Petri Huru

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Täällä on ollut hyviä puheita liittyen tähän ruokapoliittiseen selontekoon. Kotimainen ruuantuotanto, kuten todettu, ei ole pelkästään huoltovarmuuskysymys, vaan se on ihan jo turvallisuuskysymys. Kysyisinkin ministeriltä: Miten näette tämän, että kun täällä on esimerkiksi eläintuotantoa kritisoitu ja vaikkapa kastraatiokieltoa ja muuta, niin jos me tehdään kansallisesti kovin paljon kireämpää sääntelyä kuin Euroopan laajuisesti, niin näettekö sen, että tuotanto voi myös karata silloin ulkomaille, ja jos meillä ei ole omaa tuotantoa, niin sitä kautta se silloin todellakin on turvallisuuskysymys? Sitten toisaalta vielä ehkä kysymys, jos kerkeätte vastaamaan siihen. Kun esimerkiksi merimetsot vaikuttavat kalasaaliisiin tai valkoposkihanhet tuhoavat satoja mennen tullen muuttomatkoillansa Itä-Suomessa, niin miten hallitus tähän reagoi? Nyt on käsittääkseni lähtenyt lausunnolle tähänkin ratkaisu. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille tästä esittelystä. Kysyisin: Eikö tämä esitys nimenomaan nyt korjaa edellisen hallituksen tekemiä päätöksiä ja jopa paranna eläinten asemaa? Jos tämä olisi jätetty edellisen hallituksen esittämään muotoon, niin olisiko pahimmillaan tuotanto jopa siirtynyt ulkomaille, kun täällä kotimaisen tuottajan rasitteet olisivat liiaksi kasvaneet ja tuotanto sen takia jopa loppunut, jolloin se siirtyisi ulkomaille? Eivätkö sen johdosta myös eläimet voisi jopa huonommin kuin tämän uudistuksen jälkeen, jonka nyt teemme?

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Haluan myös aluksi kiittää edustaja Mäenpäätä tästä keskustelualoitteesta turpeesta. Täällä on ollut hyviä puheenvuoroja liittyen turpeen moninaiseen käyttöön niin ruoantuotannossa kuin energiantuotannossa, myös aktiivihiili, korkeimman jalostusasteen tuotteet on mainittu. Täällä mainittiin myös päästökauppa, ja ehkä yksi, mitä itse kaipaisin tähän turvekeskusteluun — käsiteltäväksi joko tämän hallituskauden aikana tai ketä sitten seuraavana on vetovuorossa — liittyen tähän turpeen uusiutuvuuteen: Sen uusiutuvuus täytyisi luokitella ei pelkästään EU-tasolla vaan myös IPCC:n kautta, eli siis kansainvälisen ilmastopaneelin taholla, hitaasti uusiutuvaksi, jotta sitä kautta saataisiin vaikutettua tähän päästökertoimeen, mikä vaikuttaa, kuten mainittiin, siihen turpeen polttamiseen. Se pitäisi saada muutettua. Nopea kommentti vielä vesistövaikutuksista: GTK teki siitä tutkimuksen, ja turvetuotannon vaikutuksia ei pystytty erottamaan muista tekijöistä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Edustaja Autto tässä jo hyvin kuvasi, miksi tämä on tarpeen. Tämä on tarpeen lähinnä sen takia, että EU-asetusten täytäntöön panemiseksi sen voidaan arvioida selkeyttävän tätä nykyistä sääntelyä ja samalla tehostavan sääntelyn toimeenpanoa. Tämä on siksi tarpeen, koska tämä kattaa myös tahalliset tai huolimattomuudesta tehdyt teot, joita ympäristörikosdirektiivi ei kata. Lisäksi tämä sääntely kattaa myös semmoiset huolimattomuudesta tehdyt teot, jotka kuuluvat ympäristörikosdirektiivin soveltamisalaan. Eli sen vuoksi tämä on tarpeen.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Täällä oli jo hyviä perusteluja tämän esityksen tarpeellisuudesta. Nimenomaan tässä maailmantilanteessa pitää saada tavaroita kiertämään paremmin ja jätteeksi luokittelua selkeytettyä, jotta me saadaan kiertotaloutta parannettua ja myös vaikkapa itäistä riippuvuutta vähennettyä ja neitseellisten materiaalien käyttöä vähennettyä. Tämä on hyvä esitys.

Arvoisa rouva puhemies! Aluksi haluan kiittää maa- ja metsätalousvaliokuntaa tästä metsästyslain muutoksesta, jossa olen itsekin ollut varajäsenenä osassa kokouksista. Poliisin antamat suden karkottamis- ja lopettamismääräykset ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Vuonna 25 poliisi on joutunut tekemään jo 50 lopettamispäätöstä, kun aiempina vuosina määrä on ollut alle 20. Tämä kehitys johtuu susikannan kasvusta ja sen ihmisarkuuden vähenemisestä. Poliisin näkemyksen mukaan metsästyksellä voidaan ennaltaehkäistä uhka- ja vaaratilanteita, sillä metsästys lisää susien ihmisarkuutta. Susikannan kasvu aiheuttaa vakavia seurauksia maataloudelle. Erityisesti lammastaloudessa tilanne on kriittinen. Vuonna 24 korvattiin 90 vahinkotapausta, joissa susi tappoi yhteensä 406 lammasta. Tänä vuonna tilanne on entistä pahempi. Lampaanlihan tuotanto on supistunut seitsemässä vuodessa 40 prosenttia susiriskin vuoksi. Myös porotaloudessa vahingot ovat kasvaneet rajusti. Vuonna 2000 susi tappoi 270 poroa mutta vuonna 25 jo lähes 2 000 poroa, mikä tarkoittaa lähes 2,8 miljoonan euron korvauksia. Arvoisa puhemies! Tilanne uhkaa myös metsästyskulttuuria ja koiraharrastusta. Suomessa on yli 80 000 metsästyskäytössä olevaa koiraa, mutta joillakin alueilla metsästys- ja koetoiminta on liian riskialtista. Näin ollen koirien käyttö metsästyksessä ei ole mahdollista, ja koiria on jo kuluvanakin vuonna kuollut susien hyökkäyksissä useita kymmeniä. Ihmisten ja koirien turvallinen liikkuminen luonnossa on turvattava, ja tällä metsästyslain muutoksella edistetään turvallisuutta. Myös valiokunta katsoo, että hallituksen esityksen toteutuminen on välttämätöntä sisäisen turvallisuuden, kotieläintalouden ja metsästyskulttuurin turvaamiseksi. Arvoisa puhemies! Vuoden 26 alueelliseen kiintiöön perustuva metsästys, jonka kiintiö on siis 100 yksilöä, ei alustavan mallinnuksen mukaan pienennä kantaa alle suotuisan suojelutason, jonka määrittely perustuu ajantasaiseen tieteelliseen tietoon ja muun muassa DNA-näytteiden keräämiseen ja tutkimiseen. Mitä tulee suden kannanhoidolliseen metsästykseen, valiokunta pitää tärkeänä, että Metsähallitus mahdollistaa metsästyksen valtion mailla ja päivittää metsästysvuokrasopimukset kattamaan suurpetojen metsästyksen kaikilla maillaan. Kiintiömetsästyksen kohdentaminen reviireille taas ehkäisee vahinkoja ja perhelaumojen hajoamista. Arvoisa puhemies! Valiokunta on käsitellyt myös karhun ja ilveksen kannanhoidollista metsästystä. Toistuvat valitukset ovat käytännössä estäneet metsästyksen, mikä uhkaa johtaa karhukannan kaksinkertaistumiseen seitsemässä tai kahdeksassa vuodessa. Pelkkä vahinkoperusteinen poikkeuslupamenettely ei riitä hallitsemaan suurpetojen kantojen kasvua eikä sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia ongelmia. Karhukannan suotuisan suojelun viitearvo on 1 400 yksilöä, ja molemmat kannat, karhun ja ilveksen, ovat suotuisalla tasolla, vaikka ilvekselle sitä ei ole määritelty. Poliisihallituksen mukaan suurpetotilanne on hälyttävä. Karhuihin liittyviä karkotus- tai lopetuspäätöksiä tehtiin vuonna 22 yhdeksän mutta vuonna 25 jo noin 60. Poliisihallitus kannattaa suurpetojen kannanhoidollista metsästystä. Lopuksi, arvoisa puhemies: Suurpetojen kantojen hallinta on tärkeää myös luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Perinnebiotoopit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä, ja lähes neljäsosa uhanalaisista lajeista elää niillä. Laidunnuksen ja siten myös luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää suurpetokantojen sääntelyä. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Suomi on hyvä maa ja suomalaisten ainoa oma kotimaa. Siitä meidän kaikkien on pidettävä huolta nyt ja tulevaisuudessa. Maailmanpolitiikan myrskyjen keskellä on hyvä muistaa, miten hyvin meillä moni asia silti on ja miten hyviä me suomalaiset monessa asiassa olemme. Haasteista huolimatta me huolehdimme omastamme — Suomesta ja suomalaisista. Tänään käsiteltävä selonteko YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmasta on laaja, sekä pitkälle tulevaisuuteen että kauas rajojemme ulkopuolelle ulottuva pohdiskelu aikamme ongelmista. Sitä voisi myös kritisoida tästä näkökulmasta ja huomauttaa sen olevan ylikansallinen, ylhäältä alaspäin ohjaava poliittinen paperi. Perussuomalaiset puolustavat aina kansallista itsemääräämisoikeutta. Suomen itsenäisyys ja suvereniteetti ovat perussuomalaisen politiikan ydintä ja kaiken lähtökohta, vaikka ratkaistavana olisivatkin suuret ja globaalit haasteet. Arvoisa puhemies! Perussuomalainen eduskuntaryhmä alleviivaa sitä tosiasiaa, että Suomi arvioitiin YK:n vuosittain tekemässä maavertailussa vuonna 24 jo neljännen kerran peräkkäin kestävän kehityksen tavoitteiden toimeenpanossa parhaiten onnistuneeksi maaksi. Meillä suomalaisilla ei ole mitään syytä häpeillä, vaan päinvastoin me voimme iloita osaamisestamme ja pyrkiä hyötymään siitä esimerkiksi viemällä tietotaitoamme ulkomaille. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä keskeiseksi teemaksi valittiin vesi. Tämä sopii perussuomalaiseen politiikkaan täydellisesti. Tuhansien järvien maa ja sen vedet ovat nimittäin suuri kansallisaarre. ”Vesi vanhin voitehista”, todetaan mietinnössä ansiokkaasti. Jokainen ymmärtää, mikä merkitys vedellä on kaikelle elämälle, ja sen merkitys todennäköisesti tulee vain kasvamaan maailman muuttuessa epävakaammaksi. Viime aikoina on myös kansalaisia muistutettu veden kotivarastoinnista. Varautuminen on aina perussuomalaisten mielestä viisasta. Ei vara venettä kaada. Vesistöt ovat tärkeä osa suomalaista sielunmaisemaa, arkea ja hyvinvointia, mietinnössä muistutetaan. Suomessa on yli 700 000 kesämökin omistajaa, puolitoista miljoonaa vesialueen omistajaa ja melkein pari miljoonaa vapaa-ajankalastajaa. Puhdas vesi ja toimiva vesihuolto koskettavat meitä suomalaisia jo ihan arjessa monin tavoin. Tavoite yhteiskunnallisesti, taloudellisesti ja luonnon kannalta kestävästä vesivarojen käytöstä on siis järkevää ja kannatettavaa. Arvoisa puhemies! Mietinnöstä voisi nostaa esiin monia muitakin perussuomalaisille tärkeitä teemoja. Ensinnäkin huoltovarmuus ja henkinen kriisinkestävyys. Nämä ovat asioita, joita ei tällaisena aikana voi korostaa liikaa, ja me perussuomalaiset uskomme, että tästä löytyy laaja yhteisymmärrys tässä salissa. Meidän täytyy panostaa suomalaiseen työhön ja uskoa siihen, että yhdessä ponnistelemalla saamme aikaan parempaa. Mikään ei tule ilmaiseksi, vaan se vaatii vaivannäköä ja yhteistyötä. Metsätalous on edelleen Suomelle tärkeä, ja nykyinen hallitus edistää kansallisen metsästrategian toimin metsiemme viisasta ja aktiivista käyttöä eikä rajoita hakkuita. Metsien monimuotoisuutta voimme turvata käytön yhteydessä esimerkiksi huolehtimalla riittävän lahopuun, säästöpuiden ja suojavyöhykkeiden jättämisestä metsiin sekä lisäämällä lehtipuiden osuutta, kuten mietinnössä todetaan. Maatalouden osalta meidän tulee edelleen huolehtia omavaraisuudestamme, mutta mietinnössä nostetaan esiin myös viennin mahdollisuudet. Vaikka Suomella ei ole kaikessa varaa olla kokoaan suurempi, nostetaan mietinnössä esiin mahdollisuus siitä, että voisimme menestyä meijerituotteiden ja lypsykarjasta muodostuvasta lihasta jalostettujen tuotteiden viejänä, mikäli tämä nostetaan ruokaviennin kärjeksi. Perussuomalaiset kannattaa ruokaviennin kehittämistä. Se hyödyttää suomalaisia maatiloja ja vahvistaa huoltovarmuutta. Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tulevaisuusvaliokunta tuo keskusteluun ilmastonmuutokseen sopeutumisen välttämättömyyden. Tämä on perussuomalaisten mielestä viisas näkemys. Pieni Suomi ei voi ratkaista koko maailman ongelmia, eikä tarvitsekaan. Suomi on tehnyt esimerkiksi päästövähennyksiä koko 2000-luvun ja tekee varmasti osansa jatkossakin. Emme tarvitse maahamme ilmastohysterian lietsontaa ja suomalaisten kurittamista vaan vastuullista politiikkaa, jossa otetaan huomioon sekä ympäristön hyvinvointi että kansalaistemme hyvinvoinnin turvaaminen sekä sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Meidän on tehtävä Suomessa politiikkaa aina Suomen ja suomalaisten parhaaksi.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Yhdyn näihin lukuisiin kiitoksiin, mitä on tullut tähän selontekoon liittyen, mutta nostaisin sieltä pari asiaa: vapaaehtoisen maanpuolustuksen ja kriisinhallinnan. Selonteossa mainitaan tämä reservikoulutuksen tehostuminen ja uudistettu laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Näiden tarkoitushan on tämän MPK:n, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, koulutuksen kehittämisen kautta tukea tätä Puolustusvoimien sotilaallista koulutusta ja tulla tämmöiseksi operatiiviseksi kumppaniksi. Kriisinhallinnasta toteaisin sen, että täällä on mainittu kriisinhallintaan, että näihin osallistutaan nykyään entistä vaativammissa ympäristöissä ja turvallisuusriskit ovat lisääntyneet. Täällä viitataan myös tähän kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean lausuntoon, missä oli myös näitä suosituksia muun muassa kriisinhallintaosallistumisen vahventamisesta, mutta siellä puhuttiin myös tästä kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistuen kehittämisestä ja kuntouttamisesta ja siihen vaadittavista resursseista [Puhemies koputtaa] ja niitten turvaamisesta. Miten tämä työ etenee?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Entisenä miinanraivaajana ja rauhanturvaajaveteraanina ilolla tervehdin tätä hallituksen esitystä Ottawan miinakieltosopimuksesta irtautumiseksi. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, tämä esitys sopimuksen irtisanomisesta perustuu Suomen puolustusteollisuuden tarpeisiin heikentyneessä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tärkein päämäärä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Näiden päämäärien turvaamiseksi ja voidakseen tarvittaessa vastata pitkäkestoiseen ja laajamittaiseen sodankäyntiin Suomen on kyettävä kehittämään puolustuksensa suorituskykyä. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista irtisanoa yleissopimus, ja sopimuksen irtisanominen mahdollistaa jalkaväkimiinajärjestelmän palauttamisen. Kysyisinkin ministeriltä: Miten näette ulkoasiainvaliokunnan lausunnon? Onko Suomella kykyä jatkossakin [Puhemies koputtaa] myös humanitaariseen miinanraivaukseen? [Eva Biaudet: Hyvä kysymys!]

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Susi kuuluu Suomen luontoon mutta ehdottomasti ei pihoihin eikä esimerkiksi karjasuojiin. Siksi tämä hallituksen esitys metsästyslain muuttamiseksi onkin erittäin tervetullut, jotta voidaan mahdollistaa tämä kannanhoidollinen metsästys. Nostan tähän näkökulman liittyen luontokatoon, josta oppositiossa osittain ollaan huolissaan. Tämä esitys itse asiassa parantaa jopa luonnon monimuotoisuutta, koska kuten tiedämme, perinnemaisemien luontotyypit ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä ja lähes neljäsosa uhanalaisista lajeista viihtyy nimenomaan näillä luontotyypeillä. Nyt kun susiongelman takia monissa kohteissa on laiduntaminen estynyt, niin se pahimmillaan aiheuttaa jopa luontokatoa. Eli tällä esityksellä myös parannetaan tätä luontokadon tilannetta eli estetään sen syntymistä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitän ministeriä tämän lakiesityksen esittelystä. Nostaisin täällä esiin tämän luonnonsuojelun ja luontokadon, mikä täällä tuli aikaisemmissa puheenvuoroissa esiin. Kuten tiedämme, perinnemaisemat ovat Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä, ja niillä elää jopa neljäsosa uhanalaisimmista lajeista, Kysyisinkin nyt ministeriltä: Kun laidunnus suurpetotilanteen vuoksi on näillä luonnonlaitumilla estynyt, niin parantaako tämä esitys onnistuessaan myös luontokatotilannetta? Eli estämmekö luontokatoa myös tällä esityksellä, kun mahdollistamme jälleen laiduntamisen näillä laitumilla? — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Kriisinhallinta on keskeinen ulko‑, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan väline, jolla tuetaan konfliktien ratkaisuja, konfliktien jälkeistä vakauttamista ja turvallisten yhteiskuntien rakentamista. Sotilaallisen kriisinhallinnan tarkoituksena on kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen tai palauttaminen taikka humanitaarisen avustustoiminnan tukeminen tai siviiliväestön suojeleminen. Suomi osallistuu Naton, EU:n ja YK:n nopean toiminnan joukkoihin ja on mukana niiden toiminnan kehittämisessä kansalliset resurssit huomioiden. Kriisinhallinnan parlamentaarisen komitean suosituksissa kriisinhallinnan kehittämiseksi todettiin tarve kehittää kriisinhallintaoperaatioista palaavien pitkäaikaistukea ja tähän liittyvää kuntoutusta sekä varata siihen tarvittavat resurssit. Lisäksi todettiin, että toimintaan osallistuvien järjestöjen taloudellinen tuki ja toimintaedellytykset tulee turvata. Arvoisa puhemies! Kysynkin puolustusministeriltä: miten tämä työ jälkihuollon kehittämiseksi edistyy?

Arvoisa herra puhemies! Joulukuun alussa uutisoitiin, että Kokkolaan suunnitellaan alumiinitehtaan rakentamista. Toteutuessaan tehdas työllistäisi 1 500 ihmistä ja vastaisi hallituksen tavoitteisiin lisätä investointeja puhtaan siirtymän hankkeisiin liittyen. Juuri tänään on myös annettu esitys suurten teollisten investointien verohyvityksestä, joka tuo Suomeen lisää vastaavia hankkeita ja sen myötä kasvua. On kuitenkin tiedossa, että useat hankkeet jäävät toteutumatta ja investoinnit karkaavat muihin maihin erittäin vaikeiden, pitkien, kalliiden luvitusprosessien takia. Osana hallitusohjelman tavoitteita vahvistaa investointiympäristön houkuttelevuutta on aloitettu viranomaisprosessien sujuvoittaminen sekä käsittelyaikojen nopeuttaminen. Perussuomalaiset pitävät erittäin tärkeänä, että investoinnit etenevät Suomessa. Arvoisa ministeri Mykkänen, kysynkin teiltä: mitä muita toimenpiteitä ympäristöministeriössä on aloitettu ongelmalliseksi havaitun lainsäädännön sujuvoittamiseksi, jotta saadaan näitä kasvua lisääviä investointeja Suomeen?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Hallitus panostaa ympäristöministeriön hallinnonalalle monin tavoin, vaikka opposition väitteistä voisi luulla toisin. Luonnonsuojelun saralla vapaaehtoisen luonnonsuojelun, kuten Metso- ja Helmi-ohjelmien, tehostamiseen ja yksityisrahoitteisen luonnon ennallistamistyön lisäämiseen kohdennetaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Rahoituksella vastataan ennallistamisasetuksen voimaantuloon sekä lisätään arvokkaiden, kuten vanhojen, metsien suojelua. Tiilikkajärven kansallispuiston laajennusosan vaatimiin välttämättömiin toimenpiteisiin kohdistetaan 200 000 euroa. Itämeren ja vesiensuojelun edistämiseen osoitetaan 100 000 euroa ja Pidä Saaristo Siistinä ry:lle osoitetaan 235 000 euroa. Ympäristö- ja ilmastotoimissa hallitus jatkaa päästöjen vähentämisen ja nielujen vahvistamisen valmistelua ja toimeenpanoa energia- ja ilmastostrategiassaan sekä valmistautuu tekemään ilmastotavoitteiden täyttämiseen liittyviä päätöksiä myös puoliväliriihessä. Hallitus esittää vesivaikutuksiin liittyvän luvituksen ennakoitavuuden, nopeuden, poikkeamismahdollisuuksien ja selkeyden lisäämiseen 3,6 miljoonaa euroa. Hallitus ottaa käyttöön edellisen hallituksen aikana EU:ssa valmistellun niin sanotun jakeluvelvoitteen joustomekanismin, jolla polttoainejakelijat voivat täyttää jakeluvelvoitetta rahoittamalla muita päästövähennyksiä. Energiaviraston osaamista vahvistetaan, jotta uudet kustannustehokkaat päästövähennystoimet voidaan varmentaa ja hyväksyä. Myös laki merituulivoimasta talousvyöhykkeellä on määrä saada toimimaan tammikuussa 25. Hallitus varaa resursseja aluevalintapäätösten valmisteluun ja alueiden kilpailuttamisen järjestämiseen. Näihin toimiin esitetään yhteensä noin 1,2 miljoonaa euroa per vuosi. Arvoisa puhemies! Myös hallitusohjelmassa on monia hyviä kirjauksia, joilla sujuvoitetaan maankäytön ja rakentamisen sääntelyä. Tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa kaavoituslupa- ja valitusprosesseja. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus uudistaa maankäytön ja rakentamisen sääntelyä sekä purkaa normeja. Hallitus myös käynnistää maankäytön ja rakentamisen sääntelyn keventämisen, joka koskee koko Suomen rakentamismääräyskokoelmaa. Lupaprosesseja ja valituksia koskien hallitus uudistaa kaavoitus-, rakennus- ja ympäristölupaprosesseja koskevia valituskäytäntöjä siten, että samasta asiasta voisi valittaa hallinto-oikeuteen vain kerran. Lisäksi ohjataan resursseja kaavoitukseen, rakennusvalvontaan, ympäristö- ja vesilupaviranomaisille sekä hallinto-oikeuksille niiden prosessien nopeuttamiseksi. Sujuvoitetaan kaavoitus- ja lupaprosesseja ja kevennetään niihin liittyvää menettelyä. Selvitetään keinoja puuttua kaavoista ja rakennusluvista tehtyjen valitusten määrään ja nopeuttaa valitusten käsittelyä. Selvitetään myös esimerkiksi mahdollisuutta tarkentaa valitusoikeuden edellytyksiä. Lisäksi asetetaan viranomaisten käsittelyajoille lakisääteinen ja sitova määräaika, jonka laskeminen alkaa siitä, kun lupahakemus on täydellinen, ja päättyy siihen, kun päätös on tehty. Jos laissa säädetty määräaika ylitetään, alennetaan lupa- tai käsittelymaksua. Asetetaan myös viranomaisille velvollisuus korvata luvanhakijalle viivästyksestä aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi digitalisoidaan kaavoitus- ja lupaprosessit. Selvitetään mahdollisuutta perustaa valtakunnallinen lupapalvelu, joka toimisi rakentamiseen liittyvien lupien palvelukanavana ja yhden luukun periaatteella. Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite on tehdä sellaista ympäristöpolitiikkaa, joka ei perustu ideologiaan ja joka ei nosta kansalaisten arjen kustannuksia, mahdollistaa puhtaan siirtymän investointeja sekä teollisuuden toimintaedellytyksiä ja estää hiilivuotoa. Arvoisa puhemies! Haluan vielä lopuksi kiittää ministeri Mykkästä tähän saakka tehdystä työstä hallituksessa ja toivottaa onnea tulevaan tehtävään. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. Avasittekin tässä näitä hallituksen toimia muun muassa liittyen luvitukseen, yhden luukun periaatteeseen ja myös hiilensidontaan sekä teknisiin nieluihin, ja täällähän myös hallitus panostaa näihin tki-panostuksiin. Avaatteko vielä näitä hallituksen tässä vaiheessa tekemiä toimia ja sitä, mitä lisäystä myös hallitusohjelmassa on näihin tulossa? — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Unohdin äskeisessä puheessani sanoa tämän, että kun oppositio nyt ajaa näitä kansallisia kiristyksiä tähän EU-lainsäädäntöön verrattuna, niin siitä aiheutuu jopa miljardiluokan investointien menetykset, jos me kansallisesti teemme kireämpää lainsäädäntöä. Tämä ei silti tarkoita sitä, että me jotenkin raiskaisimme meidän vedet. Esimerkiksi pohjavesi on jo toisaalla yksisanaisesti suojeltu, sitä ei voi pilata. Ja mitä tulee vielä näihin joustoihin, niin vaikka ne täysimääräisenä otettaisiinkin käyttöön, kuten esityksessä on, niin kuten edustaja Aalto-Setälä sanoi, joustot kirjataan ylös ja ne raportoidaan EU:lle. Emme me tässä ole raiskaamassa Suomen vesiä. Toki ihmisten huoli pitää ottaa vakavasti. Mutta, kuten oppositiosta sanottiin, tämä julkinen keskustelu on mennyt villiksi. Toivottavasti sitä ei myöskään opposition toimesta lietsota ainakaan väärään suuntaan.

Kiitos, arvoisa puhemies! Nyt siis käsittelemme hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä ja niin edelleen. Tämän hallituksen esityksen tavoitehan on vesipuitedirektiivin kansallisen toimeenpanovajeen korjaaminen kirjoittamalla se lainsäädäntöön ja EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla ja laajuudessa ja toki myös sallia sen sallimat poikkeamat, joista täällä on mainittukin. Mutta on pakko tätä opposition kritiikkiä hieman korjata. Kuten oppositiosta itsekin todettiin, julkinen keskustelu tämän asian ympärillä on kyllä menossa villiksi. Tämä hallituksen esitys ei tarkoita, että jotenkin nyt olisimme automaattisesti pilaamassa kaikki Suomen vesistöt, vaan halutaan muun muassa tehdä prosesseista sujuvampia, vähentää epävarmuuksia näissä lupaharkinnoissa. Toivottavasti tämä myös edesauttaa näihin lupaviranomaisten ja tuomioistuinten eroavuuksiin näissä tulkinnoissa, kun erinäköisistä hankkeista on valitettu. Edustaja Autto täällä hyvin nosti esiin eräitä hankkeita. Jos me tekisimme tässä kansallisesti kireämpää lainsäädäntöä, mitä EU-lainsäädäntö on, on suuri uhka, että meiltä karkaa näitä investointeja muualle, ja haitat muualla ovat jopa isommat, mitä ne täällä olisivat, kun nämä ovat tiukkoja. Ja vaikka oppositiosta sanottiin, että nämä esityksen ehdot ovat tiukat, silti ne eivät riitä oppositiolle, eli pitäisi tehdä kansallisesti vielä tiukempaa lakia kuin EU vaatii. Mielestäni tämä ei ole se tavoite, vaan mennään niillä EU-säännöillä ja otetaan muun muassa huomioon nämä Sykkeen suositukset sulfaattipäästöistä, mitä edustaja Autto otti huomioon. Se on hyvä asia, mitä tulee tutkia. Tämä esitys on mielestäni hyvä, ja tällä tosiaan on tarkoitus sujuvoittaa lupamenettelyjä ja vähentää niitä epävarmuuksia siellä lupaharkinnassa. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisille on tärkeää, että vesivarat pysyvät suomalaisissa käsissä. Edellinen hallitus ei hoitanut tätäkään asiaa kuntoon, ja tällä hetkellä on mahdollista myydä vesiyhtiö jopa sataprosenttisesti. [Eduskunnasta: Oho!] Vesi ei saa joutua ulkomaisiin käsiin. Siksi tämä hallitus toimii ja puuttuu asiaan kiristämällä lainsäädäntöä. Olisi hyvä, ettei oppositio levitä harhaanjohtavaa tietoa vesihuoltolain uudistamisesta. Tässä on kyse hallituksen täysin selkeästä linjasta. Vesihuollon toiminta turvataan ja vesivarat pidetään nimenomaan kansallisissa käsissä. Nykytilan jatkuminen sen sijaan voisi johtaa katastrofiin. Valmistelussa oleva laki kieltäisi enemmistöomistusten myymisen kaupallisille yksityisille toimijoille — siis kieltäisi. Kunnille puolestaan halutaan antaa etuosto-oikeus nykyisiin yksityisiin vesilaitoksiin. Arvoisa puhemies! Kysyn arvoisalta maa- ja metsätalousministeriltä: [Puhemies koputtaa] voisitteko edelleen oikaista tätä opposition levittämää väärää tietoa ja kertoa, että hallitus etenee tässäkin asiassa suomalaisten etu edellä? [Välihuutoja — Krista Kiuru: Mites tuo Essayah on ihan eri rintamassa sitten?]

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille esityksestä. — Täällä nostettiin jo vesiensuojelua esiin, ja itse ilolla katson täältä budjetista, esimerkiksi Itämeren osalta, tätä Pidä Saaristo Siistinä ry:lle osoitettavaa tukea, mikä on merkittävä panostus sille sektorille. Ministeri avasi myös tätä luvitusongelmaa, ja se on hyvä tavoite, että saadaan nämä luvitukset määräajassa ulos ja saadaan investointeja liikkeelle. Kysyisin vielä tästä, kun hallitusohjelmassa olemmekin kirjanneet, että luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa otamme huomioon myös vaikutukset sosiaaliseen ja taloudelliseen toimintaan ja huomioidaan näiden suojelutoimenpiteiden tehokkuus, vaikuttavuus ja paikallinen hyväksyttävyys, niin tähän kysymys: avaatteko, miten huomioimme tämän, että esimerkiksi arjen kustannukset eivät ihmisillä nouse?

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Kiitos myös ministerille hyvästä alustuksesta ja kiitos tästä panostuksesta, jota teette tieverkon päällystykseen — kuten sanoitte, 4 000 kilometriä uutta päällystettä tänä vuonna. Haluan osaltani kiittää myös näistä Satakuntaan tulleista hankkeista, joita on ilo katsoa täältä budjettikirjasta. Valtatie 11:n siltojen uusimiset. Se on erikoiskuljetusten kannalta erittäin tärkeä reitti, koska nyt ne joutuvat menemään kiertotietä esimerkiksi Porista Tampereelle paljon pidempää reittiä. Tämä on merkittävää. Myös vt 8:n parantaminen Eurajoen kohdalla sekä muun muassa Luvian ohituskaista vt 8:lla — kiitokset näistä. Kiitokset myös lentoliikenteen huomioimisesta, että Satakunnan lentoliikenne pääsi myös valtiontukien piiriin. Ja nostaisin vielä lentoliikenteeseen liittyen Finavian ulkopuolisten lentoasemaverkostojen huomioimisen, [Puhemies koputtaa] koska sähköinen lentoliikenne on tulevaisuutta. — Kiitos.