen lisääntyminen ja GPS-satelliittinavigointijärjestelmän häirintä Itä-Suomessa. Hybridivaikuttamisen tavoitteena on kohdevaltion toimintakyvyn heikentäminen ja jakolinjojen luominen kansalaisten välille. Hybridivaikuttaminen voi sisältää kyberoperaatioita, valheellisten uutisten ja propagandan levittämistä sekä demokratian keskeisiin instituutioihin vaikuttamista. Yhtenä vakavana keinona ovat kriittisen infrastruktuurin tuhoamisyritykset. Ulkoasiainvaliokunta pitää lausuntovaliokuntien tavoin tärkeänä, että hybridivaikuttamisen torjuntaan varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti. Mietinnön mukaan hybridiuhkien tehokas torjunta edellyttää yhtenäistä ja ajantasaista tilannekuvaa, sillä hybridiuhat ovat luonteeltaan tarkoituksellisen moniulotteisia ja niiden vaikutukset ja torjuntavastuut ulottuvat useiden kansallisten viranomaisten vastuualueille. Ulkoasiainvaliokunta pitää tärkeänä Suomen aktiivista toimintaa EU:n ja Naton kyvykkyyksien vahvistamiseksi hybridiuhkien torjunnassa. Helsingissä toimivan Euroopan hybridiosaamiskeskuksen toiminta on tässä työssä tärkeää. Arvoisa puhemies! Orpon hallitus tekee mittavia toimia hybridiuhkiin vastaamiseksi hallitusohjelmansa mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisena tavoitteena on, että valtioneuvoston johtamiskykyä ulkoiseen ja sisäiseen turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä vahvistetaan. Osana tätä työtä hallitus arvioi kansallisen turvallisuuden valtioneuvostotasoisen johtamisen nykytilan ja tekee sen jälkeen tarvittavat muutokset rakenteisiin, resursseihin ja hallintoon sekä poliittisen ohjauksen muotoihin. Lisäksi kuvataan kokonaisturvallisuutta, kriisinkestävyyttä ja huoltovarmuutta koskevien linjausten hierarkia sekä tehdään tätä koskevat muutosesitykset. Valtioneuvoston turvallisuusjohtamisen toimintamallin kehittämisen yhteydessä on jo päivitetty kyberturvallisuusstrategia, jonka toimeenpanosuunnitelma hyväksyttiin viime viikolla. Kansallisen turvallisuuden strategia laaditaan ensi vuonna. Kyberturvallisuuslaki on parhaillaan käsiteltävänä eduskunnassa. Arvoisa puhemies! Useita kehittämistoimia on siis vireillä. Vaikka kokonaisturvallisuuden toimintamallimme onkin kansainvälisesti tunnustettu ja ihailtukin, ei nykyinen haastava turvallisuusympäristömme salli paikalleen pysähtymistä. On jatkuvasti parannettava omaa toimintaamme vaatimusten mukaisesti, ja on juostava nopeammin kuin vastustajat. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtävät konkretisoivat jo rauhan aikana sen, että kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan kriisin aikana toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos ovat kasvattaneet Naton yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Osallistuminen Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteesta ja puolustuksesta 360 asteen ajattelutavan mukaisesti koko liittokunnan alueella. Tehtäviin osallistuminen on osa liittokunnan taakanjakoa. Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Tehtäviin osallistuminen tulee nähdä myös meillä Suomessa osana liittolaismaan normaalia toimintaa, jossa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Kuluvana vuonna Puolustusvoimat osallistui pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Norjanmerellä sekä air shielding ‑tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä. Sotilaalliselta kantilta katsottuna rauhanajan tehtävät tarjoavat yhtäältä Puolustusvoimille erinomaisen mahdollisuuden edelleen syventää Nato-integraatiota ja yhteistoimintakykyä sekä toisaalta paikan osoittaa muille liittolaisille ja kolmansille osapuolille suorituskykymme uskottavuutta tuoreena Naton jäsenenä. Suomen osallistuminen Naton rauhanajan tehtäviin tulee aina harkita tarkoin ja kansallinen etu huomioiden. Nyt esitetty osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Pohjois-Atlantilla on osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. Suomi on johdonmukaisesti korostanut Nato-jäsenyytemme lisäävän Itämeren alueen vakautta. Osallistuminen vuonna 2025 jatkaa vuoden 2024 osallistumista Naton pysyvän merivoimaosaston toimintaan ja osoittaa näin pitkäjänteisen tuen liittokunnan yhteisille toimille lähialueen turvallisuusympäristön vahvistamiseksi. Osallistuminen air policing ‑tehtäviin Islannissa, Koillis-Atlantilla ja Pohjoisella jäämerellä on konkreettinen osoitus pohjoismaisesta yhteistyöstä, laajentaa Suomen toimintaprofiilia sekä vahvistaa Naton toimintakykyä pohjoisessa, High North ‑alueella. Pohjoisen alueen strategisen merkityksen huomiointi liittokunnassa on Suomen tavoitteiden mukaista. Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta tukee yksimielisesti Puolustusvoimien osallistumista Naton rauhanajan yhteisen puolustuksen tehtäviin vuonna 2025 valtioneuvoston esityksen mukaisesti. Ulkoasiainvaliokunta pitää puolustusvaliokunnan tavoin pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisen näkökulmasta arvokkaana, että Suomi osallistuu air policing ‑toimintaan nimenomaan Islannissa. Arvoisa puhemies! Suomi on aktiivinen Naton jäsenmaa, mikä näin osoitetaan myös konkreettisin toimin tulevissa operaatioissa.

Arvoisa puhemies! Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävät ovat tärkeä osa Naton uskottavuutta. Ne konkretisoivat jo rauhan aikana sen, että kaikki liittolaiset valmistautuvat tukemaan kriisin aikana toisiaan pelotteen ja puolustuksen toteutuksessa koko liittokunnan alueella. Venäjän hyökkäyssota ja sen johdosta Euroopan turvallisuustilanteessa tapahtunut muutos on kasvattanut Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtävien merkitystä. Lähes kaikki Naton jäsenmaat osallistuvat rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin joko pysyvällä kontribuutiolla tai säännöllisellä rotaatiolla. Kuluvana vuonna Puolustusvoimat osallistuu Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen pysyvän miinantorjuntaosaston tehtäviin Itämerellä, Pohjanmerellä ja Norjanmerellä sekä air shielding ‑tehtäviin Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä. Osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin kuuluu liittolaisten toimintaan ja on tärkeä osa Suomen toimintaprofiilia Naton jäsenmaana. Suomelle on tärkeää osoittaa konkreettisesti sitoutumista ja vastuunkantoa liittokunnan pelotteessa ja puolustuksessa 360 asteen ajattelutavan mukaisesti koko liittokunnan alueella. Tehtäviin osallistuminen on osa liittokunnan taakanjakoa. Liittolaisten aktiivinen osallistuminen Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin viestii yhtenäisyydestä ja vahvistaa pelotetta. Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin osallistuminen tulee nähdä osana normaalia liittolaismaan toimintaa, jossa sotilaallisia voimavaroja asetetaan liittokunnan pelotteen ja puolustuksen käyttöön. Sotilaalliselta kantilta katsottuna rauhan ajan tehtävät tarjoavat yhtäältä Puolustusvoimille erinomaisen mahdollisuuden edelleen syventää Nato-integraatiota ja yhteistoimintakykyä sekä toisaalta paikan osoittaa muille liittolaisille ja kolmansille osapuolille suorituskykymme uskottavuutta tuoreena Nato-jäsenenä. Suomen osallistuminen Naton rauhan ajan tehtäviin tulee aina harkita tarkoin ja myös kansallinen etu huomioiden. Nyt esitetty osallistuminen laivasto-osaston ja miinantorjuntaosaston tehtäviin on osoitus vastuunkannosta etenkin lähialueemme turvallisuudesta. Suomi on johdonmukaisesti korostanut Nato-jäsenyytemme lisäävän Itämeren alueen vakautta. Osallistuminen vuonna 2025 jatkaisi tämän vuoden osallistumista Naton pysyvän merivoimaosaston toimintaan ja osoittaisi näin pitkäjänteisen tuen liittokunnan yhteisille toimille lähialueen turvallisuusympäristön vahvistamiseksi. Osallistuminen air policing ‑tehtäviin on konkreettinen osoitus pohjoismaisesta yhteistyöstä, laajentaa Suomen toimintaprofiilia sekä vahvistaa Naton toimintakykyä pohjoisessa niin kutsutulla High North ‑alueella. Pohjoisen alueen strategisen merkityksen huomiointi liittokunnassa on Suomen tavoitteiden mukaista. Arvoisa puhemies! Suomi on uutena jäsenmaana jo osoittanut aktiivisilla toimillaan olevansa osa liittokunnan puolustusta ja todellakin turvallisuuden tuottaja.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen liityttyä Natoon ovat ulkomaalaisten sotilaiden, valtionilma-alusten ja valtionalusten käynnit Suomessa lisääntyneet merkittävästi. Nyt käsiteltävänä olevan esityksen tavoitteena on tehdä aluevalvontalakiin Nato-jäsenyyden vuoksi lisääntyvän kansainvälisen toiminnan johdosta tarvittavat muutokset. Tavoitteena on mahdollistaa nykyistä joustavampi yhteistyö Naton jäsenvaltioiden kanssa niiden joukkojen saapuessa Suomeen esimerkiksi harjoituksiin. Tämä vähentää rutiininomaista aluevalvontaviranomaisten hallinnollista työtä. Tässä esityksessä aluevalvontalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan Pohjois-Atlantin liiton jäsenvaltion sotilaalle, sotilasajoneuvolle, valtionilma-alukselle ja valtionalukselle voitaisiin myöntää Suomen alueelle tuloon lupa ilman nimenomaista hakemusta. Säännöksillä yhdenmukaistetaan maahantuloon liittyviä toimintatapoja Suomessa. Arvoisa rouva puhemies! On tärkeää, että niukoilla henkilöstöresursseilla toimivan puolustushallinnon henkilöstöä käytetään mahdollisimman tehokkaasti, luovutaan turhasta sääntelystä ja puretaan normeja, joilla on byrokratiaa lisäävä vaikutus. Tämä esitys on lämpimästi kannatettava.

Arvoisa puhemies! Sota Ukrainassa on vakava muistutus siitä, että Euroopan turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Jos Ukraina kaatuu, koko Euroopan vakaus ja turvallisuus vaarantuvat. Siksi Ukrainaa on tuettava kaikin keinoin niin kauan kuin se on tarpeen. Tähän mennessä noin 60 000 ukrainalaista sotilasta on saanut koulutusta EU Military Assistance Mission in Support of Ukraine, EUMAM Ukraine, -avustusoperaation toimesta. Ukrainalaissotilaat ovat palanneet koulutuksen suoritettuaan Ukrainaan puolustamaan kotimaataan. Koulutettavien kokonaismäärä vastaa noin kolmen vuoden koulutettavien varusmiesten kokonaismäärää täällä Suomessa, eli se on erittäin merkittävä. Koulutustoimintaan on osallistunut yli 200 suomalaiskouluttajaa. Suomi on kouluttanut tähän mennessä yhteensä noin 4 500 ukrainalaissotilasta, mikä vastaa puolestaan Karjalan prikaatissa koulutettavien varusmiesten määrää yli vuoden ajalta. Vuonna 2024 EUMAM-koulutusten kustannukset ovat yhteensä noin 17 miljoonaa euroa. Suomalaisten sotilaiden antama koulutus on ollut perus- ja erityiskoulutusta, kuten tässä jo mainittiin. Suomalaiset sotilaat ovat saaneet koulutuksestaan hyvää palautetta. Tämä ei ole mikään ihme, sillä suomalaiset ovat erikoistuneita kouluttamaan nimenomaan asevelvollisia, joita koulutettavat ukrainalaisetkin erityisesti ovat. Vuosien kouluttajakokemus antaa erinomaiset valmiudet tehokkaaseen koulutukseen. Ukrainalaisten kouluttamisesta saatavaa palautetta voidaan hyödyntää kotimaan asevelvollisten koulutuksen kehittämisessä. Arvoisa puhemies! Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainan tukemiseen 3,1 miljardia euroa. Suomen antaman puolustusmateriaalituen arvo on noin kaksi miljardia euroa. On tärkeää, että Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle hallitus on osoittanut varoja kansallisen puolustuskyvyn kannalta kriittisen materiaalin korvaaviin hankintoihin. Tätä seikkaa ulkoasiainvaliokunnan mietinnön lisäksi korostettiin myös puolustusvaliokunnan antamassa lausunnossa. Pidän itsekin tärkeänä, että Suomen Ukrainalle antaman puolustusmateriaalituen korvaus on täysimääräinen Puolustusvoimille. Arvoisa puhemies! Selonteon mukaan Suomi valmistautuu jatkamaan osallistumista Ukrainaa tukevaan Euroopan unionin EUMAM Ukraine -avustusoperaatioon enintään 60 sotilaalla 15. marraskuuta 2026 saakka. Tämä sisältää osallistumisen koulutus- ja neuvonantotehtäviin sekä tähän liittyviin esikunta-, hallinto- ja tukitehtäviin. Ulkoasiainvaliokunnan yksimielisessä mietinnössä todetaan, että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selontekoon. Arvoisa puhemies! Meidän on tuettava Ukrainaa niin kauan kuin tarve vaatii. Etulinjan maana meille on tärkeää, että Venäjän naapurimaataan Ukrainaa vastaan kohdistama aggressio ei saa tulla palkituksi. Eduskunnan ja Suomen tulee seisoa vahvasti Ukrainan tukemisen takana. Tämä avustusoperaatio on yksi askel tiellä kohti rauhaa ja vakautta Euroopassa.

Arvoisa puhemies! Sota Ukrainassa on vakava muistutus siitä, että Euroopan turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Jos Ukraina kaatuu, koko Euroopan vakaus ja turvallisuus vaarantuvat. Siksi tuemme Ukrainaa niin kauan kuin se on tarpeen. Kokoomus kiittää hallitusta selonteosta, jossa esitetään Suomen osallistumista Ukrainaa tukevaan EU:n sotilaalliseen avustusoperaatioon. Kokoomukselle Ukrainan tukeminen on arvovalinta. Meidän on jatkossakin oltava valmiita lisäämään tukea Ukrainalle, olipa kyseessä sotilaallinen, taloudellinen tai humanitaarinen apu. Arvoisa puhemies! Suomi jatkaa Ukrainan tukemista. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainan tukemiseen 3,1 miljardia euroa. Suomen antaman puolustusmateriaalituen arvo on noin kaksi miljardia euroa, ja on tärkeää, että Ukrainaan luovutetun suorituskyvyn tilalle hallitus on osoittanut varoja kansallisen puolustuskyvyn kannalta kriittisen materiaalin korvaaviin hankintoihin. EUMAM Ukraine -operaation tavoitteena on edistää koulutuksella Ukrainan asevoimien sotilaallisen kyvykkyyden lisäämistä. Mandaattina on tarjota yksilöllistä ja kollektiivista perus- ja erikoiskoulutusta Ukrainan asevoimille. Operaatioon osallistumisen jatkaminen on tärkeä ja välttämätön askel kohti Ukrainan oman puolustuskyvyn vahvistamista Venäjän brutaalia hyökkäyssotaa vastaan. Euroopan unionin tuki Ukrainalle on avainasemassa, kun autamme maata itse puolustamaan itsenäisyyttään ja demokratiaansa. Operaatio on merkittävä osa EU:n yhtenäistä ja vahvaa linjaa Ukrainan tukemiseksi. Emme voi unohtaa, että Ukrainan taistelussa ei ole kyse vain yhdestä valtiosta, vaan koko Euroopan ja sen naapuruston turvallisuusjärjestelmästä. Tässä taistelussa puolustetaan myös niitä arvoja, joiden varaan me Euroopassa olemme rakentaneet: vapautta, oikeusvaltiota ja demokratiaa.Ukrainan joukot ovat osoittaneet rohkeutta ja päättäväisyyttä puolustaessaan maataan. Meidän on tehtävä oma osuutemme. EUMAM-operaatio mahdollistaa sen, että voimme tarjota Ukrainalle koulutusta ja valmiuksia, joita se tarvitsee niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Tämä on investointi Ukrainan sotilaalliseen osaamiseen ja pitkäaikaiseen turvallisuuteen. Samalla tämä operaatio on osoitus siitä, että EU ei ole vain taloudellinen yhteisö, vaan myös poliittinen ja turvallisuuteen sitoutunut unioni, joka on valmis puolustamaan jäsenmaidensa sekä kumppaneidensa turvallisuutta. Arvoisa puhemies! Meidän on tuettava Ukrainaa niin kauan kuin tarve vaatii. Venäjän aggressio ei saa tulla palkituksi. Kokoomus seisoo vahvasti Ukrainan tukemisen takana, ja tämä avustusoperaatio on yksi askel tiellä kohti rauhaa ja vakautta Euroopassa. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on meneillään historiallinen prosessi puolustuksen yhteensovittamiseksi osaksi Naton yhteistä puolustusta. Samalla itsenäistä puolustuskykyä ylläpidetään ja kehitetään. Hallinnonalan henkilöstötyövuosimäärä kasvaa noin 170 henkilötyövuodella vuoteen 2024 verrattuna aiheutuen pääasiallisesti uusista, Suomen Nato-jäsenyyteen liittyvistä tehtävistä Puolustusvoimissa sekä vuoden 2021 puolustusselontekoon perustuvasta Puolustusvoimien pysyvästä henkilöstölisäyksestä. Tämä pysyvä lisäys on itsenäisen puolustuskyvyn kannalta oleellinen asia. Arvoisa puhemies! Suomen 280 000 henkilön reservi on suurempi kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa yhteensä, mutta aktiivihenkilöstön määrä on puolestaan vähäinen useita vuosia jatkuneiden säästöjen ja henkilöstöleikkausten seurauksena. Tämän vuoksi aktiivihenkilöstön määrän suhde reserviin on kansainvälisesti poikkeuksellisen alhainen. Valmiutta kohotettaessa lisähenkilöstön tarve on ilmeinen. Jostain pitää saada väki ympärivuorokautiseen työhön ja suuren reservin nopeaan kouluttamiseen. Toivonkin, että Puolustusvoimien riittävä aktiivihenkilöstön määrä kirjataan myös tulevaan puolustusselontekoon [Puhemies koputtaa] ylivaalikautisena tarpeena.

Arvoisa rouva puhemies! Uuden ajan ulko- ja turvallisuuspolitiikka on oivallinen otsikko tälle selonteolle, jossa on todettu, että etupiirijakoja tavoittelevan Venäjän aggressiivisten toimien seurauksena Suomen turvallisuusympäristö on heikentynyt perustavanlaatuisesti. Venäjä pyrkii kasvattamaan vaikutusvaltaansa vastakkainasettelulla länsimaiden kanssa. Venäjän vihamieliset hybridi- ja sabotaasitoimet ovat ulottuneet laajasti Eurooppaan, eikä Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan loppua ole näköpiirissä, minkä seurauksena Suomi varautuu yhdessä EU-kumppanien ja Nato-liittolaisten kanssa Venäjän aggression laajenemiseen Euroopassa. — Selonteossa vallitseva turvallisuuspolitiikan tilanne on kuvattu realistisesti ja perusteellisesti. Hyvä niin. Nato-jäsenyys merkitsee Suomelle uutta aikakautta, johon pitkään jatkunut kumppanuus valmisti sotilaallisesti. Nyt Suomi arvioi turvallisuuttaan Naton yhteisen puolustuksen näkökulmasta ja ylläpitää vahvaa kansallista puolustuskykyä osana Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta. Suomi on uusi Naton etulinjan maa, minkä vuoksi meillä on erityisasema Naton ja Yhdysvaltojen silmissä. Meistä ollaan kiinnostuneita, meitä kuunnellaan ja meidän mielipiteitämme arvostetaan. Nato-jäsenyys asemoi Suomen entistä tiiviimmin osaksi eurooppalaista ja transatlanttista puolustusyhteistyötä. Olemme aktiivisilla toimilla jo saaneet toivottuja tuloksia Nato-asemaamme. Suomi on Naton täysjäsen, mikä helpottaa uudella tavalla sotilaallista ja teollista yhteistyötä liittokunnan sisällä. Nato on nopeasti vastannut Venäjän toimiin ja ylläpitää uskottavaa puolustuskykyä koko ajan, mutta uusien operaatiosuunnitelmien, joukkojen ja komentorakenteen ylösajaminen ottaa oman aikansa. Läheisten kumppanimaiden kanssa tehtävällä sotilaallisella yhteistyöllä on edelleen merkitystä, kuten on suurimman sotilasmahdin, Yhdysvaltojen, kanssa tehtävällä syvenevällä yhteistyöllä. Arvoisa rouva puhemies! Euroopan unioni säilyttää asemansa Suomen tärkeimpänä poliittisena ja taloudellisena viitekehyksenä ja arvoyhteisönä, mutta EU:lla ei ole omaa armeijaa eikä perussopimusten mukaan yhteisestä budjetista voida rahoittaa menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, millä on tietysti ollut merkitystä EU:n puolustukseen. Valtaosa Euroopan puolustuksesta hoidetaan Naton ja kansallisten asevoimien toimesta. EU:lla ei ole yhteisiä komento- tai joukkorakenteita eikä sotilaallista puolustussuunnittelua jäsenmaiden puolustamiseksi. EU:n strategisessa kompassissa ei edelleenkään ehdoteta EU:n kehittämistä yhteisen puolustuksen organisaatioksi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU toimi nopeasti, yhtenäisesti ja päättäväisesti. EU teki sodan alettua nopeat päätökset pakotteista ja on jatkanut pakotekierroksilla määrätietoisella linjalla. Venäjän hyökkäys yhdisti EU:n tavalla, jota presidentti Putin todennäköisesti ei kyennyt ennakoimaan. Ukrainan sota on selkeyttänyt ja konkretisoinut Naton ja EU:n rooleja Euroopan ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Nato vastaa sotilaallisesta puolustuksesta komentorakenteen ja yhteisen puolustussuunnittelun avulla. Heti sodan alussa tuli selväksi, mikä on Naton täysjäsenyyden ja kumppanuuden ero. EU on ollut aktiivinen pakotepolitiikassa ja on tehokas Ukrainan poliittisessa, taloudellisessa ja materiaalisessa tukemisessa. Yhdysvaltojen sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan ovat olennaisia myös Suomen turvallisuuden kannalta. Yhdysvaltojen painopisteen muutoksesta Tyynellämerellä on puhuttu jo vuosia, mutta käytännössä Yhdysvallat on ollut sitoutunut entistä enemmän Eurooppaan, myös presidentti Trumpin aikakaudella. Naton strategiassa Venäjä on nimetty suurimmaksi uhaksi Pohjois-Atlantin alueen vakaudelle. Kaikilla Pohjoismailla on uudet tai uusitut puolustusyhteistyösopimukset Yhdysvaltojen kanssa. Tämä mahdollistaa operatiivisen suunnittelun, ennakkovarastoinnin ja joukkojen harjoittelun. Sopimus nostaa sotilaallisen yhteistyön uudelle tasolle sekä tekee yhteistyöstä vakaata ja ennakoitavaa, oli Yhdysvalloissa presidenttinä kuka tahansa marraskuun vaalien jälkeen. Arvoisa rouva puhemies! Presidentti Putin valittiin uudelleen kuudeksi vuodeksi, mikä merkitsee sitä, että nykyinen meno tulee jatkumaan. Sitä ei tarvitse arvuutella, mutta sota Ukrainassa päättyy joskus. Silloin naapurinamme on edelleen Venäjä, jolla on suuret asevoimat ja uudistettu sotatarviketuotanto. Toivottavasti Nato on saanut suunnitelmansa valmiiksi, Eurooppa puolustustarviketeollisuuden ajettua ylös ja Yhdysvallat on edelleen sitoutunut Euroopan puolustukseen, sillä joskus Venäjä kykenee palauttamaan joukkoja ja aseita takaisin uudelleen perustettuun Leningradin sotilaspiiriin. Suomen tulee nyt varautua tulevaisuuteen uudella tavalla Naton ja EU:n jäsenenä sekä Yhdysvaltojen tärkeänä kumppanina. Ja lopuksi: Suomi on toiminut uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ympäristössä ketterästi linjaten politiikkansa uusiksi historiallisella tavalla. Hallitus on tehnyt erinomaisen, eteen katsovan selonteon uuteen turvallisuusmaailman. Me Suomessa olemme hereillä ja valmiina. [Ritva Elomaa: Olipa asiantunteva puhe!]