Hanna Räsänen

Arvoisa puhemies! Minuun otti yhteyttä läheltä kotitilaani oleva nuori viljelijä. Hänellä on viljatila, ja hän murehti sitä, onko varaa syksyllä satoa kuivata, onko varaa kuivata viljoja. Toisaalta murhe on tällä hetkellä myös siitä, onko varaa keväällä kylvää. Tilanne on nimittäin se, että niin kuivausöljy kuin myös traktorin polttoaineet ovat siinä hintaluokassa, että se vie kannattavuuden aivan kokonaan. Tämän kaiken lisäksi vielä olemme alueella, missä ovat ongelmana nämä valkoposkihanhet, eli viljelijöillä on todellakin tällä hetkellä moninkertaiset haasteet. Luulisi, että huoltovarmuus ja omavaraisuus ovat sellaisia asioita, mitkä ovat koko kansakunnan asia. Kysynkin teiltä, arvoisa hallitus, mitä vastaatte tälle nuorelle viljelijälle: Kannattaako kylvää? Voiko kuivata viljoja? Ja mitä tehdään yleensäkin maatalouden haasteille? Viime kaudella oli energiaveron palautusten tuplaus yksi työkalu. Mikä on se viesti tällä hetkellä? Kohta on kylvöjen aika.

Arvoisa puhemies! Omaishoitajat eri puolilla Suomea tekevät todella arvokasta ja pyyteetöntä työtä. Hallituksen ohjelmassa kirjoitettiin, että tehdään kokonaisuudistus omaishoitoon, mutta siitä taisi kyllä valitettavasti tulla lähinnä opaskirja. Omaishoitajat ovat myös hyvin eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä päin Suomea he ovat. Sen lisäksi omaishoitajien vapaapäivät ovat todella kortilla, ja moni omaishoitaja on ottanut minuun yhteyttä ja sanonut, että itse asiassa vapaapäivien pitäminen on lähes mahdotonta. Nyt kysynkin teiltä, hyvä hallitus: Tiedän, että sinne on pieniä parannuksia tullut omaishoitajien palkkatasoon, mutta missä se kokonaisuudistus on? Mitä te vastaatte näille omaishoitajille, ketkä ovat sitä odottaneet?

Arvoisa rouva puhemies! Kuten täällä sanottiin, niin illalla tunnelma muuttuu paljon leppoisammaksi ja rauhallisemmaksi täällä ja asioista voidaan puhua asioitten oikeilla nimillä ja rauhalliseen tahtiin. Minun on pakko vielä nyt nostaa esille tämä itäisen Suomen tilanne. Minulla on siis se tausta, että viime kuntavaaleihin asti toimin kolme kautta eli 12 vuotta maakuntahallituksen puheenjohtajana. Tietysti maakuntahallituksen puheenjohtajan roolissa ajoin Pohjois-Karjalan asiaa, mutta sitten me tehtiin todella paljon yhteistyötä itäisen Suomen alueitten kanssa. Sitten kun tämä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan tuli ja oltiin yhteisten haasteiden edessä ja itäraja meni kiinni, niin se entisestään tiivisti meidän yhteistyötä. Niinpä sitten siinä vaiheessa, kun tuli pyyntö, että maakunnat, kuusi maakuntaa, lähtisivät yhdessä tuumin miettimään, mitkä ovat niitä tehokkaita toimia ja mitkä auttaisivat alueita eteenpäin, ja lähdettiin sitten valtioneuvoston pyynnöstä tekemään itäisen Suomen ohjelmaan näitä toimenpide-esityksiä, niin voin kertoa, tiedättekö, että sitä työtä tehtiin oikeasti vilpittömästi. Se, mikä siitä teki niin arvokkaamman, oli se, että tavallaan semmoinen alueitten välinen kilpailu hävisi ja me aidosti etsittiin semmoisia yhteisiä ratkaisuja. Ne eivät aina ole helppoja alueitten kesken, kun jokainen haluaa niin sanotusti kotiinpäin vetää, mutta me löydettiin omasta mielestäni tosi hyvä listaus asioita, mitkä parantaisivat itäisen Suomen tilannetta. Virkamiehet tekivät valtavan työn, poliitikot tekivät valtavan työn, ja sitten me luovutettiin se paperi valtioneuvostolle. Se, mikä oli erityisen hyvä asia, oli se, että Harri Broman lähti sitten vetämään näitä asioita valtioneuvostossa, koska kuitenkin tiedetään ja ymmärretään myös se, että paljon on asioita, ja se antoi meille luottamusta siihen, että niitten asioitten perään katsotaan ja vahditaan siellä valtioneuvoston puolella. Harri Broman, jos kuka, tuntee ja tietää meidän tilanteen yrittäjätaustaisena ihmisenä ja yrittäjänä, ja niinpä nyt kaartelenkin sitten siihen pyyntöön teidän suuntaanne, että toivon vilpittömästi nyt, että sieltä itäisen Suomen ohjelmasta oikeasti nousee niitä asioita. Siellä on montakin syytä. Ensimmäinen syy on se, että Harri Broman on antanut omaa aikaansa ihan kaikesta siitä, mitä muuta hän olisi voinut tehdä yritysmaailmassa, Suomen kansan hyväksi, itäsuomalaisten ihmisten hyväksi auttaakseen meitä ja auttaakseen teitä teidän työssänne. Tiedän myös sen, että hänellä on vilpitön halu viedä tätä erityistalousaluetta eteenpäin, ja se viime torstainen kyselytunti oli kyllä oikea järkytys meille Itä-Suomen ihmisille. Se, että valtiovarainministeri suoraan sanoi siitä aitiosta, että ei ole toimenpiteitä tulossa, tarkoittaa sitä, että aikahan loppuu kohta kesken. Nyt on kuitenkin lainsäädäntötyötä tehtävänä, ja teidän pitäisi siellä riihessä sitten tehdä myös rahoituspäätöksiä, elikkä tällä asialla on todellakin kiire. Siinä vaiheessa, kun ensimmäinen valtioneuvoston itäisen Suomen ohjelma tuli, siitähän puuttuivat rahat ja puuttuivat aikataulut, ja nytten aikataulut näyttävät sitä, että jos ei välittömästi aleta toimeen, niin siitä tulee pannukakku. Se kyllä herättää myös ihmisissä epäuskoa poliittista toimintaa kohtaan, että ensin on suuret odotukset, teetetään ihmisillä työtä, jos se ei sitten toteudu. Eli toivottavasti nytten tulee erilaista viestiä. Juuri ennen kaikkea tämä pääministerin ja valtiovarainministerin välinen ristiveto ja erilainen viestintä on ollut todella outoa. Toivottavasti tulee nyt selkeytystä asiaan. — Kiitos.

Arvoisa rouva puhemies! Niin kuin täällä on moneen kertaan todettu, ne aidot työpaikat syntyvät suomalaisiin yrityksiin. Suurin potentiaali oikeastaan tällä hetkellä uusille työpaikoille olisi yksinyrittäjillä ja mikroyrittäjillä, tämmöisissä alle kymmenen henkeä työllistävissä yrityksissä ja yrittäjillä. Itse aloittelin yrittäjäuraani tosiaan yli 20 vuotta sitten, ja muistan kyllä, miten iso asia oli palkata se ensimmäinen työntekijä, koska silloin aidosti vilpittömästi ymmärtää sen, että sinulla on vastuu sen ihmisen elinkeinosta ja toimeentulosta ja perheestä. Monesti kävi niin, että maksoin työntekijälle palkan, mutta en pystynytkään sitten maksamaan itselleni siinä kuussa palkkaa. Mikroyksinyrittäjät ovat antaneet monia eri vaihtoehtoja siihen, miten voitaisiin helpottaa ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Ensimmäisenä siellä on noussut YEL-maksu. Nyt kysynkin ministeriltä: Kuinka tämä YEL-uudistus nyt etenee, koska se on aivan selvä tulppa ensimmäisen työntekijän palkkaamiselle? Keskusta on myös esittänyt sivukulujen puolittamista tämän ensimmäisen työntekijän kohdalla. Jopa 30 000 uutta työpaikkaa voisi syntyä yksinyrittäjille ja mikroyrityksiin.

Arvoisa puhemies! Työpaikat ovat se valo, jota koko Suomi nyt todellakin tarvitsee. Työpaikat syntyvät siellä, missä lamppu syttyy aamulla ani varhain ja sammuu viimeisenä illalla, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä aivan kautta Suomenmaan. Siellä, missä yrittäjä tuntee työntekijänsä nimeltä. Siellä, missä vastuu kulkee sydämen kautta. Kun yrittäjä uskaltaa palkata, yhden ihmisen elämä muuttuu. Siinä hetkessä näet syntyy työpaikka. Nyt asiat menevät aivan väärään suuntaan. Olen ollut yrittäjänä vähän yli 20-vuotiaasta asti. Tiedän omakohtaisesti, miten vaikea paikka yrittäjälle on lomauttaa tai irtisanoa työntekijä. Sinä tunnet ihmisen, tunnet hänen perheensä ja tiedät hänen elämäntilanteensa. Silti vastaan voi tulla päivä, jolloin luvut eivät kerta kaikkiaan valehtele, jolloin kassassa ei vaan ole tarpeeksi, jolloin vaihtoehdot ovat loppuneet. Se päivä on aivan liian monessa yrityksessä juuri tänään. Pahimmillaan edessä voi olla konkurssi. Kun yrittäjä kaatuu, ei katoa vain yritys, vaan katoaa se työpaikka. Arvoisa puhemies! Ei tämä lama todellakaan tullut tyhjästä. Ei tämä työttömyys ole sattumaa. Eivät nämä konkurssit ole kohtalon oikkuja. Ne ovat pitkälti seurausta tämän hallituksen politiikasta, [Arto Satonen: Aika paksua!] tehdyistä ja tekemättömistä päätöksistä. [Ben Zyskowicz: Onkohan tuo totta!] Hätkähdin, kun luin pääministerin ensin syyttävän yrittäjiä työttömyydestä ja sitten toteavan, että isot ratkaisuthan on jo tehty. Kävikö mielessä katsoa peiliin? Onko varaa olla tekemättä mitään, kun Suomessa on Euroopan pahin työttömyys? [Arto Satonen: Voi hyvää päivää!] Tulen itse Pohjois-Karjalasta, Outokummusta. Maakunnassamme on ankara työttömyys. Viime viikolla kuulimme valtiovarainministeriltä, että erityistalousalueeseen itäiseen Suomeen ei ole suunnitteilla suurempia toimenpiteitä. Se on aivan käsittämätöntä. Keskustan ja monien muidenkin esittämä erityistalousalue voisi tuoda työpaikkoja, kasvua ja ennen kaikkea elinvoimaa itäiseen Suomeen. Arvoisa puhemies! Onneksi hallituksen politiikalle on vaihtoehto. Suomi ja suomalaiset ansaitsevat todellakin parempaa. Keskusta loisi pienille ja keskisuurille yrityksille kautta maan parempia kasvu-, investointi- ja työllistämismahdollisuuksia. Verottaisimme yrityksen sisään jätettävää tulosta vähemmän. Parantaisimme yrittäjävähennystä. Toteuttaisimme investointihyvityksen myös pienille ja keskisuurille yrityksille. Nopeimmin työpaikkoja voisi tulla alle kymmenen henkilöä työllistäviin yrityksiin. Siksi me palauttaisimme kotitalousvähennyksen ehdot ennalleen. Se auttaisi etenkin mikro- ja yksinyrittäjiä. Alentaisimme työnantajamaksuja, jotta yhä useammalla yrittäjällä olisi kannuste työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön. Puolittaisimme sivukulut ensimmäisen vuoden ajaksi, jotta yrittäjällä olisi tuntuvasti nykyistä paremmat mahdollisuudet palkata ensimmäinen työntekijä. [Arto Satonen: Ja paljonko maksaa?] Laittaisimme koko maassa liikkeelle myös teiden, ratojen ja muiden väylien ja rakennusten korjausohjelman. Se auttaisi ennen kaikkea vaikeuksissa olevaa rakennusalaa ja toisi työpaikkoja kaikkialle Suomeen. Arvoisa puhemies! Työpaikka ratkaisee monesti, jäädäänkö jollekin kotiseudulle vai lähdetäänkö. Jokainen yksikin työpaikka on merkittävä asia. Yksi työpaikka voi olla nuori, joka ei muutakaan pois. Se voi olla lapsi, joka saa kasvaa lähellä isovanhempia. Tai se voi olla kokonainen perhe, joka uskaltaa jäädä sinne, missä juuret ovat syvällä. Kodeissa ja työpaikoilla koko maassa tarvitaan nyt toivon näköaloja. Nyt pitää pystyä asettumaan sekä työntekijän palkkaamista miettivän yrittäjän että työttömäksi joutuneen tai sitä pelkäävän ihmisen asemaan — ja tehdä sen mukaisia päätöksiä. Suomi tarvitsee nyt kerta kaikkiaan suunnanmuutoksen. Kannatan edustaja Kettusen tekemää epäluottamuslausetta.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että EU:n edunvalvonta meni hallitukselta mönkään, niin toden totta myös Itä-Suomen ohjelman edistäminen on mennyt teiltä mönkään. Harri Broman on ollut Itä-Suomen erityislähettiläänä viemässä asioita eteenpäin siellä valtioneuvostossa, ja siellä on muun muassa keskustan aikaisemmin esittämä erityistalousalue Itä-Suomeen, ja EK:kin on tämän esittänyt. Nyt haluaisinkin kysyä: miten on, varapääministeri Purra, eteneekö erityistalousalue nyt puolivälin kevään riihessä, vai jääkö sekin vain kauniiksi sanoiksi teidän hallitukseltanne?

Arvoisa rouva puhemies! Mikäli nyt käsittelyssä oleva laki menee läpi eduskunnasta esityksen mukaisena, se tulee kostautumaan meille suomalaisille valtavana tietoturvariskinä, yhteiskunnalle kalliina ja kunnallisia palveluja alas ajavana lakina. Siitä tulee historiallinen kokoomuksen keskittämisen monumentti, millä pyyhitään pienet kunnat pois Suomen kartalta — kaikki tämä perussuomalaisten tuella. Lähes 700:sta lausunnonantajasta noin 85 prosenttia suhtautuu lausuntokierroksella olleeseen hankintalakiluonnokseen vähintäänkin kriittisesti. Joukossa oli myös ministeriöitä. Silti hallitus ajaa härkäpäisesti esitystään läpi. Kyse on kyberturvallisuudesta, huoltovarmuudesta, ruokahuollosta, palkkahallinnosta ja pesulapalveluista, ja putken päässä on aina palveluja tarvitseva ja veroja maksava ihminen. Lausuntokierroksella kritiikki koski ennen kaikkea puutteellista ja kiireessä tehtyä valmistelua, kunnille aiheutuvia huomattavia kustannuksia sekä suurta hallinnollista kuormaa. Myös tuo hatusta vedetty kymmenen prosentin sidosyksikön omistusraja koettiin hankalaksi ja kyseenalaiseksi. Myös huoltovarmuus ja kyberturvallisuus voivat vaarantua, sekä kunnallinen itsehallinto ja palveluiden vakaus ovat uhattuina. Lausunnonantajien mukaan markkinat eivät pysty vastaanottamaan yhtäaikaista kilpailutusvyöryä, jos markkinoita ylipäätäänkään on tarjolla kaikkialla Suomessa. Silmiinpistävintä valmistelussa oli vaikutusarvioiden sivuuttaminen. Siihen kiinnittivät huomiota ensin lausunnonantajat ja sen jälkeen lokakuussa 25 lainsäädännön arviointineuvosto. Hallituksen halua runnoa kiistanalainen lakiesitys läpi kuvaa hyvin myös se, että tammikuussa 26 oikeuskansleri pysäytti esityksen etenemisen valtioneuvoston istuntoon, koska esityksessä pyrittiin välttämään esityksen vieminen eduskunnan perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Myöskään lakimuutoksen vaikutuksia erityisesti sen aiheuttamista kustannuksista kunnille ei oltu arvioitu riittävästi. Hankintalain muutoksen laajoja vaikutuksia julkisen sektorin kriittiseen tukipalvelukenttään ei tunnisteta lausunnoilla olevissa työryhmän mietinnöissä. Arvoisa puhemies! Teen itse työtä täällä eduskunnassa sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden parissa. Tässä maailmantilanteessa pidän tätä lakia järjettömänä myös turvallisuuden näkökulmasta. Kerron tässä esimerkin Itä-Suomesta: ISLAB hyvinvointiyhtymä tuottaa laboratoriopalvelut Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon hyvinvointialueille. ISLABin hyvinvointiyhtymä on in-house-yhtiöiden pienomistaja. Hyvinvointiyhtymän tuottamat laboratoriopalvelut ovat kriittisiä terveydenhuollolle 24/7, jokaisella hetkellä ja kaikissa tilanteissa. Vuositasolla yhteisessä turvatussa verkossa liikkuu noin miljoona näytettä. Laboratoriopalveluille välttämätöntä on häiriötön ja turvallinen tietoliikenne. Kyseessä ovat arkaluontoiset henkilötiedot, ja potilasturvallisuuden kannalta toiminnan häiriöttömyys on erittäin kriittistä. Suuri huoli tässä hallituksen esityksessä kohdistuu juuri ict-palvelujen käytännön toteutukseen avoimilla kilpailutusmarkkinoilla tietoturvan, häiriöttömyyden, huoltovarmuuden ja valmiuden näkökulmasta. Nyt ISLAB käyttää hyvinvointialueiden kanssa yhteistä verkkoa, mikä on runkoverkko, ja 24/7-tietoturvavalvontaa. Tähän verkkoon on viime vuosina merkittävästi panostettu tietoturvan, häiriöttömyyden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Miettikää sitten näitä pienien kuntien tilanteita. Tietoturvallista yhtenäistä infraa on rakennettu vuosia, ja merkittävä osa julkista sektoria jäisi jatkossa tämän yhtenäisesti järjestetyn infran ja sen ympärille rakennettujen palveluiden ulkopuolelle. Ja kun mietitte, mitä palveluita siellä verkossa on, siellä on kriittisiä toimintoja, kuten oppilaitosten ja henkilöstöhallinnon sekä energia- ja vesihuoltojärjestelmän verkkoja — erittäin kriittisiä turvallisuuden kannalta. Voisi sanoa, että eikä tässä vielä kaikki. Hallituksen esityksessä valtion kyberturvallisuusjohtaja arvioi vaikutusten olevan aivan kestämättömiä: ”Valtion kyberturvallisuusjohtajan näkemyksen mukaan käytettävissä olevan kyberturvallisuuden osaamis- ja tietotaso romutettaisiin uudistuksen toteutuessa, sillä nykyisissä yhteistyörakenteissa osaaminen on ollut käytettävissä ja turvaamassa palveluiden jatkumista yhteisesti sidosyksiköiden kautta. Edelleen kyberturvallisuusjohtajan arvion mukaan vaikutukset olisivat nykyiset, koko ajan lisääntyvät uhkakuvat huomioiden, täysin kestämättömiä.” Arvoisa puhemies! Luulisi edes rahan merkitsevän hallitukselle, jos ei tietoturvan. Hallitus myöntää, että kertaluontoiset kustannukset kunnille ja hyvinvointialueille olisivat jopa 410—450 miljoonaa euroa, eivätkä tässä ole välttämättä edes kaikki kustannukset mukana. Kuntaliitto on aiemmin arvioinut kustannukset 600 miljoonaksi euroksi, ja tälle hallituspuolueet nauravat. Olenkin sitä mieltä, että jos talous ei ole kerran syynä tähän hallituksen esitykseen eikä turvallisuudesta välitetä, niin tässä ei ole mitään muuta kuin ideologinen tausta keskittämisestä. Tällä halutaan ajaa pieniä kuntia alas, seuraavaksi halutaan ajaa alas hyvinvointialueita ja maakuntaliittoja. Tämä on kaikkien aikojen keskittäjähallitus.

Arvoisa puhemies! Vaikka olenkin yrittäjätaustainen kansanedustaja, niin siitä huolimatta olen sitä mieltä, että tämä hallituksen esitys on aivan täysi katastrofi. Näyttää siltä, etten ole ainut, koska jos tuli noin 700 lausuntoa ja näistä 85 prosenttia oli kriittisiä tätä lakia kohtaan, niin kyllä täytyy sanoa, että silloin pitäisi myös ministeriössä herätä tähän. Pahoin pelkään, että mikäli tämä laki tulee tällaisenaan menemään tästä salista läpi, se kostautuu kyllä yhteiskunnalle valtavana tietoturvariskinä, se tulee olemaan kallis yhteiskunnalle ja sillä tullaan ajamaan kunnallisia palveluita alas. Pelkään, että tästä tulee tämmöinen historiallinen kokoomuksen keskittämisen monumentti, millä pyyhitään pieniä suomalaisia kuntia pois Suomen kartalta. Ja kaikki tämä perussuomalaisten tuella.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että nyt muutamat hyvinvointialueet saavat sitä lisäaikaa, mutta olen todellakin huolissani niistä hyvinvointialueista, mitkä eivät saaneet lisäaikaa. Siellä alueillahan on tehty jo valtavasti työtä ja tehty toimenpiteitä, ja kyllä tämä tervehtyminen on puhtaasti hyvinvointialueitten ansiota — sanotaanko näin, että hallituksesta huolimatta. Sain tänä aamuna puhelun heti aamutuimaan eräältä ikäihmiseltä, ja täytyy sanoa, että en ole ihan äsken niin tuskaista, itkuista puhelua saanut. Hän oli aidosti, vilpittömästi huolissaan omasta ikääntymisestään ja hoivasta ja siitä, missä häntä hoidetaan ja joutuuko hän kuinka kauas läheisistään. Täytyy kyllä sanoa, että kyllä hyvinvointialueet ovat joutuneet tekemään tosi rankkoja päätöksiä — varsinkin kun täällä vielä toinen ministeri on vienyt rahoitusta ja toinen ministeri sitten moittii hyvinvointialueitten päättäjiä. Haluaisin kysyäkin nyt: Mikä on teidän viesti tälle ikäihmiselle, joka varmaan seuraa myös tätä keskustelua? Täytyykö hänen olla huolissaan nyky-Suomessa ikääntymisestä?

Arvoisa puhemies! Kiitos myös minun puolestani ministerille esittelystä, ja kiitos myös puolustusvaliokunnan puheenjohtajalle hyvästä yhteistyöstä, mitä valiokunnassa teemme. Ukrainan opit ovat opettaneet myös sen, että silloin kun on kriisi päällä ja lähestymässä, niin ensivasteen ovat antaneet sisäisen turvallisuuden viranomaiset eli poliisi, pelastustoimi ja Raja, ja tätä oppia varmaan Suomessakin on hyvä noudattaa. Nyt kun Natoon tulee tämä viiden prosentin bkt-vaade, jossa kolme ja puoli on raakaa puolustusta ja puolitoista prosenttia sitä tukevaa, niin olisin halunnut kysyä ministeriltä, miten näette tämän: mahtuuko siihen puoleentoista prosenttiin sitten kokonaisturvallisuuden asioita, mitkä sisältävät myös sisäisen turvallisuuden asioita Ukrainan oppien mukaisesti? Tähän liittyy myös hyvä tavoite tuhannesta ampumaradasta, ja olisinkin kysynyt: miten tämä nyt etenee? Tämä tuhat ampumarataa ja se hyvä tavoite, mikä siinä on ollut, on semmoinen asia, mikä nousee tuolla maakunnassa kierrellessä jatkuvasti esille.

Arvoisa puhemies! En ole varma, kuulinko ihan oikein, mutta aivan kuin edustaja Rintamäki perussuomalaisista olisi äsken todennut, että ei ole väliä, missä palvelut sijaitsevat, nimenomaan sotepalvelut, ja minä olen kyllä tästä asiasta aivan eri mieltä. Yksi asia, mikä on varma, on se, että jos hyvinvointialueita lähdetään yhdistämään, niin ainakaan ne palvelut eivät tule silloin lähemmäs ihmistä. Pidänkin erittäin valitettavana, että nyt kun hallitus on pohtinut, mitä eri vaihtoehtoja olisi taloustilanteen vakauttamiseksi, niin on otettu taas esille hyvinvointialueitten määrä, aivan samalla tavalla kuin kuntien määrä. Aikoinaan silloin Pohjois-Karjalassa lähdimme Siun sotea tekemään kuntayhtymänä juuri siitä tulokulmasta, että halusimme varmistaa sen, että meillä on oma alue lähellä ihmisiä. On erittäin surullista, jos taas lähtee liikkeelle tämä keskustelu, että lähdettäisiin tämmöiseen suuruuden ekonomiaan, että suurilla alueilla muka palvelut olisivat lähempänä. Toivonkin, että tämä kyllä jätetään pois teidän työkalupakistanne.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean, että oli kyllä valtava harmi, että valtionosuusuudistus kaatui. Sitä odotettiin kaikissa Suomen kunnissa. Tietenkin vielä pelkoa lisää sitten tämä hankintalain uudistus, mikä on edelleenkin ilmeisesti tulossa. Voin sanoa, että sitäkin odotetaan pelolla monissa kunnissa, varsinkin pienemmissä kunnissa. Olisinkin kysynyt ministeriltä: Mikä tämän hankintalain tilanne nyt on? Oletteko todellakin edelleenkin tuomassa sitä tänne eduskunnan käsittelyyn? Toisena kysymyksenä kysyisin: Mitä aiotte tehdä näiden negatiivisten valtionosuuksien kanssa? Edelleenkinhän Suomessa on kuntia, jotka joutuvat maksamaan siitä hyvästä, että tuottavat kuntalaisille palvelut. Eikö olisi hyvä, että kun tämä valtionosuusuudistus kerran kaatui, niin nämä negatiiviset valtionosuudet saataisiin edes nolliin, niin että kuntien ei tarvitsisi odottaa taas seuraavalle vaalikaudelle asti? Lopuksi haluan myös kyllä kiittää ministeriä siitä, että tämä parlamentaarinen työ on nyt aloitettu. Mehän keskustana teimme myös lausuman tästä. Toivomme, että parlamentaarinen työ alkaisi, ja se todellakin taitaa alkaa, joten kiitos kuuluu tästä myös ministerille.

Arvoisa rouva puhemies! Myös minä palaan tähän Itä-Suomen tilanteeseen: Seurasin myös maakuntaliitosta käsin sitä prosessia silloin, kun hallitus laittoi liikkeelle tämän Itä-Suomen ohjelman tekemisen, ja meillähän kuusi maakuntaa tekivät valtavan työn. Kymmenet, sadat ihmiset tekivät työtä sen ohjelman eteen ja kasasivat listauksen toimenpiteistä, mitkä maakunnista käsin näyttivät siltä, että ne voisivat lisätä elinvoimaa tässä haastavassa geopoliittisessa tilanteessa. Mutta kuinkas sitten kävikään? Kun maan hallitus julkaisi tämän ohjelman, niin sieltä puuttuivat eurot ja sieltä puuttuivat myös aikataulut. Hyvä listaus oli kyllä asioita, ja yksi niistä oli tämä erityistalousalue. Nyt kysynkin: Mikä tilanne siinä erityistalousalueessa on? Vaalikausi alkaa kaarrella loppua kohti, ja tiedän, että tämä talo ja ministeriöt ovat hyvin siiloutuneita, ja kun pitää tehdä poikkihallinnollista työtä, niin siellä on monenlaisia tulppia välissä. Oletteko löytäneet korkin avaajaa, ja onko niitä tulppia poistettu sieltä?

Arvoisa puhemies! Keskusta on valmis tukemaan kaikkia hyviä hallituksen esityksiä, ja tuemme erittäin lämpimästi itse asiassa jo viime vaalikaudella aloitettua tavoitetta poliisien määrän lisäämisestä tähän 8 000:een. Kannan kuitenkin huolta poliisien sijaintipaikoista ja tietysti maakunnista ja harvaan asutuista alueista. Tapasin viime viikolla erään kaupan työntekijän, joka kertoi omasta kokemuksestaan, kun näki työpisteen läheisyydessä kaupassa ihmisen laittavan povitaskuun tavaroita. Hän tiesi sen, että jos hän tekee hälytyksen siitä, niin turvaa ei ole lähimailla, ei yksityistä turvayritystä mutta ei myöskään poliisia ole saatavilla, koska välimatkat ovat niin pitkät. Rosvo kerkiää tunkea povarin täyteen tavaraa ja paeta paikalta, ja tässä on riski lähteä henkilökohtaisesti kohtaamaan tätä ryöstäjää. Kysynkin nytten ministeriltä: mikä on viesti tuonne harvaan asutulle alueelle ja siellä lisääntyvistä huumeongelmista kärsiville alueille, missä nämä rikolliset ovat yhä vaarallisempia myös kaupan työntekijöille?

Arvoisa puhemies! Kuten Ukrainan opit ovat opettaneet meille, niin ensivasteen sielläkin kriisitilanteessa ovat antaneet poliisi, pelastustoimi ja raja, ja se tulee varmaan täällä meillä Suomessakin huomioida. Kuitenkin tästä huolimatta myös talous on se, mikä täällä on pinnalla, ja myös rahoitusvajeet, mitkä ovat sisäisen turvallisuuden puolella olleet. Kysynkin nyt ministeriltä: oletteko ollut missään puheväleissä, keskusteluissa joko ministeriön tai viranhaltijoitten kanssa puolustushallinnon suuntaan? Nyt kuitenkin on tavoitteena viisi prosenttia bkt:stä laittaa tulevaisuudessa puolustukseen, ja siitähän se kolme ja puoli on niin sanottua raakaa puolustusta ja se puolitoista prosenttia sitten puolustusta tukevaa. Voisi kuvitella, että näitä sisäisen turvallisuuden asioita saisi siihen puoleentoista prosenttiin laitettua. Onko minkäänlaisia valmisteluja käynnissä nyt ministeriöitten välisesti tästä puolestatoista prosentista ja siinä sisäisen turvallisuuden asioista?

Arvoisa rouva puhemies! Hallituspuolueen edustajana edustaja Kilpi äsken puhui Karjalan radasta, ja voin sanoa, että lämpimästi kannustan kaikkia hallituspuolueiden edustajia tekemään enemmän töitä Karjalan radan eteen. Nimittäin tilanne on tosiaan se, että kun puhutaan Karjalan radasta, niin on hallitusohjelmakirjaus ja ne jotkut rahat, mitä sinne on tänä vuonna tullut, ovat tulleet sinne Imatra—Lappeenranta-seutuville, ja Karjalan rata on paljon enemmänkin. Eli Karjalan ratahan jatkuu Imatralta Joensuuhun asti, ja meillä on valtava huoli juuri tästä Imatra—Joensuu-välistä. Eli ongelmahan siinä on se, että kun meillä on kuitenkin raskasta teollisuutta, puuteollisuutta — meillä on Enocelliä, Binderholzia, Iivari Monosta, joiden tarvitsee saada puuta ja sellua liikkeelle — niin jos on vain yksi raide, niin sinne ei mahdu junia sen enempää, koska ei ole ohituspaikkoja. Ne ovat aivan kriittisiä tällä hetkellä pullonkauloja Pohjois-Karjalan kannalta. Tästä syystä vetoankin myös ministeriin, että kun puhutte Karjalan radasta, niin ottakaa huomioon se koko rata, älkää vain sitten sitä, mitä hallitus on ohjelmaan on kirjattu — toki sekin pitäisi saada liikkeelle. Vielä viimeisimpänä kysyn ministeriltä: Jos sinne junaan sitten matkustajaksi menee, niin miten onnistuu työnteko nykyään junassa? Toimiiko siellä netti?

Arvoisa rouva puhemies! Asia on myös niin, että monesti on perheitä, joissa toisella puolisolla on semmoinen työ, mitä täytyy tehdä läsnä, mutta sitten sen toisen puolison työ voisi olla etänä. Tämä on todella tärkeää myös koko Suomen ja meidän aluekehityksen kannalta. Suomi eriytyy todella pelottavaa vauhtia. Me jakaannumme kahtia tai kolmia, ja keskikokoiset tai pienemmät kunnat ovat erityisissä vaikeuksissa nyt, koska tämä valtionosuusuudistus, mikä oli teidän hallitusohjelmassa, kaatui. Hallitus itse kaatoi sen uudistuksen. Tästä johtuu taas se, että kunnat eivät kohta pysty tuottamaan niitä peruspalveluita, mitä niille kuuluu, sivistystä ja koulutusta ja kaikkia niitä arjessa näkyviä asioita, ja tämä entisestään eriyttää Suomea. Pääministeri hyvä, ihmiset ansaitsevat vastauksia. Miksi te jaatte Suomen kahtia? [Oikealta: Mitä? — Välihuutoja]

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy kyllä todeta, että tässä maassa on kaikkien aikojen keskittäjähallitus. Palvelut keskitetään, ja totta kai kun palvelut keskittyvät, niin ihmiset joutuvat sitten muuttamaan palveluiden perässä kasvukeskuksiin. Tiedättekö, että myös etätyön vaikeuttaminen on keskittämistä? Mahdollisuus etätyöhön on tätä päivää, ja ennen kaikkea mahdollisuus etätyöhön on tulevaisuutta. Ennen kaikkea valtiovarainministeri Purrahan on julkisestikin tyrmännyt etätyön, ja ehkä syy onkin siksi, että se vaikeuttaisi keskittämisaikeita. Toki on totta, että ihan jokaiseen työtehtävään etätyö ei istu, mutta todella moneen se kyllä käy. Keskustan mielestä etätyötä tulisi laajentaa ennen kaikkea valtionhallinnon tehtäviin, eikä supistaa sitä niin kuin hallitus tekee. Se antaisi esimerkiksi asiantuntijoille vapauden valita asuinpaikka. Ja eikös tämä, hyvä hallitus, ole vapaa maa? Kysynkin pääministeriltä: mitä ihmettä teillä on etätyötä vastaan?

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että kun tätä valtionosuusuudistuksen kaatumistakin on seurannut, niin ei tästä muuta voi tulla mieleen kuin se, että tämä ei voi olla kyllä kokoomusjohtoiselta hallitukselta vahinko. Jos katsoo, niin silloin, kun hallitus järjestäytyi ja teki hallitusohjelman, siellä oli kauniita kirjauksia kuntien suhteen. Siellä oli valtionosuusuudistuksen tekemistä ja monta muuta kaunista, kuten byrokratian purku, mutta mitä tämä hallitus on saanut aikaiseksi kuntien hyväksi? Tasan ei yhtään mitään. Nyt kun katsotaan, että ensin kaatui tämä valtionosuusuudistus, sitten heti perään on kohta tulossa tämä hankintalain uudistus, niin se kyllä niittää ne loputkin toiveet ja itse asiassa se niittää myös ne kunnat, mitä varsinkin tuolla harvalla alueella on, ja pienet kunnat. Itse kerroin silloin ensimmäisessä käsittelyssä, että lähdin mukaan silloin Kataisen hallituksen aikaan kuntapolitiikkaan, kun omaa kotikuntaa oltiin hautaamassa sen jättikuntahankkeen alle. Silloinhan Suomeen olisi jäänyt vain 70 kuntaa, eli noin 200 kuntaa olisi hävinnyt tästä. Nyt kun katsoo tätä meininkiä, niin hallituksessa sanottiin, että ei ole mitään pakkokuntaliitoksia tulossa, mutta tämähän on aivan selvästi kuntien pakkoliitosta rahoituksen vetämisen kautta. Eli pienet kunnat pakotetaan liittymään isompien kylkeen, ja voisi sanoa, että eikä tässä vielä kaikki, vähän kuin tv-markkinoinnissa, että kyllä se Kataisen näkymä myös siitä, että lähdetään suuralueita Suomeen miettimään, on toteutumassa, kun katsoo, että nyt hallitus jo lausui siitäkin, että hyvinvointialueita pitäisi yhdistää. Eli ensin kyykytetään kunnat, pakotetaan ne yhteen, sen jälkeen yhdistetään vielä hyvinvointialueet. Tämä jos jokin on oikea keskittäjähallitus. Me keskustassa kannamme kyllä huolta paitsi tästä, että emme halua keskittämistä, myös ennen kaikkea ihmisten palveluista. Se on jo nähty aikaisemminkin, että mitä suuremmat ovat yksiköt, sen kauemmas menevät palvelut, ja se palveluverkko lähtee aina sieltä laidalta ensin häviämään, ja tätä me emme todellakaan tahdo. Vähintä nyt, mitä kuntaministeri voisi tehdä, olisi vastata kunnille, miten kuntien tulee nyt selvitä tämä väliaika, ennen kuin seuraava hallitus alkaa sitten taas uudestaan kasaamaan kuntien valtionosuusuudistusta. Varsinkin näistä negatiivisista valtionosuuksista, mistä äsken edustaja Lyly puhui, pitäisi selvittää, että onko se edes perustuslain mukaista, koska silloinhan käy niin, että ihmisillä ei ole tasa-arvoisia palveluja kaikkialla Suomessa. Se olisi ainakin ensimmäiseksi päätettävä, mitä tehdään näille negatiivisille osuuksille, jos ne saataisiin edes nollaan, edes siihen, että ei tarvitse maksaa siitä hyvästä, että tuotetaan valtiolle palveluita. Sitten olemme myös sitä mieltä, että täytyisi välittömästi perustaa parlamentaarinen työryhmä, joka lähtee jo nyt tekemään sitä valtionosuusuudistusta sitten seuraavalle vaalikaudelle. Se on aivan kohtuutonta vaatia nyt, että ensin odotetaan, että vaalikausi loppuu, sitten on hallitusneuvottelut ja sitten lähdetään tekemään uutta. Näin vaan ei käy. Me jätimme valiokunnassa tähän vastalauseen 2 mukaisen lausumaehdotuksen: ”Eduskunta edellyttää, että hallitus perustaa viipymättä parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan kuntien rahoitusjärjestelmän uudistusta kansalaisten lähi- ja peruspalveluiden turvaamiseksi samalta pohjalta kuin on kirjattu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan.” — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Kannatan edustaja Honkosen tekemiä esityksiä.