Ville Valkonen

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä tämän lain eduskuntaan saattamisesta. Erilainen vastuullisuusviestintä on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti ja saanut välillä eriskummallisiakin piirteitä. On esiintynyt liioittelua, jopa harhaanjohtamista, ja tämä ei lisää luottamusta. Viherpesu ei lisää kuluttajien luottamusta siihen, että sinänsä erittäin tärkeä kestävä siirtymä menisi eteenpäin, ja nyt on tosi tärkeätä, että tälle asetetaan myöskin lainsäädännössä EU-tasolla pelisääntöjä. Samoin kehun tätä toista kokonaisuutta. Tavaroiden korjaaminen on jotain sellaista, joka meidän yhteiskunnassa unohtui, vaikka on ilmiselvää, että maapallomme kantokyky on rajallinen ja kestävämpi kulutus aivan hyvin voi perustua myös siihen, että rikkoutunutta korjataan. — Kiitos vielä kerran ministerille. [Tuomas Kettunen: Hyvä puheenvuoro!]

Arvoisa puhemies! Talousrikollisuudelle ja harmaalle taloudelle täytyy olla nollatoleranssi. Sosiaaliturvan väärinkäytökset ja Kela-huijaukset ovat varastamista yhteisestä kassasta. Olen itse toiminut Kelan tilintarkastajien varapuheenjohtajana. Upouduimme ilmiön laajuuteen, ja se on hyvin huolestuttava. Usein taustalla on myös järjestäytynyttä rikollisuutta, joka tietenkin kytkeytyy vielä paljon vakavampiin rikollisuuden muotoihin, kuten huumekauppaan. On erinomaisen hienoa, että tämä hallituksen esitys on eduskunnan käsittelyssä. Me tarvitsemme työkaluja puuttua näihin väärinkäytöksiin. Tietojenvaihdon paraneminen ei millään tavalla haittaa niitä Kelan asiakkaita, jotka käyttävät lainmukaisia palveluita ja saavat lainmukaisia etuuksia. Toivon eduskunnalta tämän esityksen pikaista käsittelyä.

Arvoisa puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta, ja on tärkeää, että täällä aiheesta keskustellaan. Kerrataanpa tosiasiat: Suomi on velkaantunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2008 lähtien. Sinä aikana kaikki puolueet tässä salissa ovat olleet hallitusvastuussa [Välihuutoja] — paitsi Liike Nyt — ja tämä osoittaa sen, että meidän ongelmat ovat pitkäaikaisia ja rakenteellisia. Tällä hetkellä taloustilanteen heikkouden selittää julkisen talouden osalta se, että korkomenot ovat voimakkaasti kasvaneet, sotemenot kasvavat, puolustusmenot kasvavat ja suhdannetilanne on heikko — kaikki ulkoisia tekijöitä. Nämä vappupuheet, mitä vasemmalta kuulee ennenaikaisesti, tai synkistely, joka on jatkuvaa viikosta toiseen, eivät tuo yhtään työpaikkaa Suomeen. [Välihuutoja] On selvää, että hallitus on tehnyt valtavasti, loppuun asti pitää tehdä lisää ja seuraavilla hallituksilla on valtava urakka edessään. Kysyn omistajaohjausministeri Strandilta, kun teillä on hyvä näkymä valtionyhtiöihin: [Puhemies koputtaa] miten te näette talouden kehityksen juuri tällä hetkellä? [Välihuutoja]

Arvoisa puhemies! Julkisen talouden tilanne on tosiaan pitkäaikaisesti hyvin haastava. Ehkä tarkka kuulija huomaa tietyn epäjatkuvuuden siinä, että vasemmisto-oppositio on kiivaasti, kaikin voimin vastustanut kolme vuotta kaikkia sopeutustoimia, joita hallitus on määrätietoisesti vienyt eteenpäin, ja nyt on alkanut kuulumaan toisenlaisia ääniä. Ehkä hyvä näin, jos vihdoin on herätty velkaantumisen taittamiseen. Se on meille tärkeää. Itse näen, että kansantalouden osalta meillä tilanne on kuitenkin aika paljon optimistisempi. Meillä on jo paljon datapisteitä, jotka aidosti viittaavat siihen, että nyt on kasvu käynnistymässä: vientiteollisuudesta on tullut hyviä uutisia, työllisyys on jo kääntynyt kasvuun, ostovoima paranee, veronkevennykset tulivat vuoden alusta, korot ovat laskeneet, yrityskentästä tulee kiihtyvällä tahdilla hyviä uutisia. Oleellista on, että koko ajan jatketaan uusia toimenpiteitä, ja tässäkin lisätalousarviossa on esimerkiksi länsirata, päätös, joka käynnistää rakentamista jopa miljardeilla. Synkistelyllä, jota vasemmalta kuulee, Suomi ei nouse, vaan sillä, että jatkamme rohkeasti uudistusten tiellä. [Aki Lindén: Ja velkaa lisätään!]

Arvoisa puhemies! Rahoitusmarkkinat on talouden verenkierto, ja tällä hetkellä valitettavasti näyttää siltä, että paineet uhkaavat laskea niin paljon, että Suomi on vaarassa pyörtyä. Suomessa on jonkinlainen häiriötilanne rahoitusmarkkinoilla lievässä muodossa. Osittain sitä varmasti selittää regulaatio, osittain meidän kansantalouden yleinen jähmeys, mutta osittain myöskin pankkien oma riskien karttaminen, ja kaikkiin näihin pitää löytää ratkaisuja vieraan pääoman puolella. No yhtä tärkeätä on, että me saataisiin elävämpi oma pääomaehtoinen rahoitus, niin julkinen mutta ennen kaikkea yksityinen. Myöskin meidän pörssi on jäänyt pitkälle takamatkalle muista pohjoismaisista pörsseistä. Nyt onneksi on uusi listautuminen meneillään, mutta niitä tarvittaisiin paljon enemmän. Täytyy myöskin uskaltaa puhua siitä, että Suomessa pitäisi yksityishenkilöiden antaa vaurastua ja sitä kautta osallistua rahoitusmarkkinoille. Haluaisin myöskin kiittää edustaja Eestilää tämän tärkeän aiheen esille nostamisesta. Tämä on meidän talouden kohtalonkysymyksiä.

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen valtiovarainvaliokunnan mietinnön. Mietinnössä on neljä keskeistä muutosta perintö- ja lahjaverotukseen: Ensinnäkin, perintö- ja lahjaverotusta kevennetään tällä esityksellä. Alarajaa nostetaan 20 000:sta 30 000 euroon perintöjen osalta, ja lahjan alarajaa nostetaan 5 000:sta 7 500 euroon. Nämä muutokset toteutetaan muuttamalla perintö- ja lahjaveroasteikkojen progressioportaiden euromääriä sekä laissa säädettyjä pienempiä verotettavia määriä. Toisekseen, tavanomaisen koti-irtaimiston verovapaata määrää korotetaan 4 000:sta 7 500 euroon. Kolmanneksi, sukupolvenvaihdoshuojennus laajenee alaikäisiin perillisiin tietyin reunaehdoin. Neljänneksi, maksamattomalle perintöverolle laskettavaa viivästyskorkoa alennetaan nykyisestä, ja tämän lisäksi perintö- ja lahjaverolakiin sekä kiinteistöverolakiin tehdään tietyt tekniset täydennykset oikaisuvaatimusten osalta. Valtiovarainvaliokunta näkee nämä muutokset erittäin tervetulleina. Käytännössä perintö- ja lahjaveron alarajoja ei ole vuosikausiin korotettu, eli kyseessä on myöskin tietynlainen indeksikorotus. Tämä helpottaa perillisten likviditeettiongelmia tietyissä tilanteissa, jos perii vaikka omaisuutta, jota on vaikea realisoida. Ja, totta kai, verotuksen keventäminen parantaa ostovoimaa. Kokonaisuudessaan verotus kevenee noin 81 miljoonalla eurolla vuositasolla, mikä on verotuottovaikutus valtiolle. Näillä sanoilla, arvoisa rouva puhemies, valtiovarainvaliokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyisi lakiehdotukset muuttamattomina. Mietintöön sisältyy neljä vastalausetta.

Arvoisa herra puhemies! Talous on koko yhteiskunnan edellytys, ja Suomen tilanne on kyllä todella vakava. Tänään arviolta puoli neljän aikaan kuulemme komission tämän hetken tuomion, mutta ilman mitään EU:nkaan arviota meidän kaikkien tulisi herätä siihen, kuinka suurien haasteiden edessä ollaan. No, on äärettömän hienoa, että nyt meillä on yhteinen näkemys siitä, että tämä velkaantumiskehitys taitetaan seuraavan noin kymmenen vuoden aikana, mutta tämä työ olisi tietenkin pitänyt aloittaa jo vuosikausia sitten. Tämä hallitus on tehnyt Suomen talouden eteen enemmän kuin mikään sitten 90-luvun. Ja erityinen kiitos kuuluu, valtiovarainministeri Purra, teille. Te olette vetänyt valtavaa kivirekeä perässänne, mutta se on ollut aivan välttämätöntä isänmaan pelastamiseksi. Kehotan meitä kaikkia miettimään — ja ehkä mielellään kuulisi myös ministerin näkemyksiä siitä — mitä ne seuraavat askeleet ovat. Tämä hallitus ei enää hirvittävästi ehdi tekemään mutta ehtii valmistelemaan tiettyjä isoja reformeja. Varmasti tarvitaan aika paljon sisua ja luovuuttakin, jotta tästä urakasta selvitään.

Arvoisa rouva puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta, ja valitettavasti Suomi on pitkään ollut vaarallisesti velkaantuva hyvinvointiyhteiskunta. Juuri eilen saimme uuden Euroopan komission ennusteen siitä, miltä julkinen taloutemme näyttää, ja se on ehkä ennakko-odotuksia synkempi. Näyttää siltä, että ylitämme kriittisen 90 prosentin rajan mahdollisesti pahimmassa tapauksessa jo ensi vuonna. Velka on uhka hyvinvoinnille neljästä eri syystä. Se on uhka ihan meille tällä hetkellä verojaan maksaville ja julkisia palveluja käyttäville suomalaisille sen takia, että se välittömästi lisää korkomenoja, mikä tietenkin haittaa mahdollisuuksia panostaa tärkeisiin asioihin. Korkomenot ovat erittäin voimakkaassa nousussa, ja tietenkin jokainen lisäeurovelka, joka otetaan, nostaa meidän vuosittaisia korkomenoja sen lisäksi, että toki korkotaso on nollakorkoajasta noussut. Velka lisää julkisen talouden riskejä. Se heikentää meidän liikkumavaraamme erilaisissa kriiseissä, ja kuten olemme nähneet, niitä tässä maailmassa riittää takuuvarmasti myöskin tulevaisuudessa. Ja neljänneksi: Velka jää loppujen lopuksi tulevien polvien maksettavaksi. Vaikka me pystyisimmekin nykysukupolvilla potkimaan tölkkiä eteenpäin ehkä vielä joitain vuosikymmeniäkin, tai vuosia ainakin, niin jossain vaiheessa kustannukset ja riskit tulevat silloisten suomalaisten työssäkäyvien ja yhteiskuntaa pystyssä pitävien maksettavaksi, ja tämä on myös oikeudenmukaisuuskysymys. Nyt on hienoa ja historiallista, että tänä syksynä on saatu laaja parlamentaarinen sopu velkaantumisen hillinnästä, siitä, että tämä vakava uhka yhteiskunnallemme on tiedostettu, ja olemme yhdessä sopineet ensiaskeleet siitä, miten tähän uhkaan vastataan, yhteistuumin. Näin suurta poliittista sopua mistään yhteiskunnallisen ongelman ratkaisusta harvoin näkee tässä salissa, hyvin harvoin. Nato-jäsenyys lienee samoilla luvuilla edennyt kokonaisuus, ja jossain määrin tätä velkaeurosopimusta voikin kutsua talouspolitiikan Nato-jäsenyyspäätökseksi. Se tulee muuttamaan tapaa, jolla me yhdessä pyrimme tähän uhkaan vastaamaan. Sopimus selvästi lisää luottamusta Suomen taloudenpitoon niin maan rajojen sisällä kuin ulkona. Se on jo lisännyt ennustettavuutta, ja täytyy sanoa, että jos olisimme onnistuneet aikaisempina vuosikymmeninä samankaltaiseen menettelyyn, niin ehkä tilanne ei olisi näin haastava. Ehkä kuitenkin kaikkein suurimpana hyötynä itse näen tälle sovulle sen, että nyt meillä on yhteinen tilannekuva, yhteinen lähtökohta sille, että me kansakuntana, laaja-alaisemmin kuin pelkästään tämä sali, pystymme harkiten, parhaaseen tietoon perustuen valmistautumaan ja päättämään siitä, miten tämä velkakehitys katkaistaan. Tämä mielestäni tuo paljon toivoa suomalaisille siitä, että tämäkin, kieltämättä iso haaste, pystytään ratkomaan ajantasaiseen tietoon perustuen ja suunnitelmallisesti. Arvoisa rouva puhemies! Sopimusten arvo on tietenkin loppujen lopuksi niitten toimeenpanossa, ja onkin erinomaista, että toimeenpano on alkanut välittömästi itse sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Tämä käsittelyssä oleva laki julkisen talouden hoitamisesta on ensimmäinen pilari sopimuksen toimeenpanossa. Se on juridinen osa sitä. Se vie lainsäädäntöön sen, mitä poliittisesti on sovittu, ja sitoo kaikkia tulevia hallituksia. Toinen keskeinen pilari on parlamentaarinen menettely, eli finanssipoliittinen parlamentaarinen työryhmä, joka myös on jo ehtinyt aloittamaan työnsä. Siinäkin toimeenpano on edennyt ripeästi. Työ on alkanut mielestäni hyvin ja rakentavasti. Me uppoudumme aiheeseen varsin perusteellisesti, kuulemme asiantuntijoita, perehdymme uusimpiin materiaaleihin ja ennusteisiin, ja helmikuun loppuun mennessä tulemme laatimaan ensimmäisen raportin, johon sisältyy tämä ensimmäinen seitsemän vuoden rahoitusasematavoite, ylivaalikautinen suunnitelma ja myöskin alustava tavoite ensi vaalikaudelle. Siitä päästään sitten ympäri yhteiskunnan valmistautumaan tuleviin konkreettisiin toimeenpanopäätöksiin. Näen tärkeänä, että tälle kokonaisuudelle rakennetaan yhdessä myös kolmas keskeinen tukipilari, joka on laaja kansalaiskeskustelu, laaja yhteiskunnallinen keskustelu. Karkeasti meillä Suomessa on edessä — nyt käytän hyvin karkeaa esimerkkiä, joka ei ole eksakti luvuiltaan vaan havainnollistaa tilannetta — kymmenen vuoden aikana tilanne, urakka, jossa noin yksi viidestoistaosa julkista sektoria hoidetaan tulevaisuudessa jollain muulla tavalla tai vastaavasti korotetaan samalla summalla veroja. Vaikka saisimme talouskasvua aikaiseksi, niin karkeasti tämäntyylinen iso urakka meillä on edessä, ja tämä on niin iso muutos, päivitys yhteiskuntaan, että se edellyttää sitä, että suomalaiset ovat aika tarkkaan miettineet, mitä se tulee tarkoittamaan, ja vaaleissa sitten loppujen lopuksi pääsevät antamaan näkemyksen siitä, minkälainen keinovalikoima valitaan tähän isoon urakkaan. Näin on elintärkeää, että tähän juridiseen lainsäädäntöprosessiin, poliittiseen prosessiin, yhdistetään laaja yhteiskunnallinen keskustelu, ja tästä syystä parlamentaarinen työryhmä on käynnistänyt avoimen kuulemiskierroksen. Arvoisa rouva puhemies! On rehellistä tunnustaa, että tämä haaste on niin suuri, että yksikään meistä puolueista ei yksinään sitä pysty ratkomaan, ei edes mikään enemmistöhallitus, vaan tarvitaan laajaa ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Tämä urakka on kuitenkin hoidettavissa, ja haluaisin antaa suomalaisille sen toivonviestin, että Suomi on pystynyt tähän ennen. Aikana 90-luvulta 2000-luvun ensimmäiseen vuosikymmeneen me suurin piirtein tämänkaltainen urakka saatiin hoidettua. Lisäksi monet maat ympäri Euroopan [Puhemies koputtaa] pitkin historiaa ovat onnistuneet samankaltaisessa urakassa. Haluan kiittää kaikkia vastuullisia päättäjiä, jotka ovat nyt tunnustaneet tosiasiat ja ovat valmiita vaikeisiin mutta vastuullisiin päätöksiin. Pelastetaan Suomi yhdessä.

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun huomaa, että meillä on aikaa ennen seuraavaan asiakohtaan, jota esittelee edustaja Satonen, joka vielä on saapuvilla, niin olisin kysynyt edustaja Lindéniltä, kun viittasitte tähän merkittävään, periaatteelliseenkin keskusteluun julkisen talouden rahavirroista, mitä tarkalleen tarkoititte ja mihin suuntaan asiaa kehittäisitte.

Arvoisa rouva puhemies! Veropolitiikan iso tavoite pitää olla siirtää painopistettä työn verotuksesta pois kohti kulutuksen ja haittojen verotusta. On kuitenkin paikallaan laskea mitä tahansa verolajia silloin, kun sille on mahdollisuus ja se helpottaa ihmisten arkea, parantaa heidän ostovoimaansa. Onneksi Orpon hallitus on kyennyt tekemään myöskin joitain tämänkaltaisia veromuutoksia. Liikkuminen on arjelle aivan välttämätöntä, se on työssäkäynnille välttämätöntä, se on sille, että ihmiset pystyvät erityisesti haja-asutusalueilla elämään täysipainoista elämää. Näin ollen on erittäin hienoa, että jonkun verran pystytään arjen kustannuksia helpottamaan tällä veromuutoksella.

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on verotuksen suurvalta, ja se on aika kyseenalainen kunnia. Täällä erityisesti työn verotus on sekä kansainvälisesti että historiallisesti aivan pohjattoman kireää ollut aina, ja nyt vihdoin tämä tilanne kohtuullistuu. Vouti Suomessa tällä hetkellä ottaa jopa 60 prosenttia lisäeurosta, ihmisen oman työn hedelmistä, ja tämä on kohtuutonta. Tämä on myöskin vakava kannustinongelma, ja tällä hallituksen esityksellä ensi vuoden alusta tilanne muuttuu paljon paremmaksi. Suomen pitää olla sellainen maa, jossa kannattaa tehdä töitä, kannattaa ahkeroida, kannattaa opiskella, kannattaa pyrkiä eteenpäin urallaan. Ainoastaan sillä tavalla, että jokainen suomalainen saa pitää oman työn hedelmistä entistä suuremman osan, me pystytään kansakuntanakin menestymään. Meneillään on työnteon kunnianpalautus.

Arvoisa rouva puhemies! Itse haluan tulkita tämän yhteisymmärryksen, joka täällä perusasiasta vallitsee, varsin selvästi toivoa tuovana. Me haluamme yhdessä taittaa velkaantumisen ja pelastaa hyvinvointiyhteiskunnan. Muutama täällä esitetty väite ei kestä mitään tarkastelua: Ehkä yksi erityisesti vaatii vastausta niiltä tahoilta, erityisesti vasemmistoliitolta, jotka ovat jättäytyneet tämän sovun ulkopuolelle: Jos 10—12 miljardia vuodessa tästä eteenpäin ja tällä hetkellä ei ole tarpeeksi velkaa eikä tarpeeksi elvyttämistä, niin mikä sitten olisi? Mikä olisi se riittävä suhdannepuskurivara? Tämä on iso kysymys. No, toinen sitten on ollut sellainen väite, että tämä hallitus ei olisi priorisoinut talouskasvua. Sehän ei kestä mitään tarkastelua. Tämä hallitus on tehnyt enemmän talouskasvu-uudistuksia, rakenneuudistuksia kuin mikään milloinkaan. Sekään väite ei kestä tarkastelua, että Suomessa ei verotettaisi tarpeeksi. Me kuulumme julkisen sektorin koon lisäksi myöskin maailman kovimpiin verottajiin.

Arvoisa rouva puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta, ja Suomi on pitkään ollut vaarallisesti velkaantuva hyvinvointiyhteiskunta, niin kuin valtiovarainministeri tuossa uusimmat luvut kävi läpi. Tämä urakka tulee olemaan valtava. Haluaisin kiittää, valtiovarainministeri Purra, teitä siitä, että te olette oman tehtävänne säntillisesti hoitanut. Kiitosta ei kaikilta tahoilta aina ole tullut, mutta teidän työnne on ollut välttämätöntä: ei miellyttävää, mutta vastuullista. On historiallista, että nyt meillä on tässä talossa näin laaja sopu siitä, että tämä yhteinen velkahaaste ratkotaan. Sopimus on tärkeä lähtökohta, jonka ensimmäinen tukijalka on tämä juridinen kehikko, joka nyt meillä on käsittelyssä, eli lainsäädäntö. Toinen on jo työnsä aloittanut finanssipoliittinen työryhmä, joka helmikuun loppuun mennessä antaa ensimmäisen ylivaalikautisen suunnitelmansa. Kolmantena näkisin laajan kansalaiskeskustelun. Meillä on niin iso yhteinen urakka edessä, että suomalaisten tulee laajasti osallistua siihen. Talouden kuntoon laittaminen tulee vaatimaan hyvin laajaa yhteisymmärrystä [Puhemies koputtaa] ja aika paljon sisua koko Suomelta.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys ensi vuoden tuloveroasteikosta, tuloverolaista ja eräistä niihin liittyvistä laeista, ja tätä tuloverolakipakettia voi kuvailla ensi vuoden osalta historialliseksi. Tämän hallituksen esityksen myötä työnteon kannustavuus paranee huomattavasti Suomessa. Meneillään on työnteon kunnianpalautus. Todennäköisesti, ainakin tällä vuosituhannella, kyseessä on suurin yksittäinen vuosialennus ansiotuloverotukseen. Työtulovähennystä, joka kohdistuu siis kaikille palkansaajille, korotetaan 100 miljoonalla. Yhteensä hallituskauden aikana korotus nousee yli 400 miljoonaan. Ja suurimpana rakennemuutoksena marginaaliverotus lasketaan 52 prosenttiin. Edelleen vouti ottaa ylimmillä tuloilla lisäeurosta yli puolet, mutta tuleva taso vuoden alusta on paljon kohtuullisempi kuin nykyinen lähes 60 prosenttia. Taloustieteellinen kirjallisuus viittaa voimakkaasti siihen, että tämän toimenpiteen itserahoitusaste valtiolle on erittäin korkea, varsinkin vähänkään pidemmällä aikavälillä. Suomen tulee olla maa, jossa kannattaa opiskella, ahkeroida, edetä uralla, ottaa vastaan lisätyötä, ja tämä muutos huomattavasti parantaa kaikkia näitä kannustimia. Yhteensä päätösperäisesti työn verotusta kevennetään yli miljardilla, siis 1 088 miljoonalla eurolla, ja sitten nimellisesti vielä inflaatiotarkastukset päälle, 680 miljoonaa. Lisäksi tehdään muutamia pienempiä, erittäin tervetulleita veromuutoksia. Työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan 100 miljoonalla eurolla, eli se tuplataan. Se paranee siis 50 eurosta 105 euroon per lapsi per huoltaja, mikä helpottaa lapsiperheiden arkea ja parantaa vanhempien työnteon kannustimia. Ulkomaisten avainhenkilölain piirissä olevien osaajien lähdeverotus muuttuu entistä houkuttelevammaksi. Se laskee 25 prosenttiin, ja tämän lähdeveron piiriin pääsevät jatkossa myös suomalaiset palaavat erityisosaajat. Tämä on erittäin merkittävä toimenpide saada niitä suomalaisia, jotka ovat lähteneet ympäri maailman tekemään vaativia työtehtäviä, palaamaan Suomeen rakentamaan yhteiskuntaa. Näitä mittavia veronkevennyksiä rahoitetaan muutamilla veronkiristyksillä, ennen kaikkea verovähennysoikeuksien poistolla, eli veropohjaa laajennetaan, jotta verokantaa pystytään laskemaan. Suurimpana näistä työmarkkinajärjestöjen, sekä työnantajien että työntekijöiden, jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistuu, työsuhdepolkupyörien verovähennysoikeus poistuu ja kaavamainen työhuonevähennys poistuu. Edelleen muun muassa freelancerit saavat todellisista työhuonekuluista verovähennykset tehdä. Lisäksi pienempänä nostona paketissa korjataan tietyntyylinen nykyinen verorakenteen virhe siitä, että työnantajan maksamat oikeudellisen neuvonnan kustannukset ovat tulevaisuudessa verovähennyskelpoisia. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Arvoisa rouva puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta. On ilmiselvää ja jaettu tilannekuva, että Suomen taloustilanne on ehdottoman vaikea ollut viime vuosina, jo pidempään ja on myös tulevaisuudessa. Työtä riittää. Talouskasvun puute on todennäköisesti suurin Suomen hyvinvoivaa tulevaisuutta uhkaava yksittäinen tekijä. Se on meidän koko yhteiskunnan akilleenkantapää. Samoin julkisen talouden kuntoon laittamisessa riittää urakkaa, ja tämä työ tulee kestämään. Mikään kansakunta ei ole onnistunut verottamaan tai leikkaamaan itseään vauraaksi. Talouskasvun aikaansaaminen on elintärkeää, oli huolissaan sitten verotasosta, julkisista palveluista tai velkaantumisesta — ja mielellään näistä kaikista. Tästä syystä Orpon hallitus on tehnyt poikkeuksellisen paljon poikkeuksellisen kunnianhimoisia talousuudistuksia niin työmarkkinoilla, sosiaaliturvassa, investointien luvituksessa kuin uusimpana verotuksessa ja niin edelleen. Lukemattomia toimenpiteitä. Jopa 600 isosta ja pienemmästä toimenpiteestä on päätökset — toimeenpanoa tietenkin riittää. Siis ajatelkaa, että tämän hallituskauden alkaessa Suomessa oli vuosikymmeniä ollut laillista lakkoilla poliittisista syistä työnantajaa vastaan, rajoituksetta. Täysin aikansa elänyt eriskummallinen rakenne, jolle on nyt tehty ajanmukaiset pelisäännöt, [Lauri Lylyn välihuuto] mikä parantaa Suomea investointiympäristönä, mikä parantaa työmarkkinoiden ennustettavuutta ja mikä on ennen kaikkea yksittäisille yrityksille kohtuullisempi tilanne. Lyhyellä aikavälillä taloussuhdanne tietenkin määrittää, mihin työllisyys, talouskasvu ja julkinen talous kulkevat, ja maailmantilanne on ollut erittäin poikkeuksellinen useita vuosia. Ensin meillä oli koronakriisiä, sen jälkeen tuli inflaatiokriisiä, koronnousuja, päälle Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainaan, ja nyt meillä on käsissämme Trumpin aloittama epävarmuuden aikakausi muun muassa kauppapolitiikassa. Vientimarkkinat ovat alavireiset, Saksa on erittäin vaikeassa taloustilanteessa, ja monia muita tekijöitä, kuten vaikkapa Lähi-idän kriisi. On ilmiselvää, että nämä asiat juuri tällä hetkellä vaikuttavat paljon enemmän kuin mitkään hallituksen toimenpiteet. Pitkällä aikavälillä taas talousrakenteet ovat ehdottoman tärkeitä, ne poliittiset päätökset, jotka määrittävät pelisääntöjä, joilla meidän yritykset, yksityishenkilöt ja muut taloudelliset toimijat pystyvät Suomessa toimimaan, rakentamaan tulevaisuutta, kasvua. Ja takuuvarmasti nämä rakenteelliset uudistukset, joita nyt tehdään ja joita Suomessa olisi pitänyt tehdä jo vuosikymmeniä sitten, tulevat parantamaan meidän talouden suorituskykyä, Suomen kilpailukykyä ja suomalaisten yritysten pärjäämistä maailmalla [Tuomas Kettunen: No, ei siltä näytä!] ja nostamaan työllisyyttä. Paraneva kansantalouden suorituskyky on ainoa keino, jolla me myös realistisesti saamme aikanaan velkaantumisen taittumaan. Toki myöskin menotyökalua varmasti tarvitaan. Nyt onneksi näyttää siltä, että taloustilanne on kääntymässä myöskin suhdanteen osalta. Kaikki ennustelaitokset lähtevät siitä, että tämä vuosi on jo maltillisen kasvun vuosi: [Tuomas Kettunen: 0,5 prosenttia!] taantuma on takana, ostovoima kasvaa, palkankorotuksista on sovittu, korot ovat laskeneet, laskevat mahdollisesti vielä hieman lisää, inflaatio on taittunut, ja myöskin monessa yrityksessä nähdään selvää investointihalukkuutta. Eli valoa tunnelin päässä on. Tämän päättyvän taantuman ei pidä nyt antaa ollenkaan häiritä sitä pitkäjänteistä työtä, jota ollaan tekemässä. Arvoisa puhemies! Suomella on valtavat mahdollisuudet monilla toimialoilla. Muun muassa kvanttiteknologiassa, puhtaassa siirtymässä, puolustusteollisuudessa, laivanrakennuksessa, peliteollisuudessa, matkailussa ja monilla, monilla muilla toimialoilla Suomi voi olla ihan maailman kärkeä. Meillä on mahdollisuuksia osallistua tämän koko maapallon ongelmien ratkaisemiseen todella merkittävällä tavalla. Me ollaan turvallinen yhteiskunta. Me ollaan koulutettu yhteiskunta. Me ollaan oikeudenmukainen yhteiskunta. Me ollaan myös tietyillä mittareilla onnellinen yhteiskunta. Tämä yhteiskunta — hieno, pitkään rakennettu Suomi — tarjoaa hyvän pohjan kaikenlaisille yrityksille kasvaa ja mennä eteenpäin, [Puhemies koputtaa] tämän hallituksen talousuudistusten myötä vielä paremman. [Tuomas Kettusen välihuuto] Samoin tämä yhteiskunta tarjoaa ihmisille hyvän ympäristön rakentaa omaa onneaan. Ja vaikka meillä on takana [Puhemies koputtaa] lähes 20 vaikeaa vuotta, niin Suomi pärjää ja menestyy jatkossakin, kunhan me uskallamme uudistua. — Kiitos. [Tuomas Kettunen: Uudistustahan se on sekin, että työsuhdepyöräetu poistetaan!]

Arvoisa rouva puhemies! Tiivistetään hallituksen veropolitiikka: Tällä hallituskaudella kokonaisveroaste laskee hieman, mutta Suomi säilyy erittäin kireän verotuksen maana, jossa on laaja, kattava hyvinvointiyhteiskunta, sosiaaliturva, hyvinvointipalvelut. Se iso muutos, joka saadaan tehtyä, on painopisteen siirto pois työstä ja yrittämisestä kulutukseen ja haittoihin. Eli yrittämisen, talouskasvun, investointien kannustimet parantuvat, ja jokaisen palkansaajan, joka ainoan ansiotuloveroja maksavan palkansaajan, työn verotus kevenee tällä hallituskaudella kaikissa tuloluokissa. Tämä ylenkatse työtä tekeviä suomalaisia kohtaan, jotka maksavat pahimmillaan lisäeurosta melkein 60 prosenttia voudille, on hämmästyttävää. Ei myöskään kaikkien sosiaalidemokraattien mielestä voi olla oikein, että vouti ottaa 60 prosenttia. Siis Suomi tarvitsee työtä, ja nyt ollaan tekemässä työnteon kunnianpalautusta. Työnteosta tulee kannattavampaa [Puhemies koputtaa] tämän hallituksen veropolitiikalla.

Arvoisa puhemies! Terve talous on hyvinvoinnin perusta, ja tämänkin julkisen talouden suunnitelman käsittelyn aikana on käynyt selväksi, että 1) tämä hallitus tekee poikkeuksellisen kunnianhimoista ja rohkeaa talouspolitiikkaa monilla eri osa-alueilla ja 2) on ilmiselvää, että työtä riittää myös tulevaisuuteen, niin sotemenojen kasvun osalta kuin esimerkiksi puolustusmenojen kasvun osalta. Se on tänä keväänä talouspoliittisessa keskustelussa ehkä eniten yllättänyt, että koko oppositio on kääntynyt vastustamaan näitä veronkevennyksiä, rakenteellisia muutoksia, joissa Suomen verojärjestelmää uudistetaan siten, että työ ja yrittäminen ja investoiminen kannattavat paremmin. [Pia Viitasen välihuuto] Siis se ei ole yllättänyt, että sosialisteilla menevät veronmaksajien rahat ja omat rahat sujuvasti sekaisin, mutta se, että keskusta on tässä täysin samassa rintamassa, on kyllä ollut yllättävää. Keskusta voisi vastata, mikä enää erottaa teidän veropolitiikkaa sosiaalidemokraateista. Kokoomus on erittäin tyytyväinen siihen, että Suomessa investointien, [Puhemies koputtaa] talouskasvun, työnteon kannustimet nyt paranevat.

Arvoisa puhemies! Vuosi 2024 jää suomalaiseen taloushistoriaan myönteisessä mielessä. [Välihuutoja vasemmalta] Silloin tehtiin niitä uudistuksia, joita tämä yhteiskunta olisi vuosikymmeniä kaivannut työmarkkinoilla, työrauhan pelisäännöissä, työnteon kannustavuudessa, julkisen talouden kuntoon laittamisessa, ja nämä uudistukset tervehdyttävät meidän yhteistä kotimaatamme vuosikymmeniä eteenpäin: uudistuksia, joita sosiaalidemokraattien jarrutuksesta ja jarrutuksen takia ei Suomessa ole tehty, vaikka on ollut ilmiselvää, että ne olisi pitänyt tehdä. Tämä on surullista ja edelleen hämmentävää, että suhdannetilanteesta annetaan näin huonoa kuvaa demarien puolesta: kaikki tietävät, että mikään hallitus ei määritä — ei tämä hallitus, viime hallitus, ei seuraava hallitus — suhdanteita, vaan poliitikkojen tulee keskittyä siihen, että Suomen rakenteet ovat pitkällä aikavälillä kunnossa. Tämä hallitus on tehnyt aivan häikäisevää, erinomaista työtä [Puhemies koputtaa] rakenteiden kuntoon laittamisessa. [Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Kuin kaksi marjaa. Suomi tarvitsee työtä ja yrittämistä. Mikään yhteiskunta ei voi vaurastua millään muulla kuin osaamiseen perustuvalla työnteolla. On surullista kuulla sitä ylenkatsetta erityisesti entiseltä työväenpuolueelta, sosiaalidemokraateilta, työntekoa kohtaan, suomalaisia ahkeria työntekijöitä kohtaan. Te puhutte vuorineuvoksista teidän värikkäissä populistisissa puheenvuoroissanne, mutta Suomessa ylimpään tulokymmenykseen kuuluu jo alle 6 000 euron kuukausituloilla. Siellä on insinöörejä, siellä on lääkäreitä, siellä on monia johtavia sairaanhoitajia, siellä on ihmisiä, jotka pitävät tämän yhteiskunnan pystyssä. Esimerkiksi henkilö, joka tienaa satatonnia vuodessa, on toki suurituloinen, mutta hän maksaa 41 000 euroa veroja meidän yhteiseen pottiin joka vuosi. Siinä ei ole mitään pahaa, että me kannustamme ihan kaikkia suomalaisia tekemään lisää töitä, menemään uralla eteenpäin ja samalla osallistumaan tämän yhteiskunnan pystyssä pysymiseen. Se on myös aivan ehdoton edellytys velkaantumisen taittamiselle, että me saadaan talous aivan uudenlaiseen kasvuun. Veroja korottamalla, leikkaamalla se ei ikinä onnistu.

Arvoisa puhemies! Taas ei ole tiennyt, itkeäkö vai nauraako, kun on kuunnellut erityisesti sosiaalidemokraattien häpeilemättömän populistisia puheenvuoroja. Te annatte ymmärtää, että hallitus määrittäisi suhdannetilannetta, vaikka taloustieteen alkeetkin tietävä ihminen ymmärtää, että mikään hallitus ei tätä määritä. [Vasemmalta: Suhdannepolitiikka!] Samalla logiikalla odotan, että edustaja Räsänen sitten vuolaasti keväällä 2027, kun talous kasvaa ja työllisyys paranee, kehuu hallituksen hyviä toimenpiteitä. Tosin en jää pidättämään hengitystäni. Talouspolitiikassa fokuksen pitää olla rakenteissa, niin kuin tällä hallituksella on, ja nämä uudistukset, joita nyt tehdään työmarkkinoilla, sosiaaliturvassa, verotuksessa uusimpana, hyödyttävät Suomea kaikissa suhdannetilanteissa pitkällä aikavälillä. [Vasemmalta: Kuinka pitkällä?] Ja kuten valtiovarainministeri totesi, rahoitusmarkkinat ovat reagoineet hyvin myönteisesti näihin uusiin päätöksiin.