Jenna Simula

Arvoisa puhemies! Yksi huoltovarmuuden kannalta tärkeimmistä valinnoista on pitää lihantuotannon edellytykset kunnossa. Haluan muistuttaa salin vihervasemmistolaista laitaa, että suomalainen liha on puhdasta ja tuotantoeläinten olot ovat aivan omalla tasollaan muuhun maailmaan verrattuna. Lyhyen kasvukauden vuoksi lihantuotanto on erittäin tärkeä osa ruokajärjestelmää siinä, että olemme ruokaomavaraisempia. Emme voi antaa tilanteen luisua siihen, että olisimme tuontilihan varassa. Yhtenä osana ruokajärjestelmän kestävyyttä mainitaan selonteossa niin ikään myös kyky hyödyntää luontomme antimia, kuten riistaa ja kalaa. Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: miten lihantuotannon ja riistan tulevaisuus turvataan yli hallituskausien ja pakkokasvisruokapäivät sekä muu ideologiaan perustuva lihantuotannon syrjintä saadaan maassamme loppumaan?

Arvoisa puhemies! Keskustan ratkaisut tässä välikysymyksessä ja toisaalta omissa ohjelmissaan ovat joko äärimmäisen kalliita tai tälle maalle jopa haitallisia. [Petri Honkonen: Teillä ei ole ratkaisuja!] Otetaanpa esimerkiksi keskustan havittelemat 40 000 työperäistä maahanmuuttajaa vuosittain. Siis yhden hallituskauden aikana se tekee 160 000 maahanmuuttajaa lisää Suomeen — tilanteessa, jossa jo maassa olevia maahanmuuttajia on paljon työttömänä, ei riitä töitä myöskään suomalaisille. Tässä tilanteessa, ihanko totta? Te myös poistaisitte tarveharkinnan, siis ryssisitte työmarkkinat täysin. [Sosiaalidemokraattien ryhmästä: Te olette jo tehneet sen!] Maahanmuuttajia haalisitte erityisesti matalapalkka-aloille, mistä he siirtyvät ennen pitkää esimerkiksi opiskelemaan, ja tarvitaan silloin jälleen yhä uusia tulijoita. He eivät maksa veroillaan käyttämiään palveluita eivätkä välttämättä tule edes yksin palkallaan toimeen. Keskustalainen oravanpyörä — maksumiehenä toimii suomalainen veronmaksaja. Ei kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainvaliokunta lisäsi 150 000 euroa Suomen Metsästäjäliitolle ympäristötöihin. Metsästäjät tekevät arvokasta luonnon- ja riistanhoitotyötä. Ympäristöministeriön hallinnonalalta rahoitetaan myös Metsähallituksen luontopalveluiden tehtäviä, kuten kattavien ja turvallisten retkeilyverkkojen ja kansallispuistojen ylläpito. Metsästys ja luonnonsuojelu eivät ole toistensa vastakohtia, vaan ne täydentävät toisiaan. Puhutaanpa sitten haitallisten vieraslajien torjumisesta tai vaikkapa riistakolmiolaskennoista, on metsästäjillä suuri merkitys näissäkin tehtävissä. Haluankin kysyä ministeriltä: miten luonnonsuojelun ja metsästyksen yhteensovittaminen etenee? Esimerkiksi aiemmin käytössä ollut kategorinen metsästyskielto luonnonsuojelualueilla kun ei ole ollut lainkaan järkevä ja perusteltu käytäntö.

Arvoisa puhemies! Lukukausimaksut kolmansista maista tuleville opiskelijoille ulotetaan myös toisen asteen opiskelijoihin. Se on oikeus ja kohtuus. Pieni Suomi ei voi olla koko maailman maksuton opinahjo, kuten se ei voi olla koko maailman sosiaalitoimistokaan. Hyvä ja tärkeä päätös, minkä vastustusta niin keskeltä kuin vasemmalta näinä taloudellisina aikoina ihmettelen suuresti. Viime hallituskaudella tehdyt lakimuutokset helpottivat huomattavasti opiskeluperäistä maahanmuuttoa, ja sen myötä tänne on tullut aiempaakin enemmän opiskelijoita perheineen, joilla ei ole todellista mahdollisuutta elättää itseään, saati perheitään. Heidän määränsä on siten kasvanut niin ruokajonoissa kuin sosiaaliturvan saajina. Opiskelijoita on myös houkuteltu Suomeen väärin lupauksin, jopa maksua vastaan. Kysyisin ministeriltä: onhan näiden ongelmien kitkemiseksi nyt ratkaisut prosessissa?

Arvoisa puhemies! Yhteisenä tavoitteena on tosiaan tuhat ampumarataa Suomeen. Se tavoite on äärimmäisen kova. Ampumaradat ovat, niin kuin ministerikin totesi, tärkeitä maanpuolustukselle, metsästäjille, ampumaurheilijoille ja turvallisuusviranomaisille. Ne ovat ensisijaisesti turvallisuus-, eivät ympäristökysymys. Parhaillaan lausunnoilla on hallituksen esitys, jolla helpotetaan ampumaratojen luvitusta. Se siirretään ympäristöviranomaisilta pois, ja tämä on todellakin oikea teko. Kiitos siitä ministerille. Lupaprosessit nopeutuvat, ja ehdot helpottuvat. Lisäksi nyt kolmatta vuotta putkeen tuemme ampumaratoja ympäri Suomen niin sanotuista eduskunnan joululahjarahoista. Haluaisin kysyä ministeriltä: voitaisiinko ampumaratojen tukemiseen selvittää jonkinlaista pysyvää avustusmallia, sillä se tarve on todella kova?

Arvoisa puhemies! Hoidetaan nyt ensin se kuuluisa saukko pois alta. Saukon mukanaolo perustuu siihen, että se on jo nykyään siellä lakipykälissä. Se, missä muodossa se nykyään siellä on, tulee vuodelta 2011 ja perustuu EU-sääntelyyn, koska EU mahdollistaa saukon kannanhoidollisen metsästyksen, kyllä, ja se on säädetty silloin, kun vihreät olivat hallituksessa. [Eduskunnasta: Ohhoh!] Sen jälkeen ei kertaakaan ole harkittu eikä nytkään ole harkittu, että saukkoa metsästettäisiin kannanhoidollisesti. [Veronika Honkasalo: Se mahdollistetaan!] Mutta on totta, että on annettu 30:n kiintiö. [Anne Kalmari: Ai, vihreät ja vasemmisto sen teki?] Siis jo tähän päivään asti on annettu vuosittain 30 eläimen kiintiö [Vasemmalta: Puolustakaa esitystä!] vahinkoyksilöiden poistamiseksi, ja tämä ei tule muuttumaan, joten lopettakaa ihmisten pelottelu sillä, että nyt alettaisiin saukkoja ampumaan ympäri maan. Se ei pidä paikkaansa. Karhu ja ilves on lisätty sinne siitä syystä, että me ollaan oltu pattitilanteessa aivan liian pitkään. Nyt tarvitaan ratkaisuja, ja me ollaan katsottu, [Puhemies koputtaa] että ratkaisu voi olla tämä, että kiintiömetsästys myös karhulle ja ilvekselle.

Arvoisa puhemies! Keskusta on siirtynyt tyhjästä paperista tyhjien lupausten aikaan. [Sinuhe Wallinheimo: Ja vähän vasemmalle valitettavasti!] Ensin oli terveysasema joka kunnassa, ja kun omalla sotella, omilla toimillanne lakkautitte niitä läjäpäin, [Antti Kurvinen: Kaisa Juuso lakkauttaa!] nyt lupaatte, että terveysasema on lähellä — lähellä. Montako kilometriä se tämä teidän ”lähellä” on, ja montako euroa niihin olette tässä vaihtoehdossanne laittaneet? Niinpä, tyhjä lupaus, pelkkä mainos sosiaalisessa mediassa, yhtä tyhjä lupaus kuin alvin alentaminen. Ette pysty pitämään teidän lupauksianne edes oppositiossa. Mitenkäs tuleva suuri johtaja, pääministerin salkusta haaveileva edustaja Kaikkonen tätä kommentoi? [Perussuomalaisten ryhmästä: Turvallinen!] Te ette ole uskottava. Vai miltä kuulostaa se, että aiemmin, ennen teidän soteuudistustanne, oli neljä kuntaa, missä ei ollut terveyskeskusta? Nyt niitä tulee olemaan teidän päätöksillänne 42, jopa 82. [Välihuutoja keskustan ryhmästä — Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!]

Arvoisa puhemies! Sutta on suojeltu Suomessa niin kiilusilmäisesti, että siitä on tullut jopa vihattu. Tämä kiivas suojelu on lähellä tuhota koko lajin tulevaisuuden, koska siitä on tullut peloton, se on menettänyt ihmisarkuutensa, se hakeutuu pihoihin, karjasuojiin, jopa koulutielle, paikkoihin, mihin susi ei kuulu. Suojelun pitää aina olla yleisesti hyväksyttyä, ja nyt se ei ole sitä enää ollut, kun susiongelmien on suorastaan annettu rehottaa. Vaarassa ovat olleet niin eri elinkeinot kuin perinteinen koirametsästys, ja se on ollut osassa maata jopa kokonaan estynyt sen vuoksi, että susia on niin paljon ja ne jopa tietoisesti metsästävät niitä koiria eri alueilla. Ympärivuotinen rauhoitus tulee purkaa, kuten esitetään, ja aloittaa kiintiömetsästys — siis kiintiömetsästys, ei valitusoikeutta. Huomionarvoista on myös se, että kiintiömetsästyksen jälkeen voidaan edelleen poikkeusluvilla [Puhemies koputtaa] metsästää vahinkoperusteisesti.

Arvoisa puhemies! Edustaja Kaikkosen puheet eivät täsmää lainkaan keskustan omien linjapapereiden kanssa. Samaan aikaan, kun te syyllistätte hallitusta suurtyöttömyydestä, te julkaisette maahanmuuttopoliittisen linjapaperin, jonka mukaan itse asiassa olisitte lisäämässä työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa erittäin vahingollisin ehdotuksin. [Timo Harakka: Taas vaihdettiin puheenaihetta!] Ehdotatte esimerkiksi työnhakuviisumia, jonka mukaan haluaisitte houkutella kolmansista maista Suomeen ihmisiä jopa vuodeksi etsimään töitä — siis etsimään töitä. Hyvä keskusta, mikä ihmeen järki siinä olisi? Haluatte saada Suomeen työttömien lisäreservin, joka on pahimmillaan valmis polkuhintaiseen ja ‑ehtoiseen työhön. Tämä ei meille perussuomalaisille käy, ja olisin toivonut, ettei myöskään keskustalle.

Arvoisa puhemies! Täällä viitattiin lähipalveluihin. No, eivätkös vihreät ja keskusta luoneet sote-uudistuksen, joka nimenomaan keskitti ja vei niitä lähipalveluita pois? Mitä tulee tähän esitykseen, niin me todellakin laskemme polttoaineveroa, me laskemme ajoneuvoveroakin, me teemme asioita autoilijoiden hyväksi. Todellakin arvovalintoja. Suomalaisilla on oikeus liikkua, päästä palveluihin, päästä kauppaan, päästä sinne sote-palveluiden pariin ja töihin. Me emme rajaa tätä tietylle ihmisryhmälle, vaan kaikki saavat sen veroalen. Minua ihmetyttää, kun tuntuu, että SDP:kin vastustaa sitä, että polttoaine maksaa vähemmän kaikille suomalaisille, myös niille mummoille ja papoille tai esimerkiksi nuorisolle, joka liikkuu mopoilla tai autoilla harrastuksiin. Autoilijoilta kerätään rahaa miljardeja, ja vain osa palautuu autoilijoiden hyväksi. Täällä otettiin esimerkiksi myös julkinen liikenne. Oulussa autoilijat maksavat käytännössä miljoonia euroja joka vuosi julkisesta liikenteestä, josta he eivät itse edes hyödy millään tavalla.

Arvoisa puhemies! Tämä opposition mölykuoro on ihanan yhtenäistä kuultavaa. Te kaikki ikävöitte Marinin vasemmistohallitusaikoja. [Vasemmalta: Kyllä!] Te kaikki haluatte kylvää suomalaisten euroja ulkomaille ja lisätä haittamaahanmuuttoa Suomeen, mutta me emme. Ruokajonot täyttyvät ulkomaalaisista opiskelijoista. Kelan tuet valuvat ulkomailta tulleille. Poliisin resursseja tuhraantuu ulkomaalaisrikollisten karkottamiseen ja jengien välienselvittelyyn. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Kouluissa kärsitään hätää monikielisten lapsiryhmien tuomien haasteiden edessä, ja ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuja työttömyys‑ ja rikostilastoissa. Toisin kuin vasemmisto-oppositio keskustaa myöten me perussuomalaiset näemme surkean maahanmuuttopolitiikan aiheuttaman hinnan taloudelle, ja siksi sen kiristäminen on itse asiassa tärkeä säästötoimi. Hyvä ministeri Purra, voisitteko kuvata maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia?

Arvoisa puhemies! Kaikista keskeisintä Suomen puolustuskyvylle eivät ole jalkaväkimiinat, jotka onneksi palautetaan keinovalikoimaan, eivätkä droonit, jotka on onneksi huomioitu mietinnössäkin, eikä mikään muukaan asejärjestelmä, vaan maanpuolustustahto. Se ei synny itsestään, ja sen ylläpidon eteen on tehtävä töitä aktiivisesti. Yleinen asevelvollisuus on merkittävä maanpuolustustahdon nostaja sekä ylläpitäjä, ja naisten mukaanotto kutsuntoihin tekee varmasti niin ikään pelkkää hyvää maanpuolustustahdolle. On myönnettävä, että itse henkilökohtaisesti kadun sitä, että en käynyt armeijaa, kun se vielä oli mahdollista, mutta Naisten Valmiusliiton kurssit ja maanpuolustuskurssit ovat antaneet itselleni mahdollisuuden oppia tärkeitä taitoja. Maanpuolustustahtoon liittyen kysyisin ministeriltä: olisiko syytä alkaa opettaa maanpuolustustaitoja jo kouluissa?

Arvoisa puhemies! 13 vuotta sitten Suomi liittyi Ottawan sopimukseen — 13 vuotta väärällä tiellä, joka nyt oikaistaan. Perussuomalaiset oli tuolloin ainoa puolue, jonka jokainen paikalla ollut kansanedustaja äänesti sopimukseen liittymistä vastaan. Luonnollisesti kannatamme nyt sopimuksesta irtaantumista. Jotkut sanovat, että tuosta ajasta on pitkä aika ja että elimme silloin toisenlaisessa maailmassa. Turvallisuusympäristö on toki aivan toinen kuin tuolloin ja Venäjä käy nyt hyökkäyssotaa Ukrainassa jo yli kolmatta vuotta, mutta tosiasiat eivät ole muuttuneet. Ne ovat tismalleen samat nyt kuin 13 vuotta sitten. Meillä on naapurissa valtio, johon ei voi luottaa, ja tuon valtion kanssa meillä on yhteistä maarajaa 1 300 kilometriä. [Timo Harakka: Imelää jälkiviisautta!] Ennen hyökkäyssotaa Ukrainassa moni erehtyi sivuuttamaan Venäjän uhan, ja poliitikot tekivät monia puolustuksellisiakin virheitä. Puolustusmenoista leikattiin, varuskuntia lakkautettiin, Ottawan sopimukseen liityttiin. Tämäkään tosiasia ei ole muuttunut miksikään. Jalkaväkimiina on tehokas ja suomalaiseen maastoon sopiva asejärjestelmä. Venäjä ei kaihda jalkaväen käyttöä, vaikka henkilömenetykset ovat mittavia. Venäjä on roistovaltio, joka ei piittaa edes omista sotilaistaan. Sopimukseen liittyminen ei siis ole ollut rakkaan kotimaamme ainoa harha-askel, ja onpa viime vuosikymmenellä keskusteltu muun muassa venäläisten viisumivapaudesta, sallittu venäläisten kiinteistökauppoja jopa strategisesti merkittäville paikoille ja leimattu Venäjästä varoittelijoita russofoobikoiksi. Monet päättäjät jopa valtionpäämiehiä myöten ovat olleet sinisilmäisiä lukuisissa erilaisissa asioissa. Tuollaiseen ilmapiiriin en toivo Suomen enää koskaan palaavan. Suomalaisten ja suomalaispoliitikkojen suhtautuminen Venäjään ei toivottavasti koskaan palaudu sille tasolle kuin mitä se oli vielä ennen Krimin valtausta ja hyökkäyssodan alkamista Ukrainassa. Luottamus on rikottu, eikä Venäjä näytä noudattavan mitään kansainvälisiä sopimuksia, mitä olemme valitettavasti nyt todistaneet vain reilun tuhannen kilometrin päässä Helsingistä. Siksi Suomen ei tule enää koskaan tuudittautua pitkänkään rauhan aikana sillä tavalla, että rapauttaisimme omaa puolustuskykyämme. Nyt teemme kaikin tavoin täysin päinvastaista politiikkaa kuin vaikkapa vuosina 2011—15 tehtiin. Panostamme maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen, satsaamme ampumaratoihin, teemme päätöksiä ajatellen aina ensimmäisenä Suomea ja suomalaisia. Rakennamme yhä iskunkestävämpää, turvallisempaa ja varmempaa Suomea. Jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta irtautuminen on merkittävä päätös. Kukaan muu kuin me itse emme voi näitä turvallisuutta parantavia päätöksiä tehdä. On meidän tehtävämme pitää huolta puolustuskyvystämme sekä turvata maamme itsenäisyys ja kansalaistemme turvallisuus sekä alueellinen koskemattomuutemme. Arvoisa puhemies! Teemme siis historiallisen päätöksen, jolla me vahvistamme omaa puolustustamme. On valitettavaa, ettei tätä päätöstä voida tehdä yksimielisesti. Vihervasemmalle laidalle tämä esitys ei tunnu kelpaavan. Valitettavaa on myös se, että sopimuksesta irtautumisesta on esitetty aivan älyttömiä uhkakuvia, esimerkiksi pelottelua siitä, miten miinoja joutuisi pelkäämään marjametsällä käydessä. Näin ei tietenkään ole. Jokainen pääsee turvallisesti marjastamaan, sienestämään ja metsästämään, koska Suomi on vastuullinen miinankäyttäjä eikä niitä kylvetä metsiin tai muutoin käytetä miten tahansa tai milloin tahansa — toisin kuin Venäjä. Pitääksemme venäläiset miinat ja sotilaat rajan toisella puolen on äärimmäisen tärkeää vahvistaa edelleen puolustuskykyämme ja palauttaa jalkaväkimiinat Puolustusvoimien keinovalikoimaan.

Arvoisa puhemies! 13 vuotta sitten Suomi liittyi Ottawan sopimukseen, ja nyt se virhe vihdoin oikaistaan. Naapurimaamme Venäjä ei ole muuttunut eikä tule muuttumaan yhtään miksikään. Hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa, on jatkunut jo yli kolme vuotta. Näinä aikoina puolustukseen on panostettava, ja todellakin olemme panostaneet maanpuolustukseen ja huoltovarmuuteen. Satsaamme myös ampumaratoihin. Teemme päätöksiä ajatellen aina ensimmäisenä Suomea ja suomalaisia. Emme voi todellakaan jättää korjaamatta aiemmin tehtyjä virheitä, vaan päinvastoin rakennamme yhä turvallisempaa, iskunkestävämpää ja varmempaa Suomea. Jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta irtautuminen on tärkeä teko isänmaan eteen. On meidän tehtävämme pitää huolta puolustuskyvystämme ja turvata maamme itsenäisyys ja kansalaistemme turvallisuus.

Kiitos, arvoisa puhemies! Esittelen nyt maa- ja metsätalousvaliokunnan kevätistuntokauden viimeisen mietinnön, joka koskee niin sanottua lunastuslakia. Hallituksen esityksessä ehdotettiin muutettavaksi useita eri lakeja, ja muutosten tarkoituksena on ennen kaikkea parantaa lunastettavan omaisuuden haltijan asemaa ja varmistaa perustuslaissa turvatun täyden korvauksen vaatimuksen toteutuminen. Nykyisen lunastuslain korvausperusteet ovat pääosin peräisin 1970-luvun lopulta. Tämä on esitys, jota on odotettu pitkään, ja sitä on valmisteltu ja yritetty saattaa maaliin jo noin kymmenen vuoden ajan kolmella eri vaalikaudella. Valiokunta kiittää hallituksen esityksen perusteellisesta valmistelusta, joka on johtanut tähän pisteeseen, että lakiehdotukset ovat eduskunnan käsiteltävinä. Esityksessä ehdotetaan muun muassa, että lunastuskorvauksessa kohteenkorvaus perustuu käyvän hinnan sijaan markkina-arvoon. Samalla kohteenkorvausta ja haitankorvausta korotetaan 25 prosentilla. Niin kutsuttu arvonleikkausmekanismi poistetaan sekä asunto- ja elinkeinotakuuta laajennetaan. Saamansa selvityksen mukaan maa- ja metsätalousvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja asianmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä eräiltä osin muutettuina sekä ehdottaa yhtä lausumaa. Mietintöön sisältyy yksi vastalause, jossa on pykälämuutosehdotus ja lausumaehdotus. Arvoisa puhemies! Mietinnössä tarkastellaan esimerkiksi täyden korvauksen toteutumista. Perustuslakivaliokunnan antaman lausunnon mukaan varallisuusaseman muuttumattomuuden periaatetta on syytä pitää täyden korvauksen keskeisenä lähtökohtana eikä pakkolunastuksessa voida poiketa täyden korvauksen vaatimuksesta. Maa- ja metsätalousvaliokunta korostaa, että lunastuksen kohteena olevan omaisuuden omistajia on kohdeltava yhdenvertaisesti riippumatta siitä, mihin tarkoitukseen kohde lunastetaan. Perusperiaatteena on oltava se, että lunastuksesta aiheutuvat menetykset hyvitetään täysimääräisesti ja varallisuusasema ei lunastuksesta huolimatta muutu. Käyvän hinnan sijasta lunastettavasta omaisuudesta suoritettava korvaus perustuisi jatkossa kohteen markkina-arvoon. Markkina-arvo on kiinteistöarvioinnin oppien ja arviointistandardien mukaan määritettävä arvioitavan omaisuuden parhaan ja tuottavimman käytön mukaan. Omaisuuden arvoa ei voida määrittää vain pakkolunastushetkellä vallitsevan käyttötavan mukaan, vaan on otettava huomioon myös sellaiset vaihtoehtoiset käyttötavat, jotka voivat olla taloudellisesti arvokkaampia ja joiden käyttöön ottamiselle ole oikeudellisia esteitä. Riski kohteen arvon määrittelyssä käytettävien menetelmien epätarkkuudesta jää lunastajalle. Arvoisa puhemies! Valiokunta käsitteli kattavasti myös esityksen vaikutuksia. Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa esitettiin huoli esityksen vaikutuksista lunastustoimituksiin, kuntien maanhankintaan, kaavojen toteutukseen sekä luonnonsuojeluun ja rakennussuojeluun. Erityiseksi huolenaiheeksi kuntien maanhankinnan näkökulmasta nousi kohteenkorvauksen ja haitankorvauksen korjaaminen 25 prosentin korotuksella. Talousvaliokunta ja ympäristövaliokunta ovat lausunnoissaan punninneet myös esityksen kohtaamaa kritiikkiä sen yhteiskunnallisiin vaikutuksiin nähden. Näiden valiokuntien lausunnoissa omistajan asemaa parantavia muutoksia pidetään kannatettavina. Lausuntojen mukaan esitys edistää lunastuksen kautta toteutettavien, yleistä etua palvelevien hankkeiden ja lunastuksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Maa- ja metsätalousvaliokunta yhtyy näihin näkemyksiin. Talousvaliokunta toteaa lausunnossaan, että ehdotuksella on kokonaisuutena arvioiden myös taloudellisen toimintaympäristön ennustettavuutta ja markkinoiden toimivuutta parantava vaikutus. Kaiken kaikkiaan sekä talousvaliokunnan ja ympäristövaliokunnan lausuntojen että saamansa selvityksen perusteella maa- ja metsätalousvaliokunta katsoo, että vaikutukset hintatasoon ovat vähäisempiä ja välillisempiä kuin kritiikissä esitetään. Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää, että eduskunta hyväksyy muuttamattomana tähän hallituksen esitykseen sisältyvän 2. lakiehdotuksen ja muutettuina hallituksen esitykseen sisältyvät 1., 3., 4. ja 5. lakiehdotuksen. Lisäksi valiokunta esittää, että eduskunta hyväksyy yhden lausuman, joka kuuluu seuraavasti: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus kiirehtii voimansiirtolinjojen lunastamisesta määrättäviä korvauksia koskevaa selvitystä.” — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Menneisyyteen ei todellakaan kannata katsella, kun ei siellä tapahtunut mitään — kiitos keskustalle siitä. [Sanna Antikainen: Paitsi hanhikoordinaattoreita!] Mutta itse asiaan: Susi kuuluu luontoon, ei ihmisten takapihoille, lasten koulutielle, ei laitumille tai karjasuojiin. Suomen susipolitiikka muuttuu nyt radikaalisti, ja kiilusilmäinen suden suojelu vaihtuu viimeinkin kestäväksi suden metsästykseksi. [Välihuutoja] Tämä on välttämätöntä, jotta voimme estää ongelmia, joita susikannan hallitsematon kasvu ja ihmisarkuuden katoaminen aiheuttavat. Hallituksen EU-vaikuttaminen on siis purrut, ja suden liitesiirto toteutuu. Ei enää poikkeuslupia, vaan pyyntilupia. Teemme sen, mihin edellinen hallitus ei kyennyt. Mahdollistamme niin suden kuin myös muiden suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen koko Suomessa — se on tavoite. Hyvä ministeri Essayah, kertoisitteko suomalaisille, mitä tämä suden liitesiirto tulee tarkoittamaan ja mitä seuraavaksi tapahtuu ja miten työ jatkuu karhun ja ilveksen metsästyksen mahdollistamiseksi koko Suomessa?

Arvoisa puhemies! Alkuun täytyy kiittää värikkäästä keskustelusta. Välillä täällä päästään vielä tälleen ilta-aikaankin debatoimaan värikkäästi. Mutta selvennyksenä sanottakoon nyt tähän, että keskustahan ei esitä tässä omassa vastalauseessaan enää niitä viitearvoja suoraan lukuina lakiin. Eli edustaja Kettunen oli harhateillä senkin osalta. [Anne Kalmari: Ei, ne on esitetty jo!] Te esitätte perusteita, mutta te unohdatte sieltä sen toisen tavan, jota nyt on käytetty siihen karhun viitearvon määrittelyyn, eli se on siltä osin epäkelpo. Ja muutenkaan niitä viitearvoja ei voi hatusta vaan ottaa. Niiden täytyy valitettavasti kuitenkin olla sen EU-ohjeistuksen mukaiset, mutta siitä huolimatta siinä voidaan käyttää sitä poliittista harkintaa, ja sitä todellakin tullaan käyttämään. Susi siirtyy 41 §:stä 37 §:ään, joten edustaja Kalmarin väitteet siitä, että asia olisi voitu hoitaa tässä samassa rytäkässä jo nyt, eivät pidä paikkaansa. Se hoidetaan heti alkusyksystä. Kun te tiedotitte, että susijahti siirtyy hamaan tulevaisuuteen, niin se mielestäni on juuri sitä epäluottamuksen synnyttämistä ja pahentamista [Puhemies koputtaa] sinne metsästäjien suuntaan, kun se ei pidä paikkaansa. [Anne Kalmari: Laki oli auki, kyllä!] Kun laki on läpi alkusyksystä, kun se tänne tuodaan ja saadaan läpi, [Puhemies: Aika!] niin sitten tavoite on, että mahdollisimman pian päästään sinne susijahtiin. Se on tavoitteena.

Kiitos, arvoisa puhemies! Kuulemisissakin tuotiin varsin selkeästi esille, että vaikka ne viitearvot olisivat lakipykälissä, niin se ei edelleenkään tarkoita sitä, että varmuudella niitä kaikkia suurpetoja metsästettäisiin. Se ei ole mikään hopealuoti. Näin meille on kerrottu. [Tuomas Kettunen: Niinkö?] — Näin on kerrottu valiokunnassa. En oikeastaan ihan hirveästi pidä siitä, että täällä luodaan sellaista epäluottamusta yhä vain lisää. [Tuomas Kettunen: Ei, ei pidä paikkaansa!] Metsästäjät ovat erittäin pettyneitä meihin kaikkiin poliitikkoihin, enkä ihmettele sitä yhtään, kun tuota keskustan touhua olen katsellut. Sitten epäluottoa on myös viranomaisiin ja esimerkiksi Luonnonvarakeskukseen. Se luottamus palautuu ainoastaan sillä hetkellä, kun niihin suurpetojahteihin aidosti päästään. Sen eteen tässä tätä työtä koko ajan tehdään. Tämä on taas yksi askel eteenpäin, ja todella toivomme, että karhua päästään metsästämään elokuussa, koska tilanne on täysin kestämätön. Me ei tarvita [Puhemies koputtaa] mitään paljukarhuja. Joitakin ne voivat hirveästi naurattaa, mutta minua ei ainakaan naurata, kun karhut pyörivät ihmisten pihoilla.

Arvoisa puhemies! En tiedä, mistä rautakiskosta se pitää vääntää, että käytännössähän tämä ei kosketa enää sutta. Myös edustaja Viljanen tietää sen varsin hyvin. EU:n liitesiirto suden osalta etenee, jolloin tämä ei, de facto, koske sutta, kun alkusyksystä tuodaan hallituksen esitys, jolla mahdollistetaan suden metsästys, ja se on sitten eri käsittelynsä. Tämä koskettaa nyt ilvestä ja karhua. Karhun kannanhoitosuunnitelma on jo valmis, ja siellä on se viitearvo, siellä ovat päämäärät. En tiedä, miksi asia ei nyt sitten keskustalle siltä osin kelpaa. Mitä tulee tähän suurpetojen ja ihmisen rinnakkaiseloon, niin täytyy sanoa, että metsästys on osa sitä rinnakkaiseloa, eli nimenomaan niin, että kestävästi metsästetään, eettisesti pidetään niistä suurpetokannoista huolta. Se on myös niitten suurpetojen itsensä etu.

Arvoisa puhemies! Vallan kolmijako-oppi: Tämä on eduskunta. Me olemme lainsäätäjiä. Me teemme täällä lakeja, joilla tähdätään tiettyyn tavoitteeseen. Sitten oikeus päättää siitä, kestävätkö ne luvat mahdolliset valitukset. Oikeus päättää, en minä, ei valiokunta, eivät ministerit. Jos se teille on uusi asia, niin sitten kannattaa mennä takaisin sinne perehdytyskursseille, mitä uusille kansanedustajille pidetään, kun tänne taloon pääsee. Mutta te olette, edustaja Kalmari, ollut kuitenkin jo pitkään täällä, joten tiedätte varsin hyvin, miten tämä prosessi etenee. Nyt kun päästään kokeilemaan sitä, toimiiko tämä lainsäädäntö karhun osalta, niin sitten sen jälkeen, jos ne valitukset menevät läpi ja luvat eivät oikeudessa kestä, jatketaan edelleen sitä lainsäädännön muuttamista, ihan samalla tavalla kuin me tehdään nyt sen liitesiirron osalta, eli tuodaan se hallituksen esitys, jolla päästäisiin sitten suttakin metsästämään. [Juha Hänninen: Erinomainen vastaus!]