Minja Koskela

Arvoisa puhemies! Edelleen viittaan meidän vaihtoehtobudjettiimme kokonaisuutena, en ainoastaan niinä lukuina, joita sieltä halutaan tarkoitushakuisesti poimia tilanteessa, jossa tämä istuva oikeistohallitus on aiheuttanut Suomessa työttömyyskriisin. Meillä on pitkäaikaistyöttömiä lähes yhtä paljon kuin 90-luvun laman aikoihin siitä huolimatta, että te lupasitte 100 000 uutta työpaikkaa. Katsokaa todellisuutta ja katsokaa teidän omia papereitanne ja katsokaa, kuinka hyvin ne ovat synkassa toistensa kanssa. Ne eivät nimittäin ole. Mitä tulee työttömyysturvaan tai perusturvaan tai vaikkapa pienituloisten eläkeläisten asemaan, viime hallituskaudella korotettiin esimerkiksi takuueläkettä ja kansaneläkettä ja varmistettiin, että pienituloiset eläkeläiset pärjäävät paremmin. Tällä hetkellä tänne tullessani minä keskustelin metrossa eläkeläisnaisen kanssa, joka sanoi, että hän on erittäin huolissaan kaikista niistä pienituloisista eläkeläisistä, joiden kanssa hän on päivittäin tekemisissä ja jotka eivät pärjää ja jotka ovat entistä heikommassa asemassa sen vuoksi, että hallitus on leikannut vanhuspalveluista ja hallitus on leikannut sotepalveluista, molemmat sellaisia, joita nimenomaan eläkeläiset tarvitsevat.

Arvoisa puhemies! Toki on hienoa, että edustaja Satonen on lukenut vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetin. Siellä muuten on myös niitä vaihtoehtoja. Mutta mikä tämä todellisuus on, jossa me elämme? Te lupasitte satatuhatta uutta työpaikkaa, me olemme saaneet satatuhatta uutta köyhää teidän politiikallanne. Elikkä jos te katsoisitte ihan tätä tosielämää ettekä vain niitä omia papereitanne, niin ehkä näkisitte, että tämä teidän politiikkanne ei toimi. Mitä tulee tähän kahdeksaan miljardiin, niin kyllä UTAK on esittänyt kahdeksan miljardin veronkorotuksia yhdessä viiden miljardin euron investointipaketin kanssa. Nettosopeutus on silloin noin kolme miljardia euroa. Mutta täytyy vielä vastata tähän vastakkainasettelusyytökseen, jonka pääministeri sekä sosiaaliturvaministeri minulle osoittivat. Vastakkainasettelua ei aiheuta opposition retoriikka, sitä aiheuttaa hallituksen politiikka, ja mikäli on niin, että ministerin puheen suora siteeraaminen tulkitaan vastakkainasettelun lietsomisena, niin silloin on kyllä niin, että ministerin täytyy kirjoittaa puheensa huolellisemmin. Tämä oli minusta virkistävää rehellisyyttä. Kokoomus puhuu työttömistä nukkuvina naapureina, ja se on luettavissa ministerin puheesta suoraan. [Välihuutoja — Aino-Kaisa Pekonen: No mitä sanoi? Niinhän siinä lukee. Oletteko lukeneet sen?]

Arvoisa puhemies! Suora sitaatti ministeri Grahn-Laasoselta: ”Järjestelmän pitää olla reilu myös niille, jotka aamulla heräävät pienipalkkaiseen työhön, kun naapuri jää nukkumaan.” Tämä on aivan tavattoman ylimielistä, aivan tavattoman ylimielistä. [Oikealta: Se on totuus!] Kun miettii sitä työtöntä ihmistä, joka on siellä kotonaan, joka ei ole saanut töitä ja jonka on edelleen vielä vaikeampi löytää töitä, koska hallitus on hoitanut tätä taloutta ja työllisyyttä niin huonosti, ja kun sitten täällä ministeriaitiossa sanotaan, että sinne jää kotiin nukkumaan, niin ei kuulosta hyvältä. Tässä ministerin puheessa oli myös muita tämmöisiä hieman erikoisia väitteitä, kuten se, että koulutus ja vanhustenhoiva turvataan. Te olette ensi töiksenne heikentäneet vanhuspalveluiden hoitajamitoitusta. Te olette leikanneet koulutuksesta kaikilla asteilla — kyllä, myös peruskoulusta on leikattu valtionosuuksien leikkausten muodossa. Sitten, ministeri, mainitsitte nämä työelämäreformit eli työelämäheikennykset asioina, jotka lisäävät työllisyyttä, kun ne eivät edes teidän omien esitystenne mukaan lisää työpaikkoja. [Arto Satonen: Lisää tietenkin!] Tämä on aivan absurdia puhetta. Te ette voi väittää, että te panostatte lapsiin ja vanhuksiin, kun te leikkaatte [Puhemies koputtaa] lapsilta ja vanhuksilta. 31 000 uutta köyhää lasta — se pitäisi kaikkien siellä ministeriaitiossa muistaa ulkoa.

Arvoisa puhemies! "Vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä." Tätä vasemmistoliiton edesmenneen kansanedustajan Outi Ojalan sanomaa on usein siteerattu salin oikealta puolelta ja niin todennäköisesti tehdään myös tänään. Mutta: mistä koostuu vahva valtiontalous? Korkeasta työllisyydestä, osaamiseen ja innovaatioihin perustuvasta tuottavuuskasvusta sekä valtion riittävästä tulopohjasta, joka varmistetaan oikeudenmukaisella veropolitiikalla. Tämän kaiken oikeistohallitus on sössinyt. Se näkyy nyt, kun työttömyys kasvaa, konkurssit lisääntyvät ja valtion velkaantuminen pahenee. Samaan aikaan Suomessa on lisääntynyt myös köyhyys. Oikeistohallituksen köyhiä kurittavat toimet eivät ole "välttämättömiä päätöksiä" talouden tervehdyttämiseksi — kas kun Suomessa sekä pienituloisten henkilökohtainen talous että valtion talous ovat nyt päinvastoin merkittävästi huonommalla tolalla kuin oikeistohallituksen aloittaessa. Arvoisa puhemies! Riikka Purra sanoi ennen vaaleja, että köyhiltä leikkaaminen ei perussuomalaisille käy. Silti köyhyyden äärimmäiset muodot, kuten asunnottomuus ja ruoka-avun tarve, kasvavat nopeasti Suomessa nyt, kun vahtivuoro on Orpo—Purralla. Tämän kehityksen jatkuessa vaarantuvat yhdenvertaisuus ja yhteiskuntarauha. Samalla taloudellinen ahdinko koskettaa yhä laajemmin myös työssäkäyviä tai aiemmin keskiluokaksi itsensä kokenutta väestöä — tavallisia palkansaajia, pienyrittäjiä ja eläkeläisiä. Vaikka perussuomalaisten mukaan Donald Trumpin piti olla "parasta mitä länsimaille on tapahtunut pitkään aikaan", suomalaisia kurittavat pian pahimmillaan myös Trumpin hinnat. Se tarkoittaa, että Donald Trumpin sotaretki on jo nyt nostanut öljyn hintaa ja uhkaa kasvattaa myös pienituloisten elinkustannuksia. Tässä tilanteessa talouspolitiikan pitäisi olla erityisen oikeudenmukaista, ei kokoomuksen eturyhmien sanelemaa. Perussuomalaiset puolestaan pöhisevät sekä Donald Trumpista että euron bensasta, vaikka nämä kaksi asiaa käytännössä sulkevat toisensa pois. Myös perussuomalaisten olisi identiteettipolitiikan syvästä suosta ymmärrettävä sen verran, että Trumpin hintojen myötä fossiilisista irrottautuminen ja vihreän siirtymän edistäminen on nimenomaan pienituloisen suomalaisen etu. Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen talouspolitiikan todellinen tarkoitus ei ole ollut missään vaiheessa velkaantumisen vähentäminen vaan ainoastaan tulonjaon muokkaaminen rikkaimpien eduksi. Samalla hallituksessa istuvat oikeistopuolueet ovat tehneet lopullisen pesäeron pohjoismaiseen hyvinvointivaltioon eli maailmanhistorian menestyneimpään yhteiskuntamalliin, ja lähteneet ajamaan suomalaista yhteiskuntaa ideologisista syistä amerikkalaiseen suuntaan. Sillä tiellä odottaa miljardöörien valta ja tavallisen kansan syvenevä ahdinko. Oikeistohallituksen politiikka pudottaa arviolta 31 000 uutta lasta köyhyyteen — ja tämä, hyvät kansanedustajat, on tietoinen päätös. Lapsiperheköyhyyden syventäminen on paitsi moraalisesti väärin myös taloudellisesti kestämätöntä. Kun ylisukupolvinen syrjäytyminen kasvaa, valtion verotulot vähentyvät ja menot lisääntyvät. Köyhyydellä ja eriarvoisuudella on myös suora yhteys paljon puhuttuihin oppimistuloksiin. Tällä tiellä oppimistuloksien polarisaatio kasvaa entisestään, kun osalta viedään jo lapsuudessa tosiasialliset mahdollisuudet omien unelmien tavoitteluun. Kaiken päälle valtiovarainministeriöstä tulee julkisesti viestiä siitä, että Suomeen tulisi saada lukukausimaksut. Tämä katkaisisi siivet monen pienituloisen nuoren opiskeluhaaveilta. Tämän vuoksi erityisesti kokoomukselta ja pääministeri Orpolta toivoisin suoraa vastausta: oletteko te sitoutuneita maksuttomaan koulutukseen, vai seuraako nyt tehtyjen koulutusleikkauksien perässä maksuttoman koulutuksen romuttaminen, mikäli se teistä on kiinni? Arvoisa puhemies! Köyhyys ei ole yksilön vika vaan rakenteellinen ongelma. Kun oikeistopoliitikot ovat valmiita sysäämään yli 100 000 suomalaista köyhyyteen yhdellä hallituskaudella, niin näin myös todella tapahtuu. Ja tässä juuri piilee jutun juoni: oikeisto ei voi sanoa, että "vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä", sillä omalla valtakaudellaan se on sössinyt valtiontalouden ja lisännyt köyhyyttä. Tälle kehitykselle on kuitenkin vaihtoehto. Kun vasemmisto sanoo, että "vahva valtiontalous on köyhän paras ystävä", se tarkoittaa oikeudenmukaista tulonjakoa, varallisuuserojen kaventamista, työntekijöiden oikeuksien vahvistamista, reilun kilpailun varmistamista ja pienituloisista huolehtimista. Jos oikeistohallitus haluaa elää Outi Ojalan oppien mukaisesti, joita se mielellään siteeraa, niin voitte aloittaa perumalla härskin miljardilahjan suuryrityksille ja tuomalla kehysriiheen tarvittavat toimet, joilla vastataan työttömyyteen, köyhyyteen, asunnottomuuteen ja ylivelkaantumiseen. Jos hallitus ei tähän pysty, se ei ole kaikkien suomalaisten puolella eikä etenkään köyhien suomalaisten puolella. Kannatan edustaja Pekosen tekemää epäluottamusehdotusta.

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustaja Suhosta tästä erittäin tärkeästä keskustelualoitteesta. Mehän eletään tällä hetkellä sellaisessa tilanteessa, että oikeistohallitus on erittäin monella tavalla heikentänyt lastensuojelun tilannetta. Siellä puhutaan suorista leikkauksista, kuten jälkihuollon ikärajan laskemisesta ja henkilöstön pätevyysehtojen heikentämisestä, mutta sitten myös siitä sotepolitiikasta, joka ajaa hyvinvointialueet leikkaamaan ennalta ehkäisevistä palveluista tällaisessa tilanteessa, missä rahat eivät oikeastaan riitä edes lakisääteisiin tehtäviin. Juuri tällä hetkellä kentällä ollaan hyvin epätietoisia, koska kaksi vuotta on pyöritelty tällaista sadan miljoonan euron leikkausta, jonka kohdentuminen sosiaalipalveluissa on edelleen epäselvää. Kyllä se on, ministeri Rydman, teidän vastuullanne kertoa näille ihmisille, mistä te meinaatte tämän sata miljoonaa euroa repiä. Jos ei se lähde lastensuojelusta, niin lähteekö se vanhuksilta vai päihdesairailta ihmisiltä? Teillä ei ole hyviä vaihtoehtoja tässä, ja minä kehottaisin kyllä perumaan tämän leikkauksen. Me ollaan pitkään vasemmistoliitossa ajettu sitä, että voitontavoittelu kiellettäisiin lastensuojelun sijaishuollossa, ja haluan tämän painavan viestin tuoda myös tähän keskusteluun. Se olisi yksi keskeinen tärkeä keino saada tätä [Puhemies koputtaa] asiaa toimivammaksi.

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä ihailla ministeri Marttisen pokkaa, kun hän perustelee tätä määräaikaisten työsuhteiden lisäämistä nuorilla, joiden elämää ja työelämää tämä nimenomainen esitys tulee vaikeuttamaan. Te olette varmasti, ministeri Marttinen, tutustunut omaan esitykseenne, mutta kun vaikuttaa siltä, että ette sitä vielä osaa, niin muistutan teitä siitä, että tämä esitys ei edes hallituksen oman esityksen mukaan tuo lisää työpaikkoja eikä lisää työtä. Tämä esitys ei tuo lisää uusia määräaikaisia työsuhteita työmarkkinoille, vaan niitä syntyy jatkossa toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden kustannuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että ne nuoret, jotka tulevat työelämään, saavat kivisemmän alun ja kivisemmän polun kohti työelämää ja toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta. Te pudistelette päätänne, mutta minä kysyn teiltä: kuinka te kehtaatte perustella nuorilla esitystä, joka heikentää nuorten asemaa? [Ben Zyskowicz: Eiks se ole parempi saada määräaikainen työ kuin työtä ollenkaan!]

Arvoisa puhemies! Kerta toisensa jälkeen hallitus perustelee rikkaille annettuja veroaleja dynaamisilla vaikutuksilla, mutta koskaan te ette pysty katsomaan niitä dynaamisia vaikutuksia, joita toteutuu silloin, kun te leikkaatte köyhiltä suomalaisilta. Tehän olette siis leikkauspäissänne aliarvioineet politiikkanne negatiiviset vaikutukset talouteen. Lopputuloksena verotulot ovat romahtaneet, alijäämät syventyneet ja ihmisten kuluttaminen vähentynyt. Arvio Suomen verotuloista on romahtanut alle vuodessa. Suuri syy tälle on lähes kolmen miljardin pudotus verokertymissä. Jopa arvonlisäveroista kertyy ennakoitua vähemmän verotuloja, vaikka te olette korottaneet alveja. Nyt on aika sanoa ääneen se, mikä on kaikille tässä vaiheessa selvää: oikeiston talouspolitiikka on epäonnistunut, ja se on epäonnistunut rankasti. Kysyisin pääministeriltä: Olisiko nyt oikea aika arvioida veropolitiikkanne suunta uudestaan? Ja ymmärrättekö, että jos haluatte saada talouden rattaat pyörimään, niin ihmisille täytyy tarjota tyhjän puheen sijaan konkreettisia parannuksia?

Arvoisa puhemies! Minä en kyllä näe yhtä ainoaa syytä, minkä takia opposition pitäisi tukea näitä hallituksen epäonnistuneita työelämäheikennyksiä, kuten tätä määräaikaisuuksien helpottamista, joka ei edes hallituksen oman esityksen perusteella lisää työllisyyttä. Nämä eivät ole työllisyystoimia, nämä ovat sitä, että yritetään laittaa ay-liike polvilleen. Hallitushan lähti vaaleihin lupaamalla 100 000 uutta työpaikkaa, mutta sen sijaan työttömyyden kasvu on ollut räjähdysmäistä. Hallitus, teidän politiikkanne on epäonnistunut. Minä en ymmärrä, miksi opposition pitäisi tukea hallituksen epäonnistunutta politiikkaa. [Aino-Kaisa Pekonen: Näin on! Emme tue!] Te olette osoittaneet, että leikkaamalla ihmisten palveluista, sosiaaliturvasta ja työttömyystuesta te ette saa taloutta kasvuun ettekä te saa työllisyyttä nousuun. Koko Suomi on nyt nähnyt, että oikeiston talouspolitiikka ei toimi. Kokoomuksen vaalislogania mukaillen: nyt on oikea aika vaihtaa hallitus.

Arvoisa puhemies! Oikeistohallitus on ajanut Suomen työttömyyskriisiin, samalla kun muualla Euroopassa työllisyys kasvaa. Työttömyyskriisimme on kotitekoista sorttia, ja sitä on ollut orkestroimassa Petteri Orpon hallitus, joka lupasi 100 000 uutta työpaikkaa. Tuo lupaus on nyt syöty. Keskustan ja Liike Nytin jättämä välikysymys keskittyy oikeisiin asioihin ja vastaa monilta osin vasemmistoliiton linjoja. Erityisellä ilolla tervehdin keskustan esitystä purkaa edellisen hallituksen säätämä epäonnistunut pakkohakemusmalli, jonka purkamista olen itsekin peräänkuuluttanut. Ei ole salaisuus, että vielä edellisessä hallituksessa erityisesti keskusta ajoi tätä hakemustehtailumallia kuin käärmettä pyssyyn, vaikka sen epäkohdat olivat ilmeisiä. Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin viisauden alku. Kiitän myös sitä, että keskustan esittämissä toimissa ei ole enää jälkiä Sipilän hallituksen politiikasta, joka Orpon hallituksen tavoin keskittyi duunareiden palkkojen polkemiseen ja työttömien kyykyttämiseen. Suomalainen hyvinvointivaltio on rakennettu keskustavasemmistolaisella yhteistyöllä, ja tämä historiallisen menestynyt linja jos jokin ansaitsee kunnianpalautuksen tässä ajassa. On hyvä, että keskustalla on ollut rohkeutta uudelleenarvioida aiempaa linjaansa. Puhemies! Oikeistohallituksen kaikkein suurin virhe on ollut kuvitella, että työllisyys kasvaa työntekijöiden ja työttömien asemaa heikentämällä. No, näytöt ovat taululla ja luvut ovat rumat. Hallitukselle voisi myöntää Suomen mestaruuden selittelystä, mutta selitykset eivät lohduta työttömäksi jääneitä ihmisiä. Silti tämä linja jatkuu tosiasioista piittaamatta. Suomeen ollaan nyt tuomassa perusteettomia määräaikaisia työsopimuksia, vaikka edes hallituksen omassa esityksessä sen ei arvioida lisäävän työllisyyttä. Myös tämä esitys heikentää työntekijöiden asemaa sekä lisää turvattomuutta ja eriarvoisuutta työmarkkinoilla. Kun työntekijöiden asemaa heikennetään, tavoitteena on tietysti paisuttaa omistajien voittoja. Työpaikkoja sillä ei synny eikä ole syntynyt. Järkyttävää on myös se, miten ennätyksellisen suurta työttömien joukkoa kohdellaan tässä maassa. Ansioturvaa leikataan rajusti ja nopeasti, jos työpaikkaa ei löydy, ja yhä useampi työtön on sysätty toimeentulotuen varaan. Kun toimeentulotuen menot on käännetty kasvusuuntaan, niin tietysti siitäkin leikataan. Näin kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat suomalaiset laitetaan oikeistohallituksen epäonnistuneen politiikan maksumiehiksi ja -naisiksi. Puhemies! Vasemmistoliitto haluaa suomalaiset takaisin töihin. Aloitetaan rakennusalasta, jota oikeistohallitus on romuttanut. Ei voi olla niin, että asunnottomuus kasvaa Suomessa ja samaan aikaan rakentajia on työttömänä pilvin pimein. Ilmeisin ratkaisu tähän on kohtuuhintaisen asuntotuotannon ja korjausrakentamisen lisääminen, ne vaativat välittömästi lisää korkotukivaltuuksia ja investointiavustuksia. Myös sosiaali- ja terveysalan työttömyys on noussut kestämättömälle tasolle oikeistohallituksen leikkauspolitiikan ja hyvinvointialueiden vaikean taloustilanteen myötä. Tähän meillä ei ole varaa, sillä tulevaisuudessa alalle tarvitaan yhä enemmän ihmisiä ja jokaisesta työntekijästä on pidettävä kiinni. Hyvinvointialueiden rahoitukseen tehtävät leikkaukset pitäisi nyt perua, hoitoonpääsyä nopeuttaa ja vanhuspalveluita vahvistaa. Tämä toisi myös töitä tuhansille hoitajille ja sote-ammattilaisille. Vasemmistoliitto haluaa toteuttaa pitkäaikaistyöttömien työtakuun, jossa jokaiselle työttömälle turvattaisiin viime kädessä palkkatuella työpaikka 12 kuukauden työttömyyden jälkeen. Myös räjähdysmäisesti kasvaneeseen nuorisotyöttömyyteen on vastattava laajalla toimenpidekokonaisuudella. Vähintä, mitä hallitus voisi tehdä, olisi korjata sen työllisyyspolitiikan ilmeisimmät virheet, kuten työttömyysturvan ja asumistuen suojaosien poistot. Palautetaan suojaosat ja nostetaan ne kerralla 500 euroon kuukaudessa — niin lyhytkestoinen tai osa-aikainenkin työ saadaan jälleen kannattamaan. Keinoja ja vaihtoehtoja on, kun niihin uskalletaan tarttua. Kyse on myös priorisoinnista: suuryrityksien miljardiveroale ei tuo työtä eikä kasvua Suomeen, se paisuttaa ainoastaan osinkoja ja omistajien kukkaroita. Nyt on oikea aika lopettaa miljonäärien paapominen ja keskittyä siihen, että suomalaisille saadaan töitä. Arvoisa puhemies! Suomi ei ansaitse hallitusta, joka uskoo meidän kilpailevan laadun sijasta palkkoja ja työehtoja polkemalla sekä sosiaaliturvaa leikkaamalla. Siksi teen seuraavan epäluottamuslause-ehdotuksen: "Orpon hallitus on radikaalisti epäonnistunut työllisyyspolitiikassaan ja lupauksessaan luoda Suomeen 100 000 työpaikkaa. Siksi ehdotan, että hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta."

Arvoisa puhemies! Yle uutisoi keskiviikkona hyvinvointialueiden ja kuntien irtisanomisista. Irtisanottujen määrä on uutisen mukaan yhteensä noin 1 640 henkilöä. Se tarkoittaa eniten potkuja sitten 90-luvun laman. Tänä vuonna hyvinvointialueilla leikkaukset jatkuvat, mikä tarkoittaa lisää irtisanomisia. Hallitus on ollut kyvytön työttömyyskriisin edessä, ja koska täällä mielellään muistellaan Marinin hallitusta, niin muistellaan nyt sitten: Marinin hallitus jätti Orpon—Purran hallitukselle ennätyksellisen hyvän työllisyystilanteen. [Hälinää] Se on nyt sössitty muun muassa näillä mittavilla irtisanomisilla, ja samaan aikaan työttömien asemaa on heikennetty esimerkiksi leikkaamalla työttömyysturvaa useilla eri tavoilla. Varapääministeri Purra, pidättekö kohtuullisena, että työttömiä rangaistaan työttömyydestä, vaikka hallitus ei kykene parantamaan työllisyystilannetta?

Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen, te perustelitte äsken työllisyydellä tätä esitystä, mutta tässä esityksessähän sanotaan: ”Tutkimustieto ei osoita lakimuutoksella olevan selviä työllisyysvaikutuksia.” Tämä määräaikaisten työsuhteiden helpottaminen ei lisää työllisyyttä, vaan se on jälleen yksi heikennys työntekijöille. Erityisen härskin tästä esityksestä tekee se, että vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon tulevat olemaan huomattavat. Raskaussyrjintä tulee suurella todennäköisyydellä lisääntymään, ja syntyvyyden arvioidaan mahdollisesti laskevan. Tätä jälkimmäistä perustellaan hallituksen esityksessä aivan käsittämättömällä lauseella: ”Vaikutus voidaan kuitenkin katsoa vähäiseksi, sillä sen on tutkittu vaikuttavan lähinnä naisiin”, ja niin edespäin. Minun on vaikea ymmärtää, että kukaan kehtaa perustella mitään esitystä näin törkeästi, mutta joudun valitettavasti toteamaan, että Orpon hallituksen työmarkkinapolitiikassa törkeydellä ei ole ollut tähänkään asti rajoja. En voi kannattaa tätä esitystä.

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä iso kuva politiikassa tällä hetkellä on se, että hallituksen talouspolitiikka on epäonnistunut ja hallituksen työllisyyspolitiikka on niin ikään epäonnistunut. Työllisten sijaan on saatu aikaan työttömyyskriisi, eikä velan taittamisesta ole tietoakaan. Minusta on erittäin ristiriitaista, että samaan aikaan kun hallitus on asettanut tavoitteekseen taittaa velkaantumista, te kuitenkin annatte lisäetuja suuryrityksille ja rikkaille suomalaisille, ja samaan aikaan nyt helmikuussa voimaan astuvat toimeentulotukeen eli viimesijaiseen tukeen tehdyt lukuisat heikennykset. Näiden leikkausten jälkeen täytyy kysyä, voiko Suomessa saada enää riittävää tukea silloin kun omat voimat eivät riitä. Pääministeri Orpo, minulla on teille kaksi kysymystä: Oletteko te keskustellut niiden ihmisten kanssa, jotka elävät toimeentulotuen varassa, ja tiedättekö te, mitä näille ihmisille kuuluu? Toinen kysymys on: ymmärrättekö, että teidän hallituksenne toimesta toimeentulotukea tarvitsee yhä useampi ihminen ja yhä useampi perhe [Puhemies koputtaa] ja näiltä perheiltä te olette leikkaamassa?

Arvoisa puhemies! Oikeistohallituksen potkulaki vie suomalaista työelämää täysin väärään suuntaan. Sen sijaan, että työelämää kehitettäisiin panostamalla työssäjaksamiseen, osaamisen päivittämiseen ja ihmisten tukemiseen eri elämäntilanteissa, on oikeistohallitus valinnut toisen tien. Se on yksipuolisuuden ja epävarmuuden tie, jonka kulkeminen johtaa mahdollisesti perusteettomiin potkuihin yhä useammalle. Tämä on karu viesti etenkin ikääntyville ja terveysongelmista kärsiville työntekijöille ja lisäksi nuorille työntekijöille. Miksi siis hallitus on valinnut tämän tien? Suomen nykyinen irtisanomissuoja ei ole kansainvälisessä vertailussa erityisen tiukka. Päinvastoin olemme olleet OECD-maiden joukossa tavallista keskitasoa. Potkulain perusteleminen väitteellä, jonka mukaan irtisanomissuoja olisi meillä jotenkin liian vahva, kertoo siitä, etteivät hallituksen työelämämuutokset perustu tutkittuun tietoon tai todellisiin ongelmiin, vaan puhtaasti ideologiseen haluun heikentää työntekijöiden asemaa. Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet puuttuvat nyt irtisanomissuojassa näkemiinsä kuvitteellisiin ongelmiin, mutta tulevatkin luoneeksi joukon uusia ongelmia. Mielivaltaisten irtisanomisten riskin kasvaessa tulee potkulaki nostamaan myös kynnystä puuttua muihin epäkohtiin ja väärinkäytöksiin työpaikoilla. Hiljentäminen potkujen pelolla ei ole terve perusta suomalaiselle työelämälle eikä reilulle kilpailulle. Lisäksi hallitus vaarantaa potkulailla sekä työntekijöiden että työnantajien oikeusturvan, kuten perustuslakivaliokunta lausunnossaan totesi. Eli väite siitä, mikä täällä aikaisemmin tänään on tässä pöntössä esitetty, että tämä olisi sekä työntekijöiden että työnantajien etu, on itse asiassa perustuslakivaliokunnan täysin päinvastoin artikuloima. Tästä huolimatta, hallituspuolueet, te ette suostuneet selkeyttämään lakia perustusvaliokunnan lausunnon mukaisesti. Te runnotte toistuvasti läpi huonoa lainsäädäntöä piittaamatta käytännön seurauksista. Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, hyvä hallitus, että tavoitteenne heikentää työntekijöiden asemaa näyttää johtavan vain joukkoon uusia ongelmia, paljastaa se isoja ristiriitoja teidän omassa politiikassanne. Te vaaditte työurien pidentämistä talouskasvun nimissä mutta ajatte tällä potkulailla politiikkaa, jonka seurauksena yhä useampi ikääntynyt työntekijä pelkää potkuja jo ennen eläkeikäänsä. Aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan lakkauttaminen ovat surullisia mutta valitettavan johdonmukaisia esimerkkejä tästä samasta ristiriitaisesta politiikasta. Työuria pitäisi pidentää antamalla ihmisille mahdollisuus työntekoon erilaisissa tilanteissa, mutta teidän politiikkanne on vienyt aivan vastakkaiseen suuntaan. Yksi konkreettinen esimerkki tästä on suojaosien poistaminen, mikä vaikeuttaa osatyökykyisten ihmisten osallistumista työmarkkinoille, vaikeuttaa myös kokoaikaisen työpaikan saamista ja edelleen siis aiheuttaa tilanteita, joissa ihminen siitä huolimatta, että hän haluaisi olla aktiivinen, ei voi tehdä edes pientä määrää työtä tuen päälle, koska se tarkoittaisi sitä, että tuki pienenee. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitossa me ajattelemme, että työelämän on oltava oikeudenmukaista ja sitä on uudistettava kaikkia kuunnellen. Nyt te, hyvä hallitus, murennatte yksipuolisella politiikallanne kovaa vauhtia työelämän luottamusta ja työntekijöiden uskoa tulevaan.

Arvoisa puhemies! Tällä viikolla tuli tieto Ylen kautta, että Suomi on hankkinut Israelista enemmän aseita Gazassa toteutetun kansanmurhan aikana kuin aiemmin julkisuudessa on ollut tiedossa. Ylen mukaan useiden näiden hankintapäätöksien perusteluissa on todettu näin, että Suomi ei voi ostaa tuotetta muualta kuin hankinnan alkuperäiseltä, israelilaiselta toimittajalta, eli käytännössä siis varaosia ja päivityksiä voi hankkia vain israelilaisilta toimittajilta. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ollaan luomassa riippuvuutta Israelista, joka on osoittanut olevansa epäluotettava toimija muun muassa siksi, että se rikkoo ihmisoikeuksia ja kansainvälistä oikeutta jatkuvasti. Tiedän, että meillä on erilaisia näkökulmia siitä, mitä aseita sieltä pitäisi ostaa ja pitäisikö aseita ylipäänsä ostaa — vasemmistoliiton kanta on, että ei pitäisi — mutta kysyisin nyt kuitenkin näin, että miten tähän... [Timo Heinonen: Nämähän ostettiin teidän aikana! — Puhemies koputtaa] — Saanko kysyä, edustaja Heinonen, loppuun? — Kysymys olisi: miten näitä riippuvuuteen liittyviä riskejä, joista varmaankaan kukaan ei pysty väittämään, että niitä ei lainkaan olisi, on arvioitu esimerkiksi huoltovarmuuden näkökulmasta?

Arvoisa puhemies! Täytyy nyt ihan suoraan sanoa, että minusta on aivan järkyttävää ja pöyristyttävää, että me joudumme eduskunnassa käymään tällaista keskustelua. [Sanna Antikainen: Ei tarvitsisi käydä, jos antaisitte anteeksi!] Ja kun tätä keskustelua nyt käydään, niin puhutaan asioista sitten niiden oikeilla nimillä, sillä tässä niin sanotussa rasismikohussa [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] ei ole kyse mistään kohusta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Vasemmistonuoristako?] vaan tässä on kyse siitä, että perussuomalaiset ovat jälleen kerran toimineet ja käyttäytyneet rasistisesti. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, eikä tämä ole viimeinen kerta, ja herää kyllä kysymys, kuinka monta kertaa voi käyttäytyä rasistisesti vahingossa. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] Tämä kaikki tapahtuu tietenkin RKP:n ja kokoomuksen hiljaisella hyväksynnällä ja tuella. [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] Tätä kokonaisuutta korostaa se, että myös perussuomalaisten varapuheenjohtaja, edustaja Keskisarja on käyttänyt julkisuudessa rasistisia solvauksia aasialaisista ihmisistä viimeksi tänään, ja vielä tänään Keskisarja on linjannut, että rasististen kuvien ja puheiden anteeksi pyytämisessä ”ei ole mitään järkeä”. Varapääministeri Purra, onko näin, että tässä ei ole mitään järkeä, että näiden kuvien anteeksipyytämisessä ei ole mitään järkeä? [Puhemies koputtaa] Ja kun täällä puhutaan seurauksista, niin missä ovat edustaja Keskisarjan anteeksipyynnöt ja seuraukset hänelle? [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä]

Arvoisa puhemies! Kyllä minun korvaani hieman särähti, kun ministeri Marttinen kutsui näitä mittavia heikennyksiä, joita työntekijöille on täällä tämän hallituksen toimesta tuotu, maltillisiksi uudistuksiksi. Nyt pitää muistaa kaksi asiaa: Ensinnäkin se, että näitä uudistuksia, jotka ovat siis faktuaalisesti heikennyksiä, on tuotu aivan jäätävä määrä lyhyessä ajassa. Toinen asia on se, että vaikka näistä puhuttaisiin niin, että nämä eivät niin hirveästi muuta sitä tilannetta, niin silloin kun helpotetaan määräaikaisten työsopimusten solmimista, silloin helpotetaan määräaikaisten työsopimusten solmimista, ja silloin kun heikennetään irtisanomissuojaa, silloin heikennetään irtisanomissuojaa. Ne ovat molemmat heikennyksiä työntekijöille. Sitten jos tästä VTV:n raportista puhutaan, niin kyllä, edustaja Satonen, kyse oli nimenomaan kritiikistä tälle ajoitukselle, että miten voidaan patistaa ihmisiä töihin, kun töitä ei ole. Tämä tilanne on johtanut sellaiseen yhteiskunnalliseen anemiaan, jossa ihmiset pelkäävät kuluttaa, pelkäävät oman työpaikkansa puolesta, ja sitten se on johtanut siihen, että meidän taantuma vain syvenee eikä tästä päästä eteenpäin. Ja kyllä, kyllä minä sanon vasemmistoliiton puolesta sen, että koskaan ei olisi meille ollut oikea aika tehdä näin mittavia heikennyksiä ja yksipuolisesti tässä määrin.

Arvoisa puhemies! Pidän hyvänä esimerkiksi tätä nuorten työllisyysseteliä. On hienoa, että nuorten työttömyystilanteeseen puututaan tällaisilla täsmätoimenpiteillä. Sitten haluaisin nostaa tässä keskustelussa esiin, että tällä viikolla Ilta-Sanomat on uutisoinut Normal-ketjun viiden työntekijän kertomuksista siitä, miten epävarmaa työelämä nuorille on ja miten nuorten työmarkkina-asema on hyvin heikko. Tämä on yksi esimerkki laajemmasta kokonaisuudesta, kun mehän ollaan puhuttu paljon julkisuudessa nytten ulkomaisen työvoiman hyväksikäytöstä, ja myös tämä nuorten herkkä asema työmarkkinoilla on minusta sellainen, mihin pitäisi kiinnittää huomiota hyvin voimakkaasti. Olen kyllä huolissani siitä, että hallituksen hankkeet, kuten potkulaki, jossa helpotetaan irtisanomisia, ja sitten taas toisaalta määräaikaisuuksien tuleva helpottaminen, ovat sellaisia esityksiä, jotka tulevat osumaan nimenomaan nuoriin, jotka ovat valmiiksi heikossa työmarkkina-asemassa. Siksi haluaisin pohtia sitä, mitä sellaisia keinoja seuraavaksi tuodaan, jotka tasapainottavat tätä tämänhetkistä valtasuhdetta työmarkkinoilla, joka on nyt tämän hallituksen toimesta mennyt hyvin vahvasti työnantajille ja otettu työntekijöiltä pois.

Arvoisa puhemies! Suomen julkinen talous velkaantuu liian nopealla tahdilla. Tämän vuoden valtion velkaantuminen kasvaa vielä suuremmaksi kuin mitä on aiemmin ennakoitu. Viimeistään nyt on selvää, että Orpon hallitus on epäonnistunut lupauksissaan julkisen velkaantumisen taittamisesta. Suomi ei ole akuutin velkakriisin partaalla, mutta jos velkasuhteen kasvu jatkuu pitkään nykyisellä tahdilla, on ongelmia edessä. Velkasuhteen kasvu olisi siis saatava taittumaan. Valtion velkaantumista mitataan velan suhteella bruttokansantuotteeseen, ja velkasuhde saadaan taitettua, jos talouskasvu on nopeampaa kuin velan ja korkomenojen kasvu. Eli velkasuhdetta voidaan taittaa talouskasvulla tai velkaantumisen vähentämisellä. Velkaantumista on kuitenkin vaikea käytännössä vähentää ilman kasvua. Myös vasemmistoliitto on valmis julkisen talouden sopeutuksiin. Sopeutukset tulee ajoittaa ja mitoittaa niin, ettei niillä tapeta kasvua vaan päädytään kasvattamaan velkasuhdetta. Sopeutukset tulee kohdistaa sinne, missä rahaa on, eli hyvätuloisille. Me esimerkiksi karsisimme ympäristöhaitallisia yritystukia, lisäisimme suurituloisten verotusta ja laittaisimme pisteen erilaisille pääomaverokikkailuille. — Ja nyt, arvoisa puhemies, luen tämän yhden lauseen uudestaan, sillä taisin sanoa hieman väärin: Eli tarkoitin sanoa, että sopeutukset tulee ajoittaa ja mitoittaa niin, ettei niillä tapeta kasvua ja vain päädytä kasvattamaan velkasuhdetta. Eli velkasuhteen kasvattaminen ei varmastikaan ole yhdenkään eduskuntapuolueen tavoite. Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto ei lähtenyt mukaan parlamentaariseen velkajarrusopimukseen, sillä pelkäämme sen muodostuvan kasvujarruksi ja hyvinvointivaltiota heikentäväksi mekanismiksi. Tässä sovun pohjalta sorvatussa laissa on kansallisena lisäsääntelynä EU-vaatimuksia tiukemmat velan alentamistahtivaatimukset 2030-luvulla ja siitä eteenpäin. EU-vaatimukset on joka tapauksessa tuotava kansalliseen lainsäädäntöön, ja me emme näe tarvetta EU-säännöksiä tiukemmille kansallisille vaatimuksille lain tasolla. On huomattava, että jo EU-säännöt ovat varsin tiukat, mikäli niitä noudatetaan pilkulleen. On lisäksi hyvä huomata, että Orponkaan hallitus ei ole noudattanut voimassa olevia EU-vaatimuksia sellaisenaan, vaan se on neuvotellut niihin erilaisia joustoja. Mikäli velkajarrussa sovittu sääntely olisi ollut voimassa tällä vaalikaudella, olisi se edellyttänyt useita miljardeja enemmän sopeutuksia kuin mitä hallitus on toteuttanut. Orpon hallituksen jo toteuttamat sopeutukset ovat johtaneet kasvun heikkenemiseen. Vaikka on sopeutettu, velka-aste ei ole taittunut, vaan velka-asteen kasvu on jatkunut. Sopeutukset ovat osaltaan syventäneet ja pitkittäneet taantumaa leikatessaan kulutuskysyntää ja heikentäessään työllisyyttä, ja sitä kautta leikkaukset ovat huonontaneet velkasuhdetta. Juuri tämä voi muodostua velkajarrun ongelmaksi. Tiukat sopeutukset taantumassa eivät taita velkaantumista, mutta ne vahingoittavat taloutta ja ne vahingoittavat yhteiskuntaa. Kasvu on paras tapa taittaa velkaantumista, ja kasvu on historiallisesti tarkastellen ollut onnistunein tapa velkasuhteen taittamiseen. Pelkona on, että mekaaninen velkajarru johtaa myötäsykliseen talouspolitiikkaan eli kasvun tappaviin sopeutuksiin taantumassa. Uhkana on loputon leikkausten kierre, jossa matalasuhdanteessa tehdyt leikkaukset leikkaavat kasvun ja johtavat velkasuhteen kasvuun ja jälleen uusiin leikkauksiin. Tällainen kierre johtaisi hyvinvointivaltion alasajoon ja estäisi vihreän siirtymän kannalta välttämättömät investoinnit. Toivon tietenkin, että velkajarrun soveltamisessa käytetään sitten aikanaan järkeä ja tarpeenmukaista joustavuutta eikä haitalliseen leikkauskierteeseen päädytä. Toisaalta hyvässä suhdannetilanteessa kansalliset lisävaatimukset eivät kyllä juuri vaikuta suuntaan eivätkä toiseen. Vaikuttaakin nyt siltä, että kansallinen lisäsääntely, toisin sanottuna tämä velkajarru, voi muodostua joko haitalliseksi tai sitten se muodostuu tarpeettomaksi. Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tulisi valmistella uudestaan ilman kansallista lisäsääntelyä. Ehdotan, että lakiehdotukset hylätään.

Arvoisa puhemies! Viimeisten viikkojen aikana me vasemmistoliiton kansanedustajat olemme lukeneet täällä salissa ääneen toimeentulotuen saajien kertomuksia ja myös kokemuksia siitä, mitä tunteita se herättää, kun tätä tukea ollaan leikkaamassa. Tämä toimeentulotuen leikkaus on yksi julmimmista ja eniten köyhyyttä aiheuttavista toimista, joita oikeistohallitus on tähän asti toteuttanut. Tähän kritiikkiin on turha vastata sanomalla, että toimeentulotuen leikkaus kannustaisi työntekoon, koska te leikkaatte pois jopa sen 150 euron suojaosan, joka on mahdollistanut sen, että voi tehdä edes vähän töitä toimeentulotuen päälle. Minä sanon nyt aivan suoraan, että tämä esitys on todella julma ja osoitus siitä, että hallitus ei ymmärrä köyhien ihmisten arkea eikä köyhyyttä kokemuksena eikä sitä, että silloin kun ihmisellä on merkittävää niukkuutta, niin toimeliaisuus vähenee, koska kaikki energia menee siihen, että yrittää pärjätä. Kukaan ei valitse olla köyhä, mutta hallitus on valinnut lisätä köyhyyttä, ja tämä on minusta hyvä ymmärtää. [Krista Kiurun välihuuto]

Arvoisa puhemies! Minä kiitän valtiovarainministeri Purraa rehellisyydestä, sillä on todella niin, että tässä salissa kaikki muut puolueet ovat sitoutuneet viiden prosentin puolustusmenotavoitteisiin ja velkajarruun. Ja kun samaan aikaan ajatellaan, että velkaa ei saa ottaa, veroja ei ymmärrettävästi haluta korottaa, kasvulla tätä ei kuitata, niin tämä tulee tarkoittamaan leikkauksia suomalaisille keskeisiin palveluihin: koulutukseen, sosiaali- ja terveyspalveluihin, ilmastotyöhön. Eikä yksikään puolue ole kertonut, miten tämä tehdään. Jään odottamaan, mitkä ne keinot ovat. Ja sitten edustaja Rydman, kyllä on niin, että tämä rasismikeskustelu liittyy tähän budjettikeskusteluun, [Wille Rydman: Olen pelkkänä korvana!] sillä minun tulkintani mukaan pääministeri ei uskalla laittaa perussuomalaisten rasistisille ulostuloille pistettä siksi, että hän pelkää hallituksen kaatumista ja sitä kautta leikkaustavoitteiden karkaamista. [Wille Rydman: Se olisikin, kun hallitus kaatuisi Instagram-kuviin!] Viikonloppuna arvoton näytelmä oli konkreettinen osoitus siitä, mitä tapahtuu silloin, kun talouskuri ja rasismi heittävät yläfemmoja. Sijaiskärsijöiksi täällä Suomessa joutuvat vähemmistöt ja köyhät suomalaiset. Kokoomus mahdollistaa rasismin normalisoitumista, [Puhemies koputtaa] ja sitä laskua me maksamme vielä pitkään.