Tuomas Kettunen

Armoitettu herra puhemies! Kiitoksia edustaja Kaumalle hyvästä puheenvuorosta. Toivottavasti kokoomuksen eduskuntaryhmä ottaa tämän puheen johtopäätöksenä sitten kun menette kehysriiheen. Mutta köyhyys ei ole valinta, se on tragedia. Kansalaisilla on syvä huoli pärjäämisestään tänä päivänä, ja viestejä meille edustajille tulee. Yhdestä pitkästä viestistä lyhyt siteeraus: ”Ei riitä varat hankkia lapselle tai itselle vaatteita. Lapsella ei ole varaa harrastaa mieluista harrastusta, ei pysty käymään missään, ja olemme kotimme vankeja. Ei tämä todellakaan naurata, päinvastoin. Se häpeän ja nöyryytyksen tunne on valtava, ja hallitus kehtaa väittää, että heidän säästötoimet parantavat meidän, heikommassa asemassa olevien, tilannetta.” Puhemies! Meillä on tämmöinen elinkustannuskriisi tässä valtakunnassa. Ihmiset ovat hätää kärsimässä. Pienituloiset suomalaiset joutuvat miettimään tarkasti, mihin eurot riittävät, jos riittävät. Kysynkin hallitukselta: minkälaisiin toimenpiteisiin te nyt ryhdytte kansalaisten hyväksi tässä tiukassa taloustilanteessa?

Kunnioitettu rouva puhemies! Täytyy omasta puolestanikin kiittää, ministerit Grahn-Laasonen ja Marttinen, että olette kuuntelemassa tätä illan keskustelua, viimeisimpiä puheenvuoroja. En tiedä sitten, innoittaako tämä minun puheenvuoroni vielä jatkopuheenvuoroihin tai jopa ministerin vastauksiin — se nähtäväksi jää. Kiitän todellakin ministereitä jo päivän keskusteluun osallistumisesta vastauksillanne. Niin kuin ministeri Grahn-Laasonen muisteli 90-luvun Forssaa, itsekin olen 80-luvun lopun lapsia ja elänyt sitä 90-luvun alkua ja lama-aikaa ja tiedän myös, minkälaista on elää perheessä, jossa rahat ovat todellakin tiukilla. Se siitä historiasta. No, itse asiassa, rouva puhemies, mennään historiaan, koska tämä köyhyyden kysymys on ollut merkittävä yhteiskunnallinen haaste kautta historian. Voidaan mennä vieläkin pitemmälle kuin sinne 90-luvun Forssan aikoihin. Köyhyysasiaan ovat tarttuneet monet ajattelijat, monet vaikuttajat, ja yksi keskeisistä suomalaisista henkilöistä tässä keskustelussa, kun puhutaan köyhän asiasta, on ollut Santeri Alkio, joka tunnetaan erityisesti sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolestapuhujana sekä maaseudun ja vähävaraisten ihmisten aseman parantajana. Hän piti huolta maaseudun lapsista. Santeri Alkio on myös maalaisliitto-keskustan perustaja ja ideologinen isä. Hän eli silloin 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella. On sanottu, että hän on ollut tämmöisiä 1880-luvun realisteja, kun puhutaan tasa-arvoisesta Suomesta. Köyhän asia tarkoittaa ennen kaikkea huolta niistä ihmisistä, joilla ei ole riittäviä taloudellisia tai sosiaalisia resursseja elää ihmisarvoista elämää. Köyhyys ei ole pelkästään rahan puutetta, vaan se voi ilmetä myös koulutuksen, terveyden ja mahdollisuuksien puutteena. Yhteiskunnassa köyhien asema kertoo paljon siitä, kuinka oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen se on. Santeri Alkio ajatteli, että yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia heikommista jäsenistään — yhteiskunnan velvollisuus on huolehtia heikommista jäsenistään. Hän korosti erityisesti sivistyksen merkitystä köyhyyden poistamisessa. Alkion mukaan koulutus ja henkinen kasvu antoivat ihmisille mahdollisuuden parantaa omaa elämäänsä ja nousta pois köyhyydestä. Hän ei nähnyt köyhiä pelkästään avun kohteina vaan aktiivisina toimijoina, joilla on kyky kehittää itseään ja yhteiskuntaa. Tässä Alkion ajattelussa korostui myös yhteisöllisyys ja vastuu toisista ihmisistä. Hän uskoi, että yksilön hyvinvointi on sidoksissa koko yhteiskunnan hyvinvointiin. Tämän vuoksi hän kannatti politiikkaa, joka tasoittaa eroja ja tarjoaa kaikille mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan. Hänen ajatuksensa näkyvät edelleenkin suomalaisessa hyvinvointivaltion ajattelussa. Rouva puhemies! Kyllä, köyhän asia on edelleen ajankohtainen. Vaikka Suomi on monella mittarilla vauras maa, eriarvoisuus ei ole kadonnut, ja näillä hallituksen toimenpiteillä valitettavasti tätä eriarvoisuutta nyt syntyy. Siksi nämä Alkion ajatukset ovat yhä tärkeitä. Meidän tulee panostaa koulutukseen, tukea heikommassa asemassa olevia ja rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisella on mahdollisuus hyvään elämään. Rouva puhemies! Näillä Santeri Alkion opeilla itsekin seison tässä tänä päivänä. Vaikka sitä niukkuutta oli siellä omassa perheessä, niin silti tarjottiin yhteiskunnan toimesta ensinnäkin koulutus. Ja olen kiitollinen omille vanhemmilleni, että heiltä löytyi kuitenkin siinä niukassa ajassa vielä sen verran euroja, että saivat sitten vielä pojan matkaan lisäharrastuksiinkin, ja musiikkiharrastus on kantanut pitkälle. Elikkä koulutukseen ja heikompiosaisista huolehtimiseen tulee satsata myös vaikeina aikoina. Vaikka kuinka olisi taloudellisesti tiukkaa, silti, ministerit, teidän tulee pitää huolta jokaisesta suomalaisesta. Rouva puhemies! Kuuntelen ministerin vastaukset, ja sen jälkeen katson. No, kiitoksia, rouva puhemies. Jos sallitte, niin vielä sen verran kommentoin tätä päivän keskustelua: Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa oli — harmi, perussuomalaiset eivät ole tätä kuuntelemassa — ihan suora sitaatti tästä perussuomalaisten puheenvuorosta, jonka edustaja Aittakumpu piti: ”Elinkustannusten kasvua on hillitty myös autoilun verotusta keventämällä ja ilmastokiihkoista politiikkaa suitsimalla. Suomen ei pidä enää koskaan erehtyä vihreiden ilmastolinjalle, joka ainoastaan siirtää suomalaisten rahaa ulkomaille.” Nyt täytyy kyllä muistaa, että kun puhutaan tämmöisestä ilmastokiihkoisesta politiikasta, niin se sama linja jatkuu tämän nykyisen hallituksen toimesta kuin mitä edellinen hallitus aloitti, elikkä hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 edelleenkin on hallitusohjelmassa ja ihan tavoitteessa kirkkaana mielessä. Kun puhutaan tämmöisestä ilmastokiihkoilusta ja ilmastokiihkoilevasta politiikasta, niin ei pitäisi antaa semmoista mielikuvaa, että tämmöinen on loppunut. Päinvastoin, sillä tällä asialla on monta eri nimeä. Mitä tulee tähän elinkustannuksien nousuun: Tässähän annettiin ymmärtää, että tämmöinen toiminta on loppunut. Minun mielestäni tilanne on edelleenkin se, että polttoaineen hinta ei ole laskenut Suomessa, mikä on johtanut myös siihen tilanteeseen, että monessa lapsiperheessä se arjen kustannus on jo nyt tiukilla ja se tiukentuu entisestään. Toivoisin, että hallitus nyt, kun ensi viikolla käytte sitä riihikeskustelua, etsisi ratkaisua siihen, että elinkustannukset eivät pääse liian kohtuuttomalle tasolle. Rouva puhemies! Muutapa kommentoitavaa minulla ei ollutkaan tähän keskusteluun. — Kiitoksia.

Herra puhemies! Pääsen vastaamaan tähän edustaja Kopran kysymykseen. Mutta ihan ensimmäiseksi minä totean, että me, Suomen Keskusta, haluamme eroon tästä lapsiperheköyhyydestä. Me olemme huolissamme näistä hallituksen toimista, jotka ovat johtaneet yhä useamman lapsiperheen tulotason merkittävään laskuun. Tämä köyhyys eriarvoistaa lapsia. Lapsiperheille elinkustannusten nousu näkyy suoraan arjen valinnoissa. Perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa todettiin näin, että kun edellinen hallitus teki ilmastokiihkoista politiikkaa, niin täytyy kyllä todeta, että ne ilmastotavoitteet ovat myös nykyisellä hallituksella. Ette te pääse siitä yli ettekä ympäri, että kun polttoaineen hinta on noussut, niin se näkyy myös lapsiperheitten arjessa nousevina kustannuksina. Se johtaa siihen, että moni lapsi joutuu harrastuksesta luopumaan. Se näkyy lapsiperheillä tiukkoina ruokabudjetteina. Edustaja Kopra, perukaa nyt se Turun tunnin juna. 400 miljoonaa euroa jää säästöön siihen, että te voitte sillä rahalla [Puhemies koputtaa] sen 56 miljoonaa laittaa sinne työttömyysturvan suojaosan palauttamiseen. [Puhemies koputtaa] Sillä saadaan ihmisille edes hieman töitä.

Kunnioitettu puhemies! Autoilevilla suomalaisilla, kuljetusyrittäjillä, viljelijöillä ja monilla muilla on hätä. Bensan ja dieselin hinta on jo reilusti yli kaksi euroa. Perussuomalaiset lupasivat suomalaisille viime vaaleissa euron bensaa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Höpö höpö!] Puheenjohtaja Purra sanoi, että polttoaineiden hintoihin [Hälinää — Puhemies koputtaa] vaikutetaan merkittävästi kansallisin toimin. Nyt sitten levitellään käsiä, nyt ei voidakaan vaikuttaa. [Sanna Antikainen: Ei levitellä!] Eilen kuultiin pääministeri Orpolta ja valtiovarainministeri Purralta, että ei tehdä mitään — odotellaan, selvitellään. Kysyn: Onko tämä todella hallituksen vastaus tavallisille ihmisille? Onko tämä, ministeri Purra, teidän vastauksenne oman puolueenne kansanedustajille, jotka vaativat polttoaineiden hinnan laskemista? Puhemies! Keskustan mielestä nyt ei ole varaa odotella eikä selvitellä. Ministeri Purra, mitä te vastaatte ahdingossa oleville suomalaisille ja omille kansanedustajillenne?

Kunnioitettu herra puhemies! Tässä on ollut mukava kuunnella hyviä puheenvuoroja, ja kyllähän se yhteenveto tästä on, että tasapainoa haetaan tämän lain myötä, mutta olen vähän samoilla ajatuksilla kuin edustaja Aittakumpu, että jos EU:n suunnalta tulee tämmöisiä esityksiä, niin kyllä se kannattaa sitten meillä kansallisessa päätöksenteossa katsoa niin, että niin se luonto voittaa kuin myös metsänomistaja voittaa. Tänä päivänä suomalainen metsänomistaja on luonnon ystävä. Tässä tulee vähän semmoista kuvaa, kun vihreät ja vasemmistoliitto ovat nyt puheenvuoroissaan esittäneet, että kaikki hakkuut pitäisi kesäaikana, pesimäaikana, lakkauttaa, mutta ei mentäisi sinne äärilaitaan eikä sinne toiseenkaan äärilaitaan, vaan etsittäisiin se kultainen keskitie. Edustaja Kallio tuossa jo minunkin kysymykseni toi esille, mutta tuon sen vähän toisesta näkökulmasta: Elikkä nyt näissä lausuntopalautteissa on tullut esille tämä tarve uusien ajourien tekemisestä myös pesimäaikaisten rajoitusalueitten läpi. Elikkä jos niitä nyt rajoitetaan, niin tämä aiheuttaa kustannusta. Onko tähän tulossa sitten muutosta, vai kuinka tässä käy?

Rouva puhemies! Kyllähän olin valmistautunut tähän useammallakin puheenvuorolla, mutta kerta tänne vain edustaja Kallio jäi minun kanssani keskustelemaan, niin sitten kiitän omalta osaltani. Tämä on ollut hyvä lähetekeskustelu, ja uskon näin, että valiokunnat antavat asianmukaisen käsittelyn tälle asialle. Tiedän, että edustaja Kalliokin tähän aihepiiriin perehtyneenä pystyy varmasti sitten valiokuntakäsittelyssä luomaan asianmukaisen mietinnön, joka sitten käsitellään tässä isossa salissa myöhemmin. Jotenka en lähde itsekään pitkittämään tätä keskustelua, vaan kiitän ja toivotan mukavaa illanjatkoa.

Kunnioitettu rouva puhemies! Niin kuin edustaja Kallio totesi, niin kahdestaanhan me jäimme sitten tämän 12-vuotisen liikenneselonteon kanssa tänne keskustelemaan, ja odotinkin, että olisimme käyneet rakentavaa, rehellistä keskustelua liikenneasioista. Mutta ihan muutamia nostoja: Ehkä joltain osin tulen nostamaan myös näitä samoja asioita kuin edustaja Kallio, mutta kun tätä liikenneselontekoa ja keskusteluja on kuunnellut, niin kyllähän tässä saa semmoisen tuntuman, että Suomea jaetaan alueisiin ja niille on määritelty jo tietyllä tavalla kohtaloja. Puhun varsinkin itäisestä Suomesta ja pohjoisesta Suomesta ja eritoten näistä alueista, missä ihmiset asuvat pitkien välimatkojen päässä, rouva puhemies, pitkien välimatkojen päässä. Pohjoisen infran kehittämistarpeita määrittää tämmöinen sotilaallinen infra ja itäistä Suomea sitten, niin kuin edustaja Kallio sen tietää, ei mikään. Pohjoista Suomea, sen infran kehittämistä, määrittää sotilaallinen infra ja itäistä Suomea ei mikään. No, kummallekaan hallitus ei näe esimerkiksi elinkeinopoliittista arvoa, vaikkakin tässä hallituspuolueen edustaja, edustaja Sillanpää totesi ja toi aika hyvin esille — kuuntelin tätä puheenvuoroa tuolla omassa työhuoneessani — että kyllä siellä tieverkolla ja varsinkin siellä hiekkateitten päässä kulkevat ne meijeriautot, ja siellä kulkee myös puuhuolto, siis metsäteollisuuden suuntaan menevät raaka-ainekuljetukset. Mutta kun on mainittu tämä meijeriauto ja aamupalajukurtti, niin täytyy sitten muistuttaa siitä, että edelleenkin ne meijeriautot siellä hiekkateillä kulkevat — en haluaisi sanoa, että alempiarvoisella tieverkostolla, mutta kuitenkin siellä ne kulkevat. Ja jos tiet ovat huonossa kunnossa, niin kyllähän se vaarantaa tänä päivänä meidän elintarvikepuolenkin siltä osin, että jos tiet ovat huonossa kunnossa, niin se meijeriauto pahimmassa tapauksessa ei pysty kulkemaan. Eli tämä elinkeinopoliittinen arvo on tässä. No, liikenneministeri on kiteyttänyt sanomalla, että siltarumpupolitiikan aika on ohi, mitä edustaja Kallio tuossa jo toi sitä siltarumpupolitiikkaa esille, mutta se on kovaa puhetta, kun tiedetään, mitä mieltä teollisuus ja kuljetusyrittäjät ovat tämän hetken teitten kunnosta varsinkin itäisessä Suomessa ja varsinkin niillä tiepätkillä, joihinka ei näytä rahaa olevan tulossa tälläkään hetkellä. Kun kuljetusyrittäjien puheita ja viestiä kuulee, niin kyllä siellä, kuulkaa, aika paljon ylimääräistä rahaa menee sitten, kun joudutaan laittamaan uusia jarruja, kun jarrut menevät huonoon kuntoon näin huonoilla tiepätkillä. — Mutta, rouva puhemies, saanko jatkaa tästä paikalta vai tulenko... [Puhemies: Ei, olkaa hyvä vaan, sieltä vaan kaikki!] — Joo, kiitoksia. Rouva puhemies! Olisin toivonut, että olisimme käyneet myös keskustelua, kun edustajat Vigelius ja Bergbom kävivät tuossa puheenvuorojaan pitämässä. Nämä herrat ovat myös, ennen kuin nousivat eduskuntaan, tehneet Kipuraja ylitetty ‑kansalaisaloitteen. Sehän keräsi 79 000 suomalaista nimeä siihen, että saadaan kohtuullisuutta näitten polttoaineitten hintaan. Nämä polttoaineethan, rouva puhemies, eivät millään tavalla kyllä liity tähän Liikenne 12 ‑käsittelyyn, mutta tietenkin polttoaineellahan siellä liikutaan jokaisella tieosuudella. Ihan jäi mietityttämään, että kun edustajat tämmöisen aloitteen ovat tehneet ja sitä eivät sitten puolustaneet, kun se tänne eduskuntakäsittelyyn tuli, niin hieman, vähän kummaksun näitä puheenvuoroja heidän suunnaltaan, kun he tuovat esille, kuinka myötämielinen autoilijoita kohtaan tämä hallitus on ollut, kuinka polttoaineen verotusta on kevennetty. Mutta, kunnioitettu rouva puhemies, ei se siellä Itä-Suomessa polttoaineen pumppuhinnassa, ainakaan meillä Kuhmossa, näy. Dieselin hinta on noususuhdanteessa, ja kyllä se pistää mietityttämään, jos edustaja Bergbom tämän aihepiirin keskustelussa tuo esille sen, kuinka he ovat myötämielisiä olleet autoilevaa suomalaista kohtaan ja pitkien välimatkojenkin Suomessa. Kyllä se todellisuus sitten on aivan toista.

Rouva puhemies! Kiitän myös hyvistä puheenvuoroista, ja kiitän edustaja Pauli Kiurua siitä, että totesitte kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenvuorossa, että turvallisuuspolitiikka kuuluu koko eduskunnalle. Näinhän se on. Ja nämä selonteot ovat merkittäviä papereita, koska siellä on niitä merkittäviä kysymyksiä, joilla linjataan sitten meidän turvallisuuspolitiikkaa ja ulkopolitiikkaa. Hieman menee, rouva puhemies, tulevaisuuteen: nyt on yksi selonteko, ja eduskunnallehan on tulossa käsittelyyn ajankohtaisselonteko ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivittämisestä, ja tässä yhteydessä olisi mahdollisuutta sitten linjata Suomen ydinasepolitiikkaa. Keskustan puheenjohtaja Kaikkonenhan on ehdottanut tämmöistä yhteistä kirjausta siitä, että Suomeen ei sijoiteta ydinaseita rauhan aikana. Kysyisin puolustusministeriltä: miten suhtaudutte tähän esitykseen, ja onko selonteossa tarkoitus laajemmin arvioida ydinasepolitiikkaa — siis tässä tulevassa selonteossa?

Kunnioitettu rouva puhemies! Ihan ensimmäiseksi kiitoksia puolustusministeri Häkkäselle tästä valtioneuvoston selonteosta. — Suomi on ollut pian kolme vuotta puolustusliiton jäsenenä. Liityimme Naton jäseneksi täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Suomi on kantanut vastuunsa liittokunnassa osallistumalla säännöllisesti rauhan ajan tehtäviin. Tehtäviin osallistuminen vahvistaa liittokunnan yhtenäisyyttä sekä pelotetta ja puolustusta koko euroatlanttisella alueella. Suomi tarkastelee Naton puolustusta 360 asteen näkökulmasta. Osallistuimme vuonna 2024 hävittäjäosaston tehtävään Romaniassa, Bulgariassa ja Mustallamerellä. Vuotta myöhemmin olimme mukana Naton ilmavalvonnan päivystystoiminnassa Islannissa. Suomen toimintaprofiiliin sopii tässä ajassa erityisesti lähiympäristömme turvallisuuden ja vakauden vahvistaminen. Tänä vuonna olemme osallistuneet merivoimien tehtäviin Itämerellä. Itämeren turvallisuusympäristö on jatkunut jännitteisenä. Keskustan eduskuntaryhmä pitää perusteltuna Suomen osallistumista rauhan ajan tehtäviin Naton merellisellä vastuualueella myös ensi vuoden aikana. Yhteisten tehtävien merkitys on korostunut turvallisuustilanteen muutoksen myötä. Siksi Naton läsnäoloa on lisätty itäisen sivustan maissa. Suomi on vastannut turvallisuusympäristönsä muutokseen ja huolehtinut puolustuksensa resursseista. Puolustuksen lisäksi vahvempaa poliittista tahtotilaa ja ennen kaikkea konkreettisia päätöksiä tarvitaan Itä-Suomen elinvoiman vahvistamiseen, [Timo Suhonen: Oikein!] nimittäin elinvoimainen ja asuttu Itä-Suomi vahvistaa koko Suomen turvallisuutta. Asuttu raja on turvallinen raja — asuttu raja on turvallinen raja. Rauhan ajan tehtävien lisäksi yhteistoiminta Naton kanssa syvenee monella tavalla. Naton maavoimien johtoporras on aloittanut toimintansa päämajakaupunki Mikkelissä. Pohjoisessa Rovaniemellä ja Sodankylässä toimivat useista liittolaismaista tulevat FLF-joukot, jotka ovat rauhan ajan valmiusjoukkoja. Joukkojen kehysvaltiona toimii Ruotsi, jonka kanssa yhteistoiminta syventyy edelleen. Tietoliikenne- ja tietojärjestelmäpalveluja tuottava Naton johtamisjärjestelmäyksikkö perustetaan Riihimäelle. [Timo Heinonen: Se oli oikea päätös!] Arvoisa puhemies! Keskusta pitää tärkeänä, että isoja ulko- ja turvallisuuspoliittisia linjauksia valmistellaan parlamentaarisesti yli hallitus—oppositio-rajojen ja niistä päätetään mahdollisimman laajalla yksimielisyydellä. Pienen kansan voimavara on yhtenäisyys ja korkea maanpuolustustahto. Keskusta perehtyy huolellisesti ydinenergialain ja rikoslain muutoksiin ja tekee johtopäätökset, jotka vahvistavat maamme turvallisuutta. Suomen turvallisuus perustuu vahvaan kansalliseen puolustukseen osana liittokunnan yhteistä puolustusta ja pelotetta, yleiseen asevelvollisuuteen, koulutettuun reserviin ja koko maan puolustamisen periaatteeseen. Näistä keskusta pitää kiinni. Rouva puhemies! Suomi kantaa vastuunsa oman alueensa turvallisuudesta ja liittokunnan yhteisistä tehtävistä ja velvoitteista. [Timo Heinonen: Se oli hyvä puheenvuoro!]

Rouva puhemies! Haluan kiittää jälleen kerran, jo toisen kerran jo tänä iltana, hallitusta siitä, että olette tehneet hyvän esityksen ja tämä korjaussarja nyt tulee eduskunnan käsittelyyn. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan — vaalikautta on jo kolme vuotta mennyt, mutta pääasia, että se on täällä nyt käsittelyssä. Kiitoksia edustaja Laaksolle hyvästä puheenvuorosta, juurikin näin. Voin minä sen keskustan kansanedustajana itsekin tunnustaa, että kun silloin vaalikaudella 2015—2019 Sipilän vetämän hallituksen toimesta tätä lainsäädäntöä uudistettiin — en silloin ollut tässä talossa — suurella ihmetyksellä me katsoimme tuolla maakunnissa, mitä tapahtuu, kun markkinat avataan ja markkinoitten armoille laitetaan sitten ihmiset. Ja hyvä järjestelmä, toimiva taksijärjestelmä, sitten koki sen romuttumisen. Mutta onneksi näitä korjaussarjoja nyt tulee: viime vaalikaudella pieni korjaussarja ja nyt ehkä vähän isompi korjaussarja. Kiitoksia siitä, että tämä on täällä. Vielä näistä toimivista järjestelmistä ja ylipäätänsäkin markkinataloudesta: Näinhän siinä sitten käy, kun alistetaan markkinoille tämmöiset luotettavat järjestelmät, niin kuin taksijärjestelmä. Nyt me näemme, mitä sitten pahimmillaan voi tapahtua. Tästähän silloin kaudella 2015—2019 Taksiliitto ja moni asiantuntija varoittivat, mitä sitten tuleman pitää, mutta niitä asiantuntijoita ei sitten kuunneltu sillä vakavuudella kuin olisi kannattanut kuunnella. Sitten vielä vuonna 2026 tähän tehdään näitä korjauksia. Muutenkin tästä markkinataloudesta: Siis markkinataloutta pitää olla. Se on meille hyvä renki mutta huono isäntä, todella huono isäntä. Nytten kun vanhaa taksijärjestelmää verrataan tähän, niin se toimi koko Suomessa. Kyllä tuolla omassa maakunnassani nyt harmittaa. Siellä sitten ne vanhat toimijat verkostoituivat ja yhdistyivät ja järjestäytyivät ja pitävät huolta, että tänä päivänä siellä harvaan asutulla maaseudullakin taksin saa, ja he tekevät pyyteetöntä päivystystyötä 24 tuntia vuorokaudessa. Mutta kyllä se harmittaa, että he tekevät sen pyyteettömästi ja samaan aikaan tulevat sitten nämä ”halpalentoyhtiöt” vähän edullisemmin ajamaan päivällä kaikki hyvät kyydit ja sitten niille, jotka tekevät sitä kovaa työtä, pahimmassa tapauksessa jää vain luu käteen, juurikin näitten kilpailutusten myötä Kela-kyydityksien ja näitten osalta, vaikka he tekevät sitä ruohonjuuritason työtä siellä pyyteettömästi. Se harmittaa eniten siinä, kun tämä taksijärjestelmässä silloin — vuonna 18 taisi astua voimaan se lainsäädäntö — tapahtui. Kun näistä toimivista järjestelmistä puhutaan ja ajatellaan koko yhteiskuntaa, [Puhemies koputtaa] koko Suomea, niin, rouva puhemies, kyllä tämä apteekkiverkosto tulee kokemaan saman tilanteen. Nythän me vapautimme markkinoille itsehoitolääkkeet sieltä apteekkien hyllyiltä, ja moni apteekkari tulee olemaan melkoisissa haasteissa. Toivottavasti ei käy niin, [Puhemies koputtaa] niin kuin asiantuntijat ovat huomauttaneet, että sitten apteekkeja saattaisi tuolta syrjäseudulta sen vuoksi lakkautua. Toivottavasti näin ei käy, ja minun huoleni tämän asian osalta on sitten... Mutta, rouva puhemies, sanon vain viimeiseksi sanaksi, että niin kuin tässä on tullut puhetta luottamuksesta, tämmöiset toimivat järjestelmät tuovat luottamusta ja se tuo turvallisuutta.

Rouva puhemies! Kiitän edustajakollegoita hyvästä, asiantuntevasta keskustelusta. Nyt tämä menee maa- ja metsätalousvaliokunnan käsittelyyn, ja katsotaan, mitä tälle asialle voidaan tehdä. Kiitän tästä hyvästä keskustelusta.

Rouva puhemies! Kiitoksia edustajakollegoille hyvistä, asiantuntevista puheenvuoroista. Ennen kaikkea edustaja Lehtiselle: Kun te olette tehnyt virkatyötä ennen edustajan uraa, niin tiedätte tämän asian taustan, mutta totta kai se tilanne on jo haastava ja kohtuuton. Jos otetaan esimerkki tilanteesta, että sinä olet metsällä metsästyskoiran kanssa, suurpeto hyökkää metsästyskoiran kimppuun, sinä joudut tekemään aika nopeasti toimenpiteitä, ja jos sinä ammut tätä suurpetoa ja se kuolee, niin se jo tilanteena on aika vaativa ja aika haastava. Sitten jos sinä olet tehnyt mielestäsi oikein, niin kuin esimerkiksi tässä tilanteessa metsästäjä on tehnyt, niin silti sinua epäillään törkeästä metsästysrikkomuksesta. Pahimmillaan tässähän varmasti on monennäköisiä käytäntöjä, ja sehän johtuu varmaan tilanteestakin, mutta olen saanut esimerkkitapauksia, ja jos se on jo muutenkin kohtuutonta ja sinut asetetaan epäilyn alaiseksi törkeästä metsästysrikkomuksesta ja siinä samalla vielä viedään vaikka aseetkin pois tarpeen vaatiessa, niin kyllä minun mielestä se on aika kohtuuton tilanne. Sen vuoksi olen tehnyt tämän lakialoitteen, että mentäisiin Ruotsin tielle — niin kuin edustaja Oinas-Panuma totesi — tässä lakialoitteessa, minkä olen kirjoittanut. Täällä on ihan Ruotsin metsästyslaistakin ote, ja toivoisin, että nyt otettaisiin Ruotsista mallia. Elikkä, rouva puhemies, tämä Ruotsin metsästyslaki: Ruotsissa metsästyslain mukaan suden tai suurpedon saa tappaa, jos se on hyökkäyksellään jo aiheuttanut kotieläimelle vahinkoa tai sen tuleva hyökkäys on ilmeinen. Pedon saa tappaa myös, kun se on kotieläimille tarkoitetun aidatun alueen sisäpuolella, ja tämä on olemassa oleva perusteltu syy olettaa sen hyökkäävän. Näissä tilanteissa uhkaavan eläimen saa tappaa kotieläimen omistaja tai haltija taikka henkilö, joka toimii heidän puolestaan. Ruotsissa ihan lääninhallitus tekee petoeläimen tappamiseen johtaneista akuuteista tilanteista alustavan arvioinnin. Se asia etenee poliisille vain, mikäli on syytä epäillä rikosta, mutta meillähän se menee poliisille jo lähtökohtaisesti, jos sinä suojelet omaa omaisuuttasi. Elikkä heti olettama on, että epäillään törkeästä metsästysrikkomuksesta. Tämä Ruotsin tie olisi minun mielestäni kohtuullisempi. Mitä tulee muuten tähän suurpetotilanteeseen, niin suden osalta edelleenkin olen tyytyväinen, että hallituksella on hallitusohjelmakirjauksessa ollut asianmukaiset kirjaukset siitä, että kun suurpetokanta sudenkin osalta on riistäytynyt käsistä, niin kannanhoidollista metsästystä pystytään Suomessa harjoittamaan. Kiitos vielä siitä.

Kunnioitettu rouva puhemies! Olen tehnyt lakialoitteen metsästyslain muuttamisesta, ja tämän pääasiallinen sisältö on metsästyslakiin lisäys, että sinne tehtäisiin uusi pykälä, säädettäisiin tämmöinen 19 a §, ja siinä pykälässä säädettäisiin näin, että lain muiden säännösten estämättä riistaeläimen pyytäminen ja tappaminen olisi mahdollista sellaisessa hätävarjelu- ja pakkotilassa, jossa riistaeläin hyökkää ihmisen tai kotieläimen kimppuun tai tulee ihmisten tai kotieläinten lähettyville ja välittömästi uhkaa ihmisten tai kotieläinten turvallisuutta. Välitöntä uhkaa ja vaaraa arvioitaessa otettaisiin huomioon tilanteen pakottavuus sekä muut olosuhteet tilanteessa. Kunnioitettu rouva puhemies! Minkä takia tämän lakialoitteen olen tehnyt? Viime vuosina me olemme saaneet lukea paljon uutisia susien ja muiden suurpetojen aiheuttamista vahingoista. Koti- ja tuotantoeläimiä menee tuon tuosta petojen suuhun. Susia eivät pysäytä petoaidat eivätkä karkottamisyritykset. Ne palaavat aina takaisin. Ihmisillä on, luulisi olevan, oikeus puolustaa omaa omaisuutta, perhettä ja kotieläimiä. Hallitusta on kiittäminen, että tänä vuonna suden kannanhoidollinen metsästäminen saatiin käyntiin kiintiömetsästämisellä — kiitoksia siitä hallitukselle — mutta se ei poista sitä epäkohtaa, kun omat eläimet ovat vaarassa. Ihminen ei pysty puolustamaan esimerkiksi parasta ystäväänsä, koiraa, jos susi pyrkii kimppuun. Näin kyllä voi tehdä, mutta siitä aina syytetään törkeänä metsästysrikkomuksena. Haluan vielä antaa perusteluita eduskunnalle tästä lakiesityksestä, miksi olen tehnyt tämän lakialoitteen metsästyslain muuttamiseksi: Lakimuutoksella varmistettaisiin, että erityisesti suurpetojen — esimerkiksi ahma, ilves, susi — tullessa uhkaavasti ihmisten asuntojen pihoille tai muuten lähistölle kansalaisella olisi selkeästi oikeus puolustaa itseään, perheenjäseniään ja kotieläimiä, kuten aitauksessa olevaa tuotantoeläintä tai pihassa kytkettynä olevaa koiraa. Samoin tämä esitettävä lakimuutos varmistaisi, että muun muassa riistaeläimen, esimerkiksi hirven, metsästyksen aikana tapahtuvassa suurpedon yllättävässä hyökkäyksessä metsästyskoiran kimppuun, metsästäjä saisi puolustaa omaa kotieläintään ilman tarpeetonta huolta isommista seuraamuksista. Tämän uuden säännöksen nojalla tapahtuneesta riistaeläimen pyytämisestä ja tappamisesta tulisi totta kai viipymättä tehdä metsästyslain mukainen saalisilmoitus sekä ilmoitus poliisille tai Rajavartiolaitokselle. Toimivaltaiset viranomaiset tutkisivat tietenkin pakottavassa tilanteessa tapahtuneen pyytämisen ja sen, ovatko olosuhteet olleet hätävarjelu- ja pakkotilamaiset. Mikäli riistaeläimen kaataminen todetaan tapahtuneeksi sellaisissa oloissa, jotka eivät vastaa uutta 19 a §:ää, seuraavat tästä teosta tietenkin normaalit rikosoikeudelliset ynnä muut seuraamukset. Puhemies! Viime vuosina useat metsästäjät ovat joutuneet epäoikeudenmukaisesti epäiltyjen penkille. Esimerkiksi lokakuussa 2024 Kajaanissa metsästäjän saksanseisojan kimppuun metsästystarkoituksessa pyrki kaksi sutta. Aluksi metsästäjä yritti karkottaa nämä sudet huutamalla, ilman mitään vaikutusta. Toinen susi oli jo vajaan puolen metrin päässä koirasta, ja saksanseisoja oli jo alistumassa kohtaloonsa. Metsästäjä pelkäsi oman ja koiransa turvallisuuden puolesta ja ampui tätä sutta kohti. Toinen susista siis kuoli, ja toinen lähti karkuun. Metsästäjä soitti tämän tilanteen jälkeen itse hätäkeskukseen ja jäi odottamaan poliisia. Lopputulemana miestä epäiltiin törkeästä metsästysrikoksesta, mutta asia onneksi päättyi onnellisesti ja syyttäjä jätti syyttämättäjättämispäätöksen, koska kyseessä oli selkeä pakkotilanne. Mutta kysymys kuuluu: miksi pitää aina lähtökohtaisesti tehdä tästä metsästäjästä syyllinen törkeän metsästysrikoksen mukaisesti? Puhemies! Viime syksynä Sotkamon Maanselän alueella metsästäjä oli ollut koiransa kanssa hirven mehtuussa. Metsästäjä oli kuullut, kun koira oli 200—300 metrin päässä alkanut haukkumaan poikkeavasti. Metsästäjä oli rivakasti lähtenyt katsomaan, mikä hätä koiralla oli, ja nähnyt, kun muutama susi oli lähtenyt paikalta, mutta yksi susi oli vielä koirassa kiinni. Metsästäjä ampui tämän suden, mutta harmaa norjanhirvikoira menehtyi silti suden hampaisiin. Jälleen epäiltiin törkeästä metsästysrikoksesta. Vaikka omaisuutta ja omia eläimiä saa lain mukaan suojella, lainsäädäntö velvoittaa aina poliisia tutkimaan asian, ja alkaa aikamoinen prosessi. Onko se kohtuullista tätä metsästäjää kohtaan, joka suojelee omaa omaisuuttaan? Nostan myös, rouva puhemies, muutamia esimerkkejä 2020-luvulta, kun kotitiloille on hyökätty suurpedon toimesta: Vuonna 2021 Pöytyäläisessä lampolassa tapahtui jo kolmas susien hyökkäys. Sillä kerralla 11 lammasta kuoli, kahdeksan sai vammoja ja kolme lammasta katosi. Lampolassa on ollut öisin radio ja valot päällä, on asennettu valvontakamerat ja petoaitaa on rakennettu kolme kilometriä. Mustasaaressa Björkön saaristossa vuonna 2020 yksi ainoa susi kävi tappamassa yli 130 laiduntamassa ollutta lammasta kesän aikana. Pohjois-Karjalassa Kiteellä sudet tappoivat kahdeksan lammasta syksyllä 2021. Pohjois-Pohjanmaalla Liminganlahdessa sudet tappoivat 25 lammasta syksyllä 2021. Silloin lampuri kertoi petovahinkojen olleen ensimmäisiä, ja lampuri kertoi, että tulevaisuus pelottaa. Viime syksyn pimetessä Kiikalassa Salon seudulla sudet hyökkäsivät lammastilalle peräti kuusi kertaa. Vuonna 2025 koettiin kauhun hetkiä myös muun muassa Kirkkonummella ja Jokioisilla, kun useita lampaita löytyi raadeltuna susien jäljiltä. Susi ei toki ole ainoa suurpeto, joka tekee vahinkoa koti- ja tuotantoeläimille. Kunnioitettu rouva puhemies! Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä kymmenistä ja taas kymmenistä tapauksista, joilla haluan painottaa tätä asian vakavuutta. Ihmisillä ei ole kunnon mahdollisuuksia puolustaa eläimiä ja omaisuutta petoja vastaan ilman että saa tämmöisen suuren rikollisen leiman, koska kyseessä on aina törkeä metsästysrikkomus. Jos puolustaudut ja peto kuolee, niin automaattisesti alkaa tutkinta tosiaan törkeästä metsästysrikoksesta ja asia menee syyttäjän harkintaan. Kodin ja eläinten puolustajan pitää elää monta viikkoa pelossa, jännityksessä ja stressissä siitä, saako hän sitten lopulta syytteen, vaikka hän on suojellut omaa omaisuutta tai kodin jäseniä. Kaiken kaikkiaan karkeasti suden suuhun vuositasolla joutuu koiria se 30—70 koiraa. Ne ovat kotilemmikkejä tai metsästyskoiria. Lampaita menee susien suuhun se 400—500, nautoja kymmenittäin, ja sitten kun puhutaan porotaloudesta, poroja suden suuhun päätyy jopa 1 000—1 500 poroa. Aikamoisia lukuja, ja kun ne laitetaan vielä talousluvuiksi, niin aika paljon joutuu valtio sitten korvaamaan. Kyse ei ole, rouva puhemies, pelkästään rahasta, vaan inhimillisestä kärsimyksestä. Puhemies! Nämä ovat pysäyttäviä lukuja. Ihmisillä pitää olla oikeus puolustaa kotiaan ja eläimiään. Lakimuutoksella on suuri yhteiskunnallinen tarve. Tavoitteeksi täytyy ottaa, että sudet saadaan takaisin metsiin, joissa niillä on elintilaa, ja tärkeää on palauttaa niiden luontainen arkuus ihmisiä kohtaan. Totta kai tämähän on jo toteutunut nyt, ja kiitoksia vielä hallitukselle siitä hyvästä työstä, että saatiin tämä kannanhoidollinen sudenmetsästys. Tämän lisäksi on saatava kohtuullinen tilanne metsästäjille suojata metsästyskoiriaan ja omaa omaisuuttaan. On kohtuutonta, että on tapauksia, joissa suojellaan omaa omaisuutta mutta sitten sitä käsitellään törkeänä metsästysrikkomuksena. Sen vuoksi, rouva puhemies, olen tehnyt tämän lakialoitteen, ja toivon, että tämä saa asianmukaisen käsittelyn maa- ja metsätalousvaliokunnassa, ja toivon, että tämä asia vihdoin ja viimein menisi eteenpäin.

Kunnioitettu herra puhemies! Ministeri Essayah, kello käy. Kello käy, mutta tätä esitystä elintarvikemarkkinalaista ei näy, ja meillä täällä keskellä ovat kyllä muistissa ne viime viikon sanat, mitä te totesitte meille keskustalaisille. Ensinnäkin te kiittelitte siitä, että me olemme täällä keskellä näitten uudistusten takana. Niin me olemme, mutta kysymys kuuluu nyt: Meille eduskunnalle jäi nyt vähän epäselväksi tämä, kun toitte esille, että yhteisymmärrys hallituspuolueitten sisällä on tästä lakipaketista mutta samaan aikaan te puhuitte kipukohdista, ja nyt te sanotte eduskunnalle, että tässä käsittelyajankohdassa on nyt hieman epäselvyyttä. Miksi te viime viikolla totesitte meille, että tällä viikolla tämä elintarvikemarkkinalaki tulee eduskuntaan? Kysymys, johonka me toivomme nyt vastausta, kuuluu, miksi se ei tullut, ja toinen kysymys kuuluu, kuka tätä jarruttaa. Onko se kokoomus, perussuomalaiset vai RKP? Kuka nyt jarruttaa tätä elintarvikemarkkinalakia? Ministeri Essayah, vastatkaa.

Kunnioitettu herra puhemies! Ihan ensimmäiseksi kiitän hallituspuolueen edustaja Mäenpäätä tästä arvokkaasta keskustelualoitteesta. — Nimittäin tämähän on ajankohtaiskeskustelu turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruuantuotannolle ja energiahuoltovarmuudelle. Edustaja Peltokangas, te todistitte tuossa äsken väkevästi. Nyt olisi hyvä kuulla hallituksen suunnalta, mitä hallitus aikoo tehdä tämän turpeen kotimaisen tuotantokapasiteetin ja kaupallisen kysynnän turvaamiseksi. Nyt hallitus on istunut kolme vuotta, ja tuntuu, että tämmöistä toimettomuutta on edelleenkin ilmassa. Hyvä, että on tämä keskustelualoite. [Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä — Puhemies koputtaa] Olisi hallitusohjelman kirjauksiin pohjautuen hyvä kysyä, miten te olette edistäneet hallitusohjelmakirjausten mukaisesti kasvu- ja kuiviketurpeen käyttöä, ja me tiedämme jo eduskunnassa sen, että hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti energiaturpeen osalta kirjaus on selvä: te ajatte sitä alas. Mutta kasvu- ja kuiviketurpeen osalta kysymys kuuluu: missä tilanne menee?

Kunnioitettu rouva puhemies! Kiitän tästä mahdollisuudesta ja kiitän tästä lähes kahdeksan tuntia kestäneestä välikysymyskeskustelusta Euroopan pahimmasta työttömyydestä. Kiitän, rouva puhemies, edustajakollegoita hyvästä, asiallisesta ja tällä loppupuolella ihan ratkaisukeskeisestä keskustelusta, ja ennen kaikkea teitä, rouva puhemies, hyvästä keskustelun johtamisesta. Teidän pitkä kokemuksenne näkyy tässä eduskuntatyössä ja keskustelun johtamisessa. Kiitän omasta puolestani ja meidän kaikkien kollegoitten puolesta.

Kunnioitettu rouva puhemies! Hyvää keskustelua. Ihan muutama asia: Tästä pitkäaikaistyöttömyydestä on tänä päivänä puheenvuoroissa tuotu huolia esille. Siis pitkäaikaistyöttömiä eli yhtäjaksoisesti vähintään vuoden työttömänä työnhakijana olleita oli tammikuussa 139 600 suomalaista, ja tämä määrä on 27 300 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. En tiedä, onko puheenvuoroissa jo tullut esille tai tarpeeksi esille, että 1990-luvun laman aikaan pitkäaikaistyöttömien määrä oli korkeimmillaan 143 000 työtöntä työnhakijaa, ja tästä luvusta siis ollaan enää muutaman tuhannen pitkäaikaistyöttömän päässä. Toivottavasti, rouva puhemies, tuota lukua emme saavuta, vaan etsitään niitä keinoja, kuinka pitkäaikaistyöttömille saadaan töitä. Kun tämä työnhakumalli ei varmasti nyt täysin toimi, niin keskusta on esittänyt — ja toivoisinkin, että tästä käytäisiin rehellistä keskustelua — että voitaisiin luoda ihmisille henkilökohtainen työllistymissuunnitelma. Silloin jokaisen työelämätilanne huomioidaan paremmin, eikä tarvitsisi lähteä tämmöisen hakemisen vuoksi töitä hakemaan, mitä se nyt tällä hetkellä on, elikkä että jätetään useampia työnhakuilmoituksia. Sain tästä asiasta viestin eräältä, ja siteeraan sitä: ”Itse odotan mielenkiinnolla, minkälaiseen tuki- ja hakuviidakkoon joudun, kun työllistyin pitkän työttömyyden jälkeen pieneksi pätkäksi sairasloman tuuraajaksi. Varmaan rangaistaan kovasti, mutta kun työ houkuttaa kuitenkin.” Tämmöisiä tarinoita on Suomesta, ja tämä tuli tänä iltana minulle. Toivoisinkin, että tähän työnhakumalliin nyt puututtaisiin ja etsittäisiin keinoja, niin että työpaikkoihin päästäisiin helpommin. Ja ennen kaikkea nytten kun puhutaan pitkäaikaistyöttömyydestä, toivottaisiin myös sitä, että jos niitä työelämätaitoja on jäänyt vähän unholaan, niin sitten etsittäisiin se oma henkilökohtainen polku tiettyjen koulutustoimien ansiosta.

Kunnioitettu herra puhemies! Hyvää keskustelua, ja näinhän se yleensä on, että mitä pitemmälle iltaa mennään, niin sitten kun väki vähenee, etsitään yhdessä ratkaisuja, niin kuin ministerit totesivat tuolla ministeriaitiossa. Puhemies! Työministeri totesi tästä aikaisemmassa keskustelussa, ja vastasitte näin, että tähän työnhakumalliin voidaan hakea täsmämuutoksia ja etsiä keinoja kenties vielä tämänkin kevään aikana mielellään, ja jos ei kevääseen mennessä löydy, niin tämän vuoden aikana. Edustaja Polvinen omassa puheenvuorossaan toi esille, että Suomesta on tullut tämmöisen näennäisen työnhaun puuhamaa, ja tämähän johtuu siitä, että työtön työnhakija joutuu hakemaan töitä useampaan kertaan. Kyllähän, puhemies, kun näitä lehtiotsikkoja on lukenut, niin tästä ihan vain muutama lehtijuttu viimeisen puolen vuoden aikana: ”Vastavalmistunut haki 607:ää työpaikkaa eikä saanut töitä”, ”Jussi lähetti yli 200 työhakemusta ilman tulosta”, ”Roosa on hakenut yli 500:aa työpaikkaa tuloksetta”, ”Energiatekniikan diplomi-insinööri on hakenut töitä yli sata kertaa”. Siis nämä ovat uutisotsikoita viime ajoilta, ja jos viime vaalikaudella tämä pohjoismainen työnhakumalli luotiin, niin kyllä tässä vielä viilattavaa on. Toivon työministerille rohkeutta ja viisautta, että tämmöisiä täsmämuutoksia kenties tähän työnhakuun liittyen voitaisiin hakea. Herra puhemies! Nyt kun tätä keskustelua on käyty, niin perussuomalaiset ovat tänään toistuvasti väittäneet, että tämän Suomen työttömyystilanteen syy on maahanmuutto ja maahanmuuttajat. Tämä on kohtuuvahva väite, mutta kun katsomme lukuja, niin kokonaiskuva ei sitten ole niin yksinkertainen. Ensinnäkin se on totta, että vieraskielisten määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti. Vuoden 2022 lopussa äidinkieleltään vieraskielisiä oli tässä maassa 495 992 ihmistä. Vuoden 2025 lopussa määrä on noussut 643 000 ihmiseen — siis äidinkieleltään vieraskielisiä ihmisiä meidän yhteiskunnassa. Eli tämä tarkoittaa yli 148 000 äidinkieleltään vieraskielisen ihmisen lisäystä kolmessa vuodessa, ja herra puhemies, nämä ovat Tilastokeskuksen lukuja. No, tästä vieläkin merkittävämpi huomio on se, että tämän nykyisen hallituksen aikana Suomeen tulee nettomääräisesti yli 190 000 äidinkieleltään vieraskielistä henkilöä. Siis voitteko kuvitella? Tämän Orpon—Purran hallituksen aikana tulee nettomääräisesti yli 190 000 vieraskielistä henkilöä. Tämä herättää nyt sen kysymyksen, että jos perussuomalaiset pitävät maahanmuuttoa Suomen keskeisenä ongelmana, niin miksi heidän omalla hallituskaudellaan maahanmuutto ja erityisesti vieraskielisen väestön kasvu on sitten näin suurta. Nämä ovat Tilastokeskuksen lukuja, ja sitten voidaan tulla minulle sanomaan, jos nämä luvut ovat väärin, mutta kyllä ne sieltä löytyivät. No, toiseksi: Vaikka maahanmuuttajataustaisten työttömyysaste oli keskimäärin korkeampi kuin kantaväestöllä, niin koko Suomen työttömyyden kasvu ei kyllä selity maahanmuuttajilla. Jos maahanmuutto olisi yksiselitteisesti työttömyyden syy, niin silloin hallituksen tiukentuneen maahanmuuttopolitiikan pitäisi jo näkyä työllisyyden selkeänä paranemisena. — No, tällä hetkellä ei perussuomalaisten edustajia ole paikalla, mutta toivottavasti tämä puheenvuoroni innoittaa perussuomalaisia tulemaan keskustelemaan tästä aiheesta, mutta edellinen puheenvuoro, mikä perussuomalaisten suunnalta tuli, oli edustaja Rostilan puheenvuoro, joka viittasi tähän maahanmuuttotilanteeseen. Puhemies! Minäkin kiitän ministereitä, että olette kuuntelemassa tätä keskustelua.

Kunnioitettu rouva puhemies! Ensinnäkin kiitän siitä, että annatte tämän vastauspuheenvuoron, kun useamman edustajan toimesta on allekirjoittaneen nimi tuotu esille ja pääministerikin totesi, mutta jos saan, rouva puhemies, kainon toiveen esittää: Tässä on kuitenkin opposition ja hallituspuolueitten edustajia vielä salissa sen verran paljon, että jos vielä yhden debattikierroksen antaisitte, niin täällä voisi vielä esittää kysymyksiä ja kommentoida, kun useampaa edustajaa on nimellä mainittu. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä] Haluan, rouva puhemies, vain sen todeta, että totta kai, työministeri Marttinen, te työministerinä kannatte sen vastuun ja siitä ei ole mitään epäselvyyttä, ja teillä on vielä vuosi aikaa tehdä toimenpiteitä. Vaikka totesin ensimmäisessä puheenvuorossa, että teidän ministerin nimike pitäisi olla työttömyysministeri, niin en halunnut mennä millään tavalla, niin kuin tiedätte, mihinkään henkilökohtaisuuksiin, vaan kyllä se on mahdollisuus sieltä työttömyysministeristä tulla takaisin työministeriksi, jos vielä tartutte toimenpiteisiin, mitä keskusta on esittänyt. Rouva puhemies, kaino toive on, että vielä yksi debattikierros, mutta se on täysin teidän päätettävissä. [Vastauspuheenvuoropyyntöjä]

Kunnioitettu rouva puhemies! Niin kuin tuossa jo aikaisemmin totesin työministerille ja koko hallitukselle, teillä on vielä vuosi aikaa muuttaa asioita. Teillä on vuosi vielä hallitusvastuuta käsittelyssä, ja mukava kuulla, että kehysriiheen mennään uusin avauksin. Mutta toivoisin, että otatte vakavasti nämä puheenvuorot, mitä opposition suunnalta tulee, ja varsinkin, mitä keskusta on esittänyt omia vaihtoehtojaan. Tämä poistettu työttömyysturvan suojaosa tulisi palauttaa, ja sitten tämä aikuiskoulutustuki, mitä olemme oppositiopuolueitten suunnalta peräänkuuluttaneet, että milloin tulee se uusi malli. Mutta kun ne työpaikat syntyvät sinne yrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, niin olisiko jo aika nyt siellä kehysriihessä miettiä sitä, että verotetaan yrityksiin sisään jätettävää tulosta vähemmän, palautetaan kotitalousvähennys vielä siihen päälle, niin johan alkaisi löytymään yrityksille lisää voimia ottaa työtä vastaan ja sitä kautta ottaa työllisiä lisää vastaan.