Minna Reijonen

Arvoisa puhemies! Käsittelemme nyt vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuutta. Maailmantilanne ei ole koskaan ennustettava. Voimme esittää seuraavista juonenkäänteistä vain sivistyneitä arvauksia, mutta siksi meidän täytyy varautua. Esityksen tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa maanpuolustukselle tärkeiden tuotantolaitosten rakentamista ja lupaprosessien sujumista. Tällaisia tuotantolaitoksia olisivat esimerkiksi tehtaat, jotka valmistavat kemikaaleja tai räjähteitä puolustuksemme tarpeisiin. Kysymys kuuluu: haluammeko tilanteen, jossa kriittiset tuotantolaitokset jumittuvat vuosiksi byrokratian hampaisiin? Aivan varmasti emme halua. Sen sijaan haluamme lainsäädännön varmistavan, että pystymme toimimaan ketterästi, kun on kyse maanpuolustuksen intresseistä. Tämä esitys valitsee toimimisen jo etukäteen. Se valitsee varautumisen ja turvallisuuden sekä takaa maamme huoltovarmuutta. On myös ilmeisen tärkeää sanoa suoraan: tämä ei ole oikotie tinkimiseen ympäristöstä. Esityksessä on tarkkarajaisesti linjattu se, minkälaisia tuotantolaitoksia tämä koskee. Edelleen: olisi myös noudatettava sijoittamista ja turvallisuutta koskevia säädöksiä sekä varmistettava, ettei päästöillä vahingoiteta ympäristöä. Tämä on äärettömän tärkeä esitys.

Arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri! On tärkeätä, että meillä Suomessa on hyvä ruokaturva, ja myös sianlihan vienti on tärkeää ja se kilpailukyky Suomelle. Kiitos ministerille tosiaan tästä. Kuulostaa kyllä siltä, että on järkevää käyttää tämä paikallispuudutusainetta, niin kuin ministeri tuossa kertoikin. Tosiaan tämä vientikään ei onnistu varmaan, jos näistä ei huolehdita. Jotenkin ihmettelen, että tätä aikaisemmin ei ole laitettu kuntoon. Jotenkin se kummastuttaa. Kyllä tämä kaikin puolin on järkevä, ja tämä vaikuttaa hyvinvointiinkin. Kiitoksia tästä, tämä on hyvä esitys.

Arvoisa puhemies! Toisen hengen riistäminen on vakavin rikos, jonka ihminen voi tehdä. Sitä ei voi peruuttaa. Se aiheuttaa uhrin läheisille äärimmäistä tuskaa ja rikkoo yhteiskuntamme turvallisuudentunnetta. Osa rikollisista katuu ja ymmärtää tekojensa vakavuuden, ja he eivät enää palaa rikoksen polulle. Samaa valitettavasti emme kuitenkaan voi sanoa kaikista, vaan rikoshistoriamme tuntee muutamia tapauksia, jotka äärimmäisyydessään koettelevat oikeusjärjestelmämme sietokykyä. Kenties tunnetuimpana esimerkkinä voidaan käyttää niin sanottua sarjakuristajaa, jonka rikollinen ura on jatkunut aina nuoruudesta lähes tälle vuosikymmenelle asti. Vain vangittuna ollessaan hän on pysynyt poissa tekemästä rikoksia. Esimerkiksi vapauduttuaan vankilasta marraskuussa 2008 hän syyllistyi seuraavan vajaan vuoden aikana kolmesti tapon yritykseen. Hän oli tuolloin jo kolmelta ihmiseltä hengen riistänyt tuomittu rikollinen. Norjassa rangaistuskäytäntö mahdollistaa maksimivankeusrangaistuksen jatkamisen viisi vuotta kerrallaan, jos arvioidaan, että vanki on edelleen vaaraksi yhteiskunnalle. Tämä käytäntö mahdollistaa esimerkiksi Oslossa ja Utøyan saarella tehtyihin henkirikoksiin syyllistyneen henkilön pysymisen telkien takana, jos hänen katsotaan vielä 21 vuoden maksimirangaistuksen jälkeenkin olevan vaarallinen. Suomessa tämänkaltainen menettely ei tällä hetkellä ole vaarallisimpienkaan vankien kohdalla mahdollista, sillä käytössä oleva yhdistelmärangaistus ei mahdollista näiden vankien vapaudenmenetyksen jatkamista rangaistukseen sisältyvän vankeusajan päätyttyä, vaikka vangilla olisikin ilmeinen riski vapauduttuaan syyllistyä vakaviin rikoksiin. Vaikka meillä kaikilla on oikeus vapauteen, on se rikoksiin syyllistyttyä ansaittua myös menettää. Jos toistuvasti osoittaa kykenemättömyytensä noudattaa yhteiskunnan sääntöjä, on se ansaittua menettää vielä pitemmäksi aikaa. Äärimmäisessä tilanteessa on ansaittua pysyä telkien takana niin kauan kuin on muiden yhteiskuntamme jäsenten hengen ja turvallisuuden vuoksi välttämätöntä. Tämän varmuusvankeutta koskevan lakimuutoksen tavoitteena on varmistaa, että kaikkein vaarallisimmat väkivaltarikolliset pysyvät vangittuina niin kauan, kunnes heidän ei enää katsota olevan yhteiskunnalle vaarallisia. Tällaisia päätöksiä ei koskaan tehdä kevyesti, vaan ne perustetaan tarkkaan harkintaan. Kiitänkin erinomaisesta lainvalmistelusta. Tämä lakimuutos on odotettu sekä erittäin tarpeenmukainen.

Arvoisa puhemies! Onhan tämä aika mielenkiintoinen ja vähän kummallinenkin talo, koska tosiaan täällä on kolikolla aikoinaan ratkaistu, onko se turve uusiutuva vai ei. Varmasti sitä tuolla maailmallakin ihmetellään, eikö siitä muuten osattu päättää, kun kolikolla se ratkaistiin. Mutta tämä keskustelu metsäasioista ja muista — energia-asioista, turveasioista — on ollut tosi hyvää. Tosiaan meille turve ja metsä ovat tosi tärkeitä, ja myös tämä teollisuus, ja niitä tosiaan tarvitaan jo huoltovarmuudenkin nimissä. Sitten tuossa aikaisemmin tuli puhetta myös näistä dieselveroista ja muista. Kyllähän se vähän näin on, että kyllähän tämän dieselveron oikeasti joutaisi poistamaan. Ei me tarvita sitä dieselveroa. Näkisin sen kyllä näin. Myös nämä polttomoottoriajoneuvot ovat tärkeitä huoltovarmuuden kannalta. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Pari sanaa turpeesta. Turve on äärettömän tärkeä. Sitä on vuosia nostettu aina esille, ja sitä on vellottu edestakaisin, ja välillä on heitetty kruunaa ja klaavaa, onko se uusiutuva vai eikö se ole uusiutuva. Turvetuotanto on tosi tärkeätä, mutta viime hallituskaudella tuli semmoinen huono moka siellä tehtyä, että ne turvetuotantokoneet romutettiin, ja se oli kyllä tosi paha moka. Jos voisi kelloja kääntää, kalenteria taaksepäin, niin tekisi mieli palata siihen aikaan, että niitä ei romutettaisi, varsinkin kun on nähnyt tämän aikakauden, mikä tässä on ollut. Surullista siinä oli, että jopa keskusta oli moukaroimassa näitä turvekoneiden romutuksia. Turvetta tarvitaan energiaan, ja se on meidän oma kultamme, mitä voidaan käyttää monenlaiseen tarkoitukseen, myös muuhunkin, elikkä sitä tarvitaan lämmityshommiin ja sitä tarvittaisiin sitten kuivikkeena ja ihan niin kuin kasvualustana. Moni puutarha tarvitsee sitä kasvualustana. Toivon, että tämä turveasia pidetään yllä ja sitä nostetaan esille. Turve on meille todella tärkeä asia. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiaan nyt käsitellään näitä jalometalleja koskevaa asiaa ja vähän niitä muutoksia, mitä siihen on tulossa. Meistä varmaan jokainen on lapsuudessa tai muuten jossain vaiheessa tutkinut niitä erilaisia jalometalleja. On saattanut olla mummon hopealusikoita tai jotakin alpakkaa, mitä lusikoita niitä nyt oli, että mitähän nämä oikein sisältävät. Minä muistan omasta lapsuudestani, että kävin nuorena, siihen aikaan, kun vielä kirjoja, oikeita kirjoja, luettiin, hakemassa kirjankin tuolta kirjastosta lainaan, ja tutkittiin niitä leimoja, että mitä ne oikein tarkoittavat. Kyllähän tämä selkeyttää taas, ja kun kullan arvo on tosiaan Suomessa ja joka paikassa nyt niin korkealla, niin on ihan hyvä, että tämmöistä turvallisuudentunnetta tuodaan ja selkeytetään näitä asioita. Varmasti tämä muutos on ihan positiivinen. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on selkeä viesti: väkivalta ei ole viihdettä. Väkivalta ei ole viihdettä. — Tässä maailmanajassa teknologia moninkertaistaa vahingon. Rikolliset teot on helppo taltioida, ja vielä helpompaa ne on levittää. Nöyryyttävä kuvamateriaali leviää sekunneissa ympäri maailmaa, ja jokainen katselukerta on hiljainen hyväksyntä sille, että jonkun kärsimyksistä tehdään kulutustavaraa. Tällä muutoksella lasta seksuaalisesti esittävästä kuvamateriaalista asetetaan törkeä tekomuoto. Törkeän tekomuodon tunnusmerkkeinä ovat esimerkiksi lapsen hyvin nuori ikä, lapseen kohdistuva väkivalta sekä nöyryyttäminen. Kun EU-minimi enimmäisrangaistukselle on vuosi, asettaa oikeusministerimme Leena Meri sen neljään vuoteen. Edellä kuvaillun kaltaisista rikoksista on syytäkin saada kunnon tuomio. Kyse ei ole vain kuvista, vaan jonkun lapsesta. Kyse ei ole myöskään vain videoista, vaan jonkun lapsuudesta. Tällä hetkellä väkivaltakuvamateriaalin levittäminen on rangaistavaa. Saman materiaalin hallussapito sen sijaan ei ole, mutta nyt tähänkin tulee muutos, jolla suojellaan erityisesti lapsia näkemästä ihmisiin tai eläimiin kohdistuvia väkivaltaisuuksia. Etenkin muutaman viime vuoden aikana yhä useampi lapsi ja nuori on tahtomattaan joutunut altistumaan väkivaltamässäilylle, kun esimerkiksi koulupuukotuksesta levitetyt videot hyppivät internetin syövereistä lasten ja nuorten silmille. Meillä aikuisilla on vastuu suojella lapsia näkemästä tallenteita, jotka eivät voi olla muuta kuin haitallisia heidän kasvulleen ja kehitykselleen. Jokainen jako- ja katselukerta ruokkii algoritmia syöttämään videota lisää ja lisää ihmisten silmille. Nyt puututaan yhteen juurisyyhyn eli tallenteiden olemassaoloon. Mitä vähemmän tallenteita, sitä vähemmän jaettavaa. Lakia ei kuitenkaan sovellettaisi esimerkiksi sotarikoksesta kuvattuun todistusaineistoon, elokuviin tai jonkun lähettämän materiaalin katsomiseen laitteeseen tallentamatta. Tällainen rangaistuskäytäntö on poikkeuksellinen Euroopankin tasolla, mutta toivottavasti muissa maissa seurataan Suomen näyttämää esimerkkiä. Kiitän erityisesti oikeusministeri Leena Merta näistä loistavista muutoksista.

Arvoisa puhemies! Puolustus ja huoltovarmuus ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Siitä ollaan varmasti melko yhtä mieltä. On kuitenkin hienoa myös nähdä, että oppositiossa on oltu sittenkin huolissaan valtiontaloudesta, vaikka olettekin melko johdonmukaisesti vastustaneet melkeinpä kaikkia sopeutustoimia kuitenkaan tuomatta keskusteluun varteenotettavia ja realistisia vaihtoehtoja. Omien vaihtoehtojenne lisäksi voisitte tuoda keskusteluun myös suhteellisuudentajua. Tämän hallituksen aloittaessa Suomen talous ei ollut noussut vuoden 2008 tasosta yhtään minnekään. Oppositiopuolueista esimerkiksi sosiaalidemokraateilla ja keskustalla olisi ollut tuossa välissä aikaa tehdä ja toteuttaa hyviä suunnitelmia talouskasvun rakentamiseksi, useammassakin hallituksessa. Talouskasvun käyrä kuitenkin näytti melko viivasuoralta, siis vaakatasossa. Jos hallitukset hallituksien perään ovat laiminlyöneet taloudenpitoa ja kasvutoimien tekemistä nämä lukuisat vuodet, niin miten kaikki tämä tihutyö mitätöitäisiin parissa vuodessa? Kyllä siinä olisi taikuri itsekin ihmeissään. Vaihtoehtoja on oppositiosta kyllä esitetty, mutta vaihtoehto se on huonokin vaihtoehto. Sosiaalidemokraatit esimerkiksi ovat ehdottaneet yritystukien karsimista ja yhteisöveron kevennyksen perumista, vaikka seuraavassa käänteessä kiireellisiksi kasvutoimiksi mainittiin muun muassa yritysten rahoituksen kuntoon laittamista jykevillä toimilla. Näillä toimilla lähinnä jykevästi heikennettäisiin yrityksien toimintamahdollisuutta. Koettakaahan nyt päättää, haluatteko tukea yrityksiä ja työllisyyskasvua vai ette. Keskustan vaihtoehdot puolestaan kumisevat tyhjyyttään melkein yhtä paljon kuin se hallitusneuvotteluihin jätetty kuuluisa tyhjä paperi. Vastalauseessanne teillä ei ollut juuri mitään muuta sanottavaa kuin Saarikon junan kustannukset. Silläkö yksin laitetaan Suomi kuntoon? Vai pitääkö tämä ymmärtää niin, että olette lähes kaikkeen muuhun täysin tyytyväisiä? Hallituksen toimet valtiontalouden sopeuttamiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi ovat oikeasuuntaisia, ja tämän muuten todistaa se, että EU ei vaadi lisätoimia tälle ja ensi vuodelle. Johdonmukainen työ kantaa hedelmää aikanaan. Jos jaossa olisi niitä nopeita pikavoittoja, niin ne olisi varmasti jo aiemmin tehty. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Totta kai ilmastoasioissa on otettava järki käteen ja ilmastopolitiikassa on otettava järki käteen. Meillä Suomessa on pitkät matkat, meillä on talvea, ja jos miettii, niin meillä tarvitaan autoja, meillä tarvitaan metsiä. Ja jos miettii semmoista asiaa kuin sodat, mitenkä paljon sodat tekevät näitä ilmastopäästöjä, ja jos sitten välillä ollaan huolissaan, [Mai Kivelän välihuuto] miten sen nyt sanoisin, lehmien ilmavaivoista, niin onhan se nyt vähän eri asia. Että jonkunlainen järki käteen. Huoltovarmuus on tärkeää, ja on äärettömän hölmöä, jos me maksetaan Romanialle jostakin päästömaksusta, jos nämä hiilinielut perustuvat vääriin tietoihin. Eihän siinä ole mitään järkeä. Metsät ovat meidän rikkaus, vihreätä rikkautta, vihreätä kultaa. Ja ihmetyttää tämä maito-lihahomma. Helsinkikin nyt kieltää nämä. Jotenkin tuntuu, että nämä arvot ovat vähän päälaellaan. Ei meidän tarvitse tuntea syyllisyyttä siitä, että me asutaan Suomessa. Meidän pitää pystyä täällä elämään ja olemaan, käyttämään autoja, käyttämään metsiä — järki käteen. Ja tämä ilmastoahdistus: Ihan hirvittää, mitenkä nuoret ihmiset on saatu ahdistumaan tämmöisillä asioilla. Ei pidä tuntea syyllisyyttä siitä. Jonkunlaista järkeä tähän politiikkaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kieli, tuo meidän kielemme. Hoitajien tulee osata suomen kieltä ja kommunikoida potilaiden ja vanhusten kanssa sillä tavalla, että he tulevat ymmärretyiksi. Muuta ei voi hyväksyä, ei kerta kaikkiaan voi muuta hyväksyä. Meidän kannattaa olla ylpeitä suomen kielestä. Ihan niin kuin Ranskassa ja Virossa: heillä vaaditaan palvelua heidän omalla kielellään, ja se on ihan oikein. Kyllä me rinta rottingilla voidaan ihan sanoa, että suomeksi, kiitos.

Arvoisa puhemies! Nyt siis rikos‑ ja riita-asioiden sovittelu siirtyy sotepuolen ministeriöstä oikeusministeriön hallinnon alle, ja se on aika luonteva ratkaisu. Vähän tuntuu kummalliselle, miksi se ei ole aikaisemmin ollut siellä, kun sen on enemmän luontevaa olla siellä. Näen kyllä hyväksi tämän ratkaisun, että tähän on tultu. Ministeri Meren ministeriöstä on tullutkin paljon tämmöisiä hyviä asioita rikosasioiden selvittelypuolelle. Todella hienoa, että näitä esityksiä on tullut ja menossa eteenpäin. Jotenkin ihan haluaisin kysyä ministeri Mereltä: minkä takia tätä ei aikaisemmin ole älytty, miksi aikaisemmat hallitukset eivät ole älynneet tätä tehdä? Kiitos ministeri Merelle.

Arvoisa puhemies! Oikeusturva on aina hakusessa, kun käsittelyajat pitenevät. Tämä sujuvoittaminen on erittäin tärkeää. Siellä on kuitenkin ollut tämmöistä ruuhkaa ja byrokratiaa näissä oikeuskäsittelyissä, ja vihdoinkin tähän nyt on puututtu. Nopeus on valttia tässäkin asiassa. Minusta nyt tuntuu sille, että ministeri Meri laittaa kulut ja rötöstelijät kuriin tällä. Kiitoksia ministerille.

Arvoisa puhemies! Jos meillä ei ole turvallisuutta, niin meillä ei kerta kaikkiaan ole mitään. Kyllä se turvallisuus on todella tärkeä tekijä, että se meillä joka kansalaisella on. Nyt on terrorismirikoksia huomioitu ja sitten on näitä rangaistuksia kiristetty. Olisi mielenkiintoista kuulla vielä ministeriltä myös tarkemmin näistä asioista. On hienoa, että myös maastapoistamisia on tehty — rikollisia ihmisiä on ollut siellä rikoksien takana. On ollut mukava kuulla, että myös oppositiosta on tullut kehuja ministeriä kohtaan. Todella iso kiitos ministerille tekemästänne työstä. Voi sanoa, että ministeri on kyllä ollut erittäin topakka ja noheva. — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies, arvoisa ministeri! Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahataso on noin 1,2 miljardia euroa, mikä on noin 37 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, jos vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon. Talousarvioon sisältyy oikeudenhoidon lisärahoitusta 80 miljoonaa euroa, mikä on 15 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 25. Toisaalta hallinnonalalle kohdistuu kuitenkin vuoden 26 tasolla noin 30 miljoonan euron sopeutustoimet. Saadun selvityksen mukaan oikeudenhoidon selonteon lisärahoitus pitää kokonaisuudessaan oikeudenhoidon toimintakykyisenä, vaikka säästöt ja uusien tehtävien hoito ilman lisäresursseja kiristävät tilannetta. Valiokunta pitää myönteisenä sitä, että julkisen talouden heikosta tilanteesta huolimatta oikeudenhoidon resursointiin on panostettu. Myös hallinnonalan säästövelvoite on maltillinen, sillä hallitus haluaa huolehtia Suomen ulkoisesta ja sisäisestä turvallisuudesta sekä oikeudenhoidon toimintakyvystä. Rikosketjun toimivuuden kannalta on olennaista, että poliisin ja muiden tutkintaviranomaisten lisäresursoinnissa kiinnitetään huomiota muutosten seurausvaikutuksiin ketjun myöhemmissä vaiheissa. Myös lakivaliokunta on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota rikosprosessiketjun oikeasuhtaiseen resursointiin. Hallinnonalan avustuksessa valiokunta kiinnittää huomiota rikoksen uhrien tukemiseen sekä perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan varsinaisen työn tärkeyteen. Valiokunta on myös lisännyt avustusmenoihin määrärahaa 100 000 eurolla, joka kohdennetaan puoliksi Rikosuhripäivystykselle ja Pakolaisneuvonnalle. Valiokunta käsittelee mietinnössään myös Ulosottolaitoksen tilannetta, sillä ulosoton työmäärä on kasvanut usean vuoden ajan. Ulosottovelallisten määrä on kasvanut, ja ulosottomenettelyissä kiinteistöjen ja huoneistojen realisointitilanne on huolestuttava. Myös häätömäärät ovat kasvaneet, ja lisäksi Venäjän vastaiset pakotteet ovat usean vuoden ajan työllistäneet Ulosottolaitosta. Ulosottolaitoksen toimintaedellytykset on tärkeää turvata. Rikosseuraamuslaitoksen määrärahat kasvavat ensi vuonna vajaalla 16 miljoonalla eurolla, mikä johtuu muun muassa lisärahoituksesta vankipaikkoihin. Vankimäärä on syksystä 24 lähtien kohonnut voimakkaasti muun muassa viime hallituskaudella toteutettujen rangaistusten kiristämisen ja tuomioistuinten rangaistuskäytännön ankaroitumisen seurauksena. Tämä on johtanut vankiloiden yliasutustilanteeseen, ja marraskuussa täyttöaste oli suljetuissa vankiloissa peräti 117 prosenttia. Yliasutusta tulee helpottamaan Vaalaan valmistunut uusi vankila, loppuvuodesta 25 valmistuva Oulun uusi vankila sekä Vantaan vankilan laajennusosa ja selliosastojen remontin valmistuminen vuoden 26 alkupuolella. Hallitus on myös linjannut rahoituksen kaikille uusille rangaistusten kiristyksille, ja valiokunnan mietinnössä todetaan tällä lisärahoituksella rakennettavat kohteet. Valiokunta toteaa huolensa vankipaikkamäärään ja vankilakiinteistöjen peruskorjaustarpeisiin liittyvistä haasteista. Myös Rikosseuraamuslaitoksen henkilöresursseihin tulee kiinnittää huomiota niin työhyvinvoinnin kuin vankilaturvallisuuden varmistamiseksi. Edellisvuosien tavoin valiokunta pitää tärkeänä vankien päihde- ja mielenterveyskuntoutuksen sekä palvelujatkuvuuden turvaamista. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja kuntoutuksella voidaan edistää vankien vapautumisen jälkeistä integroitumista yhteiskuntaan, mikä osaltaan vähentää myös uusintarikollisuuden riskiä. — Kiitoksia valiokunnalle, ja erityiskiitos ministerille tärkeästä työstäsi.

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, vaikka ajat ovat tiukkoina tällä hetkellä, niin on tosi hienoa, että näille hyvinvointialueille tulee lisärahoitusta. Kiitos siitä, että sitä olette puuhanneet. Ihan kysyisin: kun kunnista jonkun verran kysellään työttömien sakkomaksujen osalta, onko siinä tiedossa mitään muutoksia tai onko siihen tulossa joitakin uutuuksia? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tosiaan hallitus on tehnyt aika paljon hyvää hyvinvointialueille ja kunnille [Vasemmalta: Kaikki loistavasti!] ja pitää sitä myös yllä ja haluaa jatkossakin tehdä. Haluaisin kysyä nyt ihan täältä ministeriltä: Mitenkä näette 5—10 vuoden päähän, miltä kuntien tilanne näyttää? Mitenkä arvioisitte, minkälainen tilanne ja rahatilanne meillä on kunnissa 5—10 vuoden päästä? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Esittelen asiaa kunta- ja hyvinvointijaoston osalta: Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus on ensi vuonna noin 27,1 miljardia euroa, mikä on noin 0,9 miljardia euroa enemmän kuin vuonna 25. Kasvu selittyy pitkälti hyvinvointialueindeksin mukaisella korotuksella. Rahoitusta lisää myös palvelutarpeen kasvu, ja sitä vähentävät jälkikäteistarkistus, siirtymätasaukset sekä tehtävämuutokset. Valiokunta toteaa, että hyvinvointialueiden rahoitus on noin 30 prosenttia valtion talousarviosta. Kokonaisuudella on keskeinen merkitys julkisessa taloudessa. Kustannusten kasvun hillintä ja sotepalveluiden tuottavuuden kehitys ovat avainasemassa julkisen talouden vakauttamisessa. Valiokunnan mietinnössä tarkastellaan hyvinvointialueiden talouden eriytymistä ja todetaan huoli tästä kehityksestä sekä siitä, kuinka se vaikuttaa palveluiden yhdenvertaiseen järjestämiseen. Osalla alueista talouden tilannekuva on hyvin haastava, mutta osin on havaittavissa myös positiivista, oikeansuuntaista kehitystä. Saadun tiedon mukaan alueet muun muassa suoriutuvat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä mainettaan paremmin: henkilöstön saatavuus on parantunut, digitaalinen asiointi on kehittynyt, ja hoidon jatkuvuuteen panostetaan. Valiokunta pitää 40 miljoonan euron määräaikaista panostusta omalääkärimallien kehittämishankkeisiin erittäin tärkeänä. Koko maan tasolla hyvinvointialueet ovat kääntymässä ylijäämäisiksi, ja osa alueista pystyy kattamaan kertyneet alijäämät vuoden 26 loppuun mennessä. Hallitus ei ole antanut budjettirajoitteen muodostua pehmeäksi, mutta samalla se on tukenut hyvinvointialueiden onnistumista talouden hallinnassa muun muassa toimintaa tukevilla ja henkilöstötilannetta helpottavilla tehtävälainsäädännön muutoksilla, lisäämällä rahoitusjärjestelmän kannustimia, vahvistamalla hyvinvointialueiden ohjausta sekä tukemalla tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Valtiovarainministeriö antoi viime viikolla eduskunnalle lakiesityksen, jonka myötä hyvinvointialueet voisivat saada tietyillä edellytyksillä lisäaikaa alijäämien kattamiseen. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että kattamisaikataulua joustavoitetaan. Tämä tukee tarkoituksenmukaista pitkäjänteistä sopeuttamista ja hälventää monen alueen kokemaa lakisääteisten vaatimusten ristiriitaa. Kuitenkaan osalle alueista alijäämän kattamisen aikataulun joustavoittaminen ei ole ratkaisu. Olennaista on, että jokainen alue tekee parhaansa taloutensa sopeuttamiseksi perustuslain turvaamia palveluita vaarantamatta. Valiokunnan mietinnössä käsitellään myös hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimintaa sekä tarvekertoimien laskentaan liittyvien diagnoositiedon keruun ja laadunvarmistuksen haasteita. Valiokunta pitää hallituksen toimia rahoitusmallin vakauttamiseksi ja diagnoositietojen laadun varmistamiseksi tarpeellisina ja yhtyy myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa esitettyyn näkemykseen siitä, että on välttämätöntä analysoida aluekohtaisesti rahoituksen eriytymisen syyt ja seuraukset sekä arvioida, miten tarveperustaista rahoitusta tulee kokonaisuudessaan kehittää luotettavaksi ja oikeudenmukaiseksi. Hallituksen tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän sekä palvelujen vaikuttavuutta ja ottaa käyttöön yhdenmukaisesti arvioituja, vaikuttavia ja kustannusvaikuttaviksi todettuja menetelmiä. Vaikuttavuuden kehittämiseen on käytössä vuosittain kahdeksan miljoonaa euroa. Valiokunta pitää tärkeänä, että sotepalveluiden vaikuttavuuden arviointiin panostetaan. Keskeistä on tietopohjan kehittäminen mutta myös tiedon analysointi ja hyödyntäminen sekä vaikuttavien käytäntöjen levittäminen. Arvoisa puhemies! Kerron samalla myös kuntien tukemisesta. Kuntien vuoden 26 valtionapuihin osoitetaan vajaa 5,9 miljardia euroa, mistä laskennalliset valtionosuudet ovat vajaa 4,9 miljardia euroa. Valtionavut kasvavat noin kolme prosenttia vuodesta 25. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuksissa on huomioitu lisäyksinä kustannustenjaon tarkistus sekä indeksikorotus mutta myös vähennyksiä, kuten yhden prosenttiyksikön indeksikorotusta vastaava 32 miljoonan euron vähennys ja 75 miljoonan euron pysyvä säästö. Tehtävämuutokset lisäävät peruspalvelujen valtionosuutta 68 miljoonalla eurolla. Suurelta osin muutos aiheutuu elokuussa 25 voimaan tulleesta oppimisen tuen ja perusopetuksen vuosiviikkotuntimäärän muutoksista. Hallituksen toimenpiteiden yhteisvaikutus heikentää kuntataloutta vuonna 26 noin 170 miljoonalla eurolla vuoteen 25 verrattuna. Kun tarkastellaan päätösperäisten toimenpiteiden vaikutuksia koko vaalikauden ajalta, on vuoden 26 nettovaikutus kuitenkin kuntataloutta vahvistava. Työttömyyden merkittävä kasvu on kuitenkin aiheuttanut sen, että työllisyysalueiden asiakasmäärät, kuntien rahoittamat työttömyysturvamenot ja niin sanotut sakkomaksut ovat lisääntyneet voimakkaammin kuin TE-palvelu- ja työttömyysturvauudistuksen valmisteluvaiheessa arvioitiin. Vuosina 25—26 kuntatalous on näiden osalta alirahoitettu. Myös kotitalouksien toimeentulotuen tarve on kasvanut, mikä näkyy kuntien valtionosuuksissa viiveellä. Valiokunta on huolestunut kuntatalouteen kohdistuvista säästöistä. Kun myös suhdanne- ja työttömyystilanne on heikko ja verotulokehitys vaimea, on olemassa riski, että sopeutustoimet tulevat heijastumaan myös opetus- ja sivistystoimen sekä työllisyyden hoidon tehtäviin. Kuntatalouden tila on heikentynyt, ja sen arvioidaan heikkenevän edelleen. Väestönmuutos ja kuntatalouden eriytymiskehitys luo uhkan palveluiden eriarvoistumisesta ja haastaa kuntien kykyä suoriutua niille annetuista lakisääteisistä tehtävistä. Kuntien tehtäviä, kuntarakennetta ja palvelulupausta tulee tarkastella. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei vastaa täysin kuntien tehtäviä ja rahoitustarvetta. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että järjestelmä saadaan uudistettua mahdollisimman nopeasti vastaamaan paremmin nykyistä tilannekuvaa. Haluan kiittää valiokunnan jäseniä ja myös ministereitä hyvästä yhteistyöstä. — Kiitos.

Kiitos, arvoisa puhemies! Haluan nostaa vielä esille nämä lääketutkimukset. Pidän erittäin tärkeänä, että lääketutkimukseenkin panostetaan, koska jos ei tutkita, miten lääkkeet toimivat ja miten ne vaikuttavat, niin eihän mitään edistystäkään tule. Tämä on erittäin tärkeä asia, ja minä haluaisin, että Suomi olisi oikein edelläkävijä tässä asiassa. Näyttää, että tämä hallitus kuitenkin on ottautunut tähän, ja en tiedä, mitä tulevaisuudessa on tulossa, mutta tässä vaiheessa näyttää hyvältä. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Hallitus nostaa omaishoidon palkkiota, joka nousee 472 eurosta 530 euroon kuukaudessa. Lisäksi niin kutsutun raskaan siirtymävaiheen vähimmäispalkkio nousee 966 euroon. Tämä parantaa omaishoitajien toimeentuloa ja kaventaa hyvinvointialueiden välisiä eroja. Omaishoitajien merkitys näkyy jokaisen hyvinvointialueen talousluvuissa säästettyinä hoivapaikkoina ja kevyempinä kustannuksina, puhumattakaan siitä, miten omaishoidettava kokee sen, kun läheinen ihminen sitoutuu hoitamaan ja pitämään huolta — sitähän ei voi mikään raha korvata. Haluan kuitenkin vielä painottaa sitä, että vaikka vähimmäispalkkion korotus on hyvä muutos, 530 euroa kuukaudessa on silti suhteellisen matala korvaus ympärivuorokautisesta vastuusta. Omaishoitaja tosiaan antaa yleensä oman työnsä, vapaa-aikansa ja usein myös jopa terveytensä läheistensä hoitamiseen. Siksi vähimmäispalkkion suuruutta voisi mahdollisuuksien mukaan arvioida tulevaisuudessa ja etsiä keinoja sen nostamiseen, varsinkin seuraavilla hallituskausilla. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministereille esityksistä. Se yleistuki, mikä on tulossa, vaikuttaa hyvin järkevältä ja yksinkertaiselta ja varmasti aika selkeältä käyttää. Tosiaan vaikka ajat ovat vaikeita, niin kyllä kaikista pidetään Suomessa huolta. Kaikista pidetään tosiaan huolta myös täällä sosiaali- ja terveyspuolella. Tässä nousi esille äskettäin omalääkärimalli ja omaishoitajajutut kanssa, ja tämä omalääkärimalli on kyllä todella hyvä. Siitä on tullut paljon palautetta jo nyt, ja myös tästä on tullut palautetta, että omaishoitajien pienimmät palkkiot korotetaan, eli se on todella hieno asia. Tärkeätä työtä jatketaan. — Kiitos.