Kaisa Juuso

Kiitos, arvoisa puhemies! THL panostaa vaikuttavuustietotutkimukseen, ja tämän johdosta he ovat ajatelleet, että hoitotyön tutkimus on tavallaan sama asia eli perustetaan siihen vaikuttavuustyötutkimukseen. Siinä on kyse myöskin palveluvalikoimien rajaamiseen liittyvistä toimenpiteistä ja siitä, millä tavalla me pystytään jatkossa rajaamaan palveluita, mitkä ovat vaikuttavia menetelmiä. Se on iso projekti, koska siihen liittyy hoitotoimenpiteiden lisäksi myöskin lääkitysturvallisuus ja monta muuta asiaa. Tällä he ovat perustelleet sitä, että olisivat valmiita rahoituksesta leikkaamaan, mutta sinne nyt tulee lisää rahaa. Kyllä tässä tietysti ohjausta tehdään ja näin poispäin.

Arvoisa puhemies! Kiitos keskustelusta ja kysymyksistä! Tässä nousi hyvin vahvasti esiin tämä hoivahenkilöstön tilanne. Keskustelussakin heijastui hyvin se, että hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisissa tilanteissa. Meillä on hyvinvointialueita, missä on yt:t [Suna Kymäläisen välihuuto] meneillään ja hoivahenkilöstöä tullaan irtisanomaan. Se, kuinka paljon, on vielä arvoitus, koska samalla on kyseessä myöskin rakennemuutos: mitä palveluja ulkoistetaan ja mitä pidetään omana toimintana. Tässä on keskusteltu siitä, että asiantuntijat ennustavat hoivahenkilöstön pulaa tulevaisuudessa väestön ikääntymisen vuoksi ja sen vuoksi halutaan sitä teknologiaa sinne hoivatyöhön tuoda, koska meillä muuten eivät hoitajat riitä. Myöskin on painotettu hoitajien kielitaitoa, ja olen ihan samaa mieltä, että kyllä hoitajilla kielitaitoa pitää olla. [Krista Kiuru: Ei siinä mitään muutoksia ole tehty!] Siihen, laitetaanko se lakiin: varmaankin tulee siellä laillistamisprosesseissa kiinnittää huomiota kieliosaamiseen. [Krista Kiuru: Hoitajilta vaaditaan riittävä kielitaito!] Ja loppujen lopuksi työnantajahan vastaa aina siitä, että ulkomailta palkattu henkilö omaa sellaisen suomen kielen taidon, että hän pystyy hoivatyötä suorittamaan. Tämä on aina lopulta työnantajan vastuu. Tätä ovat myöskin Ruotsin ministerit korostaneet viime aikoina kovasti, että kyllä, Ruotsissa hoitajan pitää puhua ruotsia. Ja Suomessa hoitajan pitää puhua suomea. [Krista Kiuru: Sitä on tiukennettu!] Tästä ei ole minkäänlaista mahdollisuutta tinkiä. [Vasemmalta: Tämä on tärkeä, mutta entäs ne leikkaukset?] Totta kai myötäelän niitä hoitajia, jotka tässä tilanteessa joutuvat irtisanotuiksi. Se, että niitä on usealla puolella Suomea eri hyvinvointialueilla, on valitettavaa ja liittyy tähän rahoitusjärjestelmään ja siihen alijäämän kattamisvelvoitteeseen. [Krista Kiurun välihuuto] Toivon, että tämä ministeri Ikosen tuoma esitys alijäämien kattamisaikojen pidentämisestä hieman helpottaa tilannetta ja näin suureen irtisanomiseen ei tarvitsisi päätyä kuin mitä nyt yt-menettelyissä on lukuja annettu. [Suna Kymäläisen välihuuto] Yt-menettelyissähän annetaan aina se mahdollisimman suuri luku, koska jos se ylitetään, niin sitten pitää pitää uudet yt-neuvottelut. Tulevaisuudessa kyllä tulemme hoitajia tarvitsemaan. [Hälinää] Sitten oli kysymyksiä näistä STEA-leikkauksista, ja tässä nostettiin muutama yksittäinen järjestö, joilta oli tuki leikattu tai sitä vähennetty. Tähän liittyen huomautan, että 687 järjestöä on saanut avustusta, yhteensä 1 289 avustuskohdetta. Minun on mahdotonta kommentoida yksittäisiä avustuskohteita. Viittaan vain niihin aikaisemmin sanomiini periaatteisiin siitä, millä tavalla on priorisoitu eri avustuskohteita, ja siinä on nimenomaan se kohtaava työ, tuloksellisuus, järjestöjen varallisuus, päällekkäiset toiminnat ynnä muita asioita, mitä on painotettu. Mutta tosiaan näillä järjestöillä, jotka ovat tämän ennakkopäätöksen saaneet, on mahdollisuus antaa vastine ennakkopäätökseen, jolloin STEA tulee tietysti perustelemaan entistä tarkemmin. Niissä päätöksissä pitäisi jo perustelut kyllä olla, mutta jos tarvitaan lisäperusteluita tai jos tarvitsee korjata, niin se on vielä mahdollista tehdä. Perhehoitajista tuli kysymys edelleen siitä, mitä toimenpiteitä on tulossa, ja perhehoitajien tilanteesta yleensäkin. Totean, että perhehoitajista on tällä hetkellä Suomessa pula. Töitä olisi enemmän kuin mitä heitä on tarjolla. Hyvinvointialueet rekrytoivat perhehoitajia. Toivon, että sitä työtä tehdään, koska on ihan selvää, että omaishoitajien vapaiden pitämisessä nimenomaan perhehoitajat ovat erittäin hyvässä asemassa, ja silloin voidaan myöskin miettiä erilaisia tapoja jaksottaa sitä omaishoitajan työtä. Perhehoitaja voi tulla vaikka muutaman tunnin useana päivänä kuukaudessa, jotta omaishoitaja pääsee asioilleen tai saa edes hetken hengähdystauon, tai sitten voi olla myöskin pitempään, jos näin sovitaan. Itse kannatan lämpimästi perhehoitajia. Joka tilanteessa ja tilaisuudessa, missä se on mahdollista, olen puhunut tämän asian puolesta. Edustaja Kemppi totesi, että keskustan tavoitteena on omalääkäri kaikille. Kyllä, myöskin meidän tavoitteemme on omalääkäri kaikille. Pitää olla realisti siinä mielessä, että me tarvitsemme enemmän lääkäreitä, meidän täytyy kouluttaa enemmän lääkäreitä, jotta me saadaan tämä toteutumaan ihan kaikille suomalaisille. Tämä on varmastikin vuosia kestävä hanke, mutta me mennään hyvään suuntaan, ja toivon, että seuraava hallitus jatkaa sillä suunnalla. Edustaja Reijonen esitti toiveen, että omaishoitajien palkkio nostettaisiin ensi kaudella. Varmaan kaikki olemme sitä mieltä, että palkkioita pitäisi nostaa, siitä ei ole kysymys. Kyllä omaishoitajat ovat sen ansainneet. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Suurin osa kysymyksistä tuli nyt ministeri Grahn-Laasoselle, mutta muutama myöskin minulle, ja vastaan niihin. — Palvelusetelilainsäädännöstä kysyttiin: Palveluseteliähän on nyt jo annettava, mikäli hyvinvointialue ei pysty hoivaa antamaan takuuajan sisällä. Palveluseteli voi olla kaikille käyttäjille samansuuruinen tai tulosidonnainen, ja se riippuu tietysti myöskin asiakkaan tuloista ja palvelusta, minkä suuruinen se palveluseteli milloinkin on. Tarkoituksena on lisätä palvelusetelin velvoittavuutta niin, että seuraavassa monituottajuuteen liittyvässä lainsäädännössä, mikä on tulossa eduskuntaan varmaankin toukokuussa, on ennustettu, lisätään se velvoite, että hyvinvointialueen tulee myöskin informoida asiakasta siitä, että hänellä on mahdollisuus saada se palveluseteli, mikäli hoitotakuuajoissa ei pysytä. Keskusta kyselee omaishoidon kokonaisuudistuksesta: Kokonaisuudistus ei tällä kaudella tule toteutumaan, mutta me menemme sitä kohti erilaisilla selvityksillä. THL on selvittänyt, minkälaisia kriteereitä eri hyvinvointialueilla on käytössä, ja todennut, että ne eroavat hyvin paljon toisistaan, minkä jälkeen THL on ohjeistanut siitä, millä tavalla niitä tulisi muuttaa, jotta päästäisiin niihin yhdenvertaisiin palveluihin. Sen lisäksi THL tällä hetkellä selvittää niitä niin sanottuja väliinputoajia omaishoidon tuen osalta. Myöskin perhehoidosta on tulossa viime vuoden joululahjarahoilla selvitys perhehoidon roolista ja siitä, miten sitä voitaisiin parantaa. Perhehoitajien sosiaaliturva on puutteellinen vähän samalla tapaa kuin monilla yrittäjillä. Edustaja Lindén kysyi terveydenhuollon erikoistumiskoulutuksen leikkauksesta: tämä leikkaus on kertaluonteinen leikkaus ensi vuodelle ja liittyy siihen, että säästötavoitteiden pääluokan osalta tulee toteutua, mutta se tulee nousemaan sitten seuraavana vuonna taas uudestaan. Sotejärjestöjen leikkauksista ollaan myöskin huolissaan, ja totta kai ymmärrän sen, koska leikkaus on todella iso. Hyvin paljon ministeriön virkakunta keskittyy nyt siihen, että ne tehdään mahdollisimman oikeudenmukaisesti siten, että pyritään siihen, että ei säästetä siitä kohtaavasta työstä, eli se kohtaava työ on se kaikista tärkein, se vapaaehtoistyö, missä kohdataan ihmisiä kasvokkain, annetaan vertaistukea ja niin poispäin. Samalla myöskin haarukoidaan niin sanottuja rajapintakohteita, eli osa tällä hetkellä järjestöjen tekemästä työstä on sellaista, mikä lainsäädännössä kuuluu hyvinvointialueiden vastuulle, niin että tämmöistä rajanvetoa tehdään. Siellä otetaan huomioon myöskin toiminnan tuloksellisuus, eli STEAhan valvoo hyvinkin tarkasti annettuja avustuksiaan, ja jos tuloksellisuudessa on puutteita tai ei pystytä raportoimaan, niin se totta kai vaikuttaa myöskin siihen avustuksen summaan. Samalla otetaan huomioon myöskin yhdistysten varallisuus. Meillä on järjestöjä, joilla on tosi paljon omia varoja, ja tämä huomioidaan myöskin siinä avustuksen suuruudessa. Sitten kysyttiin neurokirjosta: Kelahan sai kauden alussa 25 miljoonaa euroa nimenomaan neurokirjon tuen kehittämiseen yhdessä hyvinvointialueiden kanssa, mutta nyt täytyy huomata, että myöskin vammaispalvelulaki osittain kattaa henkilöitä, joilla on neurokirjon ongelmia. Jos toimintarajoitteita on, niin on mahdollista myöskin vammaispalvelulain kautta saada tarvittavia palveluita. Ei ole tullut viestiä, että haluttaisiin jotain erityistä ohjelmaa neurokirjolla oleville, mutta en yhtään kiellä, etteikö se olisi tarpeellinen ja hyvä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen seuraavaksi sosiaali- ja terveysministeriön talousarvioesityksen vuodelle 2026. Esityksen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen varautumiskykyä ja tehokkuutta. Samalla vastaamme hallitusohjelman linjauksiin sekä viime kevään riihipäätöksiin, jotka ohjaavat hallinnonalan toimintaa tulevina vuosina. Muistutan heti alkuun, että hyvinvointialueiden yleiskatteellinen rahoitus kuuluu valtiovarainministeriön pääluokkaan kunta- ja alueministeri Ikosen vastuulle. Sosiaali- ja terveysministeriön määrärahoiksi ehdotetaan 14,9 miljardia euroa. Tämä on noin 0,4 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2025 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen lasku selittyy ennen kaikkea tarvearvioiden muutoksilla sekä hallitusohjelman mukaisilla toimilla. Suurimmat vähennykset aiheutuvat opiskelijoiden siirtymisestä yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisälle, toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta sekä Kelan kertaluontoisesta toimintamenosäästöstä. Samalla panostamme palvelujen kehittämiseen ja uudistamiseen. Vuonna 2026 määrärahoja lisäävät muun muassa Kela-korvausten uudistus ja yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilu sekä omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeet hyvinvointialueilla. Lisäksi rahoitamme nuorten huumekuolemien ehkäisyä ja C-hepatiitin torjuntaa sekä Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiustehtäviä. Hallitusohjelman mukaisia tuottavuustoimia ja muita säästöjä kohdentuu hallinnonalalle yhteensä 38 miljoonaa euroa. Näillä toimilla vahvistetaan julkisen talouden kestävyyttä haastavissa olosuhteissa. Veteraanien tukemiseen esitetään 89 miljoonaa euroa, mikä on odotetusti vähemmän kuin edellisvuonna veteraanien määrän vähentyessä. Tästä rahoituksesta katetaan muun muassa rintamaveteraanien kuntoutus ja kotona asumista tukevat palvelut, sotilasvammakorvaukset, rintamalisät sekä sotainvalidien puolisoiden kuntoutuksen kustannukset. Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tukemiseen kohdennetaan 371 miljoonaa euroa. Keskeisenä lisäyksenä on hallituksen investointiohjelman mukainen 40 miljoonan euron rahoitus omalääkäri-, omatiimi- ja ammatinharjoittajamallien kehittämishankkeisiin. Rahaa käytetään myös muun muassa erikoistumiskoulutukseen, ja muita lisäyksiä on tehty lastensuojelun hybridimallin käynnistämiseen, matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden kehittämiseen sekä isoimpana Puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuden ja varautumisen ylläpitotehtäviin. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön rahoitukseen ehdotetaan 73 miljoonaa euroa ja psykoterapiakoulutuksen kaksiportaisuuden toimeenpanoon 5 miljoonaa euroa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen osoitetaan lähes 60 miljoonaa euroa. Näillä varoilla jatketaan muun muassa ikäihmisten toimintakyvyn tukemista, omaishoidon kehittämistä sekä nuoriin kohdistuvan erityisen huolenpidon vahvistamista. Avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen esitetään 274 miljoonaa euroa. Vuonna 2026 rahapelitoiminnan jakamattomia voittovaroja puretaan viimeisen kerran. Virastojen ja laitosten määrärahoissa huomioidaan palkkauksen tarkistukset, toksikologisten osaamiskeskusten perustaminen sekä Valviran toiminnan siirtyminen osaksi uutta lupa- ja valvontavirastoa. Lisäksi jatkamme ruoka-aputoiminnan vakiinnuttamista 3 miljoonan euron tuella ja panostamme sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliseen tiedonhallintaan, mukaan lukien Kanta-palvelujen jatkokehittäminen. Arvoisa puhemies! Tämä talousarvioehdotus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sen valvonnan tehokasta ja vaikuttavaa kehittämistä ja tukee sekä palvelujen laatua että julkisen talouden kestävyyttä huomioiden talouden reunaehdot. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kommentoin tätä viimeistä kohtaa, mikä liittyy palveluvalikoiman periaatteisiin. Siitä on esitys eduskunnassa. Tarkoituksena on pyrkiä siihen, että kaikki ihmiset Suomessa tietäisivät, mitä palveluita julkisella terveydenhuollolla ja meidän verorahoilla saadaan. Tämä on ennen kaikkea tarkoitettu lääkäreille selkänojaksi, ja tavoitteena on yhdenvertaiset palvelut samoilla ehdoilla kaikkialle Suomessa. Tärkeintä on valita vaikuttavat palvelut ja tarkastella kaikkien hoitotoimenpiteiden osalta myöskin kustannusvaikuttavuutta. On selvää, että edelleenkin palveluiden myöntämisperuste täytyy tehdä yksilöllisesti. Siitä me emme koskaan pääse mihinkään, mutta yleisillä periaatteilla, vaikuttavuuteen panostamalla pyrkimys on nimenomaan yhdenvertaisiin, laadukkaisiin, vaikuttaviin palveluihin kaikille suomalaisille.

Arvoisa puhemies! Joudun toistuvasti selittämään oppositiolle, minkälaisen lainsäädännön ja rahoitusmallin te olette viime kaudella tehneet. [Vasemmalta: Voi hyvänen aika! — Välihuutoja] Hyvinvointialueiden rahoitus on yleiskatteellista rahoitusta, eli siitä ei ole mahdollista korvamerkitä rahaa yhtään mihinkään. Eli siitä yleiskatteellisesta rahoituksesta, mikä hyvinvointialueille tulee, hyvinvointialueet päättävät itsenäisesti, millä tavalla se käytetään. Ja totta kai totta vie toivon, että se käytetään nimenomaan siihen hoitoonpääsyyn. Hoitotakuuajan pidentyminen mahdollistaa myöskin sen, että hoitoa tarvitsevia ihmisiä voidaan priorisoida, kiireellisimmät tapaukset tietysti ensin ja kiireettömät sitten sen jälkeen. Eli tämä mahdollistaa myöskin sen, että hoito on tehokkaampaa eikä niin, että kaikki pääsevät viikon sisällä, kun osa on sellaisia, mitkä hyvin voisivat odottaa sen kaksi tai kolme viikkoa.

Arvoisa puhemies! Kuten jo aikaisemmin mainitsin, ajamme omalääkärimallia vahvasti eteenpäin. Me satsaamme myöskin digitaaliseen ennakoivaan terveydenhuoltoon, mahdollistamme ennakollisen terveydenhuollon ainakin sillä tavalla, että asiakas- ja potilastietojärjestelmistä voidaan hakea henkilöt, jotka ovat esimerkiksi diabetesriskissä, ja heille voidaan tarjota apua ennakoivasti ennen kuin itse riski toteutuu, jotta vältämme ne kustannukset ja kärsimykset, mitä potilaille voisi aiheutua, jos he oikeasti sairastavat. Kaikilla tavoilla teknologiaa ja digitalisaatiota viedään eteenpäin. Me ohjaamme myöskin hyvinvointialueita sosiaali- ja terveysministeriön puitteissa hyvin voimakkaasti toteuttamaan uusia toimintatapoja: kotiin vietäviä palveluja, omalääkäreitä myöskin kotihoidon piirissä oleville. On monia eri tapoja, millä palveluita voidaan tuottaa eri tavalla kuin ennen sen vuoksi, että yhteiskunta kehittyy, teknologia kehittyy, digitalisaatio kehittyy, [Puhemies koputtaa] hoitomenetelmät kehittyvät, lääkkeet kehittyvät. Meidän täytyy kaikki nämä huomioida ja ottaa osamme siitä ja yrittää sillä tavalla viedä niitä palveluita mahdollisimman hyvään suuntaan.

Arvoisa puhemies! Aika monta tärkeää lakiuudistusta on jäänyt tekemättä, kun me olemme askarrelleet soteuudistuksen parissa. Lastensuojelulaki on yksi näistä, ja sen tuon eduskuntaan. Ensimmäinen osa on jo eduskunnassa, ainakin lakivaliokunnan käsittelyssä, toinen osa on tulossa, ja tarkoituksena on nimenomaan parantaa sitä työtä, mitä tehdään perheiden kanssa, jotta perheillä olisi paremmat edellytykset ja voimavarat pitää huolta lapsistaan ja näin välttää sijoitukset ja vakavammat toimenpiteet. Kyllä pyrimme vahvasti tähän suuntaan. Lastensuojelulaki on tulossa lausunnolle ensi keväänä. Tällä mennään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Olen sanonut koko ajan, että säästöjä ei voi tehdä sillä tavalla, että palvelun tarjoamisesta tingitään niillä, jotka palveluja tarjoavat. [Krista Kiuru: Oho! — Välihuutoja vasemmalta] Edelleenkin meillä on laatuvaatimukset ja suositukset. Palvelutarpeen arvion selvitykset tehdään tietyn mittariston mukaan, ja se tarkoittaa sitä, että mikäli ihminen tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa, hänen on sitä saatava. Hyvinvointialueiden täytyy se järjestää. Tinkimistä, säästämistä ei voi tehdä sen varjolla, että lakisääteisistä palveluista tingitään. Näin ei voi tehdä, ja olen koko ajan sanonut sitä. [Antti Kurvinen: Oletteko hallituksessa ottanut tämän esiin?] Näin ei voi tehdä. Niiden säästöjen, mitä tehdään, täytyy löytyä jostakin muualta kuin siitä, että lakisääteisiä palveluita rajoitetaan. [Timo Heinonen: Onko keskusta tästä eri mieltä?]

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta tässäkin se, että tilanne vaihtelee hyvinvointialueesta toiseen. Meillä on edelleen hyvinvointialueita, missä on pulaa henkilöstöstä. Hoitajien koulutuspaikkoja on nostettu. Tällä kaudella olemme nostaneet myöskin lääkäreiden koulutuspaikkoja 70 paikalla. Tosin kestää muutaman vuoden ennen kuin sieltä tuloksia saadaan, ja uskon, että jatkossakin meidän täytyy nostaa lääkäreiden koulutuspaikkoja. Mutta me laskemme aika paljon tämän omalääkärimallin varaan, että saamme sieltä yksityiseltä puolelta ammatinharjoittajia tai omalääkäreitä toimimaan siellä julkisella puolella. Tämä on se pitkän tähtäimen suunnitelma, ja näen, että tämä, mitä me teemme, on tällä hetkellä se kaikista järkevin, ja ajamme sitä voimakkaasti eteenpäin.

Arvoisa puheenjohtaja! Kuten sanoin, niin THL:n tilastojen mukaan yli 80 prosenttia saa hoitokontaktin kahden viikon sisällä. [Aki Lindénin välihuuto] Siitä, onko se lääkäri vai hoitaja: myöskin hoitaja voi hoitaa paljon asioita, ei kaikkien tarvitse päästä lääkärille. Mutta totta kai hallitus parantaa koko ajan. Meidän täytyy muistaa myöskin ne kustannukset. Vuokralääkäribisnes maksoi meille yli 400 miljoonaa heti soteuudistuksen jälkeen. Nyt ollaan tultu puoleen siitä, ja se osoittaa, että siellä hyvinvointialueet ovat säästäneet sen vuokralääkäribisneksen alentumisen verran. He ovat myöskin nyt toteuttaneet näitä digitaalisia vastaanottoja, joiden kautta ihmiset pääsevät hoitoon, omalääkärimallia tuomme, Kela-korvaukset yli 65-vuotiaille — ette kai te väitä, että se on huonontanut hoitotakuuta? Kyllä koko ajan me parannamme ja yritämme tehdä parhaamme, mutta meidän täytyy muistaa myöskin se, että taloudelliset raamit ovat tiukat. Meidän sosiaali- ja terveydenhuoltomenot kasvavat siis miljardilla joka vuosi, ja tähän meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa. Meidän täytyy hakea semmoiset toimintatavat, millä me saadaan [Puhemies koputtaa] kustannukset pysymään kurissa ja myöskin kohtuullinen [Puhemies: Aika!] hoitoon pääsy potilaille. [Aki Lindén: Emme me väitä mitään, numerot puhuvat!]

Arvoisa puhemies! Siinä raportissa sanotaan, että hoitoonpääsy on suurin piirtein samalla tasolla, jonkin verran parantunut siitä, mitä se oli ennen soteuudistusta. Tosin alueellisesti on eriytymistä havaittavissa. THL:n tilasto marraskuulta osoittaa, että 83 prosenttia ihmisistä Suomessa pääsee hoitoon kahden viikon sisällä, tosin tässä on laskettu myöskin hoitajakäynnit mutta myös lääkärikäynnit, [Välihuutoja vasemmalta] eli kyllä hoitoon edelleenkin pääsee. Hallitus on tuonut omalääkärimallia voimakkaasti esiin tällä kaudella, ja kaiken sen tavoitteena on, että hoitoonpääsy paranee. Digitaaliset vastaanotot ovat parantuneet. Suomessa noin neljä ja puoli miljoonaa ihmistä tällä hetkellä on digitaalisten sosiaali‑ ja terveyspalveluiden piirissä, eli tilanne menee kyllä parempaan suuntaan mielestäni.

Arvoisa puhemies! Omaishoito siirtyi yli 300 kunnalta 21 hyvinvointialueelle. THL:ssä on tehty selvitys siitä, millä kriteereillä, millä palkkioperusteilla omaishoitoa eri hyvinvointialueilla myönnetään, minkä seurauksena on myöskin annettu ohjeistusta hyvinvointialueille, millä tavalla voidaan yhtenäistää kriteereitä, ja näistä on ensi vuoden aikana tulossa myöskin opas hyvinvointialueille. Samalla selvitämme myöskin perhehoidon tilannetta, koska perhehoito on myöskin hyvin tärkeä yhdessä omaishoidon kanssa. Perhehoitajat pystyvät huolehtimaan siitä, että omaishoitajien vapaat toteutuvat joustavalla tavalla. Myöskin selvityksessä vielä tällä hallituskaudella on se, mitä tarkoittaisi, jos omaishoidon tuki siirrettäisiin Kelalle ja ne myöntämisperiaatteet tuotaisiin lakiin. Tämä pyritään tekemään tämän hallituskauden aikana, ja varmaan seuraavissa hallitusneuvotteluissa sitten katsotaan, voidaanko sillä edetä.

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Väyrynen esittää hyvän kysymyksen, ja hallitus on alkanut tätä asiaa jo työstämään tuomalla eduskuntaan esityksen palveluvalikoiman periaatteista. Meillä on käynnissä myöskin selvitys siitä, millä tavalla pystymme tarjoamaan vaikuttavaa hoitoa. Siihen liittyy sekä lääkehoito että eri hoitomenetelmät. Me teemme yhtenäistämistä myöskin ohjauksella, mutta kaikista tärkein on tämä vaikuttavuuden mittari ja sen mittarin kehittäminen. Se on meillä tällä hetkellä tekeillä, ja tullaan varmasti jatkossa siihen panostamaan entistä enemmän.

Arvoisa puhemies! Tässä mainittiin Lapin hyvinvointialue, ja vastaan siltä osalta kysymykseen: Lapin hyvinvointialue on arviointimenettelyssä. Arviointimenettely tarkoittaa sitä, että valtiovarainministeriön nimittämä arviointiryhmä katsoo toimintoja ja pyrkii sellaisiin neuvoihin, millä päästäisiin pitkällä aikavälillä talouden tasapainoon. Se ei tarkoita sitä, että lakisääteisistä palveluista tingittäisiin, vaan se tarkoittaa ennen kaikkea rakenteellisia muutoksia. Arviointiryhmässä on STM:n jäsen myöskin seuraamassa sitä, että lakisääteiset palvelut aina suoritetaan. Tässä on myöskin kysymys jonkin verran siitä, että tiettyjä palveluita, mitkä ovat yksityisellä, ehkä suositellaan järjestettäväksi omana toimintana, kun taas tiettyjä palveluita sitten siirretään yksityiselle puolelle. Elikkä tässä tehdään rakenteellista uudistusta, ja vaikka sieltä hyvinvointialueelta jonkin verran vähenee paikkoja, niin uskon, että niitä tulee vastaavasti sinne yksityiselle puolelle. Katsomme tämän lopputuloksen, ja kyllä suhtaudun hyvin vakavasti näihin uutisiin.

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Savola ihan varmasti tietää, niin rahoitusasia on toisen ministerin vastuualueella. Rahoitus sinänsä hyvinvointialueilla on kasvanut erittäinkin voimakkaasti tämän hallituskauden aikana. Näköjään se pulma näyttää olevan se, että se kohdistuu hieman eri tavalla eri alueisiin. Tästähän ministeri Ikonen on tiedottanut viime viikolla, että alijäämänkattamiskausia pidennetään, ja muiltakin osin rahoituslakia tarkastellaan. Varmasti tulemme tähän vielä palaamaan. Kyllä se on tiedossa.

Arvoisa puhemies! Aika harvoin tuon tällaista esitystä, mikä on näin yksimielisesti hyvä. Odotan tietysti itsekin valiokunnan mietintöä, mutta odotusarvo on, että tämä on kaikkien hyväksyttävissä. Meidän on valmistauduttava tilanteisiin, joita vielä muutama vuosi sitten emme osanneet edes kuvitella. Tämä on osa sitä varautumisen ja valmiuden parantamista, mitä tehdään usealla eri sektorilla. Sairaalat on kyllä huomioitu tässä valmistelussa, ja painotan edustaja Savolan puheeseen viitaten, että tämä hallitus ei ole yhtäkään sairaalaa sulkenut. Kaikki ovat toiminnassa, ja ainoastaan tehdään työnjakoa sairaalaverkkoesitys ykkösen mukaan. Tavoitteena tietysti on, että sikäli mikäli kriisi jossakin tilanteessa eskaloituu, niin kaikki sairaalat ovat siinä kunnossa, että ne voidaan tarvittaessa ottaa käyttöön, kunhan me saadaan sinne siirrettyä henkilöstöä. On selvää, että esimerkit Ukrainasta ovat varoitussignaali meille. Me olemme nähneet, mitä siellä tapahtuu, ja voimme todeta, että valitettavasti nimenomaan sairaalat ovat se prioriteetti ja ensimmäisiä kohteita, mihin siellä isketään, ja kyllä me tähän Suomessa varaudumme kaikin tavoin, ja olemme varautumassa. Tämä esitys, mikä koskee nyt kansainvälisen avun vastaanottamista, on osa sitä tärkeää varautumisen suunnittelua, mitä me valtioneuvostossa teemme. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annettua lakia ja sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annettua lakia. Esityksen pääasiallinen tavoite on mahdollistaa säännellyn terveydenhuollon ammatin harjoittaminen kansainvälisen avun yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädäntöä uudistetaan kokonaisuudessaan, ja tämä valmiutta ja varautumista tukeva esitys on tarkoitus toteuttaa ensimmäisten muutosten joukossa. Lisäksi samassa yhteydessä tehtäisiin eräitä luonteeltaan teknisiä muutoksia. Esityksellä on tarkoitus mahdollistaa kansainvälisen avun viivytyksetön vastaanottaminen poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Laillistetun terveydenhuollon ammatin harjoittaminen edellyttää lähtökohtaisesti toimivaltaisen viranomaisen myöntämää ammatinharjoittamisoikeutta. Jotta Suomi voisi yhteiskunnan kriisitilanteissa vastaanottaa kansainvälisenä apuna annettavaa terveydenhuoltoa, tulee kansainvälisenä apuna annettava terveydenhuollon ammatinharjoittaminen rajata ammattihenkilösääntelyn ulkopuolelle. Tämä toteutettaisiin lisäämällä terveydenhuollon ammattihenkilölakiin uusi säännös, jonka mukaan lakia ei sovellettaisi henkilöön, joka harjoittaa Suomessa säänneltyä terveydenhuollon ammattia osana kansainvälistä apua. Esityksessä ehdotettu ratkaisu mahdollistaisi sen, että kansainvälisen avun tehtävissä Suomeen lähetetyt terveydenhuollon ammattilaiset, kuten lääkärit ja sairaanhoitajat, voisivat harjoittaa ammattiaan Suomessa ilman, että heidän olisi ensin haettava ammatinharjoittamisoikeutta toimivaltaiselta viranomaiselta. He eivät myöskään olisi viranomaisvalvonnan piirissä. Näin he voisivat nopeasti ja tehokkaasti tukea hyvinvointialueita ja suomalaisia terveydenhuollon ammattihenkilöitä erilaisissa kriisitilanteissa. Suomeen lähetetyt ammattilaiset toimisivat hyvinvointialueiden olemassa olevissa rakenteissa hyvinvointialueen henkilöstön rinnalla. Ehdotettu muutos turvaisi ihmisten oikeutta elämään ja terveyteen tilanteessa, jossa paikallisen terveydenhuollon toimintakyky on uhattuna. Ilman ehdotettua muutosta Suomi ei voisi vastaanottaa kansainvälisenä apuna annettavaa terveydenhuoltoa läheisiltä kumppaneiltaan tai kansainvälisiltä järjestöiltä ilman, että Suomeen saapuva terveydenhuollon ammattilainen ensin hakee ammatinharjoittamisoikeutta valvontaviranomaiselta. Tämä tarkoittaisi kuukausista jopa vuosiin kestävää hakemuskäsittelyä sekä esimerkiksi kielitaidon todistamiseen ja käytännön harjoitteluun liittyviä vaatimuksia, jotka käytännössä voivat merkittävästi viivästyttää tai täysin estää kansainvälisen avun vastaanottamisen. Lisäksi esityksessä ehdotetaan eräitä luonteeltaan teknisiä muutoksia ammattihenkilölakeihin. Kyse on valtion aluehallintouudistuksen edellyttämistä muutoksista, joilla ammattihenkilölaki päivitettäisiin vastaamaan 1.1.2026 muuttuvaa virastorakennetta. Lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilölaissa olevaa asetuksenantovaltuutta muuttamalla mahdollistettaisiin asetustasoiset muutokset ammattihenkilölainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.3.2026.

Arvoisa rouva puhemies! Ihan lyhyesti kommentoin näitä sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyviä ehdotuksia näissä vaihtoehtobudjeteissa. Yhteistä kaikille oli toivomus alijäämän kattamiskauden pidentämisestä kaikille hyvinvointialueille. Hieman hämmästytti, miksi ihmeessä kaikille hyvinvointialueille, koska noin puolet pääsee siihen tavoitteeseen jo nyt ja osan kanssa meillä on lisärahoitusmenettelyitä, arviointimenettelyitä menossa, niin että ei suinkaan tarvitse kaikille antaa alijäämän kattamisvelvoitteiden pidennystä. Oli, miten oli. Toinen asia, mihin kiinnititte kaikki huomiota, oli hoitotakuun palauttaminen kahteen viikkoon. No, THL:n lokakuun puolivälissä, 15.10., julkaistun tutkimuksen mukaan tällä hetkellä 76 prosenttia suomalaisista pääsi perusterveydenhuollossa hoitoon seitsemän vuorokauden sisällä ja 83 prosenttia 14 vuorokauden sisällä, joten katson, että tämän rahan laittaminen hyvinvointialueille on sinänsä ihan turhaa, koska tilanne on nyt jo parantunut: vuokralääkäreiden kustannukset ovat pienentyneet, omalääkärimalli on hyvässä vauhdissa, yli 65-vuotiaat pääsevät yksityiselle hoitoon julkisen terveydenhuollon hinnalla. Me edistymme ilman mitään muutoksia tässä asiassa. Se, mikä eniten ihmetyttää, on keskustan linja. Keskusta ihan ilmiselvästi ei pysty ottamaan vastuuta siitä itsehallinnosta, minkä he ovat soteuudistuksessa varmistaneet hyvinvointialueille. Itsehallinto tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden valtuutetuilla on sekä valta että vastuu. Ja se vastuu tarkoittaa sitä, että pitää pystyä tekemään myöskin niitä säästöpäätöksiä siellä hyvinvointialueilla, mutta tämä näyttää olevan erityisesti keskustalle erittäin, erittäin vaikeaa. Edustaja Kurvinen tässä reteästi heitti ennen poistumistaan, kuinka terveysasemia ministeri Juuso sulkee. No eihän se nyt ihan näin mene, että ministeri Juuso niitä sulkee. Kyllä niitä sulkevat ne itsehallinnolliset hyvinvointialueet siellä alueella. [Pia Viitanen: Ministeri Juuso vaan leikkaa!] — Olisin mielelläni pitänyt vähän pitemmän puheenvuoron.

Arvoisa puhemies! Kyllä tämä hallitus puolustaa suomalaisten hoitoonpääsyä ja puolustaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan edellytys ja palveluiden tarjoamisen edellytys on se, että meillä on hyvää talouspolitiikkaa, että Suomella on varaa näihin palveluihin, ja me teemme kaikkemme löytääksemme rahaa yhä kasvaviin hyvinvointialueiden kustannuksiin. On totta, että kenttä on tällä hetkellä myllerryksessä, mutta muistakaa, että meillä on todella iso rakennemuutos takana, josta on mennyt vasta kaksi täyttä tilikautta. Koko ajan on korjaustoimia menossa myöskin rahoituslainsäädännön osalta, ja me odotamme nytten kokoavaa raporttia, Erholan raporttia, ja tulemme ryhtymään toimenpiteisiin. Pääministeri on luvannut teille pääministerin ilmoituksen heti alkukaudesta ensi vuonna. Me varmasti palaamme tähän asiaan ja keskustelemme täällä yhdessä, että mitä me voimme tehdä.