Matias Mäkynen

Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, te teette täysin tietoisesti päätöksiä, jotka lisäävät köyhyyttä Suomessa. Te teette täysin tietoisesti päätöksiä, jotka lisäävät lapsiperheköyhyyttä Suomessa, ja ajatte kymmeniätuhansia lapsia köyhyyteen. Te kehuskelette täällä ostovoiman parantumisella, mutta heikennätte ammattiliittojen asemaa, jotka ovat neuvotelleet ne palkankorotukset, joiden ansiosta ihmisten ostovoima tällä hetkellä paranee. [Sanna Antikainen: Te leikkaisitte kotihoidon tuesta! — Perussuomalaisten ryhmästä: Yrittäjät maksavat!] Te puhutte työttömien velvoittamisesta nykyistä voimakkaammin, mutta leikkaatte niistä palveluista, joihin ihmisiä on ikinä velvoitettu. Ei ole palveluita, joihin mennä. Ei ole työpaikkoja, joihin mennä. On aivan turha puhua velvoittavuudesta. Te puhutte toimeentulotuen saajien määrän puolittamisesta, mutta olette ainoastaan puolittaneet toimeentulotuen. Saajien määrä kasvaa kymmenillätuhansilla, jopa yli 100 000:lla ihmisellä. Te sanotte, että työskentelyn on aina oltava kannattavaa, mutta poistatte suojaosan ja kehuskelette, että meidän työttömyysturvamme on erittäin kannattava. Jos te olette sitä mieltä, että työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa, niin miksi ette tarttuisi tähän esitykseen, että suojaosat palautetaan? Tai sitten kun kerran pidätte... — ja on totta, että meidän sovittelujärjestelmämme on niin hyvä — [Puhemies koputtaa] niin miksi ette lähde kehittämään sitä, niin että työttömälle [Puhemies koputtaa] työn vastaanottamisesta jää enemmän rahaa käteen? [Perussuomalaisten ryhmästä: Aina jää!]

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, te peritte ennätystyöllisyyden, ja Marinin hallituksen vuoden 22 alijäämä oli itse asiassa velkajarrutavoitteiden mukainen. No, sen jälkeen velkaantuminen on vain paisunut. Suomen talouskasvu on ollut heikointa OECD-maissa viime vuosina. Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies myönsi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallituksen työllisyystoimet ovat itse asiassa todennäköisesti heikentäneet työllisyystilannetta ja sen myötä tietysti myös julkista taloutta. Myös tämä yhteisöveron alennus on Elinkeinoelämän keskusliiton tilauksesta päätetty. Arvoisa pääministeri, me tiedämme, että yhteisöveron alennus tulee heikentämään julkista taloutta jopa miljardilla, se tulee lisäämään velkaantumista ja ei vahvista kasvua. Jos teillä on varaa miljardilla tukea kasvua, miksi ette käytä sitä sellaisiin toimiin, joita taloustutkijat aidosti tukevat, kuten koulutukseen, nuorten työllistämiseen tai vaikka pienten ja kasvavien yritysten rahoittamiseen? On olemassa paljon keinoja, [Puhemies koputtaa] ja tämän miljardin, joka teillä näyttää ylimääräistä olevan, voisi käyttää paljon tehokkaammin.

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää hallitusta siitä, että monessa energiapolitiikan asiassa on yhteinen ja pitkäjänteinen linja. Esimerkiksi liikenteen päästökaupan edistäminen tai sähkömarkkinan kehittäminen on tapahtunut yhteisymmärryksessä. Ikävä kyllä muuten tämä strategia ei tue tämmöistä pitkäjänteistä ja ennakoitavaa päätöksentekoa — talousvaliokunnan saamissa lausunnoissa strategia jopa tyrmätään. Yhteenvetona voi todeta, että hallitus ei edes yritä hahmottaa askeleita, joilla Suomi saavuttaa ilmastolain tavoitteen vuonna 2035. Keinoja on liian vähän, ja vähätkin keinot ovat alirahoitettuja. Ilmaston lisäksi tämä on haitallista Suomen taloudelle. Esimerkkinä voidaan mainita, että Suomessa poltetaan jopa viisi miljoonaa kiintokuutiota kuitupuuta energiaksi sen sijaan, että se jalostettaisiin metsäteollisuudessa. Siirtämällä tämä puuvirta metsäteollisuuteen voitaisiin hakkuita laskea saman verran ja metsäteollisuuden puunkäyttö säilyisi ennallaan ja puun hintapaine hellittäisi. Markku Ollikaisen johtaman tutkimusryhmän mukaan hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen ja sen eteen tehtävät investoinnit johtaisivat vahvempaan kasvuun ja jopa kaksi miljardia euroa pienempään julkisen talouden alijäämään. [Puhemies koputtaa] Mitä hallitus aikoo tehdä siirtääkseen puunkäyttöä poltosta teollisuuteen?

Arvoisa puhemies! Kuten tässä keskustelussa on tullut esiin, niin näille uudistuksen tavoitteille on laaja tuki eduskunnassa, ja kilpailun lisääminen ja hankintojen tehostaminen on ollut usean hallituksen tavoitteena. No, ikävä kyllä tämän hallituksen esityksen kritiikki on ollut erittäin voimakasta, ja ne pienet korjaukset, joita valmistelun aikana tehtiin, eivät kyllä missään nimessä ole riittäviä. On hyvä, että jäteyhtiöt ja vesihuolto jätettiin tässä ulkopuolelle, mutta kyllä edelleen pienet kunnat ja pienet yritykset tässä näyttävät jäävän häviäjiksi. Kustannukset, joita tästä julkiseen talouteen erityisesti pienille kunnille tulee, ovat jopa puolessa miljardissa — niin sekä valtiovarainministeriö että Kuntaliitto ovat laskeneet. Jos yhteisöveroale oli Elinkeinoelämän keskusliiton lahja, niin tämä näyttää olevan suoraan Suomen Yrittäjien pöydältä ja kovan lobbauksen tulos. Kysyisin ministeriltä: Kun olette valinneet tässä tämän kymmenen prosentin omistusvaateen, niin miksi juuri kymmenen kuntaa ja kymmenen prosenttia on se optimiraja? Mistä tämä raja on määrittynyt, [Puhemies koputtaa] ja miten sitä perustelette?

Arvoisa puhemies! Vuosi sitten valtiovarainministeriön kansliapäällikkö tuli julkisuuteen ja kertoi, että Suomessa ei ole varaa uusiin suuriin veronalennuksiin. Meni muutama viikko, ja tuo samainen kansliapäällikkö oli hallituksen sisäisessä neuvottelussa esittänyt jopa kahden miljardin yhteisöveroalennusta suuryrityksille. Näin kertoo Teemu Luukka uudessa kirjassaan. No, tämä kaksi miljardia oli liikaa jopa Purralle ja Orpolle: päädyitte miljardin lahjaan Elinkeinoelämän keskusliiton suuryrityksille. Arvoisa hallitus, kun tutkimukset ja tutkijat ovat monta kertaa osoittaneet, että yhteisöveroalennus ei lisää talouskasvua, se ei paranna työllisyyttä — ja tätä mieltä valtiovarainministeriössäkin oltiin vielä vuosi sitten, ennen kuin jokin muutti heidän kantansa — niin voisitteko nyt myöntää sen, että tässä on kyse ainoastaan lahjasta näille Elinkeinoelämän keskusliiton jäsenyrityksille, ei aidosta kasvutoimesta? Ja jos myönnätte tämän, niin voisitteko perua tämän päätöksen?

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on tänään hallituksen esitys henkilöön perustuvan irtisanomisperusteen keventämisestä. Lakia perustellaan työllisyydellä, mutta kuitenkaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia uudistukselle ei pystytä arvioimaan, kuten tässä on keskustelun aikana käynyt ilmi. Myöskään mitään korjattavaa ongelmaa ei ole kyetty osoittamaan, sillä irtisanominen on Suomessa jo valmiiksi kevyttä ja halpaakin. Esitys tulee johtamaan vain uusiin ongelmiin ja epävarmuuteen työmarkkinoilla. Irtisanomiskynnys saattaa aluksi jopa nousta, koska oikeuskäytäntöä ei ole ja kukaan ei voi tietää, mikä on tämä uusi asiallinen syy, jonka harkinnassa on otettava huomioon syyn vakavuus, vaikka laista painavuus poistetaankin. Lopputuloksena on siis lähinnä sekavuutta, mutta tavoite on silti selvä: työnantajan aseman vahvistaminen työntekijöiden kustannuksella. Arvoisa puhemies! Tämä herättääkin kysymyksen, miksi tällainen epävarmuutta ja vastakkainasettelua lietsova uudistus tehdään, kun väitettyjä hyötyjä sillä ei tulla saavuttamaan. No, minusta kyse on siitä, että tänään täällä maksetaan velkoja. Kyse ei ole kuitenkaan valtionvelasta, joka Orpon hallituksen aikana on kasvanut ennätysvauhtia nopeammin kuin koko muussa Euroopassa. Velkaantuminen vain kiihtyy epäonnistuneen talouspolitiikan johdosta. Eilen valtiovarainministeriöstä ilmoitettiin, että heidän yllätyksekseen valtio velkaantuu tänä vuonna 17 miljardia euroa. Syynä on aiemmin mainittu tuntematon jarru. Viikonloppuna Helsingin Sanomat uutisoi, että elinkeinoelämän tyytyväisyys Orpon hallitukseen on niin syvää, että se on valmis tekemään historiallisen suuren poliittisen investoinnin, jotta maahan saataisiin toinen oikeistohallitus Orpon epäonnistumisen jälkeen. Elinkeinoelämän toimijat ovat keräämässä jopa 2,3 miljoonan euron potin eduskuntavaaleihin 2027, mikä on lähes kaksinkertainen summa verrattuna viime eduskuntavaaleihin. Sen sijaan, että elinkeinoelämässä keskityttäisiin työpaikkoja ja tuottavuutta tuoviin investointeihin, siellä suunnitellaan uusia poliittisia investointeja, jotta juuri tämän esityksen kaltaiset, työnantajien asemaa työntekijöiden kustannuksilla vahvistavat muutokset voisivat jatkua ensi vaalikaudella. Tiistaina Iltalehti uutisoi, että riippumatta Euroopan heikoimmasta talouskasvusta, nopeimmasta velkaantumisesta ja toiseksi korkeimmasta työttömyydestä Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja antavat hallitukselle kiittävät arvosanat 4/5 sen harjoittamasta talouspolitiikasta. Näitä arvioita ei voi lukea mitenkään muuten kuin niin, että talouspolitiikan tuloksilla tai varsinkaan vaikutuksilla julkiseen talouteen ja valtion velkaantumiseen ei ole väliä, vaan hyvä talouspolitiikka on politiikka, jota elinkeinoelämä on halunnut. Arvoisa puhemies! Tällaisilla esityksillä ja tällaisella politiikalla Suomi tulee jatkamaan kohti yhä heikompaa luottamusta, heikompaa kysyntää ja kulutusta, heikompaa työllisyyttä ja heikompaa kasvua. Suomalaiset eivät tällaista politiikkaa kannata, eikä sitä muuteta elinkeinoelämän miljoonilla. Me emme hyväksy potkulakia, emme määräaikaisia sopimuksia helpottavaa ketjutuslakia, emmekä muitakaan yksipuolisia heikennyksiä työntekijöiden asemaan. Suomi on palautettava yhteistyön ja sopimisen työmarkkinamalliin. SDP haluaa kuulla elinkeinoelämän tarpeet, mutta vahvistaa myös työntekijöiden asemaa. Tällä kaavalla Suomen talous kasvoi toisesta maailmansodasta lähtien, ja tuo kaava rikottiin finanssikriisin jälkeen, eikä sen jälkeen ole Suomessa nähty talous- ja tuottavuuskasvua. Me haluamme, että Suomi siirtyy poliittisista investoinneista ja vastakkainasettelusta yhteistyöhön ja tuotannollisiin investointeihin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tuntematon jarru painuu vain syvemmälle. Marraskuun lopussa valtiovarainministeriöstä kerrottiin, että tämän vuoden kasvuennuste on pettämässä ja syynä on tuntematon jarru. Eilen taas saimme tiedon, että velkaa on tänä vuonna tulossa enemmän kuin valtiovarainministeriössä tiedettiin, yli 17 miljardia euroa. [Tuomas Kettunen: Ohhoh!] Tuntematon jarru ja enemmän velkaa kuin VM:kään olisi uskonut — melkoinen epäonnistuminen on talouspolitiikassa tapahtunut. No, arvoisa puhemies, eihän tuo jarru voi olla kenellekään enää tuntematon. Se on ensinnäkin tälle vuodelle voimaan tulleet suuret leikkaukset ihmisten toimeentuloon ja esimerkiksi hyvinvointialueille, jotka ovat syöneet ihmisten ostovoimaa, johtaneet laajoihin irtisanomisiin ja heikentäneet luottamusta. Leikkaukset syövät ne pienetkin kasvun väreilyt, ja leikkausten vaikutukset on toistuvasti aliarvioitu. Siksi myös valtiovarainministeriö jatkuvasti yllätetään. Toinen osa tuntematonta jarrua on se, että samalla, kun työttömyys kasvaa ja ihmiset näkevät ympärillään, miten vaikea töitä on löytää, hallitus lisää epävarmuutta heikentämällä työttömyysturvaa ja heikentämällä työntekijöiden työsuhdeturvaa. Tämä saa ihmiset varautumaan, säästämään ja pienentämään kulutustaan, mikä edelleen heikentää kotimaista kysyntää ja syventää ja pidentää taantumaa, jossa Suomi nyt on, kun koko muu Eurooppa kasvaa, myös koko Itä-Eurooppa. Tänään meillä on käsittelyssä henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta koskeva potkulaki, jonka myötä painavaa syytä ei enää tarvita henkilöä irtisanottaessa. Tätä perustellaan työllisyydellä, mutta yhdistettynä hallituksen muuhun politiikkaan lopputuloksena on todennäköisemmin työttömyyttä. Tämä muutos lisää epävarmuutta ihmisten jo valmiiksi epävarmassa tilanteessa. Seuraavaksi hallitus on tuomassa potkulain rinnalle ketjulain, jolla määräaikaisia sopimuksia voi solmia ilman perustetta. Olette edelleen jarruttamassa Suomen taloutta näillä jatkuvilla heikennyksillä ihmisten asemaan. Kun ei ole turvaa, ei uskalleta ottaa riskiä. Ihmiset varautuvat, eivät uskalla vaihtaa työpaikkaa, eivät uskalla perustaa perhettä. Hallitus perustaa työryhmiä ja kirjoittaa raportteja syntyvyyden romahtamisen syistä mutta samaan aikaan helpottaa raskaus- ja perhevapaasyrjintää näillä asiattomilla esityksillään. Epävarmuuden lisääntyminen osuu ennen kaikkea nuoriin naisiin, joiden asema työmarkkinoilla on jo valmiiksi vaikea. Kyse ei ole siitä, että ihmiset eivät haluaisi perustaa perheitä, vaan siitä, että he eivät uskalla sitä tehdä epävarmuudesta johtuen. Tämä lakiesitys on itsessään erittäin ongelmallinen, kuten esimerkiksi kollega Suhonen juuri erinomaisessa puheenvuorossaan toi esiin, eikä sitä siksi pitäisi hyväksyä. Osana hallituksen muuta politiikkaa se on erityisen haitallinen ja voimistaa tätä tuntemaamme jarrua Suomen taloudessa eli epävarmuutta ihmisten elämässä ja siksi jarruttaa taloutta edelleen niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Se antaisi asiallisen ja painavan syyn esittäjänsä irtisanomiseen, eikä sitä tule hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Pääministeri Orpo, teidän kaudellanne Suomi on eriytynyt muusta Euroopasta. Kun vielä viime kaudella Suomen työllisyys kehittyi muun Euroopan tahdissa, tällä kaudella ero muihin Euroopan maihin on revennyt ja Suomesta on tullut korkeimman työttömyyden ja matalimman kasvun maa. Teidän kaudellanne myös tästä tilanteesta kärsivät erityisesti lapsiperheet. Olette aloittaneet kautenne erityisesti lapsiperheiden etuuksien heikentämisellä. Nyt kun työttömyys pitkittyy, köyhyys syvenee, nämä lapsiperheet kärsivät siitä, että huoltajakorotukset on poistettu kokonaan, ja olette erityisesti kohdistaneet leikkauksianne lapsiperheisiin. Kaikista vaikein tilanne on yksinhuoltajaperheissä. Yksinhuoltajat ovat jo valmiiksi isossa köyhyysriskissä. Nyt te kannustatte heitä leikkaamalla heidän etuuksiaan erittäin rajusti. Onko tämä kannustaminen toiminut? Nyt olemme yli puolitoista vuotta nähneet, miten heitä kannustetaan leikkaamalla, ja nyt tuloksena on se, että tänä jouluna ei ole enää lahjoihin varaa. [Puhemies koputtaa] Lapset jäävät mustaan jouluun tai kokonaan ilman joulua. Onko tämä toiminut? [Puhemies koputtaa] Voisitteko muuttaa suuntaa?

Arvoisa puhemies! Hallituksen talouspolitiikka on ollut huonosti ajoitettua, ja näyttää siltä, että myös kasvutoimet tulevat epäonnistumaan. Aloititte kauden, kun työllisyys lähti heikkenemään, sillä, että kiihdytitte laskusuhdannetta leikkauksilla, ette reagoineet rakennusalan kriisiin, ja nyt se kriisi on laajentunut myös muille sektoreille, ja työllisyystilanne on historiallisen heikko. Peritte Marinin hallitukselta ennätystyöllisyyden, ja nyt olette saaneet aikaan ennätystyöttömyyden. Se on jo melkoinen saavutus. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] Nyt yritätte vastata tähän tilanteeseen niin sanotuilla kasvutoimilla, joille ei löydy tukea, ei tutkimuksista, ei löytynyt aikaisemmin myöskään valtiovarainministeriöstä, kunnes jokin käänsi virkamiesten kannan. Voisitteko vastata aikaisemmin esitettyyn kysymykseen: oletteko valmiita perumaan tämän yhteisöveron alennuksen, kun sille ei ole onnistuttu uskottavia kasvuvaikutuksia toteamaan ja se tulee heikentämään Suomen julkista taloutta tulevina vuosina sadoilla miljoonilla euroilla?

Arvoisa puhemies! Pääministeri, mainitsitte nimenomaan tuulivoiman, ja tuulivoima on ollut merkittävä investointien lähde niin meillä Vaasan vaalipiirissä ja Pohjanmaalla kuin muuallakin Suomessa. Tällä hetkellä tuulivoimaan kohdistuu merkittävää epävarmuutta teidän hallituksenne toimesta, koska olette säätämässä turvaetäisyyden, tai miksikä sitä pitäisi kutsua. Oletteko ajamassa edelleen tätä turvaetäisyyttä ja hidastamassa myöskin näitä tuulivoimainvestointeja, jotka meille tuovat työtä, vai aiotteko luopua tästä esityksestä? Edustaja Bergin kanssa kun kierrämme Vaasan vaalipiirin kaikki kunnat joka vuosi — tänäkin vuonna — niin tällä hetkellä toinen kritiikki, joka yrityksiltä tulee, on se, että pankkirahoitusta ei ole saatavilla. Toisaalta Suomen Pankista ja Finanssivalvonnasta sanotaan, että mikään ei ole sääntelyssä muuttunut. Pankit syyttävät sääntelijöitä. Voisitteko pääministerinä ottaa vastuun siitä, että voisimme saada tämän tilanteen selkiytymään ja rahoitusta yrityksille, jotta kasvuinvestoinnit voisivat kaikilla toimialoilla lähteä liikkeelle? [Timo Harakka: Ei näköjään halua pääministeri ottaa!]

Kiitos, arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te todella lupasitte 100 000 lisätyöllistä. Olette siitä enää 170 000 työllisen päässä. Lupasitte lopettaa velkaantumisen, mutta velkaantuminen vain kiihtyy, ja lupasitte, että hoitajia ei irtisanota, mutta viikoittain kuulemme, kuinka hyvinvointialueilta hoitajia irtisanotaan. Talous on todellakin psykologiaa, ja te toivotte, että me oppositiossa loisimme ihmisille toivoa, mutta kun työttömyys kasvaa, ihmisiä irtisanotaan, on teidän ratkaisunne heikentää heidän työttömyysturvaansa. Se ei tuo ihmisille toivoa. Päinvastoin, se heikentää ihmisten ostovoimaa ja kulutuskysyntää. Se saa ihmiset säästämään tällä hetkellä. Ihmiset säästävät enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla lukuun ottamatta pandemian sulkuaikaa. Ymmärrättekö, arvoisa pääministeri, että tämä sosiaaliturvan ja työttömyysturvan heikentämispolitiikkanne ei toimi? Meiltä on tullut useita esityksiä esimerkiksi suojaosien palauttamisesta. Edustaja Lyly on tehnyt esityksen aikuiskoulutustuen palauttamisesta kohdentaen sen työvoimapula-aloille. Tarttuisitte näihin esityksiin. Niillä saadaan aitoja, uusia työllisiä [Puhemies koputtaa] ja parannetaan ihmisten työntekomahdollisuuksia.

Arvoisa puhemies! Täytyy ihmetellä, että ministerit täällä naureskelevat kansanedustajien vastauksille ja vähättelevät kansalaisten huolia, kun heidän yöpäivystyksiään lakkautetaan. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä] — Ja perussuomalaiset vain huutelevat sieltä. Te olette tämän äänestyksen olleet tekemässä. Te olette lakkauttaneet näitä yöpäivystyksiä. Aikanaan Sipilän hallitus rajoitti laajaa päivystystä Vaasassa. Silloin siitä edustaja Bergin johdolla tehtiin kansalaisaloite, jonka Sipilän hallitus kaatoi, mutta sitten Rinteen hallitus palautti Vaasaan laajan päivystyksen. No, nyt teillä olisi mahdollisuus ottaa tästä kansalaisaloitteesta vaarin — olisi ollut mahdollisuus — mutta te ette ole siihen tarttuneet. [Jenna Simulan välihuuto] Perussuomalaiset ja kokoomus ovat se yhteinen nimittäjä näiden sairaaloiden heikennysten taustalla vaalikaudesta toiseen. Ministeri Juuso, te sanoitte jo, että käyttäytymisvaikutuksia ette osaa arvioida. Miksi ette luota alueisiin? Siellä tiedetään, miten ihmiset käyttäytyvät, miten he liikkuvat alueelta toiselle. Miksi te ajattelette, että te tiedätte paremmin kuin päättäjät alueella?

Arvoisa puhemies! Kuten tuossa ryhmäpuheenvuorossani toin esiin, on tosi hieno asia, että tänä vuonna Suomessa tehdään ennätysmäiset, jopa yli kymmenen miljardin euron, puhtaan, vihreän siirtymän investoinnit. Siellä taustalla on monessa hankkeessa energiatukea, on laskettua sähköverotasoa esimerkiksi sähkökattiloilla tai datakeskuksilla, ja nyt tulevaisuudessa esimerkiksi näiden datakeskusinvestointien yllä on tämmöinen varjo siitä, mitä datakeskusten sähköverolle tulee tapahtumaan. Sama tietysti koskee nyt tällä hetkellä kaivosten mineraaliveroa ja joitakin muitakin teollisuudenaloja. Talousvaliokunnan käsittelyssä nyt viime aikoina on noussut esiin myös kysymys ei niinkään tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksesta, joka on erittäin hyvällä uralla — ja siinä hallitus on pitänyt kiinni tästä parlamentaarisesta sitoumuksesta — mutta innovaatiorahoituksesta, siitä, miten näitä tuotteita skaalataan, miten tuotantoa rakennetaan, ja siinä hallitus nyt tekee leikkauksen ensi vuoden budjettiin. Tämä on mielestäni ristiriidassa tämän strategian kanssa, ja haluaisin kysyä ministeriltä: miten näette, että nämä toimet yhteensovitetaan, ja miten yksityistä rahoitusta voitaisiin näihin hankkeisiin saada?

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta on käsitellyt valtioneuvoston selontekoa teollisuuspoliittisista linjauksista perusteellisesti. Me sosiaalidemokraatit katsomme, että on tärkeää, että pyrimme näin isossa asiassa, teollisuuspolitiikan toivottavasti ylivaalikautisessa linjapaperissa, yksimielisyyteen ja pitkäjänteisyyteen. Arvoisa puhemies! Orpon hallituksen teollisuuspoliittinen strategia ja sen pohjalta eduskunnalle annettu selonteko on hyvä alku suomalaisen teollisuuspolitiikan pitkäjänteiselle kehittämiselle. Tärkeintä selonteossa on, että Suomessa on herätty kansainväliseen kehitykseen ja teollisuuspolitiikan tarpeeseen. Kuten talousvaliokunnan saamista asiantuntijalausunnoista ilmenee, strategian laatimista suurempi merkitys on sen toimeenpanolla, teollisuuspolitiikan tietopohjan kehittämisellä sekä toimialakohtaisiin toimiin siirtymisellä. Selonteko esittää Suomen teollisuuspolitiikalle hyviä tavoitteita ja valikoiman toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Teollisuuspolitiikan visiota strategiassa ei kuitenkaan esitetä. Sosiaalidemokraateille teollisuus-, t&k-, osaamis- ja aluepolitiikankin vision pohja on kunnianhimoinen kestävyyssiirtymä. Jatkotyössä on määriteltävä selkeämmin Suomen teollisuuspolitiikan missiot eli se, millaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin teollisuuspolitiikalla pyritään, sekä se, millä teollisuuspolitiikkaa perustellaan. Sosiaalidemokraatit näkevät, että Suomen teollisuuspolitiikan missiona on oltava ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisen, ikääntyvän yhteiskunnan kehittämisen ja tekoälyn kestävän käyttöönoton kaltaisia yhteiskunnallisia tavoitteita. SDP, kuten valiokunnan enemmistö, pitää välttämättömänä, että teollisuuspoliittiset toimet tukevat siirtymää kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta tuotantoa. Samalla digitalisaation ja tekoälyn luomat mahdollisuudet on hyödynnettävä täysimääräisesti. Tämä edellyttää investointeja osaamiseen, infrastruktuuriin ja tutkimukseen. Valitettavasti tällä hallituskaudella koulutuksesta on leikattu. Teollisuuspoliittisen strategian suurin puute onkin Orpon hallituksen ylimalkainen suhtautuminen osaavan työvoiman saatavuuteen ja Suomen koulutustason nostoon. Kuten professori Otto Toivanen kirjoittaa lausunnossaan, on käsittämätöntä, että osaavan työvoiman saatavuudesta puhuttaessa ei mainita korkeakouluja ja yliopistoja lainkaan. Arvoisa puhemies! Valiokunta pitää tärkeänä, että teollisuuspoliittiset linjaukset eivät jää vain juhlapuheiksi, vaan ne konkretisoituvat toimenpiteinä, joilla vahvistetaan teollisuutta. Kriittisimmin tämä koskee Suomessa vihreän siirtymän etenemistä. Orpon hallituksen olisi syytä perua toimia, jotka heikentävät tällä hetkellä toimintaympäristöä ja ovat hallituksen käsissä. Erityisesti huolenamme on vihreän siirtymän investointien hidastuminen. Niitä hidastaa nyt Orpon hallitus kotimaisin toimin. Näillä näkymin ensi vuonna Suomessa ei valmistu yhtään tuulivoimalaa ja laajoista investointiaikeista huolimatta vihreä siirtymä uhkaa hidastua. Tänä vuonna vihreän siirtymän investoinnit ovat ennätystasolla, yli 10 miljardissa eurossa. Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan tämän vuoden investointien taustalla ovat viime kauden päätökset sähköveron alentamisesta sekä pandemian jälkeiset elvytystoimet, erityisesti energiatuki. Ikävä kyllä Orpon hallitus on ajanut alas energiatuen, on korottamassa sähköveroa ennakoimattomasti ja alueidenkäyttölaissa suunnitellaan kiinteitä etäisyyksiä tuulivoimaloille. Esitänkin eduskunnalle hyväksyttäväksi kannanottoa, joka kuuluisi: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus edistää puhdasta siirtymää ja fossiilitonta sähköntuotantoa Suomessa eikä säädä lisäesteitä tai rajoituksia siirtymälle kotimaisessa lainsäädännössä.” Socialdemokraterna tror på en framtid där den finska industrin utvecklas genom forskning, utbildning och förutsägbarhet. De största möjligheterna finns i den gröna omställningen. Ändå bromsar Orpos regering nya privata investeringar med sin politik. Industripolitiken måste vara strategisk, långsiktig och modig. Vi kan — och vi måste — nå våra klimat- och miljömål samtidigt som vi skapar jobb och hållbar tillväxt. Tarvitsemme määrätietoista politiikkaa, joka tukee investointeja, osaamista ja kestävää talouskasvua. Ytimessä on oltava tavoite hiilineutraalista Suomesta. 2035-ilmastotavoite on mahdollista saavuttaa, jopa niin, että talous ja hyvinvointi kasvavat Suomessa. Niillä aloilla, joilla tehdään päästövähennyksiä, on tehtävä myös teollisuuspolitiikalla siirtymää, joka luo työpaikkoja mutta myös tekee siirtymästä oikeudenmukaisen. Myös alueellinen näkökulma on tärkeä. Suomi on laaja maa ja jokaisella alueella täytyy löytää omat vahvuudet ja painopisteet. Valtion on toimittava alueiden kumppanina ja tuettava teollisten keskittymien kehittymistä. Erityinen huoli tällä hetkellä on itäisestä Suomesta, jonka talouteen geopolitiikka on vaikuttanut viime vuosina kaikkein eniten. Tukitoimia tarvitaan pikaisesti, ja osa tätä on vahvempi teollisuuspolitiikka. Arvoisa puhemies! Kasvavan työttömyyden ja heikon kasvun velkaantuva Suomi tarvitsee visiota ja valoisampaa näkymää. Aktiivinen teollisuuspolitiikka on osa tätä ja uudistaa yhteiskuntaa ratkaisten samalla yhteiskunnallisia haasteita. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esittelystä. On hyvä, että Suomessa kuluttajaluottojen sääntelyä on kehitetty viime vuosina ja että positiivinen tulorekisteri on saatu käyttöön. Sitäkin on tämäkin hallitus vienyt eteenpäin. Siitä kiitos myös ministerille. Tämä on ollut yhteinen asia yli hallituskausien. Mitä tulee nyt tähän kyseiseen esitykseen, niin kyllä, vaikka on sinänsä positiivista, että positiivista luottorekisteriä hyödynnetään, huoleni on hieman sama tai kysymykseni ainakin sama kuin edustaja Kempillä: miten tarpeellista on niin tarkkaan rajata, että se tiedustelu pitää tapahtua juuri tämän positiivisen luottorekisterin kautta, kun meillä Suomessa on näitä yksityisiäkin toimijoita, jotka tällä alalla toimivat? Voi olla, että tämä on ministeriössä pohdittu hyvin tarkkaan ja ajatus on läpikäyty ja nähty, että näin on paras, mutta jos näin ei ole vaan on ajateltu lähinnä, että tämä EU-direktiivi velvoittaa, niin siitä olisi hyvä tietää. Tulemme talousvaliokunnassa tämän vielä läpikäymään ja kuulemaan tästä myös eri asiantuntijoita niin julkiselta kuin yksityiseltäkin puolelta, mutta jo tässä vaiheessa haluaisin ministeriltä kuulla, miten tämä valmistelussa on nähty.

Arvoisa puhemies! Arvoisa hallitus, te olette monin tavoin tällä vaalikaudella hyökänneet ammattiyhdistysliikettä kohtaan ja sanelupolitiikallanne yksipuolisesti heikentäneet työehtoja ja palkansaajien neuvotteluasemaa. Nyt olette ajamassa uutta verosanktiota järjestäytyneille työntekijöille ja jälleen murentamassa sopimisen kulttuuria Suomessa. Me olemme esittäneet institutionaalisille sijoittajille lähdeveroa, joka siis koskisi myös ammattiyhdistysliikettä. Arvoisa hallitus, oletteko valmiita tarttumaan tähän esitykseen sen sijaan, että olette nyt rankaisemassa yksittäisiä järjestäytyneitä työntekijöitä ja korottamassa heidän verorasitustaan?

Arvoisa puhemies! Ministeri Puisto, tänä vuonna Suomessa tehdään yli kymmenen miljardin yksityiset investoinnit vihreään siirtymään, ja se on erittäin hieno asia. [Arto Satonen: Niin on!] Talousvaliokunnasta saamamme tiedon mukaan tämän taustalla ovat Marinin hallituksen tekemät päätökset sähköveroon liittyen sekä elpymistoimena kasvattamamme energiatuen vaikutus — hyvä niin, mutta ikävä kyllä energiatuesta ei tämän hallituksen jäljiltä ole juuri mitään enää jäljellä. Kuulimme talousvaliokunnassa myös, että vihreä siirtymä on tulevina vuosina hidastumassa olennaisesti. Ensi vuonna ei ole valmistumassa Suomessa yhtäkään tuulimyllyä. Kun viime vuodet vihreän siirtymän ydin on ollut uusiutuvan energian rakentamisessa, on melkoinen saavutus, että hallitus on kahdessa vuodessa saanut pysäytettyä tämän siirtymän. Tietysti olennainen asia on se epävarmuus, jonka hallitus on luonut uusiutuvan energian sääntelyn ympärille. Arvoisa ministeri, tiedän, että suhtaudutte erittäin avoimesti erilaisiin investointeihin ja myöskin vihreään siirtymään. Voisitteko laittaa oman puolueenne nyt kuriin, jotta tuulivoiman investointiedellytykset voivat palata? [Juho Eerola: Miten se meidät nyt kuriin saisi?]

Arvoisa puhemies! Ministeri Marttinen, te pyysitte, että suomalaisilla työttömillä on nyt oltava sisua. Kyllähän suomalaisilla sisua on, mutta ikävä kyllä se ei käy maksuvälineenä ruokakaupassa. Työttömyys on nyt yli kymmenen prosenttia, ja te olette siinä mielessä historiallisessa tilanteessa työministerinä. Ainoa lääkkeenne on tähän mennessä ollut työttömyysturvan leikkaaminen ja työehtojen heikentäminen, vaikka työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla ja henkilökohtaisina syinä työttömyys johtuu erityisesti terveydentilasta, koulutuksen puutteesta ja asuinpaikasta. Puhutte mielellänne velvoitteiden lisäämisestä, mutta samaan aikaan palvelut työttömille ovat vähentyneet ja ei ole näköpiirissä sitä, että ihmisille voitaisiin tarjota enemmän tukea työllistymiseen näitä pieniä laastareitanne lukuun ottamatta. Kun ei ole työtä ja ei ole palveluita, niin puheet velvoittavuudesta ovat lähinnä työttömien aliarvioimista. Toivon, että otatte tämän tilanteen erittäin vakavasti ja erityisesti pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen etsitte vielä vahvempia keinoja ja aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Eilen kuulimme, kuinka hallitus on kääntänyt kaikki kivet talouskasvun ja työllisyyden vahvistamiseksi, ja varsinkin valtiovarainministeri Purra oikein uhriutui eduskunnan edessä tästä asiasta. Kuitenkin taloustieteilijöiden hyvin laajan yhteisymmärryksen mukaan koulutus ja tutkimus ovat tehokkaimmat julkiset investoinnit, joilla kasvua ja työllisyyttäkin voidaan tukea varsinkin Suomen kaltaisessa pienessä maassa. Arvoisa ministeri Talvitie, kun teitte ilman parlamentaarista keskustelua ja sopua päätöksen leikata t&k-rahoitusta ja sen kasvua ensi vuonna 25 miljoonaa ja 95 miljoonaa vuonna 27, oliko teillä tietoa, miten yritykset tällä hetkellä investoivat, minkälainen kehitys on ollut viimeisen vuoden aikana? Kun rahoituslakia tehtiin, niin nähtiin tärkeänä, että taantuman koittaessa julkinen sektori ei lähde vetäytymään, jos yritykset vetäytyvät samaan aikaan. Onko teillä tietoa, mikä kokonaistilanne tällä hetkellä on? Entä miten sopii yhteen t&k-tavoitteiden ja hallituksen kasvutavoitteiden kanssa se, että korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan 80 miljoonaa euroa?

Arvoisa puhemies! Eilen Tilastokeskus kertoi, että Suomen työttömyysaste on noussut yli 10 prosenttiin ensimmäisen kerran sitten 90-luvun laman. Tänään uutisoitiin STM:n selvitys, että yli 31 000 lasta putoaa köyhyyteen hallituksen päätösten myötä. Nämä molemmat luvut ovat hallituksen politiikan tulosta. Tänä aamuna pääministeri Orpo sanoi Keskuskauppakamarin tilaisuudessa, että hallituksella on ollut tavoitteena suojata viimesijaista turvaa, ja toisaalta, että Suomessa on sosiaaliturvajärjestelmä, joka kannustaa elämään tuilla. Tämä STM:n uusi selvitys vetää maton pääministerin arvioiden jalkojen alta. Se vetää maton siltä, että hallitus olisi suojaamassa viimesijaista turvaa. Nyt kun on selvinnyt tässä STM:n selvityksessä, että viimesijaista turvaa saavien asema on heikentynyt enemmän kuin hallitus on aiemmin arvioinut, niin, arvoisat ministerit, voisitteko nyt arvioida uudelleen tätä toimeentulotuen kokonaisuudistusta, päätöstenne, sosiaaliturvaleikkaustenne yhteisvaikutusta, koska nämä leikkaukset myös heikentävät työllisyystilannetta? Ne pienentävät tietysti kulutusta ja sen kautta talouskasvua [Puhemies koputtaa] mutta myös pitkittävät ihmisten työttömyyttä, kun toimeentulo-ongelmat heikentävät ihmisten terveyttä ja työkykyä.