Jouni Ovaska

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän tämä tilanne on pirullinen. Ei se ole pirullinen pelkästään hallitukselle vaan koko oppositiolle ja hallitukselle yhdessä. Emmehän me voi tälle taloudelliselle tilanteelle mitään, mutta totta kai me haluaisimme, että olisi oikeudenmukaisempaa. Täällä on monessa puheenvuorossa korostettu sitä, etteivät ihmiset nyt kokisi niin, että kaikki etuudet ja kaikki se hyvä, mitä annetaan, menisivät vain heille, jotka muutenkin pärjäävät. Siinä me kysymme oppositiosta hallitukselta: mitä keinoja teillä on antaa tavallisille suomalaisille? Kyllähän hintojen nousu osuu ennen kaikkea niihin pienituloisimpiin. Se osuu pienituloisiin eläkeläisiin, se osuu niihin, jotka syövät ruokaa. Täällä esimerkiksi puheenjohtaja Kaikkonen kysyi maataloudesta. Jos mietitään, että polttoainekustannukset nousevat, energiakustannukset nousevat, kuljetuskustannukset nousevat, se kaikki näkyy siinä ruuan hinnassa. Valitettavasti maa- ja metsätalousministeri ei kyennyt antamaan vastausta siihen, miten tätä tilannetta parannetaan ja miten helpotetaan. Onko teillä, arvoisa valtiovarainministeri, vastausta siihen, millä te tulette pienituloisia vastaan?

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos edustaja Vuornokselle. Tulemme aivan varmasti valiokunnassa tarkastelemaan näitä duubioita ja huomioita, joita kokoomuksella on tätä lakiesitystä kohtaan. Me tiedämme, että perussuomalaiset tässä vetivät nyt pidemmän korren, ja sitten me arvioimme sen ja katsomme, oliko se oikea korsi vai ei, mutta me tulemme sen tarkasti asiantuntijatiedon pohjalta tekemään. Tässä on hyviä puolia, esimerkiksi kun mietitään näitä tuntimääriä, joita lisätään, mutta pitää myös kiinnittää siinä soveltamisessa huomio siihen, mitä sitten opetetaan, mitä ne sisällöt ovat. Paljon on kiinni myös siitä. Ruotsissahan testataan ajotaitoja. Myös sitä voitaisiin pohtia. Varmaan myös kuullaan asiantuntijoilta eri huomioita siihen, pitäisikö meidänkin pohtia tällaista. Toisaalta implementoinnista on kannettu huolta eli siitä, olisiko myöskin riittävästi aikaa taksamittareiden hankintaan, jotta nämä, jotka nyt eivät taksamittareita käytä, voivat siihen varautua. Ja sitten se, mihin edustaja Vuornoskin tässä viittasi: Kun teknologia kehittyy, niin meidän pitää elää sen mukana. Eli varmasti me voimme ottaa mallia esimerkiksi Ruotsista siinä, miten heidän traficominsa käytännön integraatio esimerkiksi vakuutusmaksujen maksamisessa välittyy suoraan, niin että kun nämä sovellusfirmat ovat hoitaneet asiallisesti kaikki maksunsa, niin se sitten myös tiedetään, ja jos ei ole hoitanut, niin sitten viranomainen pystyy siihen puuttumaan. Eli tässä mielestäni edustaja Vuornos sanoitti hyvin sen, että tässä turvallisuuteen nyt vastataan, mutta sitten pitää katsoa se teknologinen kehityspuoli koko ajan sivussa, ettei käy sitten niin, että me viiden vuoden päästä, tai koska olemmekaan täällä takaisin, sanomme, että no, tässähän tehtiin nyt suuria virheitä tämän teknologisen kehityksen suhteen. En usko, että tehdään, mutta me kuulemme asiantuntijoita myös siltä osin. On hienoa, että vihdoin tämä laki on täällä, ja uskon, että se on kaikkien eduskuntaryhmien puolesta erittäin tervetullut.

Arvoisa rouva puhemies! Tärkeintähän on tietysti, että laki parantaa kuljettajien ammattitaitoa, tehostaa sitä valvontaa ja ehkäisee niitä väärinkäytöksiä, mitä nyt näkyy, ja palauttaa luottamusta taksialaan, ja uskon, että tämä lakiesitys tulee osaltaan sen tekemään. Varmasti me liikenne- ja viestintävaliokunnassa perataan kaikki kohdat, myöskin se taksamittarikohta, mikä täällä on. Siitä on vähän kahdenlaista näkemystä nyt ollut, että onko meillä jo olemassa sovelluksia, jotka voisivat kaikki tiedot välittää, ja pystytäänkö sitä kautta välittämään, vai onko se sitten tämä perinteinen taksamittari, jota nyt tässä esitetään. Meidän pitää kuitenkin katsoa, että elämme tässä ajassa ja teemme tarvittavat muutokset. Kuitenkaan se värillinen kilpi tai se taksamittari eivät yksinään riitä kitkemään harmaata taloutta, ja me tarvitaan valvontaa ja ennen kaikkea sitä, että meillä on ajoneuvoista ajantasaiset tiedot ja rekisteröintitiedot ovat myöskin tarkat. Tähänhän nyt puututaan, ja kiitos siitä hallitukselle osaltaan. Mutta pelkään, että vielä jää se, että aina on niitä rosvoja, jotka eivät noudata juttuja. Kun nykyinen taksiuudistus tehtiin, niin silloin jo oli niitä harmaita takseja, jotka pyörivät erityisesti täällä pääkaupunkiseudulla, ja niihin meidän pitää jollakin tavalla vielä päästä kiinni. En ole keksinyt itse, millä, mutta nyt kun kuullaan asiantuntijoita ja viranomaisia, niin ehkä sieltä sitä ratkaisua löytyy.

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos todellakin tästä esityksestä, ja kiitos edustaja Mäenpäälle — hän ei ole täällä tänään, mutta hän oli tässä aktiivinen. Ehkä sekin oli yksi sykäys, että liikenne- ja viestintävaliokunta otti tämän silloin omaksi asiakseen ja lähti asiaa tutkimaan ja lähestyi sitten ministeriä kirjeellä. Kiitos ministerille ja koko liikenne- ja viestintäministeriölle, että tähän asiaan tartuttiin nopeasti. Näin nämä asiat saadaan eteenpäin. Minulle tuli mielenkiintoinen kysymys, johon en itse osannut vastata. En tiedä, osaako ministeri, mutta toivottavasti hänen suuri esikuntansa kuuntelee tätä keskustelua. Joku kysyi, että entä jos Trump tai joku muu valtiojohtaja tulee vierailulle ja he sitten häiritsevät taajuuksia, kun heidän autonsaattueensa tai muut kulkevat tuolla, niin onko se sitten laitonta. Yritin tavata näitä eri osapuolia, keitä tässä on poikkeuksissa. Onko Trumpin aiheuttama mahdollinen häirintä laitonta vai ei?

Kiitos, arvoisa puhemies! On hienoa tuommoisen kiivaan kyselytunnin jälkeen tulla puhumaan tänne oikeata asiaa ja käydä vakavasti näitä asioita, mitä mennään, eikä vain huudella puolin ja toisin. Ennen kaikkea kiitoksia tästä esityksestä. Uskon, että me kaikki tuemme liikenneturvallisuuden eteen tehtäviä töitä, erityisesti kun puhutaan nuorista kuljettajista. Tämä yöaikainen ajokielto on erittäin tervetullut, ja myöskin se, että lisää ajo-opetusta tulee kaikille. Se, mistä haluaisin kysyä, on promillerajat. Mielestäni näille nuorille 17-vuotiaille kuskeille olisi voinut laittaa sen nollan tai 0,2 promillen raja, niin kuin muissa Euroopan maissa. Harkittiinko tätä missään vaiheessa? Toinen kysymys sitten liukkaan kelin ajoharjoittelusta. Nythän onneksi ohjataan ajamiseen oikealla ajoneuvolla ja radalla, mutta pohdittiinko missään vaiheessa, että se suoritettaisiin aina näillä eikä simulaattorissa tai koneella.

Arvoisa rouva puhemies! Olen erittäin huolissani siitä, minkälaiset kustannukset tulevat meillä vielä liikkumiseen ja liikenteeseen. Tässähän nyt tällä kaudella, kun tämä suunnitelmakin on tehty, on tehty päätöksiä, jotka sitten aiheuttavat sen, että seuraavalla kaudella meitä pahimmassa tapauksessa odottaa tällainen bensapommi. [Pia Sillanpää: Paljonko maksoi bensa edellisellä vaalikaudella?] Eli kun ajatellaan, että tämä hallitus ajoi läpi tämän liikenteen päästökaupan kantanaan, että se tulisi vuonna 27 voimaan, mutta nyt se siirtyi vuodelle 28 — keskustahan esitti, että se tulisi voimaan vasta vuonna 31 — niin samaan aikaan silloin vuonna 28 tulee tämä jakeluvelvoitteen kiristys. Uskotteko te, ministeri, että tämä ETS kakkonen toteutuu vuonna 2028, vai lähdettekö te toteuttamaan sitten jonkinlaista loiventamista siihen jakeluvelvoitteeseen, mitä myöskin eduskunta on edellyttänyt, että päästökaupan tullessa voimaan pitää hakea kompensaatioratkaisuja? Siis bensan hintahan saattaa nousta 50—70 senttiä litralta.

Arvoisa herra puhemies! Siellä varmaan monella kotikatsomossa kilikilikellot soivat, kun kuuntelee ministeriä, koska emme edelleenkään saaneet vastauksia, aiotteko te tehdä lisäleikkauksia vanhustenhoitoon. Onko siis kyse siitä, että te tuotte vielä uudet leikkauslistat, mitkä koskevat vanhustenhoitoa? Täällä on hyviä esimerkkejä — hyviä huonoja esimerkkejä — nimenomaan tästä hoitajien tilanteesta, miten suomalaisia hoitajia on laitettu pihalle. Myöskin paikoissa, joissa on vain suomalaisia hoitajia, heitä on irtisanottu. Toivon, että te puututte tähän ja katsotte, mitä tilanteelle voidaan tehdä. Toinen esimerkki tuli juuri tässä tunti sitten, kun pariskunnasta toinen lähetetään sadan kilometrin päähän kotoa hoivapaikkaan, ja kun ei ole käytössä autoa, ei ole julkista liikennettä, niin pariskunta erotetaan toisistaan. Miten tällaiseen aiotaan puuttua? [Perussuomalaisten ryhmästä: Se on se soteuudistus!] Asia ei ole vain hyvinvointialueiden, vaan hallitus ja ministerit huolehtivat siitä, että jokainen saa arvokasta hoitoa ja että rahoitustaso on riittävä.

Arvoisa puhemies! Ei ole synti katua ja muuttaa joskus niitä tehtyjä päätöksiä. Jos asiantuntijat ovat monesti sanoneet, ettei tämä yhteisöveron alennus kannata, niin kannattaako silloin hallituksessa vaikka harkita sitä? Muistan viime kaudelta esimerkin, kun keskustalainen ministeri Saarikko lähti pohtimaan tätä länsirataa [Jani Mäkelä: Turun tunnin juna!] eli Turun tunnin junaa ja sitten teetti asiantuntijaselvityksen, ja sehän sanoi, että ei sitä kannata tehdä, ei sitä kannata tehdä, ja Saarikko tuli lopputulokseen, [Välihuutoja — Puhemies koputtaa] että ei tehdä sitä. No nyt, tämä hallitus: sama tutkimus ja selvitystyö on teidän käytössänne, ja te silti haluatte tämän Turun tunnin junan ja tässä lisätalousarviossa lähes 400 miljoonaa euroa valtuutta sille. Kannattaisiko nyt vielä harkita ja panostaa vaikka nykyisen korjausvelan kattamiseen? Meillähän nyt korjausvelka kasvaa tällä vaalikaudella. Eli ihan rohkeasti kannattaa perua, ja miettikää vielä tätä valtion omaisuuden myyntiäkin. On sanottu, että puolitoista miljardia te aiotte myydä valtion omaisuutta. [Vasemmalta: Huh huh!]

Arvoisa herra puhemies! Vaikuttaa siltä, että hallituksella ja oppositiolla, erityisesti keskustaoppositiolla, on eri näkemys siitä, mikä on hyvinvointialueiden tärkein tehtävä, mitä edustaja Sarkomaa kysyi. Hallituksen mielestä vaikuttaa, että tärkein tehtävä on tehdä plussaa hyvinvointialueilla mahdollisimman nopeasti, kun taas meidän mielestämme on ennen kaikkea huolehdittava ihmisten lakisääteisistä palveluista. Sen takia keskusta on esittänyt, että alijäämien kattamisaikaa pidennettäisiin kahdella vuodella vuoden 28 loppuun kaikilla. Ministeri Ikonen sanoi, että mahdollisesti tämä yleinen lisäaika sitten nostaisi kustannuksia. Muuta argumenttia en ole teiltä kuullut, miksi te vastustatte tätä keskustan esitystä. Me olisimme halunneet yhdistää tähän myös vaatimuksen kustannustason hillinnästä ja antaa aikaa alueille toteuttaa uudistusta. Niin kuin tiedätte, Pirkanmaallakin on lukuisia yt-neuvotteluita, sulkuja, terveyspalvelut karkaavat kaukaa kotoa. Sen takia tätä alijäämän kattamisvelvoitetta olisi jatkettu, koska nyt hyvinvointialueet eriytyvät hyvin voimakkaasti.

Arvoisa herra puhemies! Nyt on hallituksen hulluuden huippu saavutettu, kun on tuotu esitys tästä länsiradan eli Turun tunnin junan valtuudesta. [Ben Zyskowicz: Eikös se ollut kepun hanke?] Ajatelkaa, että ministeri Annika Saarikko silloin aikoinaan puhui sen puolesta ja sitten teetti selvityksen, joka osoitti, että eihän tässä hankkeessa ole järkeä, joten hän ilmoitti, että eihän tätä kannata tehdä. No, mitä tekevät samaan aikaan liikenneministeri Ranne, valtiovarainministeri Purra ja perussuomalaiset? Tuovat länsiratahankkeen tänne vastoin niitä asiantuntijaselvityksiä. Onko todella niin, että teillä on irrottaa raha tähän hankkeeseen? Olen erittäin huolissani, kun viime viikon uutisissa omistajaohjauksesta vastaava henkilö sanoi, että näyttää siltä, että puolitoista miljardia tullaan myymään valtion omaisuutta. Te myytte valtion omaisuutta ja rahoitatte sillä edustaja Valkosen kotiseudun varmasti hänelle mukavia hankkeita, mutta koko Suomen kannalta ei niin tärkeitä. Meillä on tärkeämpiä hankkeita. Meillä korjausvelka kasvaa. Meillä pitäisi panostaa ennen kaikkea nykyiseen tie- ja rataverkkoon. [Välihuutoja] — Mutta Valkonen saa äänet.

Kiitos, arvoisa rouva puhemies! Tällä esityksellä on erittäin tärkeä ja hyvä tavoite. Suomi ymmärrettävästi on jossakin kohtaa ollut vastahankaan tätä esitystä ja äänestänyt EU:ssa sitä vastaan, koska on katsottu, että ehkä laajat valtuudet tulevat siinä, mutta niin kuin tiedetään, tämä on EU-asetus, ja se tulee meillä sellaisenaan nyt sitten voimaan, vaikka Suomi sitä on vastustanut. Näen, että tavoite on tärkeä. Kysyisin ministeriltä näistä palveluntarjoajista: Kun me nyt tiedämme, että on viestintäkanavat, WhatsAppit ja Signalit ja muut, ja sitten on erilaisia chat-palveluita ja online-pelipaikkoja ja tämmöisiä, mistä viestintää käydään, niin ne ovat aivan varmasti ja selvästi tässä palveluntarjoajamääritelmässä mukana, mutta onko tässä sitten esimerkiksi joitakin yrityksiä, joilla on omia viestintäkanavia ja suljettuja yhteydenpitoja? Kuuluvatko ne näiden palveluntarjoajien piiriin? Ja nyt kun ministeri on läsnä, niin toivoisin vielä tästä, ministeri: Kun tässä puhutaan näistä palveluntarjoajista ja pilvissä liikkuvista tiedoista, niin tuli vain vielä mieleen tämä vaalidata. Mitä sille nyt kuuluu? Miten se pidetään suomalaisissa käsissä, ettei se lähde tuonne amerikkalaisiin pilvipalveluihin?

Arvoisa puhemies! Oikeastaan kysymys ministerille tässä vielä, kun nostitte itse nämä inssit ja nämä palveluverkkokysymykset: arvioitteko te ministeriössä, kun ajattelen, että tämä on viraston oma asia, ja oletteko te ministerinä ollut sitten myös aktiivinen siinä, että näitä asioita laitetaan vastakkain, eli tämä kyberturvallisuus ja nämä Traficomin tarpeet versus sitten inssi ja ajokorttien saaminen? Näin valiokunnan puheenjohtajana on myönnettävä, että hyvin paljon palautetta tulee tällä hetkellä siitä palveluverkosta. Lukuisista toimipisteistä ympäri maata on uhattu palvelut ajaa alas. Muistan viime kaudelta, että keskusta halusi sen verkon siellä säilyttää. Onko nyt todella niin, että maakunnista sitten nämä palvelut viedään, niin Pirkanmaalta, Etelä-Pohjanmaalta, Pohjanmaalta kuin monesta muusta, ja ne palvelut karkaavat sinne maakuntakeskuksiin?

Arvoisa rouva puhemies! Suuri huoli liittyy tietysti siihen, millä me takaamme viraston eli Traficomin resurssit. Kun tässäkin tulee nyt uusia tehtäviä, velvoitteita, ja sitten kun mennään tuohon täysistunnon kohtaan 9 ja myös sieltä tulee ministeri Mereltä lisää velvoitteita ja vaatimuksia Traficomille, niin miten me pidämme huolen niistä? Kun kyberturvallisuus vaatii koko ajan meiltä entistä enemmän huomiota ja resursseja, onko hallitus varautunut siihen, että jatkossa niitä panostuksia vielä saataisiin enemmän sinne Traficomille? Nyt siellä on aika kovat säästöpaineet päällä.

Arvoisa herra puhemies! Juuri niin, me haluamme lisää työpaikkoja, me haluamme madaltaa sitä työllistämisen kynnystä, mutta emme hinnalla millä hyvänsä — emme hinnalla millä hyvänsä. Tämä esitys, niin kuin on esitöissä tuotu esiin, lisää tai saattaa lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Miksi te tuotte tällaisia esityksiä, joista on todettu, että niillä ei välttämättä olisi niitä työllistämisen vaikutuksia, mitä hallitus kuitenkin perustelee niillä olevan? Ja miksi te tuotte jatkuvasti esityksiä, joilla naisten työmarkkina-asemaa heikennetään? [Pia Lohikoski: Hyvä kysymys!] Te veitte aikuiskoulutustuen, joka tuki erityisesti naisvaltaisia aloja. Nyt te tuotte esityksen, jolla jälleen kyykytetään naisia ja naisvaltaisia aloja. Ministeri Marttinen, millä te perustelette tämän vääryyden?

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalouspolitiikan käsittely lähestyy loppuaan, ja ehkä viime vuonna tätä ei tapahtunut, niin että nyt on aika jälleen palata perinteiden pariin. Tiedän, että jotkut tätä seuraavat tuolta kotoa tai työhuoneistaan, ja vaikka tämä sali on tyhjä [Vesa Kallio: Eihän tämä tyhjä ole!] — lähestulkoon tyhjä, pahoittelut kollegoille, jotka ovat täällä, heitä on kolme — niin haluan muistuttaa, että kuitenkin on yksi joukko, josta ei ole puhuttu tämän pääluokan yhteydessä, ja sehän on tietenkin kutut. Pirkanmaalaisena kansanedustajana haluan tällä puheella jälleen kunnioittaa jo edesmenneen Timo Roosin vuonna 83 aloittamaa perinnettä pitää esillä kuttujen asiaa. Tosin pitkäaikainen puhemies, keskustan Mikko Pesälä totesi aikoinaan, ettei kutusta ole kiinnostunut muu kuin pukki. Arvoisa puhemies! Monenlaista kuttua, vuohta ja pukkia on tämänkin salin puheissa vuosien varrella vilahtanut. Ei ole mikään ihme, sillä onhan tämä jalo eläin ilostuttanut ihmiskuntaa jo tuhansia vuosia ja jo yli 40 vuotta Suomen eduskuntaa perinteisen kuttupuheen muodossa. Hyvät kollegat, haluan aloittaa kertomalla teille Seposta. Ehkäpä teistä joku on tutustunut Seppo-vuoheen. Somevuohi Seppo on tullut suuren kansan tietoisuuteen videoillaan, joissa hän on milloin keittiön pöydällä, katolla tai kasvimaan varkaana. Hän on itsepäinen pukki, joka ei kuuntele ohjeita. Joillekin saattaa kuulostaa tutulta. Mutta Sepon sekoilu postataan tietenkin nykypäivänä nettiin. Moni vuohi varmaan pohtinee, ettei someen kannattaisi kaikkea laittaa. Uskon, että Sepon parempi puolisko ja äitikin varmasti näin ajattelevat — on parempi, ettei ole kili verkossa. Arvoisa puhemies! Monelle pukin kannattajalle vuosi on ollut raskas. Suomen tunnetuin pukki Teemu päätti maajoukkueuransa marraskuussa. Hänen johdollaanhan Suomi taisteli aikoinaan myös EM-kisoihin, ja pukkihuuma valtasi Suomen. Sen seurauksena levisi myös kuttuhuuma, kun vuohien määrä Suomessa kasvoi. Valitettavasti kävi kuten Suomen menestykselle, ja huuma hyytyi. Vuohien määrä Suomessa on jyrkässä laskussa. Arvoisa puhemies! Katselin tuossa tilastoja, ja näyttää siltä, että vuohien määrä korreloi valtion velkaantumisen kanssa. Kun vuohien määrä on noussut, valtion velka suhteessa bkt:hen on laskenut. Nyt kuttujen määrä on rajussa laskussa, ja valtion velka sen kuin kasvaa. Vetoan maan hallitukseen: nyt tarvitaan kuttujen hallitusta. Muualla maailmassa vuohi on varallisuuden mittari — mitä enemmän vuohia, sitä enemmän rahaa. Mutta me tiedämme, että kutusta on moneksi. Maailma ympärillä palaa, ja tähän hätään ovat tänä vuonna rientäneet niin kutut kuin pukit: 300 vuohta tepasteli Espanjan Kataloniassa. Ne ahmivat kuivaa pensaikkoa metsän reunoilta ennalta ehkäistäkseen metsäpalojen leviämistä. Kyseessä on EU:n rahoittama pilottihanke, joka ehkäisee maastopaloja. Kuttu on siis vastaus myös ilmastotyöhön, ja mikä parasta, EU maksaa. New Yorkissa vuohet ovat tänä vuonna päässeet töihin osavaltion palkkalistoille. Ne hävittävät haitallisia kasveja ja samalla lannoittavat. Arvoisat kollegat, tiedättekö, mikä yhdistää Gävlen olkipukkia ja Suomen hallitusta? Molemmat nousevat vuosittain otsikoihin tulipaloista johtuen. Säännöllisesti pyromaanit tuikkaavat tuleen niin pukin Ruotsissa kuin Suomen maineen maailmalla. Ruotsissa homma saatiin hallintaan, kun olkipukin suojaksi asetettiin valvontakameroita ja korkea aita. Yleensähän Suomessa kookkain ja kokenein pukki on johtanut laumaansa, ja kurittomat kilit eivät ole hyppineet silmille. Paljon on kiinni pukista. Johtaja voi vaihtua, jos joku toinen osoittautuu vahvemmaksi. Joskus vahvempi naaras ottaa johtopaikan ja määrää kulkusuunnan. Arvoisa puhemies! Kun some-Seppo sekoilee, seuraajat tykkäävät. Sepon omistajan, pehtoori Aaltosen mukaan ihmiset kaipaavat ankeiden uutisten keskelle positiivisia asioita ja niiden tarjoamisessa eläimet ovat hyviä. ”Eläimet tekevät kaikki asiat tosissaan, ne eivät pyri hauskuuttamaan, ja se taas naurattaa ihmisiä”, Aaltonen toteaa. Joten, arvoisa puhemies ja hyvät kollegat, antaa some-Sepon sekoilla ja antaa kuttujen ja pukkien elää lajityypillistä elämää, ja eletään me täällä ihmisiksi. Sitä meiltäkin odotetaan. Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajakollegoita, puhemiehistöä, virkakuntaa ja koko eduskunnan väkeä kuluneesta vuodesta ja toivottaa rauhallista joulua. Tulkoon pukki kaikkien kotiin.

Arvoisa rouva puhemies! Ihailen kyllä kollegaani Hanna Kososta, kun hän jaksaa aina olla positiivinen. Edustaja Kosonen edustaa keskustaa ja tuo asioita sillä tavalla hyvällä tavalla, lämpimästi esiin, mutta valitettavasti itse en jaksa, kun tätä ammatillista koulutusta seuraa, sitä, miten karmea tilanne siellä on. Perussuomalaiset hyvin puhuvat kädentaidoista ja ammatillisesta koulutuksesta ja siitä, miksi se ei nouse esiin, mutta sama kysymys tulee meillä oppositiossa: miksi se ei nouse esiin? Jos teillä hallituskumppanikin noin vahvasti sen puolesta puhuu, niin miksi mitään ei tehdä? Ne viestit tuolta koulumaailmasta ja oppilaitoksista ovat todella karmeita. Ei saada osaavaa työvoimaa enää yrityksiin, ja lähiopetusta on karsittu niin voimakkaasti. Eli toivoisin vielä, jos kommentoisitte, ministeri, tätä ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Toinen on sitten tämä valitettava rasismikohu, mikä vain näyttää jatkuvan. Meillähän on sama ongelma, että kouluissa ei enää opettajilla ole auktoriteettia, ja myös sen perussuomalaiset ovat nostaneet esiin, että kuri pitäisi palauttaa takaisin kouluun. Ei ole auktoriteettia enää pääministerilläkään hallituksessa.

Arvoisa rouva puhemies! Tosiaan joku toivoo jouluksi junaa lahjaksi, ja näyttää, että pääministeri sen nyt saa. Vielä odotamme tietysti liikenneministerin kuittausta, ovatko sopimusneuvottelut nyt niin kuin lehdet kertovat, vai pitääkö vielä asia avata. Mielestäni tässä ei olla oltu ihan rehellisiä suomalaisille, kun ei oteta huomioon niitä Väylän laskelmia, paljonko se raidehanke tulee maksamaan, mutta tämä on varmaan vielä lähipäivinä meillä esillä. Mutta kyllä se on niin, että tuo korjausvelka, miten korjausvelkaa pienennetään, pitää ottaa koko eduskunnan ja lähivuosien tavoitteeksi. Valitettavasti nyt näyttää siltä, että 4 000 kilometrin päällystysmääristä tällä hallituskaudella on laskettu ensin 3 000:een ja nyt mennään jo sinne alle 2 500 kilometriin. Se on erittäin surkea suunta, mutta se muistuttaa sitä, mitä tässä maassa väyläpolitiikassa on tehty, eli se ei ole ollut ennakoitavaa. Hallituksella on kirittävää, jos halutaan esimerkiksi niihin määriin, mitä Sipilän hallituskaudella tehtiin. Ja vielä: toivottavasti ministeri voi todellakin kommentoida tätä kyberturvallisuutta, josta valiokunta on moneen otteeseen kantanut huolta. Mutta näidenkin kritiikin ja positiivisen viestin sanojen myötä oikein hyvää joulua, ja toivomme kaikki varmasti entistä parempaa ensi vuotta.

Arvoisa rouva puhemies! Haluan myös osaltani kiittää yhteistyöstä jaoston puheenjohtajaa ja ministeriä. Meillä on yhteinen huoli, ja erityisesti huoli on suuri tuolla liikenne- ja viestintävaliokunnassa, mitä tulee korjausvelkaan. Siellä monesti herää kysymys, miksi korjausvelka edelleen kasvaa. Toinen kysymys on, miksi alempiasteiseen tieverkostoon ei panosteta. Meillä on tässä maassa paljon teitä, jotka ovat elintärkeitä niin teollisuuden kuin maatalouden, kaivannaisten, asumisen, yrittämisen ja ihan mökkeilynkin kannalta, ja se tiestö meillä valitettavasti rapistuu kovaa vauhtia. Meillä on väyläpolitiikka ei vain tämän hallituksen aikana vaan monen hallituksen aikana hyvinkin poukkoilevaa. Hallituskausien alusta aina panostetaan huomattavasti perusväylänpitoon, ja sitten se rahoitus leikkaantuu. Tämä uhka on nyt jatkossakin, kun katsoo sitä liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Kysymys onkin, koska saamme eduskuntaan tämän liikennejärjestelmäsuunnitelman parlamentaarisesta työryhmästä.

Arvoisa herra puhemies! Kauppasuhteet ja viennin edistäminen on yksi ulkopolitiikkamme kulmakivistä, ja valitettavasti viime päivinä näyttää, että se on saamassa kolauksen, kun seuraa tätä hallituspuolueiden silmien vääntelyä ja venyttelyä, mistä uutisoidaan laajasti maailmalla. Kysyisinkin ministereiltä: Mitä te luulette, onko sillä vaikutusta Suomen ulkopolitiikkaan ja sen hoitamiseen? Tuleeko tämä kysymys vastaan tuolla kollegoidenne kanssa? Tai mitä luulette, voidaanko tätä tilannetta käyttää myös jollakin tavalla informaatiovaikuttamisessa tai hybridivaikuttamisessa aiheuttaen sekasortoa täällä Suomen sisällä? Voiko tällä olla vaikutusta myöskin meidän ulkomaankauppaamme? Täytyy muistaa, että ulkopolitiikassa yksi kulma, tärkeä kulma, on diplomatia, ja sitä, mitä tällä hetkellä tasavallan presidentti maailmalla rakentaa, valitettavasti maan hallitus kotimaassa rikkoo.

Arvoisa herra puhemies! Erittäin vakava aihe ja teema, ja pääministeri syyttää edellisiä hallituksia. Ministeri Grahn-Laasonen sanoi, että turvallisuustilanteesta johtuen Suomi on nyt tässä tilanteessa. No, kun luetaan sitä OECD:n paperia, niin miten Virossa, Latviassa, Liettuassa tai Puolassa talous kasvaa? Myös heihin tämä turvallisuustilanne vaikuttaa. Täällä puhuttiin myös sotesta, joka on nyt erittäin suuressa kriisissä. Varmasti näyttäisi hyvältä hyvinvointialueiden talouden kannalta, jos kaikki ihmiset irtisanottaisiin, mutta kun se ei ole se tarkoitus, vaan tarkoitus on tarjota ihmisille palveluita, ja nyt te olette vieneet ne rahat, mitä hyvinvointialueet kipeästi tarvitsisivat. Työministeri kiertää yrityksiä, jotka irtisanovat, mutta ei kierrä hyvinvointialueita, jotka kaipaisivat sitä apua. Arvoisa pääministeri, luulen, että suurin ongelma hallituksenne kanssa on se, että ihmiset eivät luota teihin, he kokevat, että te ette enää kykene antamaan sitä toivoa tulevaisuudesta. Arvoisa pääministeri, miksi nämä toimenne eivät pure?