Seppo Eskelinen

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä keskustelu on osoittanut, miten vieraantunut hallitus on pienituloisten ja työttömien arjesta. Toinen iso ongelma on, että te ette tunnista oikein päätöstenne seurauksia ja sitä hintalappua, mikä tästä tulevaisuudessa tulee. Lisäksi, kun valmistelette päätöksiä, ette kuuntele asiantuntijoita ettekä tee kunnollisia vaikutusarvioita. Itse olen 35 vuotta ollut politiikassa, ja en ole tämmöistä aikaa kokenut: sitä hädän määrää, avunpyyntöjen määrää ja tuskaa, mitä päivittäin tulee. Ja se on kyllä aivan teidän hallituksenne linjauksien, ei maailman talouden vika. Monta asiaa olisi pystynyt tekemään sille, että pienituloisen ja työttömän elämä olisi helpottunut. Kouluista hyvä esimerkki on se, että moni koulu on maanantaisin joutunut lisäämään kouluruokaa. Nälkäisiä lapsia tulee pilvin pimein viikonlopun jälkeen kouluun. Moni merkki kertoo, missä ollaan. Nyt todellakin tarvitaan pikaisia toimenpiteitä [Puhemies koputtaa] erityisesti pienituloisten ja työttömien osalta budjettiriihessä.

Arvoisa puhemies! Eilen tavattiin laajaa Savo-Karjalan järjestökenttää, ja heidän leikkausten lisäksi kuultiin, mitä konkreettisesti tällä hetkellä on nuoren työttömän elämä ja mitä konkreettisesti on pienituloisen lapsiperheen elämä. Tarinat eivät olleet mukavia kuulla, ja päivittäin tämä järjestökentän tuska näitten ihmisten kanssa lisääntyy. Olisiko nyt aika hallituksen kohdistaa joitain nopeita toimenpiteitä erityisesti tavalliseen suomalaiseen työssäkäyvään, työttömään ja pienituloisiin lapsiperheisiin? Elinkustannuskriisi, talous ja työttömyys ahdistavat. Ei tämä satojen miljoonien bensaralli heitä paljon lämmitä, eivätkä 800 miljoonan euron yhteisöveron alennukset. Nyt tarvittaisiin niitä nopeita toimenpiteitä, joita täällä on esitetty opposition puolelta useita: työmatkavähennyksen ylärajan nosto, työttömyysturvan suojaosan palauttaminen ja asumislisän palauttaminen. [Välihuutoja] Hyvin nopeasti ne vaikutukset pienituloisissa perheissä näkyisivät. [Puhemies koputtaa] Nyt täällä vain pyöritellään tuota bensarallia. [Puhemies: Kysymys?] Oletteko valmiita näitä nopeita toimenpiteitä tekemään?

Arvoisa puhemies! Edustaja Laakso käytti puheenvuoron ja kertoi, että tämä hallitus on pistänyt ”moninkertaisesti enemmän” teitä kuntoon kuin edellinen hallitus. Eihän se pidä pätkääkään paikkaansa. Perusväylänpidon rahoitus oli Marinin hallituksella 5,6 miljardia, ja laskin ensi vuoden rahoituksen kanssa, että noin 5,8 on tämän hallituksen aikaansaannos. Kehittämisinvestoinnit: Marin 2,1, ja tällä hetkellä te olette laittaneet 1,5. Tietysti yksi vuosi uupuu, ja menette varmaan pikkuisen ohi. No, sitten investoinnit Itä-Suomeen. Kauheita väitteitä siitä, mutta totuus on, että edellinen hallitus laittoi pitkälti yli 400 miljoonaa Etelä-Karjalaan, Pohjois-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Pohjois-Savoon. Tämä hallitus on laittanut 382 miljoonaa — ”moninkertaisesti”. Tietysti toivotaan, että nyt sitten budjettiriihessä tulee sitä rahaa tänne Itä-Suomeen, ja varmaan ministeri lupaa tässä nyt sitten, kun kuulee nämä luvut, että hoidetaan nyt se Itä-Suomen rahoitus [Puhemies koputtaa] muutamien hankkeitten ja erityisesti Karjalan radan osalta kuntoon.

Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva Liikennejärjestelmä 12 -prosessi poikkesi edellisestä ohjelmatyöstä prosessina. Työ kesti yli kaksi vuotta, ja välillä se oli kuukausia tauolla. Seurantaryhmän jäsenenä valmistelun seuraaminen oli välillä kyllä vaikeaa. Liikennejärjestelmällä on valtaisa merkitys yhteiskunnan toimivuudelle, alueiden saavutettavuudelle ja elinvoimalle sekä tätä myötä koko maan kehittämiselle. Tarvitaan laajaa kokonaiskuvaa ja pitkäjänteistä otetta. Siksi viime kaudella luotiin sosiaalidemokraattien johdolla Suomen ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jossa muodostettiin yhteinen näkemys, miten liikennejärjestelmää kehitetään ja rahoitetaan seuraavan 12 vuoden ajan. Kun suunnitelmaa tehtiin, oli tärkeää, että suunnitelmaan sitouduttiin laajasti yli vaalikausien ja hallitus—oppositio-rajat ylittäen. Nyt hallitus kuitenkin kovaa kyytiä vie pohjaa suunnitelmalta, kun on tuonut hankkeita virkatyönä valmistellun investointiohjelman ohi. Tällainen siltarumpupolitikointi syö pohjaa pitkäjänteiseltä liikenneverkon kehittämiseltä, heikentää investointien ennakoitavuutta sekä estää EU-rahoituksen tehokasta hyödyntämistä. Arvoisa puhemies! Korjausvelka jatkaa kasvuaan hallituksen bitumintuoksuisista puheista huolimatta. Väyläviraston arvion mukaan sen määrä ylitti viime vuonna jo 4,3 miljardin euron. Vaikka hallitus on lisännyt rahoitusta kertaluontoisesti, se ei ole pystynyt korjausvelan kasvua pysäyttämään. Samalla hallitus leikkaa tulevassa liikennesuunnitelmassa 2026—29 väyläinvestointien kehittämisrahoituksesta ja perusväylänpidosta satoja miljoonia euroja. Surullisena lopputuloksena on liikenneverkon kunnon rapistuminen edelleen. Alemman tieverkon merkityksestä on täällä puhuttu paljon. Alemman tieverkon merkitys on tärkeä paitsi elinkeinoelämälle ja huoltovarmuudelle myös maanpuolustukselle. Sen rapistuminen ei ole vain talouskysymys vaan vakava turvallisuuskysymys. Silti hallitus leikkaa rahoituksen tasolle, jolla ei saada edes kunnossapitoa hoidettua alemmassa tieverkossa. Kehitys uhkaa nyt vakavasti monin paikoin niin teollisuuden raaka-ainekuljetuksia kuin ihmisten arjen liikkumista ja turvallisuutta. Myös joukkoliikenteen valtiontuen jäädyttäminen koko hallituskaudeksi ja arvonlisäveron nosto ovat yhtä lailla kestämättömiä ratkaisuja. Se on nostanut joukkoliikenteen kustannuksia, lippuhintoja ja lakkauttanut aika paljon vuoroja erityisesti harvaan asutuilla alueilla sekä siirtänyt rahoitusta, vastuuta entistä enemmän kunnille. Arvoisia puhemies! Suuret raidehankkeet ovat hallinneet viime aikoina liikennepoliittista keskustelua julkisuudessa länsiradan, lentoradan, itäradan ja sotilaallisen liikkuvuuden 3,5 miljardin investointisuunnitelman myötä. Suuri kysymys on varmaan, miten näitä hankkeita rahoitetaan. Nämä hankkeet eivät voi vaarantaa liikenteen perusrahoitusta. Samalla on tärkeää tunnistaa nykyisen rataverkkomme välityskyvyn ja kapasiteetin ongelmat niin pääradalla, Karjalan radalla kuin Savon radalla. Kuljetusten siirtyminen yhä vahvemmin raiteille haastaa lisäksi nykyisen rataverkkomme pullonkauloja ja korjaustarvetta. Siksi nykyisten yhteyksien toimivuus, turvallisuus ja välityskyky on oltava kehittämisen kärjessä. Toinen merkittävä kokonaisuus on siis sotilaallinen liikkuvuus ja sen hankkeet. Puolustuksemme on tärkeä turvallisuusnäkökulma, mutta se ei voi syrjäyttää alleen koko maan tasapuolista liikenneverkon kehittämistä. Arvoisa puhemies! On hyvä, että suunnitelmassa on nostettu maakunnallisten lentoyhteyksien merkitys alueilla. Onkin tärkeää pitää kiinni kolmen tunnin saavutettavuuden kriteereistä maakuntakeskuksiin. Lentoliikenne ja toimiva raideliikenne maakuntakeskuksiin on Suomen kasvun ja yritysten sijoittumisen elinehto. On hyvä muistaa, että Suomen viennistä yli 70 prosenttia lähtee maakunnista. Yritysten lentomatkustaminen on välttämätöntä ja yritysten välttämätön työkalu, että kauppaa maailmalle pystytään tekemään ja Suomen kasvua rakentamaan. Kenttien merkitys koko Suomen työllisyydelle ja elinvoimalle on suuri. Yritykset tarvitsevat ennustettavuutta ja pitkän aikavälin näkymiä, että ne uskaltavat investoida Suomeen. Arvoisa puhemies! Infrastruktuuri ei ole pikavoittojen paikka — se on kansallinen turvaverkko, jonka laiminlyönnin kustannukset tulevat moninkertaisina maksuina. Nyt tarvitaan ennemmin vahvaa sitoutumista parlamentaarisesti yli vaalikausien Suomen saavutettavuuden, kasvun ja turvallisuuden varmistamiseksi. Lopuksi voin kyllä todeta, että suunnitelma herättää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia liikennepolitiikkamme tulevaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvää keskustelua työttömyydestä ja työllisyydestä. Toistan sen, mitä tuossa debatissa totesin, että meidän suuri ongelmamme on tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyys, ja sen eteen ministeriin vetosin jo tuossa päivällä, että kehysriihessä on pakko tämän nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden eteen tehdä. Alkaa 50 prosenttia olla pitkäaikaistyöttömiä, ja tiedetään sitten, mikä vaikutus sillä on sosiaalipuoleen ja syrjäytymiseen ja terveysongelmien osalta, kun ihminen työuralta putoaa ja ei ole valoa näkyvissä. Jotain toimenpiteitä. Hienoa, että on nyt se nuorisoseteli käytössä, ja siellä on jotain. Kyllähän hallitus myös omilla toimillaan on edesauttanut tätä tilannetta. Kyllähän tuo aikuiskoulutustuen poistaminen oli iso, koska nyt kun on paljon työttömyyttä, olisi ollut paljon alanvaihtajia, jotka olisivat sitten hyödyntäneet tätä suojaosaa, aluekehitysrahojen siirrot erityisesti yritys- ja elinkeinokehittämisen puolella Itä-Suomessa ovat aikamoisia liikkeitä, mitkä aidosti sitten meidän yrityselämään ja muutamiin hankkeisiin vaikuttavat. Ja sitten tämä TE-alueiden käynnistyminen: sinänsä ne ovat hyvin lähteneet liikkeelle, mutta niin heikolla rahoituspohjalla, että siellä työkalut ovat vähissä, kun ei ole vielä työpaikkojakaan. No, sitten tämä Itä-Suomi. Pääministeri Orpo on kyllä tuolla ympäri Itä-Suomea kiertänyt ja lupaillut sitä sun tätä, tukitoimia, ja häneen nyt pitää luottaa, että keväällä jotain tapahtuu, mutta kun sairasvuoteelta katsoin viime torstaina kyselytuntia, niin tuli kyllä aika surullinen olo. Kyllä valtiovarainministerillä ei ollut minkäännäköistä ymmärrystä Itä-Suomen tilanteeseen, ei minkäännäköistä sympatiaakaan, ja sillä rupesi huolestuttamaan, jos hallituksen sisällä on näin erilaiset näkemykset, että ei edes tunnisteta Itä-Suomen tilannetta. Puhutaan koko Suomesta. Kumminkin Harri Broman on tehnyt loistavaa työtä selvitysmiehenä, ja toivoisin, että hallitus sitten, kunhan työnsä saa loppuun, myös sieltä pystyisi viemään eteenpäin. Pelkäänpä, että seuraavalla hallituksella tämä Itä-Suomi-pallo on edessä. Ne toimenpiteet näyttävät tiukassa tämän osalta olevan. Sitten ihmettelin tätä terveydenhoitaja—sairaanhoitaja-keskustelua, että ulkolaiset työntekijät on se syy, minkä takia heitä on irtisanottu. Kyllä taitaa olla hyvinvointialueitten leikkausten suurin syy, minkä takia siellä irtisanomisia on tehty. Minulla on vanhukset hoivakodissa, ja heillä on myanmarilaisia hoitajia. Ei ole sen parempia hoitajia ja tunnollisempaa väkeä kuin siellä. He ovat hyvin integroituneet siihen henkilökuntaan ja sitä tukea ja turvaa [Puhemies koputtaa] kyllä sitten antavat.

Arvoisa puhemies! Kasvu ja työllisyys kulkevat käsi kädessä, ja aika monta kertaa sieltä ministeriaitiosta on kuultu, että se kasvu on nurkan takana. Joka aamu, kun tuolta Etu-Töölöstä lähden, katson nurkan taakse, mutta ei se kyllä ole vielä näkynyt. Työllisyysluvut sen osoittavat. Meillä on tällä hallituskaudella pitkäaikaistyöttömyys lähempänä 50:tä prosenttia, nuorisotyöttömyys on tuplaantunut. Sitten jos Itä-Suomen lukuja tammikuulta 25—26 katsoo, nuorisotyöttömyys on kasvanut 12 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömyys 25 prosenttia. Ja kun tiedetään, mikä se nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hintalappu tulee olemaan vaikutuksiltaan, toivoisin, työministeri, että aidosti nyt kehysriihessä näihin kahteen ryhmään keskittyisitte. Joensuun kaupunki maksoi 15 miljoonaa sakkomaksuja — 15 miljoonaa, 33 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Se rassaa jo aika tavalla kuntataloutta.

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran lakiesitys, missä asiantuntijoita ei ole kuultu — ikävä kyllä. On erikoinen väite ministeriltä, jopa kova, että kunnat kiertävät hankintalakia, todella kova väite kuntia kohtaan. Meillä Pohjois-Karjalassa on hirmu hyvät kokemukset yhteisistä hankinnoista ja erityisesti hyvinvointialueitten ja kuntien yhteisestä tekemisestä. Ollaan saatu aikaan merkittäviä säästöjä talouden näkökulmasta ja tehokkuutta. Erityisesti sitten ict ja ruokahuolto ja siivous ovat niitä palveluita, mitä pystytään tuottamaan pienemmillekin kunnille. Kyllähän tämä taas johtaa kuntakentän häviämiseen, niin kuin edustaja Räsänen totesi. Kyllä meilläkin Pohjois-Karjalan kunnista pienet kunnat ovat aivan helisemässä. Arviohan tässä on edelleen, että tämän vaikutus kuntatalouteen on noin 300—500 miljoonaa, ja se rapsahtaa niille pienille kunnille suoraan. Erityistähän tässä on, että myös lainsäädännön arviointineuvosto on hyvin kriittisesti tähän valmisteluun suhtautunut, [Puhemies koputtaa] ja kyllä tämä vähintään sen perustuslakikierroksen uudelleen vaatisi.

Arvoisa puhemies! Olisin kyllä toivonut tässä lisätalousarviossa joitakin kasvu- ja elvytystoimia. Nyt otetaan vain lisää velkaa. Tässä kasvupaketissa, mikä täällä on, ei nopeita kasvutoimenpiteitä ole kuin tuo 25 miljoonaa, ja nekään eivät ole nopeasti toteutettavissa. On hienoa, että pk-yrityksiä tuetaan. Se on hieno asia, yksi pieni pilkahdus. Mutta tässä tilanteessa, varsinkin nyt, kun valtio on tyhjentänyt Valtion asuntorahaston ja samalla leikkaa korkotukilainoitusta asuntorakentamisen osalta ensi vuodelle 600 miljoonaa — 600 miljoonaa lisää vuonna 27 —, olisi pitänyt tämä rakentaminen ja julkinen asuntotuotanto saada liikkeelle. Kunnissa on hurjaa korjausvelkaa ja hankkeita tällä hetkellä olemassa. On arvioitu, että 100 miljoonan panostus korjausrakentamiseen vipuvaikuttaa noin miljardin hankkeet. Kanssa mitä! Asuntorahasto on tyhjennetty, ja korkotukilainoitus nyt sitten leikataan kokonaan. Nämä olisivat olleet niitä nopeita toimenpiteitä saada suomalainen rakentaminen liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Tammikuussa tänä vuonna edelleen suomalaisten luottamus niin tulevaisuuteen kuin hallitukseen on heikentynyt. Olemme korkeimman työttömyyden alue Euroopassa. Nyt olisi kevään ensimmäisellä kyselytunnilla hyvä kertoa suomalaisille, mitkä ovat ne toimenpiteet hallitukselta tänä keväänä, että tämä Suomi-laiva ja suomalaisten luottamus arkeen saataisiin palautettua toiselle tasolle. Toivon tähän vastausta.

Arvoisa puhemies! Suomen taloustilanne on synkkä. Työttömyys on Euroopan korkeimpia, talouskasvu aneemista ja konkurssit 2000-luvun ennätyksessä, ja velkaantuminen jatkaa kasvuaan. Silti hallitus ei talouden asiantuntijoiden suosituksia kuuntele. Eilen julkaistu Valtiontalouden tarkastusviraston kertomus finanssipolitiikan valvonnasta katsoo, että hallitus ei tule saavuttamaan lupaamiaan tavoitteita julkisen talouden alijäämästä eikä velkasuhteen kääntämisestä. VTV moittii hallitusta siitä, että heikossa taloudellisessa tilanteessa tehdyt leikkaukset sosiaaliturvaan ja työttömyysturvaan ovat pahentaneet tilannetta, [Perussuomalaisten ryhmästä: Mistä haluatte leikata lisää?] kun ihmiset ovat epävarmuuden vallitessa edelleen kiristäneet kukkaroita. Oletteko te nyt valmiita kuuntelemaan talouden asiantuntijoita suunnittelemienne tulevien lisätoimeentulotukileikkausten osalta?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos ministerille hyvästä työstä. — Itse yhteen asiaan otan kantaa, tähän hevostalouteen ja erityisesti siihen ristiriitaan, mitä hallitusohjelman tavoitteissa on hevostalouden osalta. Siellä lukee, että varmistetaan hevostalouden toimintaedellytykset ja turvataan suomenhevosen asema. Maatalousjaosto otti kantaa myös tähän maakuntaraviratojen tulevaisuuteen. Nämä rajut leikkaukset kahtena vuonna peräkkäin vaarantavat aika pitkälti myös hevostaloutta ja hevoskasvatusta erityisesti tuolla maakunnissa. Nämä ovat niin isoja. Ja nytten Hippos aika mielivaltaisesti jakaa leikkauksia näille radoille, ja sieltä ravipäiviä häviää kymmeniä nyt sitten ensi vuoden osalta, ja yllättäen nekin kohdistuvat tänne maakuntaradoille. Nyt keskittäminen hevostaloudessa on myös selvästikin tapahtumassa, ja se on hevostalouden kannalta aika kuolinisku, koska raviradat ovat muutakin kuin vain raviurheilun paikkoja. Siellä harrastetaan ratsastusta, ja siellä tapahtumia tapahtuu, ja ne ovat hevosväen kasvatuksen näkökulmasta ihan avainpaikkoja.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä, että täällä on vahvasti noussut pk-yritysten rahoitus. Se on todellinen ongelma tällä hetkellä. Edes Finnveran takaukset eivät riitä, jotta saataisiin pankista rahoitusta ulos. No, sitten kannattaa ehkä hallituksen lukea tuore VTV:n arvio hallituksen työllisyystoimista — se on samaa kuin tältä laidalta koko ajan toitotettu. Heidän arvionsa on, että hallituksen työllisyystoimet ovat hidastaneet talouskasvua, erityisesti työttömien kurjistaminen nousee ensimmäisenä esiin. Toinen hyvä huomio siellä on, että VM:n talousennusteet arvioidaan aivan liian positiivisesti tällä hetkellä. Hallitus pitkälti niitten varaan laskee tätä kasvua, ja ne ovat kaukana siitä, mikä on todellisuus. Kiitos jaoston puheenjohtajalle, että Itä-Suomen nosti esille, mutta kyllähän hallituksen toimenpiteet ovat olleet kaikkea muuta: [Puhemies koputtaa] 300 miljoonaa leikataan aluekehitysrahoja Itä- ja Pohjois-Suomesta. Meille se on 12 miljoonaa, juuri lähti 7,5 miljoonaa yritystukia, [Puhemies: Aika!] ja samaan aikaan 1,6 miljoonaa alueellisesta kuljetustuesta leikataan.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen koulutuspolitiikkaa joiltain osin kuvaa hyvin sanonta: toisella kädellä resursoidaan, toisella kädellä otetaan niitä pois. Hyvä esimerkki on korkeakoulutus. Hienoa, että sinne on aloituspaikkoja lisätty, mutta samaan aikaan muutamalla miljoonalla nyt budjetissa sitten perusrahoitusta leikataan. Ammatillisesta koulutuksesta, sen opetuksen tasosta, on hyviä puheenvuoroja käytetty. Nyt on hienoa, että on 40 koulutuksen järjestäjää saanut tämän toiminnanohjauskokeilun, mutta tärkeää on sen seuranta ja sen resursointi. Se antaa aika paljon työkaluja ja mahdollisuuksia alueilla vastata työvoimatarpeisiin, mutta olennaista on nyt se, että toteutusta seurataan. No, hallitukselle kiitos erityisesti viime hallituskaudella lanseeratun harrastamisen Suomen mallin pysyvästä viiden miljoonan lisärahoituksesta. Meillä Joensuussa on esimerkiksi kaikilla kouluilla tämä malli käytössä, ja se on mahdollistanut niitten nuorten, ketkä eivät seuratoiminnassa ole mukana, osallistumisen ja erityisesti vähävaraisten perheiden lasten liikunnan harrastamisen. Sitä työtä pitää jatkaa.

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikka ja väyläverkon kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, ja viime kaudella polkaistu parlamentaarinen 12-vuotinen työ on hyvä pohja pitkällä aikavälillä suomalaista väyläverkkoa kehittää. Nyt on harmittanut se, että meillä on aika tökkien tuo parlamentaarinen työ edennyt ja lokakuussa on viimeksi kokoonnuttu, ja silloin arvioitiin eduskuntaryhmien lausuntoja. Oli hyvä, että eduskuntaryhmiltä tällainen lausunto pyydettiin, ja tänään nyt sitten lopulta minäkin vasta tiesin, että se on alkuvuodesta tulossa tänne. Ollaan puoli vuotta suurin piirtein alkuperäisestä aikataulusta jäljessä. Tämä on vielä aiheuttanut sen, että maakunnalliset liikennejärjestelmäsuunnitelmat ovat pysähtyneet. Parista, kolmesta maakunnasta on oltu yhteydessä, ja he kysyivät, milloin se tulee. No, en ole pystynyt vastaamaan, mutta nyt pystyn vastaamaan, että alkuvuodesta. No, sitten tähän väyläverkon kuntoon. Tuolla liikennejaostossa ja valiokunnassakin mietinnössä ja lausunnossa näkyy selvästi, että se huolenaihe on meillä yhteinen. Tässä on nyt tämä hallitus keskittynyt pääasiallisesti siihen bitumin levittämiseen pääväylillä, ja hyvä tietysti näin, mutta sitten siinä on samaan aikaan jäänyt tämä alempi tieverkko kyllä aivan ilman rahaa. Viime vuoden loppuun oli arvioitu, että alemmassa tieverkossa on noin 800 kilometriä runkovaurioita, ja tiedetään niitten hintalappu, kun niitä ruvetaan korjaamaan. Kun Väylältä kyselin vähän asiaa, niin mennään ensi vuonna jo pitkälti yli 1 000 kilometrin. Ja kun ensi vuoden rahoitusta katsoo, niin yksityisteitten rahoitus putoaa neljään miljoonaan, joka toinen vuosi kahdeksan ja joka toinen vuosi neljä miljoonaa. No, ei sillä paljon tehdä, kun tiedetään vielä sitten, miten paljon siellä on tällä hetkellä korjattavia siltoja kaiken kaikkiaan. Pienelle osalle on myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisen rahoitus jäänyt, joka menee sitten joka toinen vuosi nollaan. Se nollaa ja pysäyttää ihan hyviä kaupunkien kevyen liikenteen väylähankkeita. Joukkoliikenteen rahoitus on 51 miljoonassa ollut koko tämän hallituskauden ja jatkaa vuoteen 29. Sehän käytännössä tarkoittaa, että kaupungit joutuvat laittamaan lisää lippujen hintoihin rahaa, kun omarahoitusosuudet kasvavat ja ely joutuu leikkaamaan tuolta harva-alueilta joukkoliikennevuoroja. Tässä on liikaa tämä keskustelu tämän perusväylänpidon ympärillä. Sen kuva, ennuste on nyt tällä hallituskaudella viiteen miljardiin, kun LJS:ssä, jos se samassa asennossa tulee, vasta 2030 perusväylänpidon rahoitusta sitten korotettaisiin. Itse asiassa rahoitus putoaa jopa alle Sipilän kauden nyt tässä hallituksen esityksessä. No, sitten investointien osaltahan nyt pitkälti valtion omaisuutta myymällä ollaan rahoittamassa näitä uusia väylähankkeita, ja kyllä minun mielestäni pitäisi palata kehysmenettelyyn eikä perustaa pelkästään omaisuuden myynnin ympärille näitä hankkeita. Väyläverkon ylläpidossa ja kehittämisessä pitää päästä jälleen pitkäjänteiselle ja ennakoivalle uralle rahoituksen ja hankkeiden osalta. Tätä investointirahoitustahan haastaa moni asia, isot raidehankkeet, omarahoitusosuudet sotilaalliseen liikkuvuuteen, jossa nyt tämä hurmos on päällä. MAL-sopimuksiin näitten isojen kaupunkien osalta on sidottu vuoteen 29 200 miljoonaa sekä digirataan vuoteen 2037 mennessä noin 100 miljoonaa vuosittain. Aikamoinen haaste on tämä paketti ja se, miten me saadaan uusia väyläinvestointeja liikkeelle, varsinkin kun tämä hallitus on sitten pallon tyrkännyt monien hankkeitten osalta seuraavan hallituksen rahoitettavaksi. No, sitten tähän Itä-Suomen tilanteeseen. Täällä on kaikennäköisiä lukuja heitetty, mutta ei me olla saatu mitään ylimääräistä. Totuus on, että Marin—Rinne-hallitus laittoi Itä-Suomeen investointirahaa 416 miljoonaa — olen tänään tarkistanut nämä — ja tämän hallituksen päätökset ovat 370 miljoonaa. Täällä puhutaan, että Itä-Suomi on saanut jotain ylimääräistä — normaaleja Väyläviraston suunnittelemia hankkeita, mitä on nyt laitettu liikkeelle. Eli ei liikennepuolella ainakaan Itä-Suomi-ohjelman toimenpiteitä ja Itä-Suomea ole huomioitu.

Arvoisa puhemies! Todellakin melkoisen sotkun hallitus aiheutti näillä rahoitusmuutoksilla. Joensuusta sitä läheltä olen katsonut — ollaan Suomen suurin opiskelijakaupunki asukaslukuun suhteutettuna, 25 000 opiskelijaa — ja meillä olisi tarvetta ollut kaksi opiskelija-asuntoa laittaa liikkeelle, mutta nyt tämä epävarmuus tästä rahoituksesta pysäytti ne hankkeet. No, nyt ne ovat siellä korkotukilainajonossa, mutta kun samaan aikaan hallitus leikkaa sitten korkotukilainarahoituksen 26—27 valtuuksia, niin saa nyt nähdä. Toivottavasti nämä pärjäävät. No, markkinat kiittivät. Meillä oli parhaillaan syksyllä kv-opiskelijoita ja muualta tulleita opiskelijoita 300 jonossa sen jälkeen, kun oli Joensuun Elli -opiskelija-asuntojen asunnot jaettu. Sinnehän ne yksityisille asuntomarkkinoille sitten hakeutuivat, mutta sittenhän hinnat rupesivat nousemaan rajusti, ja sitten siellä tulee opiskelijoilla näitä toimeentulovaikeuksia. No, tässä nyt menee vuosi kaksi ennen kuin seuraavia kohteita pystytään sitten tarjoamaan opiskelijoille. Se on hirmuinen vetovoimatekijä opiskelijakaupungissa, että meillä on kohtuuhintaista opiskelija-asuntoa, ja tässä tulee ikävä välivaihe. Onhan tällä positiivinen vaikutus ollut sitten tavallaan siinä, että se on kiihdyttänyt myös yksityistä rakentamista, ja jo pari kohdetta on lähtenyt liikkeelle, erityisten sijoittajien toimesta on lähtenyt kerrostaloja liikkeelle. He laskevat sen varaan, että kun vuokrakysyntää on, niin saavat sitten vuokrattua niitä. Opiskelijakaupungeille tärkeä muutos, jolla nyt sitten toivottavasti kiihdytetään tätä rakentamisen tilannetta, mikä on tällä hetkellä todella kurja.

Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden liikennehankkeitten osaltahan on valtuuksia 264 miljoonaa, mutta myönnettävää rahaa on 20,9 miljoonaa. Kiitän myös siitä 500 000:sta Lieksalle — kun täällä Tampereen listoja tuli — Lieksanjoen sillalle. Valtuuksia on, mutta tämä kertoo aika hyvin siitä, ettei käytännössä ole rahaa kunnolla käynnistää hankkeita. No, nehän siirtyvät seuraavalle hallitukselle. Kehyksissä ei ole, ja ei ole saatu tuloutettua aiempinakaan vuosina käynnistettyihin hankkeisiin riittävästi rahaa. Siellä ovat esimerkiksi Savon rata ja Lieksanjoen silta, yhteensä puolitoista miljoonaa. Mutta jatkan tuota edustaja Räsäsen kysymystä. Hallitusohjelmaanhan on kirjoitettu, että liikenteen rahoitusta selvitetään ja perustetaan työryhmä. Tätä rahoitusmallia on kyllä syytä saada ja pitäisi saada ihan aidosti juoksemaan. Missä vaiheessa tämä työryhmän työ on? Tuleeko tällä hallituskaudella joitakin esityksiä tai malleja arvioitavaksi meille?

Arvoisa rouva puhemies! Liikennepolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, niin kuin jaostomme puheenjohtaja Heinonen sanoi, ja meillä on aika rehellinen näkemys tällä hetkellä Suomen väyläverkon tilanteesta. Liikennejärjestelmä 12 ‑työhän on käynnissä, mutta onhan tämä erikoista, että me parlamentaarisen työryhmän jäsenet emme tiedä, missä se paperi makaa. Lokakuussa on ollut viimeinen kokous, ja jatkosta ei ole sovittu mitään. Tällä hetkellä esimerkiksi maakunnallinen liikennejärjestelmätyö seisoo, odottaa tätä valtakunnallista paperia. Tämä on tullut useammasta maakuntaliitosta nyt. Minä en ole pystynyt vastaamaan, milloin tämä etenee. No, se bitumi on haissut, tuoksunut, niin kuin ministeri on sanonut, mutta 26—27 Väylän perusrahoitus putoaa totaalisesti ja nämä asfaltointimäärät putoavat sitä mukaa. Nythän on keskitytty pitkälle pääväyliin, mutta alempi tieverkko, kaksi kolmasosaa Suomen tieverkostosta, on jäänyt heitteille. Samoin, niin kuin täällä aiemmin tuli, myös raiteilla on jatkuvasti kasvava korjausvelka.

Arvoisa rouva puhemies! Kun hallitusohjelmaa lukee, niin sieltä voi kyllä poimia suoraan, että kaikki hallituksen talouspoliittiset tavoitteet ovat menneet romukoppaan jo ajat sitten. Suomen talous on ollut yli kaksi vuotta taantumassa, ja hallituksen sopeutustoimet eivät ole ainakaan parantaneet tilannetta. Talousarvioesitys osoittaa, miten heikot työkalut talouskasvun rakentamiseen hallituksella on. Yli kaksi vuotta olemme esittäneet, että olisi perusteltua tehdä nopeavaikutteisia ja jopa väliaikaisia toimenpiteitä kasvun ja työllisyyden matalapaineen kääntämiseksi. Nyt näitä elvytystoimia sitten yritetään poukkoilevalla ja hyvin epäoikeudenmukaisella veropolitiikalla saada aikaan, ja ne tulevat kyllä auttamattomasti jälkijunassa ja kohdentuvat monelta osin väärin. Suomi velkaantuu Euroopan unionin ennätysvauhtia. Olemme myös ajautuneet EU:n alijäämämenettelyn piiriin. Muutama viikko sitten valtiovarainvaliokunnassa julkaistiin Valtion tarkastusviraston lämpömittari, 12 talouden kriteeriä, ja aika kauheaa luettavaahan se oli: 12 kriteeristä kymmenen on pakkasella, ja reippaasti pakkasella. Ainoastaan vähittäiskauppa ja palkkasumma olivat niukasti lämpimän puolella. Tämä kertoo vain siitä talouden kokonaiskuvasta, mikä tällä hetkellä meillä on. Hallituksen veroratkaisuiden vaikutukset talouteen ovat monet asiantuntijat tyrmänneet, erityisesti epäuskottavan itserahoitusasteen osalta. Lisäksi taas tulevien leikkausten negatiivisia dynaamisia vaikutuksia ei ole huomioitu. Nyt käsittelyssä oleva talousarvio on aika peilikuva koko hallituskauden talouspolitiikasta, joka ajaa Suomen ennätysvelkaan, yli 90 prosenttiin bkt:stä. Euroopan surkeimmat työllisyysluvut, ja talous kehittyy myös edelleen Euroopan heikoimmassa päässä. Espanja ajaa todennäköisesti meistä ohi. On mielenkiintoista tätä talouspoliittista keskustelua tuolla somessa seurata, kun siellä näkyy perussuomalaisten troikka Lipposen piikkiin laittavan tätä taloustilannetta, niin että aika etäältä haetaan. Suuri huolenaihe on nyt se suuri työttömyys, mutta se työttömyyden kuva myös. Esimerkiksi meillä maakunnassa tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyyden osuus on yli 40 prosenttia, ja pahinta on, että siinä on nuorten työttömyys edelleen kasvamassa. Kuntatalouteen talousarvio pitää sisällään myös 70 miljoonan euron leikkaukset, ja kun tiedetään, että meillä on tällä hetkellä lähes jokaisessa kunnassa useamman vuoden säästöohjelmat päällä, niin se syö myös sitten niitä hallituksen hyviä asioita. Siellähän on perusopetukseen ja oppimisen tukeen kumminkin tässä talousarviossa positiivisia asioita, mutta aika vaikeaa niitä on tässä taloustilanteessa täysmääräisesti toteuttaa. No, sitten perinteiseen tapaan tämä Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne: Jälleen kerran yhtä ohjelmaa tehdään, ja kiitos Harri Bromanille, joka on ansiokkaasti työtä tehnyt, mutta ikävä kyllä sekin pallo taitaa tulla nyt sitten seuraavan hallituksen eteen. Ihmettelen, kun täällä on hurjasti salissa puhuttu ylimääräisistä liikenneinvestoinneista, mutta kyllähän nämä Väylän investointiohjelmat, mitä koko Itä-Suomeen ja Savo-Karjalaan on tullut, ovat pitkälti normaaleja investointiohjelmia. Tällä hetkellä hallituksen päätöksiä liikenneinvestointeihin on noin sata miljoonaa vähemmän kuin viime hallituskaudella. Aivan toisenlaista kuvaa on annettu. Lentoliikenteestä puhutaan, että se on nyt joku ekstra, siis maakuntalennot joku ekstra nyt tässä, ja se liittyy Itä-Suomeen. Ei todellakaan. Se oli pakollinen toimenpide, mikä hallituksen piti sitten tehdä tästä. Annetaan arvo sille työlle, mitä selvitysmies tekee, mutta ei pelkkä peukuttaminen auta, vaan sitten tarvittaisiin myös sitä rahoitusta, ja ensi vuonnahan sitten toden edessä ollaan, pystyykö hallitus mitään Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmien osalta tekemään.

Arvoisa puhemies! Metsästyslain muutos on kannatettava, ja se, että laista poistetaan säännös ympärivuotisesta rauhoituksesta, on kannatettavaa. Esitetty alueellinen kiintiömetsästys on oikea tapa huolehtia suurpetokannasta, ja se huomioi myös petopolitiikassa sen sosiaalisen kestävyyden. Asiaa on pyöritelty vuosia tässä talossa, ja tällä hetkellä petoeläinkorvaukset ovat jo yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa — yli kymmenen miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi vuosia metsästämättä ollut susikanta on tullut joka arkipäivä lähemmäksi ihmisasutuksia. Meillä Pohjois-Karjalassa esimerkiksi viidessä kunnassa on tällä hetkellä pienpetokuljetukset. Pieniä koululaisia ei yksinkertaisesti voi laittaa maantielle yksin. Samalla elinkeinon harjoittaminen on hyvinkin vaarantunut erityisesti lammastalouden osalta. Itsekin olen käynyt näitä susivahinkoja katsomassa useammalla lammastilalla, ja se jälki on julmaa. Sinne on parin kilometrin susiaitoja rakennettu, ja yrittäjä on pistänyt paljon rahaa. Tietysti valtio sitä on tukenut, mutta eivät ne pidättele silloin, kun sudet ovat pentujen kanssa liikkeellä. Ne tulevat sieltä aidoista läpi, ja hyvin montaa hyökkäystä näille lammastiloille ei enää tarvita, niin se elinkeinon harjoittaminen siellä monella tilalla, erityisesti Tohmajärvi—Pärtsilä-suunnalla, loppuu. Myös hirvenmetsästys on aika mahdottomaksi tehty tällä hetkellä. Koirien kanssa ei yksinkertaisesti uskalla metsään mennä ennen kuin lumi tulee maahan ja pystytään jälkihavainnot tekemään, että voiko koiran laskea sinne. Se on hirvikoirien ja metsästyskoirien kasvatuksen näkökulmasta surullista, että tämmöinen hieno harrastus sitten vaarantuu. No, sitten tähän karhuun. Piritta Rantasen lausumaehdotus on hyvä ja kannatettava, koska kyllähän näiden lainsäädäntövalmistelun kautta pitää mennä. Karhukantahan on räjähtänyt Pohjois-Karjalassa aivan mahdottomaksi. Itse olen melkein 40 vuotta tuolla metsällä pyörinyt ja metsässä pyörinyt, ja kerran olen aikaisemmin karhun tavannut, mutta tänä kesänä esimerkiksi viisi kertaa — viisi kertaa yhden kesän aikana. Se kertoo siitä, ja joka ainoalla vuolukivellä, missä meillä on kameroita metsästysseuroilla, niin eivät siellä hirvet käy, siellä käyvät karhut tällä hetkellä. Sen takia, kun on kaksi vuotta valituksilla kaadettu karhunmetsästys, nyt sitten valmistelun kautta karhu ja ilves on saatava eteenpäin. Sitä saukkoa nyt tässä kaikki ihmettelevät, että mitä se siellä tekee.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että hallitus jatkuvasti tuo näitä työelämäheikennyksiä tänne saliin, kun tiedetään, että suomalaisten luottamus niin hallitukseen kuin tulevaisuudennäkymään on tällä hetkellä aivan pohjamudissa. Mutta ymmärrän sen. Tämä on kuultu monta kertaa: kun se on kirjoitettu hallitusohjelmaan, niin mennään päin puuta ja siitä ei pakiteta. Lausunnoista tulevat selvästi esille työttömyysturvan heikentämisen vaikutukset ja se ongelmallisuus. Toinen iso asia, mikä sieltä lausunnoista nousee, on tämän oikeuskäytännön muuttaminen, joka kyllä, niin kuin aiemmissa puheenvuoroissa on tullut, oikeuslaitosta työllistää ja näitä riitatilanteita lisää. Nykyisen irtisanomissuojasääntelyn tulkinta nojautuu vahvasti vuosikymmenien aikana muodostuneeseen oikeuskäytäntöön. Esitettävällä sääntelyllä halutaan osin irtautua tästä aiemmasta oikeuskäytännöstä, joten sääntelyn yleisluontoisuutta ei voi enää selittää perusoikeusnäkökulmasta kestävästi tällä aiemmalla oikeuskäytännöllä irtisanomisperustaisten ja tulkinnanvaraisten perustelujen ja vasta tulevaisuudessa muodostuvan oikeuskäytännön varaan. On selvää, että esitettävä sääntely tulee merkittävästi lisäämään irtisanomistilanteisiin liittyviä tulkintaerimielisyyksiä ja riitaisuuksia. Pk-yritysten näkökulmasta sääntely ei lisää irtisanomistilanteisiin liittyvää oikeusvarmuutta vaan selvästi vähentää sitä. Erityisestihän täällä pk-yrityksien osalta on vahvasti heidän varaansa laskettu ja heidän tilannettaan tässä parannettu. Lausunnoista tulee selvästi esiin myös erot eri ammattiryhmien osalta. Kyllähän tässä palvelualat, ravintolat, matkailu, kaupan työntekijät ja kokonaisuudessaan ala tuovat todellakin työntekijöitten aseman äärimmäisen hankalaan tilanteeseen. Erityisesti kun siellä määräaikaisia työsuhteita on muutenkin ja hallitus on tuomassa vielä lisää määräaikaisten työsuhteitten heikennyksiä, niin juuri tämän pienipalkkaisen ja epävarmassa työsuhteessa olevan työntekijän sekä pitkälti osa-aikaista työtä tekevän työntekijän asema kyllä tulee heikkenemään rajusti.