Lulu Ranne

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Palaan tähän liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, joka todellakin on jalat maassa. Siinä on huomioitu talouden niukat ajat, joihin ei ole helpotusta tulevaisuudessa. Siinä painotetaan nykyistä infraa, perusväylänpitoa, turvallisuutta, kilpailukykyä, huoltovarmuutta, sotilaallista liikkuvuutta. On aivan selvää, että meillä ei ole olemassa mitään taikaseinää, josta saadaan revittyä rahaa kaikille hankkeille, kaikille toiveille, kaikille haaveille. Sen takia on tärkeää, että meillä on yhteinen 12-vuotinen suunnitelma, johon me sitoudumme. Tässä ei ole yhtään turhaa. Tässä on ainoastaan kaikkein tärkein. Raidehankkeiden osalta on selvää, ihan niin kuin useissa puheenvuoroissa onkin käynyt ilmi, että keskitytään nykyisten parantamiseen. Näistä yhtiöistä on pakko todeta tässä, kuten ansiokkaasti edustaja Laaksokin totesi, että siellä on keskustalla ollut hieman skitsofreeninen tilanne. Edellinen hallitus siis perusti länsiradan, itäradan ja Suomi-radan, ja Suomi-rata supistettiin lentoradaksi, mikä oli jo, sanoisin, aika hyvää riskienhallintaa. Nämä on synnytetty edellisen hallituksen aikana. Me pistämme niitä kuriin. Lentoradan ja itäradan osalta on tilanne siis niin sanotusti jäissä, eli mitään uutta investointia ei ole tällä hetkellä suunniteltu. Seuraavassa vaiheessa, kun näitä katsotaan läpi, se on hallitusohjelma-asia. Vuosina 28—29 ehkä jotain tapahtuu, ja sitten kymmenen vuotta rakennetaan, jos rakennetaan. Länsiradan osalta siis odotetaan edelleen nyt päätöksiä, eli siellä on kolme valitusta meneillään. Valitusten käsittelyssä voi kestää kuukausia tai jopa vuosi. Eli tilanne on aika odotustilassa. Jos sitten mietitään valmistautumista ja keskeiseen, tärkeimpään satsaamista, niin muutama asia: Raskas liikenne tällä hetkellä Suomessa on sitä polttomoottoriliikennettä. Se on sitä ammattidieselliikennettä. Ei se ole sitä sähkörekkaa. Sähkörekkoja ei ole näköpiirissä pitkään, pitkään aikaan, ja sen takia meidän on huolehdittava siitä, että meidän ammattikuljettajilla on varaa, että heidän kilpailukykynsä pysyy kunnossa ja pitkien etäisyyksien Suomessa on mahdollista liikuttaa meitä kaikkia. Kyllä me olemme riippuvaisia täällä pääkaupunkiseudulla nimenomaan haja-asutusalueiden teistä ja kuljetusalan ammattilaisista. Eli raskas liikenne on fossiilista. Jos mietitään sitten ihan yksityisautoilua, liikennekäytössä meillä on noin 2,3 miljoonaa polttomoottoriautoa ja ehkä 300 000 ladattavaa. Kehitys, päästöttömään suuntaan meneminen, on hidasta. Tietenkin on selvää, että ostovoiman pitää olla meillä sellainen, että meillä on varaa ostaa niitä uudempia autoja, vähäpäästöisempiä autoja, sellaisia autoja, joita me tarvitsemme arkeen — ei niin, että me väkisin teemme liikkumisesta kalliimpaa, kuten edellinen hallitus halusi tehdä, vaan me nimenomaan haluamme jatkossakin hillitä kustannusten nousua. Markkinoille me emme voi mitään, mutta me voimme omilla päätöksillämme laskea jakeluvelvoitetta kuten olemme tehneet. 270 miljoonaa on itse asiassa hillitty ja leikattu autoilun kustannuksia. Tulevaisuudessa on välttämätöntä saada myöskin se ammattidiesel eteenpäin. En todellakaan ole päättänyt raapsutella niitä asfaltteja pois sorateiltä. Tällaista linjausta ei ole tehty, vaan pidetään nimenomaan mahdollisimman hyvää huolta nykyisestä tieverkosta niillä rahoilla, joita meillä on käytössä. Ne eivät ole runsaat, mutta jatkossa on päätettävä tasonnostoista yhteistuumin. Lentoliikenteestä oli muutama sana. Sen osaltahan olemme linjanneet, että nimenomaan nykyisestä lentokenttäverkosta pidetään kiinni, ja olemme nyt maakuntakenttien tulevaisuudenkin turvanneet. Toivottavasti tämä on myös pysyvä linja. Kolmen tunnin saavutettavuudesta pidetään kiinni. Jos täällä joku jotain muuta väittää, niin lukekaa tuo selonteko. Lukekaa se strategia, suunnitelma. Siellä lukee nimenomaan niin, että kolmesta tunnista pidetään kiinni. Samoin pidämme kiinni siitä, että satamia kehitetään. Itse asiassa painotamme satamia. Satamat ovat Suomen kriittistä infraa. Suomi on riippuvainen merenkulusta niin kuin täällä on moneen otteeseen sanottu. Jopa 96 prosenttia kaupasta kulkee meriteitse. Meillä on noin viitisenkymmentä satamaa, jotka harrastavat ulkomaankauppaa ja joiden kautta kulkee kauppaa pienemmissä tai isommissa määrin. Eli tämä on selvä asia, ja tietenkin tähän liittyy jäänmurto, josta on myöskin tässä suunnitelmassa, Liikenne 12:ssa, selkeät kirjaukset. Eli meidän täytyy uudistaa ja uudistamme kalustoa. Tämä on myös turvallisuuskysymys. Tilannekuva on selvä. Meillä ei ole mitään turhia, ruusuisia kuvitelmia taloudesta eikä turvallisuudesta, ja sen takia keskitymme nimenomaan oleelliseen. Ei mitään turhia. Esitän tähän vielä kysymyksen, kun kriittisyyttä on kohdistettu tätä suunnitelmaa kohtaan: olikos se niin, että keskustalla oli jälleen tyhjä paperi, kun kysyttiin parlamentaarisessa työryhmässä mielipiteitä tästä suunnitelmasta? — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikka on toden totta muuttunut tämän hallituskauden aikana. Edellinen hallitus painotti pyöräteitä, autoilun vähentämistä, erilaisia hankkeita, jotka todellakaan eivät olleet Suomelle välttämättömiä. Tämä hallitus painottaa, niin kuin myöskin tässä selonteossa käy ilmi, että kaikkein tärkeintä on se, että meillä on turvalliset liikenneyhteydet, huoltovarmuus pelaa, arjen liikenneyhteydet — ne kaikkein tärkeimmät — ovat kunnossa, olemme varautuneet pahimpaan ja huolehdimme kilpailukyvystä. Liikennepolitiikkamme on saanut erittäin hyvää palautetta sidosryhmiltä ja kentältä, ja tämän suunnan on jatkuttava. Nostan muutaman asian esiin tästä suunnitelmasta ja oikaisen hieman virheitä ja väärinkäsityksiä: Perusväylänpito on asia, johon meidän on välttämätöntä satsata myös tulevaisuudessa, ja tietenkin se puolen miljardin tason nosto, joka vuodesta 30 on tarkoitus saada aikaiseksi, on sellainen, johon pitää pyrkiä, ja siitä täytyisi olla yhteinen ymmärrys. Suomi on kumipyörämaa. Niin kuin tänään onkin monessa puheenvuorossa todettu, yli 90 prosenttia meidän tonneistamme ja henkilöistä liikkuu kumipyörillä. Siitä ei päästä mihinkään. Fakta on tämä. Sen lisäksi olemme esittäneet tässä selonteossa tai suunnitelmassa, että perusväylänpidon määrärahaa nostetaan ja myös yksityistierahaa nostetaan ja painotusta todella tehdään siihen nykyiseen infraan. Meillä ei ole varaa eikä tarvetta rakentaa uusia kiinteitä yhteyksiä esimerkiksi Ruotsiin tai Viroon. Tämä tosiaan todetaan myös yhteisessä pohjoismaisessa varautumisen liikennestrategiassa, joka julkistettiin viime viikolla. Siellä todettiin yhteisesti Pohjoismaiden kesken, että niihin ei ole varaa. Totean myöskin tästä Merenkurkun kiinteästä yhteydestä, että mehän puhumme Unescon maailmanperintökohteesta eli Merenkurkun saaristosta. Tuskinpa sinne mitään jättisiltaa olisi syytä rakentaa. Ainakaan turvallisuuden ja sotilaallisen liikkuvuuden kannalta siinä ei ole mitään järkeä. Ylipäätäänkin tässä selonteossa todetaan tietenkin se, että kun talouden ajat ovat niukkoja, meidän on pakko priorisoida, ja sitä priorisointia tässä on tehty. On aivan turha kuvitella, että meillä olisi varaa ylläpitää kaikkia teitä viimeisen päälle. Silloin kun se ei ole mahdollista, me nimenomaan painotamme niitä kaikkein tärkeimpiä. Tämä koskee myös sitä alempaa tieverkkoa. On aivan selvää, että niitä teitä, jotka liittyvät meidän teollisiin laitoksiimme maaseudulla ja haja-asutusalueilla tai esimerkiksi metsätalouteen ja metsäteollisuuteen, tietysti pitää priorisoida, mutta jotta tämä olisi edes mahdollista, meidän on karsittava kaikesta toisarvoisesta. Meidän on haettava tietenkin sotilaallisen liikkuvuuden kolmen ja puolen miljardin hankkeille uutta rahoitusta. Meidän on mahdollista saada 50 prosenttiakin EU-rahoitusta, kun me toimimme viisaasti, kun me suunnittelemme ajoissa ja nimenomaan perustamme mielipiteemme ja hankkeemme faktoille. Tässä ei ole kyse ideologiasta. Suomella ei ole varaa lähteä satsaamaan, kuten edellinen hallitus halusi, sähköistämiseen tai ilmastopäästöjen vähentämiseen hinnalla millä hyvänsä. Ihmisillä täytyy olla varaa vaihtaa siihen vähäpäästöisempään autoon. Ihmisillä täytyy olla varaa ajella ympäri Suomea, tietenkin, arjessa ja kriiseissä. Valintoja on tehtävä, ja kaikki me tiedämme, että vuoteen 35 liittyviä ilmastotavoitteita ei saavuteta. Tämä on fakta. Muutamia nostoja vielä näistä isoista summista, joita täällä on nostettu esiin: Eli korjausvelkahan on siis kasvanut parinkymmenen vuoden ajan, ja se malliesimerkki siitä, kuinka asian kanssa pitäisi toimia, oli se vuosi 24, ja näin pitäisi aina olla. Eli silloin kun me pystymme pistämään ylimääräistä satsausta ja ylimääräistä rahaa korjausvelan kurissa pitämiseen ja vähentämiseen, ollaan hyvällä tiellä, mutta tietenkin me kaipaamme tällaista johdonmukaista pitkäaikaista kehittämistä. Tämä hallitus on pistänyt ylimääräisen liikenneinfrapaketin, joka on todella merkittävä, 3,3 miljardia euroa. Jos vertaa aikaisemman hallituksen omaan pakettiin, se oli 700 miljoonaa teihin, ja meillä se on liki kaksi miljardia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Me puhumme isoista summista, ja tämän lisäksi meillä on tietenkin vuosittain perusväylänpidon ja yleisestikin noin parin miljardin liikennehankkeet. Huoltovarmuudesta ja sotilaallisesta liikkuvuudesta vielä haluan muutaman sanan sanoa: Fossiilittomia ei voi varastoida. Se on syy, miksi myöskään Puolustusvoimat ei ole siirtymässä mihinkään vetyyn tai sähköön. Kun me puhumme meidän koko liikennejärjestelmästämme, niin on selvää, että meidän täytyy pitää huolta siitä, että kumipyörät liikkuvat ja myöskin meillä raiteet ovat kunnossa kaikissa olosuhteissa ja meillä on myöskin siihen varaa. Investointiohjelmaan viitattiin täällä, että nyt olemme romuttaneet tämän hallituksen aikana jotakin, mitä viime hallitus sai aikaiseksi. No, tässä on kyllä tapahtunut itse asiassa päinvastoin. Viime hallitus ei saanut läpi vt 9:ää, vt 12:ta, vt 15:tä, vt 21:tä, vt 25:tä ja niin edespäin. Niistä on haaveiltu kymmeniä vuosia. Me pistimme nämä Väyläviraston tärkeimmät hankkeet eteenpäin. Tämä on erittäin tärkeää ymmärtää. Ei ole kyse mistään siitä, että me olemme pyyhkineet pöytää Väylän ammattilaisten tekemällä investointiohjelmalla, vaan päinvastoin. Se lista rupeaa olemaan tyhjä, ja teiden korjausvelka on se, johon meidän on satsattava. Sotilaallinen liikkuvuus, huoltovarmuuden investoinnit — nämä ovat välttämättömiä, nämä eivät ole poliittisia. Toivon, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ja siellä puolustusvaliokunnassa ja muuallakin tietenkin teettekin hyvää työtä ja painotatte näitä kaikkein kriittisimpiä sotilaallisen liikkuvuuden hankkeita. Niistä ei voi luopua, niistä ei voi joustaa. Liikenneinfra kantaa tai se pettää kriiseissä, ja tietysti sen pitää kantaa aina myös arjessa. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on antanut järjestyksessä toisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman eli Liikenne 12:n selontekona eduskunnalle. Nyt päivitettiin siis olemassa olevaa suunnitelmaa ensimmäistä kertaa. Kyseessä on siis 12-vuotinen strateginen dokumentti, jossa käsitellään koko Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisella tasolla. Siinä tarkastellaan liikenneverkkoja, liikenteen palveluita, liikenteen tietonäkökulmia. Kyseessä on lakisääteinen päivitysprosessi, ja se alkoi heti, kun hallituskausi käynnistyi. Parlamentaarinen työryhmä asetettiin tukemaan valmistelua ja muodostamaan näkemyksiä kehittämisestä. Haluan kiittää tässä vaiheessa parlamentaarisen työryhmän jäseniä hyvistä keskusteluista. Niitä on huomioitu tässä työn lopputuloksessa. Liikenne 12 laadittiin alun perin hyvin erilaiseen maailmaan kuin mihin nyt olemme joutuneet. Globaalit myllerrykset, myrskyt, mustat joutsenet ovat täällä jatkuvasti. Venäjän hyökkäyssota, kansainvälisen saavutettavuutemme haasteet, korkea inflaatio ja julkisen talouden erityisen suuret ongelmat asettivat reunaehtoja ja haasteita koko liikennejärjestelmälle, ja näitä pyrittiin nyt tämän päivityksen yhteydessä ratkaisemaan. Liikenneväyliemme korjausvelka on ikuisuusongelma, ja korkea inflaatio aiheutti sen kasvun kiihtymisen — huolimatta siis siitä, että hallitus on satsannut äärettömän paljon väylien korjausvelan taklaamiseen. Vuonna 24 onnistuimme jopa pysäyttämään korjausvelan kasvun, ja tähän olisi pystyttävä jatkossa joka vuosi. Me painotamme nykyisen infran rinnalla geopolitiikan ja turvallisuustilanteen muutoksen seurauksena erilaisia uudenlaisia liikennejärjestelmiä, kehittämistarpeita ja sotilaallista liikkuvuutta. Näitä kansalliseen pohjoismaiseen ja Nato-puolustussuunnitteluun perustuvia kriittisempiä tarpeita on seuraavan 12 vuoden aikana lähes kolmen ja puolen miljardin euron verran. Nykyinen infra, turvallisuus, talous — tässä painopisteemme. Kuten äskeisessäkin selontekokeskustelussa todettiin, Itämeren haasteet ovat merkittävä osa meidän tulevaisuuttamme ja nykyisyyttämme, ja nekin on tässä huomioitu. Katseet on kohdistettu pysyvästi länteen. Arvoisa puhemies! Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on strateginen asiakirja, ei mikään tyhjä, tylsä paperi. Se on kompassi, jonka mukaan teemme päätöksiä ja valintoja tulevaisuuden turvaamiseksi. Se varmistaa myös sen, että toimintamme on pitkäjänteistä, tehokasta ja ennakoivaa. Kaikki me tiedämme, että jokainen liikenneinvestointi kestää sen alkuideoinnista lopulliseen valmistumiseen jopa kymmeniä vuosia. Se, että me pystymme nyt näkemään koko Suomen yhtenä kokonaisuutena, on äärettömän tärkeää. Työn on oltava pitkäjänteistä ja johdonmukaista, ja kuten äsken totesin, Suomen talous ja turvallisuus edellä. Siltarummuille ei ole tarvetta, eikä niihin ole varaa. Liikenne 12 -suunnitelma ja sen toimeenpano mahdollistavat tietoon perustuvan valmistelun ja päätöksenteon. On erittäin tärkeää, että tilanteessa, jossa taloudelliset resurssit ovat tiukalla, valtio tekee järkeviä ja tietoon perustuvia päätöksiä huomioiden tulevaisuuden. Suunnitelman yksi merkittävistä lisäarvoista on se, että se on tehty laajassa yhteistyössä. Hyvin suuri joukko sidosryhmiä on antanut tähän panostuksensa, ja kiitän tästä kaikkia teitä. Ilman teitä lopputulos ei olisi sellainen kuin sen pitäisi olla. Me olemme huomioineet tässä selonteossa eri väylien, liikennemuotojen, tavara- ja henkilöliikenteen tarpeet, liikennejärjestelmää koskevan tiedon, tukitoimet ja myöskin digitalisaation. Arvoisa puhemies! Muuttuneessa maailmassa suunnitelman tavoitteet oli päivitettävä heti prosessin alussa. Eli kun tämä parlamentaarinen työ aloitettiin, niin vaihdoimme kolmen kärjen turvallisuuteen, toimivuuteen ja kestävyyteen. Tietenkin tehokkuus ja saavutettavuus ovat toimintamme ytimessä jatkuvasti, mutta turvallisuus, toimivuus ja kestävyys kestävät tätä aikaa ja ovat välttämättömiä myös tulevaisuudessa. Turvallisuuden osalta on ymmärrettävä, että liikennejärjestelmällä on ratkaiseva rooli kokonaisturvallisuudessa. Infra on sitä kovaa turvallisuutta. Teiden, raiteiden ja siltojen on toimittava ja kestettävä arjessa ja kriiseissä. Joukkoja ja kalustoa on voitava siirtää nopeasti. Kansalaisia on kyettävä evakuoimaan nopeasti. Arjen on pyörittävä mahdollisimman sujuvasti. Yksilöillä ja yrityksillä on oltava hyvät toimintaedellytykset. Vahva infra, joka kantaa arjessa ja kriiseissä, on myös osa pelotetta. Me osoitamme, me lähetämme viestin itään ja muille maille, että toimintakykymme on huipussa, me varaudumme, me valmistaudumme, me rakennamme Suomessa vahvaa infraa. Pitkäjänteinen mutta epärealistinen suunnitelma on tietenkin aina mahdollinen, mutta sellaista emme suostuneet tietenkään tekemään. Sellaista, jossa luvataan kaikille kaikkea, ei voi hyväksyä. Tämä on tyypillistä politikointia, ja siihen emme tässä selonteossa ja suunnitelmassa sorru. Arvioituihin vaikutuksiin pohjautuvassa suunnitelmassa esitetään merkittävää perusväylänpidon rahoituksen kasvattamista vuodesta 30 eteenpäin. Tästä on kaikilla suuri yhteisymmärrys, ja tämä päätös olisi toki pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Liikenneverkon kehittämiseen ja liikenteen palveluihin osoitetaan maltillisemmin rahaa. Olemme tehneet valintoja: nykyinen infra, turvallisuus, talous edellä. Arvoisa puhemies! On tärkeää huomioida, että sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet ovat maassamme merkittävät ja niiden rahoitus on ratkaistava, jotta pääsemme hyödyntämään EU-rahoitusta vuodesta 28 eteenpäin. Nykyinen investointitaso ei riitä vastaamaan kiireellisimpiin siviili- ja sotilastarpeisiin. On olennaista, että liikenneverkon kehittämisessä laitamme rajalliset resurssit fiksusti sinne, missä tarve on suurin ja vaikutukset parhaita. Siviilihankkeiden osalta Väyläviraston investointiohjelma tulee tunnistamaan uusien tavoitteiden mukaiset vaikuttavimmat hankkeet. Sotilaallisen liikkuvuuden osalta valmistelu pohjautuu tiukasti puolustuksen hallinnonalan määrittelemiin tarpeisiin. Viime viikolla julkaistu Pohjoismaiden yhteinen varautumista koskeva liikennejärjestelmästrategia varmistaa, että kaikilla Pohjoismailla on sama tilannekuva, tavoitteet ja kunnianhimon taso liikennejärjestelmän kehittämisessä. Tässä suunnitelmassa tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin jäänmurtokaluston uudistaminen, eurooppalaisen raideleveyden suunnittelu Ruotsin yli Rovaniemelle ja Ouluun asti Suomen puolella, vt 21, satamat, rajat ylittävät sillat ja erikoiskuljetusreitit. Nämä ovat myös niitä hankkeita, joita me olemme yhdessä Puolustusvoimien kanssa valmistelleet. Tehtävämme on siis varmistaa kriittisimpien infrakohteiden toteuttaminen oikeassa järjestyksessä, turvallisuustilanne ja julkisen talouden haasteet huomioiden. Painotus, niin kuin toistan jälleen, on nykyisen infran vahvistamisessa. EU-rahasaanto on nimenomaan mahdollista maksimoida sillä, että meillä on kaikkein vaikuttavimmat, tärkeimmät, kriittisimmät hankkeet haussa, kun vuoden 28 rahat ovat jälleen suuremmin jaossa. 50 prosenttia per hanke on se, mitä Suomi voi saada. Suomen liikennepolitiikassa ja tämän strategian, suunnitelman, myötä valmistaudumme, varaudumme ja vahvistamme koko infrastruktuuriamme. Meillä ei ole varaa, saati aikaa, poukkoilevaan liikennepolitiikkaan tai niihin kuuluisiin siltarumpuihin. Eduskunnan näkemys suunnitelman sisällöstä tullaan huomioimaan suunnitelman toimeenpanossa, ja luotan siihen, että kaikki te osaatte pistää asioita tärkeysjärjestykseen. Kun maailma myrskyää ja Suomen pitää vahvistaa itseään, turvallisuuttaan, tulevaisuuttaan ja talouttaan, niin myöskin liikennehankkeiden ja liikennepolitiikan pitää sitä tehdä. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on nyt lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevan yleissopimuksen muutosten, liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävän eurooppalaisen sopimuksen muutosten sekä liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen liitettävän tiemerkintöjä käsittelevän pöytäkirjan muutosten hyväksymiseksi ja voimaansaattamiseksi sekä laiksi tieliikennelain muuttamisesta. Eli tässähän kansainvälisen liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevan yleissopimuksen tarkoitus on helpottaa tieliikennettä ja lisätä liikenneturvallisuutta yhtenäistämällä liikennemerkit ja niissä olevat tunnukset sekä liikenneopasteet ja tiemerkinnät. Yhtenäisillä kansainvälisillä säännöillä pyritään vähentämään sopimusvaltioiden teillä tapahtuvien onnettomuuksien määrää. Myös tieliikenteen automaatio edellyttää, että liikenteenohjauslaitteet ovat kansainvälisesti yhdenmukaisia. Hallituksen antamassa esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi muutokset kolmeen eri sopimukseen: liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaan yleissopimukseen, liikennemerkkejä ja opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen sekä liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevaa yleissopimusta täydentävään eurooppalaiseen sopimukseen liitettävään tiemerkintöjä käsittelevään pöytäkirjaan. Näitä sopimusmuutoksia on valmisteltu pitkään Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission alaisessa liikenneturvallisuustyöryhmässä, ja niiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa vuoden 68 liikennemerkkejä ja ‑opasteita koskevan yleissopimuksen ja vuoden 71 eurooppalaisen sopimuksen määräykset. Tavoitteena on siis tarkentaa ja selkeyttää nykyistä sopimustekstiä ja muodostaa sopimuksista johdonmukainen ja ajantasainen kokonaisuus. Päivittäminen on tärkeää, koska tieliikenne on muuttunut huomattavasti viimeisten 20 vuoden aikana. Sopimusmuutosten hyväksyminen aiheuttaa vain vähäisiä muutoksia Suomessa, koska muutoksiin on osattu varautua jo tieliikennelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Suomessa käytössä olevat liikenteenohjauslaitteet vastaavatkin jo suurelta osin sopimuksessa esitettyjä muutoksia. Sopimuksen voimaansaattamisesta johtuvat muutostarpeet tieliikennelakiin ovat vähäisiä. Muutoksia esitetään liikennemerkin A27 ulkonäköön sekä merkkien B6 ja F3 määritelmiin. Lisäksi esitetään tieliikennelain siirtymäsäännökseen muutosta, joka mahdollistaa opastusmerkkien vaihdon porrastamisen vuoden 2039 loppuun asti. Pitkillä siirtymäajoilla huolehditaan siitä, ettei tienpitäjälle aiheudu merkkien vaihdosta merkittäviä lisäkustannuksia. Sopimuksiin ehdotetaan kuutta uutta varaumaa. Lisäksi ehdotetaan peruutettavaksi kolme varaumaa. Esitetyillä varaumilla varmistetaan, ettei liikenteen ohjauslaitteiden vaihtamisesta aiheudu negatiivisia liikenneturvallisuusvaikutuksia tai kohtuuttomia kustannuksia tienpitäjille. Sopimusmuutokset tulevat kansainvälisesti voimaan, kun kuusi kuukautta on kulunut muutosehdotusten jakamisesta laskettavan 12 kuukauden ajanjakson päättymisestä. YK:n pääsihteeri on jakanut muutosehdotukset sopimuspuolille 12.5.2025. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimusmuutokset tulevat voimaan marraskuussa 2026. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Aloitan tällä asetuksella, josta edustaja Kallio puhui. Sekinhän on jo putkessa, joten voitte odottaa, että se tulee voimaan rinnakkain tämän hallituksen esityksen kanssa. Eli meillä ovat kyllä nämä ajo- ja lepoajat, ajopiirturiasiat myöskin tuolla jo hyvin pitkälle valmisteltuina. Eli tästä voin todeta sen, että olemme aikaamme edellä. Ei kannata kysellä, kun me ollaan jo tehty. Tästä kabotaasista voisi todeta yleisesti, että en osaa arvioida, kuinka suuret ne vaikutukset tulevat olemaan. Tarkempia numeroita täytyy pyytää sitten siellä valiokuntakäsittelyssä. Kyllä meidän asiantuntijat ovat niihinkin perehtyneitä. Mutta olen erittäin tyytyväinen siihen, että saadaan tällä aikataululla tämäkin paketti eteenpäin. Kuljetusalahan on ollut erittäin tyytyväinen meidän esityksiin ja koko meidän liikennepolitiikkaan. Tässä ei voi olla muuta kuin tyytyväinen tähän, että tämmöinenkin ratkaisu löydettiin. Kiitoksia hyvistä puheenvuoroista. Koskaan ei voi olla ihan täydellistä, mutta tästäkin tulee aika hyvä. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on nyt lähetekeskustelussa laki liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Tähän alkuun totean, että Suomi on kumipyörämaa. Meillä 90 prosenttia tonneista ja ihmisistä liikkuu teillä, ja tässä hallituksen esityksessä nimenomaan on tavoitteena parantaa kumipyöräliikenteen, meidän kuljetusalan, toimintaedellytyksiä täällä Suomessa. Esityksellä edistetään hallitusohjelmakirjausta, jonka mukaan hallituksen tavoitteena on vähintään 300:n yrityksiä ja kansalaisia haittaavan normin purku. Esityksellä edistetään myös ajoneuvojen käyttövoimasiirtymää taloudellisesti ja järkevästi. Esitettyjen muutosten tavoitteena on parantaa henkilö- ja tavaraliikenteen harjoittamista koskevan EU-sääntelyn noudattamisen ja valvonnan edellytyksiä, edistää ympäristöystävällisten ajoneuvojen yleistymistä maltillisesti maanteillä sekä varmistaa kuljettajien saatavuutta. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi liikenteen palveluista annettua lakia, ajokorttilakia, kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annettua lakia sekä sakon täytäntöönpanosta annettua lakia. Liikenteen palveluista annettuun lakiin lisättäisiin toiseen Eta-valtioon sijoittautuneen kuljetusyrityksen Suomessa tilapäisesti suorittamia sisäisiä kuljetuksia eli niin sanottua kabotaasiliikennettä koskevaa EU-sääntelyä tarkentavia säännöksiä sääntöjen noudattamisen ja valvonnan mahdollistamiseksi. Samalla lakiin lisättäisiin seuraamussäännökset, jotta kabotaasirikkomuksesta ja kuljettajatodistuksen hankkimisen laiminlyönnistä voidaan jatkossa määrätä hallinnollinen seuraamusmaksu. Seuraamusmaksut lisättäisiin myös sakon täytäntöönpanosta annetun lain soveltamisalaan. Ajokorttilakiin lisättäisiin väliaikainen, nykyisen ajokorttidirektiivin mahdollistama säännös B-luokan ajo-oikeuden laajuudesta. Vähintään kaksi vuotta aiemmin myönnetty B-luokan ajokortti oikeuttaisi tavaroiden kuljettamiseen vaihtoehtoisella polttoaineella toimivalla ajoneuvolla, jonka suurin sallittu massa on enintään 4 250 kiloa. Poikkeus koskisi Liikenne- ja viestintäviraston myöntämällä tavaraliikenneluvalla tehtäviä tavarankuljetuksia. Ajokorttilakiin lisättäisiin myös uuden ajokorttidirektiivin mukaiset marraskuussa 27 sovellettavaksi tulevat poikkeukset B- ja BE-luokan ajo-oikeuksien laajuuksista. Ne mahdollistaisivat vaihtoehtoisella polttoaineella toimivan kuorma-auton tai sen vetämän ajoneuvoyhdistelmän kuljettamisen. Lisäyksillä pantaisiin täytäntöön osa uuden ajokorttidirektiivin säännöksistä. Kuljettajantutkintotoiminnan järjestämisestä annettua lakia muutettaisiin keventämällä ajokokeen vastaanottajaa koskevia vaatimuksia. Muutokset koskisivat ajokokeen vastaanottajan tehtävän sisältöä ja pätevyysvaatimuksia. Jatkossa suullisen teoriakokeen vastaanottajan ei tarvitsisi olla ajokokeen vastaanottaja, vaan tehtävää voisi hoitaa myös muu palveluntuottajan työntekijä. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.5.26. Ehdotetut ajokorttilain muutokset tulisivat kuitenkin pääsääntöisesti voimaan vasta marraskuussa 27. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin toistan tuon, mitä esittelypuheenvuorossa totesin, eli tämän hallituksen esityksen luonnos sai erittäin hyvän palautteen arviointineuvostolta. Eli kun siellä viitattiin sitten saatavuuteen tai vaikutusarviointeihin, niin siellä todettiin, että voisi täydentää ja voi olla joitain vaikutuksia, mutta lähtökohtaisesti tämä on todella perusteellisesti ja hyvin valmisteltu. Yritänkin vastata tässä nyt muutamaan kysymykseen, joista te saatte varmasti sitten vielä tarkemmat asiantuntijalausunnot ja vastaukset: Ensin jos katsotaan tätä kokonaisuutta, niin etenkin eniten keskustelua herätti se taksamittari: Taksamittarin osalta nimenomaan nyt varmistetaan se, että se tiedon kertyminen on yhtenäistä kaikissa taksiajoissa, kaikissa ajoneuvoissa, ja tämä on nimenomaan myöskin verottajalle erittäin tärkeää. Taksamittarin keräämiä tietoja ei voi muuttaa, sillä taksamittari on suojattu mekaanisilla sineteillä ja usein myös elektronisilla suojauksilla, eli tämä estää tietojen muuttamisen. Se, että meillä on selkeä, yhteinen kenttä ja samat pelisäännöt kaikille, on todella tärkeää. Palaan oikeastaan heti tähän, mistä edustaja Eerola totesi, eli näihin kokeisiin: Kokeiden valvontaahan jo aikaisemminkin tämän kauden aikana, heti alussa, ruvettiin kiristämään, ja vaatimustasoa on lähdetty nostamaan, eikä siellä ole enää vain yhtä koeversiota, joka liikkuu tuolla ympäriinsä. Kyllähän siellä on narautettu aika paljon vilpistä jo aikanaan, ja nyt sitten kun tulee kunnon karenssikin, kuuden kuukauden kielto, että ei saa yrittää uudestaan, jos narahtaa vilpistä, niin nämä ovat ihan selkeitä kuvioita. Taksamittarien ja kilpien osalta on katsottu se aikataulu niin, että ne nimenomaan pystyy hankkimaan tällä aikataululla, jotta saadaan paitsi se Traficomin pää mutta myöskin kaikki muu ajoissa kuntoon. Tässä on tosi tarkkaan nämä kyllä katsottu ja laskettu. Siinä ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Tässä puhutaan aika paljon saatavuudesta, ja voin todeta oikeastaan, että kyllä, nyt on menty turvallisuus edellä. Eli ensisijaisesti ala pitää saada puhdistumaan — aivan selvä asia — jotta sinne saadaan uusia yrittäjiä ja uusia kuljettajia, jotka haluavat lähteä toimimaan siellä ammattilaisina, turvallisina, luotettavina ammattilaisina. Tämä on tietenkin selkeää. Meillä on siis jo nyt valmistelussa tuolla muistio, jossa tarkastellaan tätä saatavuuskysymystä, mutta niin kuin edustaja Vuornoskin totesi tuossa, täällä on Kela-kyydeistä, koulukyydeistä ja aika paljon muunlaisistakin kyydeistä kiinni, millä tavalla tätä sitten katsotaan. Tämän osalta arviointineuvosto tosiaan totesi, että voi olla joitain vaikutuksia, mutta kun ala saa sen kunnianpalautuksen, kun siellä tulee yhteiset pelisäännöt ja kun sinne tulee kunnon koulutus, niin kyllähän se nyt on kaikille ammattilaisillekin huomattavasti parempi. Mutta saatavuutta siis tarkastellaan erikseen, ja siellä sitten katsotaan, mitä siellä mahdollisesti voitaisiin tehdä. Mutta kyllä tässä on nyt menty selkeästi turvallisuus edellä. Valvonnan osalta siis saatiin tämän prosessin aikana hyvää palautetta eri viranomaisilta. Niin taksamittarit kuin kilvetkin nimenomaan helpottavat sitä valvontaa, ja tietenkin seuraamme myöskin tämän lainsäädännön osalta sitä. Jälkiarviointia tehdään ja katsotaan sitten, josko vielä jotain viilausta tulee. Mutta tässä ei mitään ole ruikutettu eikä mitään valitusvirsiä ole veisattu, vaan tässä on tehty kunnon paketti, ja jos tällä ei päästä eteenpäin, niin en tiedä sitten millä. Kielitaidosta totean vielä sen, että nythän siellä on jo tällä hetkellä siis tilanne sellainen, että pitää olla suomeksi ja ruotsiksi ne kokeet tehtynä — sinne ei tullut mitään ylimääräisiä englannin kieliä eikä mitään tämän tyyppisiä — ja siellä on myöskin taksiliikenneluvan haltijalla jo tällä hetkellä se vaatimus ja velvollisuus huolehtia siitä, että kuljettajalla on riittävä vuorovaikutus- ja kielitaito. Tämä ei ole toiminut — ei ole toiminut — mutta nyt kun meillä tulee se täydennyskoulutus, sen myötä voidaan tsekata, ja tietenkin se, että jatkossa tänne alalle ei pääse kuka tahansa eikä siellä pysykään kuka tahansa. Eli kyllä tässä kielitaitovaatimukset liittyvät itse asiassa suoraan tähän vilppiinkin. Kyllä siellä on hyvinkin huonolla kielitaidolla päästy läpi, vaikka ei ole ollut tälle alalle minkäänlaista asiaa. Sitten vielä oikeastaan näistä alustayhtiöistä, kun puhutaan siitä, ollaanko tässä menossa taaksepäin: Ei, vaan tässä ollaan kyllä katsomassa eteenpäin. Me puhutaan palvelualasta. Ei me voida todeta, että juu, nyt on tehty joitain virheitä ja nyt lähdetään vain Boltilla ja Uberilla eteenpäin. Eli nämä muutokset eivät kuitenkaan estä alustayhtiöiden toimintaa tai taksiyritysten mahdollisuuksia tarjota kyytejä sovellusten kautta. Tämä ei estä sitä, mutta kaikille tulee samat pelisäännöt. Tietenkin tämä on hyvin selkeää, että kerralla eivät nopeasti muutokset tule tai ne eivät heti näy, mutta kyllä nämä rupeavat näkymään. Meillä syksystä alkaen pikkuhiljaa tulevat kaikki pykälät voimaan, ja kyllä minä luotan siihen, että kun vielä pistetään tosiaan sitä valvontaa kuosiin ja ala tulee houkuttelevaksi, niin varmasti tässä hyvin käy. Täydellistä ei ole, mutta kyllä minä väitän, että kyllä tästä tulee aika hieno lopputulos, jota kaikki voivat kannattaa. Ja niin kuin totesin, todella perusteellista valmistelua on ollut. [Puhemies koputtaa] Ja eihän me nyt tänne mitään kiinalaisia robottitakseja haluta, vaan ihan kunnon palvelijoita, suomalaisia kunnon kuskeja. — Kiitos. [Jaana Strandman: Juuri näin! Palvelua suomeksi!]

Arvoisa puhemies! Meillä on tänään lähetekeskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi liikenteen palveluista annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Suomeksi sanottuna tässä on kyse kauan kaivatusta taksilain perusteellisesta korjaussarjasta. Hallituksen esityksen tavoitteena on parantaa taksipalveluiden luotettavuutta ja turvallisuutta, tehostaa valvontaa ja estää harmaata taloutta. Hallituksen esitys sai erittäin hyvää palautetta arviointineuvostolta, ja siellä todettiin, että kyseessä on hyvin valmisteltu kokonaisuus. Tätä on siis valmisteltu pitkään ja perusteellisesti. Me tarvitsemme toimivan ja tehokkaan lainsäädännön, jotta saamme luotettavat ja turvalliset taksit kaikille ja reilun toimintaympäristön taksiyrittäjille. Asiakkaiden kokemaan turvattomuuteen puututaan. Muutosehdotuksilla parannetaan kuljettajien ammattitaitoa ja alan turvallisuutta muun muassa tiukentamalla taksiliikenneluvan ehtoja, tehostamalla koulutuksen ja kokeiden valvontaa, lisäämällä kuljettajille pakollinen kuljettajakoulutus ja ajoluvan saamisen esteeksi useampia uusia rikoksia. Epämääräiseen hinnoitteluun ehdotetaan seuraamuksia lakiin, jotta ylihinnoittelun ja hintojen ilmoittamisen väärinkäytöksiin voidaan puuttua välittömästi. Väärin toimimisesta määrättäisiin liikennevirhemaksu. Uusille kuljettajille asetetaan 21 tunnin pakollinen koulutus. Jo alalla toimivien tulee käydä kertaalleen pakollinen seitsemän tunnin täydennyskoulutus ajoluvan uusimisen yhteydessä. Täydennyskoulutusvaatimus on voimassa määräaikaisesti. Lisäksi luvan saamisen edellytyksiä tiukennetaan lisäämällä rikoksia sekä taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi että liikenneluvan haltijan hyvämaineisuuden arvioinnissa huomioitavaksi. Taksiliikenneluvan saamisen edellytyksenä oleva hyvämaineisuus vaarantuisi jatkossa myös, mikäli henkilö on syyllistynyt henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, seksuaalirikoksiin tai petos- ja maksuvälinerikoksiin. Taksinkuljettajan ajoluvan saamisen esteeksi lisätään eräitä vapauteen kohdistuvia rikoksia, veropetoksia, petoksia, maksuvälinerikoksia sekä ampuma-aserikoksia. Molempien lupien myöntämisessä jo nykyisellään huomioidaan useita rikoksia, jotka voivat estää luvan myöntämisen. Taksien valvontaa ja tunnistettavuutta tehostetaan, jotta voidaan estää sellaisten pimeiden taksien toimintaa, joilla eivät ole luvat kunnossa ja jotka eivät maksa veroja. Hallituksen esityksen muutosten myötä taksina käytettävä ajoneuvo tulee rekisteröidä taksiliikenneluvan haltijan omistukseen tai hallintaan ja liittää rekisterissä taksiliikennelupaan. Takseihin otetaan käyttöön erillinen värillinen rekisterikilpi. Luvanhaltijan tiedot asetetaan julkisesti saataville rekisteritunnuksen perusteella, jotta myös kuluttajat voisivat tarkistaa taksiliikenneluvan voimassaolon sähköisesti ja ajantasaisesti. Myös harmaan talouden torjumiseksi ehdotetaan useita muutoksia, jotta voidaan varmistua siitä, että kaikki toimivat samoilla pelisäännöillä ja maksavat veronsa. Kaikista taksimatkoista on kerättävä relevantit tiedot luotettavasti. Taksamittari tulee pakolliseksi kaikissa takseissa, jotta kyydeistä saadaan kerättyä verovalvontaan tarvittavat tiedot. Hallituksen esityksessä tarkennetaan lisäksi sääntelyn rikkomusten seuraamuksia. Jatkossa liikennevirhemaksun voi määrätä hinnaston puutteiden tai taksamittarin käytön laiminlyönnin seurauksena. Monet muutokset parantavat valvontaa, kuten liikenneluvan ja ajoneuvon yhdistäminen, värilliset taksikilvet, kokeiden kameravalvonta ja jälkikäteen havaitun vilpin huomioiminen, julkisen rekisterin laajentaminen ja hinnoittelun laiminlyönnin sanktioiminen. Myös ennakkovalvontaa lisätään taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneluvan edellytysten tiukentamisella. Kaikki esitetyt muutokset lisäävät kuljettajien ammattitaitoa, parantavat viranomaisten tiedonsaantia ja valvontaa sekä estävät harmaata taloutta ja pimeiden taksien toimintaa. Tämä on siis taksilain todellinen korjaussarja, ei mitään näpertelyä. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tämä on oikeastaan hirveän hyvä esimerkki siitä, miten ripeästi asiat voidaan saada eteenpäin, kun niin halutaan. Eli tosiaan siis maaliskuussa 24 edustaja Mäenpää teki sen toimenpidealoitteen, sitten liikenne- ja viestintävaliokunta lähestyi meitä kirjeellä, ja mehän olimme jo siellä liikenne- ja viestintäministeriössä aika pitkällä, koska meillähän oli jo arvioita ja selvityksiä tämän osalta, ja sitten saatiinkin nopeasti säädöshanke eteenpäin. Eli kiitos tästä kaikille. Ja ennen kuin tuohon Trumpiin jotain sanon, niin totean vielä sen, että meidän liikenne- ja viestintäministeriöhän on todella pieni ministeriö. Meillä on 170 ihmistä töissä, mikä on siis hyvin pieni osa siitä, mitä suurimmassa osassa muista ministeriöistä on. Väitän, että me, meidän hallinnonalamme, niin Liikenne- ja viestintävirasto, Ilmatieteen laitos kuin Väylävirastokin, ollaan varsinainen tehopakkaus myöskin turvallisuusasioissa. Eli oli sitten kyse GPS-häirinnästä, liikenneturvallisuudesta, kyberturvallisuudesta tai sotilaallisesta liikkuvuudesta, niin kaikki tiet vievät liikenne- ja viestintäministeriöön. Senkin takia on hirveän tärkeää, kun meillä on niin valtavan laaja tämä meidän sektori, että kun niitä yksittäisiä epäkohtia on, niin tieto tulee meille ja sitten katsotaan yhdessä, kuinka nopeasti pystytään painamaan kaasua. Trumpin osalta tämä on ehkä toisen tilan keskustelu, mutta varmasti tähän saadaan sinne valiokuntaan sitten vastaus, kuinka siinä sitten mennään eteenpäin. Kiitoksia tästä. Nyt vain kaasu pohjaan ja äkkiä voimaan, 1.7. nyt kuitenkin viimeistään. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Meillä on täällä tänään esittelyssä ja keskustelussa hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palvelusta annetun lain muuttamisesta, eli radiohäirintään tarkoitetuista laitteista on siis kyse, niin sanotuista jammereista. Tässä esityksessä esitetään näitä laitteita koskevaa uutta lainsäädäntöä sekä saatettaisiin laitteiden, jammereiden, oikeudeton hallussapito rangaistavaksi sakon uhalla. Tämän esityksen taustalla on itse asiassa vähän laajempikin keskustelu. Muistelin tuossa, että edustaja Mäenpää maaliskuussa 24 teki tähän liittyen toimenpidealoitteen, ja sitten liikenne- ja viestintäministeriölle tuli valiokunnalta muutama kuukausi tämän jälkeen vielä pyyntö, että me arvioisimme GPS-häirintälaitteita koskevaa nykyistä lainsäädäntöä ja sen muutos- ja täydentämistarpeita. Tästähän tietenkin päästiin hyvin nopeasti eteenpäin, koska liikenne- ja viestintäministeriössä oli jo valmiiksi arvioitu tilannetta, ja tästä sitten paitsi sen selvityksen myöskin säädöshankkeen osalta päästiin ripeästi ja hyvin liikkeelle. Säädöshankkeesta tosiaankin voi todeta, että jatkossa häirintälaitteina pidettäisiin kaikkia laitteita, joiden ensisijainen käyttötarkoitus on haitallisen häiriön aiheuttaminen lailliselle radionavigoinnille tai -viestinnälle, tämä ei siis koskisi pelkästään GPS-häirintään tarkoitettuja laitteita vaan kaikkia radiotaajuiseen häirintään kykeneviä laitteita. Häirintälaitteiden luvaton käyttö on nykyisinkin kiellettyä, mutta uudet säännökset antaisivat viranomaisille laajemmat mahdollisuudet puuttua näiden haitallisten laitteiden hallussapitoon ja maahantuontiin. Esityksellä myös selvennettäisiin mahdollisuutta hyödyntää häirintälaitteita viranomaiskäytössä erityisesti droonien torjunnassa, ja lisäksi esityksellä mahdollistettaisiin nykyistä paremmin puolustusteollisuuden tuotekehitys, esimerkiksi droonien torjuntalaitteiden kehittäminen sekä laitteiden käyttäminen tutkimukseen ja viestintäverkon osien tuotekehitykseen. Tällä esityksellä säädettäisiin myös Pohjois-Atlantin liiton ja sen jäsenmaiden joukkojen osalta tietyistä radio- ja häirintälaitteita koskeviin lupiin, tarkastuksiin ja ilmoituksiin liittyvistä poikkeuksista. Nämä muutokset mahdollistaisivat sujuvamman harjoittelutoiminnan. Voin todeta tähän vielä lyhyesti, että tämä on hyvin ajankohtainen ja hyvinkin tarpeellinen pieni yksityiskohta. Näinä aikoina on äärettömän tärkeää, että me pystymme puuttumaan ja rajoittamaan kaikkea meidän yhteiskunnan turvallisuutta horjuttavaan toimintaan. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Hirvittävän hyvää keskustelua, ja tietenkin koska tämä ei jää tähän, moniin niihin asioihin ja huoliin, jotka täällä salissa ovat nyt nousseet esiin, voidaan muissa yhteyksissä vielä palata. Nyt on tärkeää, että me saamme nimenomaan tämän ajokorttilain uudistuksen eteenpäin ja maaliin saakka. Siinä on juuri tämä poikkeuslupa, ja esimerkiksi ajokieltoasia. Tähänhän asti on ollut niin, että poikkeusluvan on voinut saada, vaikka olisi ajokielto päällä tai ollut ajokielto. Se tulee nyt esteeksi. Riskienhallintakoulutus, tämä teoriakoevilppi ja muut — tässä on hyvin paljon hyviä asioita, jotka on nyt tässä ensimmäisessä vaiheessa tärkeää saada maaliin, niin että se ei jää roikkumaan. Mitä meillä tässä rinnalla on lisäksi meneillään, niin meillähän on se ajokorttilain kokonaisuudistus, johon tuossa viittasinkin, eli meillä on EU:n ajokorttidirektiivin kansallinen täytäntöönpano, ja siinä yhteydessä tarkastellaan muun muassa sitä promillerajaa ja myöskin ajokieltosääntelyä laajemmin, ja siinä yhteydessä käsitellään tätä, mitä edustaja Laaksokin otti esiin, että mitä muita vaihtoehtoja ja mitä muuta voimme tehdä vielä. Lisäksi meillä on tämä liikenneturvallisuusstrategian päivitys. Eli nämä ovat kaikki meneillään, ja siinä yhteydessä on mahdollista saada sitten lisää ja tarkempaa eteenpäin. Mutta jotta tämä ei vain jäisi tähän vaiheeseen, nyt on erittäin hienoa ja tärkeää, että saadaan nämä eteenpäin. Varmasti on paljon asioita esimerkiksi teknologiaan liittyen ja erilaisiin rajoituksiin liittyen, mutta me puhutaan siis, niin kuin edustaja Rintamäki totesi hyvin, suojatoimista. Nuoret eivät aina osaa suojata itseään, heillä ei ole itsesuojeluvaistoa, ja sen takia on hyvin tärkeää, että meillä tämä nyt etenee. Voin todeta, että varmasti teemme kaikki tässä loppuvaiheessakin kaikkemme, jotta tässä tulee sitten tasapuolinen kohtelu ja poikkeusluvan saa silloin kun sen tarvitsee. Se on ihan selvää, että Suomen kokoisessa maassa näillä etäisyyksillä tarvitaan poikkeuslupia, mutta ei niin, että se on pääsääntö, vaan niin, että se on poikkeus. Tässä ei suinkaan ole tarkoitus, että vaikeutetaan nuorten elämää, vaan pidetään heidät hengissä ja mahdollistetaan nimenomaan se, että heillä on kaikki paremmat kyvyt, asenteet ja riskienhallinta, kun he tuolla autoilevat alaikäisenä. — Kiitoksia tästä keskustelusta, ja oikein hyvää käsittelyä kaikkien osalta. Kiitos.

Kiitoksia! Voisin tässä itse asiassa ihan muutaman kommentin ottaa: Ensinnäkin jos mietitään tätä hintaa: Siis arvioitiin sillä tavalla, että tämä lisäys koulutukseen nostaisi hintaa 180—210 euroa, ehkä. Puhutaan kuitenkin kertaluontoisesta ja etukäteen tiedossa olevasta kortin kustannuksesta. Me nähtiin kuitenkin tämä, kun haettiin sitä tasapainoa, kuinka paljon sinne voisi saada sitä tärkeää — elintärkeää — lisäkoulutusta niin, että se olisi kuitenkin kohtuuhintaista. Promillerajan osalta tietenkin meille tulee se myöskin siihen liikenneturvallisuusstrategian päivitykseen, mutta kun tämä on tämä ensimmäinen vaihe, jossa saadaan nimenomaan tämä poikkeuslupakuvio kuntoon, niin sen lisäksi myöskin, kun ajokorttidirektiiviä ja tätä uudistusta jatketaan, otetaan myöskin tämä listalle. Olisi tietenkin ollut hienoa, että se olisi saatu jo nyt, mutta sekin vielä, onko se 0,2, niin kuin todennäköisesti tulisi olemaan mittausvirheet ja muut huomioiden... Se on siinä toisessa vaiheessa. Toivon ja uskonkin oikeastaan, että oli se hallituspohja seuraavalla kierroksella mikä tahansa, niin se pohja, mitä nyt on tehty liikenneturvallisuuden eteen ja nuorten ajokorttien eteen, jatkuu myöskin siinä seuraavassa, koska sen yhteisen liikenneturvallisuusstrategian kautta, jota nytkin taas päivitetään, ja ajokorttidirektiivin niin sanotusti kakkosvaiheen osalta siellä päästään sitten eteenpäin. Sitten simulaattoreitten osalta: Siellähän alun perin oli hyvinkin vahvasti sitä, että sitä ei lähdettäisi rajoittamaan oikeastaan, eli siellä olisi hyvinkin vapaat kädet ja simulaattoreita saataisiin käyttää ilman rajoituksia. Tämä on nyt sitten oikeastaan se 50—50, mikä meillä tuolla on nyt lopputuloksena, ja se on hyvin tasapainoinen. Tästä käytiin itse asiassa hyvin tiivis keskustelu myöskin Autokoululiiton kanssa ja hyvin laajasti muutenkin, ja nähtiin, että siinä on puolensa ja puolensa mutta se tasapainoinen ratkaisu olisi tämä. No, sitten jos mietitään ihan ratojen käyttöä — olen itse asiassa menossa taas yhteen tutustumaankin tässä lähiaikoina — tässä on aika haastavaa löytää se, kun puhutaan taas siitä hinnasta ja puhutaan ylläpitokustannuksista ja kaikesta mahdollisesta, mutta tietenkin se on aina parempaa. Varmasti me kaikki tiedetään, että kun pääsee oikeasti sinne rattiin ja oikeisiin olosuhteisiin, niin aina se on parempi. Kyllä tässä ollaan niin valiokunnan kanssa keskusteluissa kuin meillä tietenkin virkavalmistelussa oltu varsin perinpohjaisia, ja yritetään nyt saada yksi askel kerrallaan. Vielä viittaan ehkä tuohon taksilakiin, että se saadaan nyt kerralla eteenpäin, mutta tässä on vielä isompi. Tämä on hirvittävän vakava asia, että me saadaan sitten myöskin se promilleraja sinne tuoreille kuskeille. Tässäkin puhutaan taas sitten siitä, että mennään perusoikeuksien puolelle ja niin edespäin.

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen antamassa ajokorttilain muutosesityksessä ehdotetaan useita muutoksia, joiden pääasiallisena tavoitteena on parantaa nuorten liikenneturvallisuutta. Vaikka liikenneturvallisuus on täällä Suomessa parantunut hyvin pitkään myönteiseen suuntaan, olemme erittäin kaukana tavoitteesta nolla liikennekuolemaa. Me pääsimme jopa onnettomuuksien määrien osalta ennätyksellisen alhaiseen, mutta olemme edelleen hyvin paljon jäljessä esimerkiksi Norjaa ja Ruotsia. Onnettomuustietojen ja -tilastojen mukaan vuonna 25 kuoli 189 ihmistä tieliikenneonnettomuuksissa. Tämä on 189 liikaa. Yhteinen tavoite on meitä vienyt myöskin hallituksessa siihen, että tämä tämän päivän esitys nimenomaan parantaa nuorten liikenneturvallisuutta. Jokaisella nuorella, ihan jokaisella, on oikeus palata sieltä liikenteestä kokonaisena kunnossa kotiin joka päivä. Me puutumme selkeästi poikkeuslupaan. Esityksessä esitetään, että poikkeusluvalla henkilöauton ajokortin voi suorittaa 17-vuotiaana mutta aikaisempaa tiukemmin myöntämisehdoin. Tavoitteena on siis aikaisempaa täsmällisemmin varmistaa se, että poikkeuslupaa haetaan oikeasti tarpeeseen, ja myöskin se, että nuorilla on huomattavasti paremmat riskienhallintakyvyt ja -asenteet, kun he sitten poikkeusluvan alaikäisenä saavat. Uusien kuljettajien valmiutta riskitilanteiden tunnistamiseen ja välttämiseen pyritään parantamaan kuljettajakoulutuksen muutoksilla. Esityksessä ehdotetaan henkilöauton eli B-luokan ajokortin suorittajalta vaadittavan turvallisuuspainotteisen riskientunnistamiskoulutuksen vaatimusten ja keston lisäämistä. Koulutuksen kesto pidentyisi neljällä tunnilla ja olisi jatkossa yhteensä 12 tunnin laajuinen. Simulaattoriopetuksen määrää rajoitettaisiin enintään puoleen riskientunnistamiskoulutuksen ajo-opetuksen määrästä. Esityksessä ehdotetaan alaikäisen B-luokan ajo-oikeuden rajoittamista kieltämällä ajaminen yöaikaan puolenyön ja aamuviiden välillä. Tavoitteena on ehkäistä liikenteen vaaratilanteita ja onnettomuuksia rajoittamalla alaikäisten henkilöauton kuljettajien ajamista riskialttiiseen aikaan. Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien osalta voi todeta, että siellä, missä 17-vuotias kuljettaja on ollut mukana, nämä onnettomuudet ovat tapahtuneet 41-prosenttisesti kello 00:n ja aamuviiden välillä. Esitykset perustuvat faktoihin ja tietoihin. Rajoituksen valvomiseksi alaikäisen kuljettajan olisi käytettävä autoon kiinnitettävää alaikäisen kuljettajan tunnusta. Myöskin poliisi on kannattanut tätä. Esityksessä ehdotetaan lakiin lisättäväksi säännökset uudesta hallinnollisesta seuraamuksesta kuljettajatutkinnon teoriakokeissa vilppiin syyllistyneelle. Tätäkin on hyvä kiristää. Syyllistyneelle voidaan asettaa kuuden kuukauden mittainen kielto osallistua teoriakokeeseen. Uuden kuljettajan ajokieltoon määräämiseen liittyvää koulutusta koskeva vaatimus ulotettaisiin koskemaan moottoripyörän ja henkilöauton ajokorttiluokissa ajokieltoon määrättyjen lisäksi mopon, kevyen nelipyörän ja traktorin ajokorttiluokissa ajokieltoon määrättyjä kuljettajia. Lisäksi vaatimus ulotettaisiin mainituissa ajokorttiluokissa väliaikaiseen ajokieltoon määrättyihin kuljettajiin. Tavoitteena on ohjata ajokieltoon määrätyt tuoreet kuljettajat aiempaa kattavammin heille tarpeellisen, tehokkaaksi todetun lisäkoulutuksen piiriin, mikä ehkäisee ajokieltoon uudelleen määräämisiä ja edistää liikenneturvallisuutta. Lisäksi esityksessä ehdotetaan muun muassa vanhentuneen ajokortin palauttamisvelvollisuudesta luopumista ja eräiden Liikenne- ja viestintäviraston lupien sähköisesti esittämisen mahdollistamista. Ehdotetun lain on tarkoitus tulla voimaan jo ennen kevätjuhlia eli 29.5.2026. Riskientunnistamiskoulutusta koskevien muutosten ehdotetaan tulevan voimaan 1.10.2026. Minä uskon, että tämä esitys saa hyvin laajaa kannatusta ja kaikki kokevat tämän tärkeäksi. Tämän lisäksi tietenkin hallitus myöskin edistää yhteistyössä valiokunnan kanssa ja yli hallitus—oppositio-rajojen esimerkiksi yhteisen liikenneturvallisuusstrategian päivitystä. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ensin totean sen, että me täällä hallituksessa ajamme koko Suomen asiaa, koko Suomen infran asiaa. Meillä on aivan keskeisenä se, että nykyinen tieverkosto, nykyiset raideyhteydet ovat numero yksi. Tiehankkeita käynnistyy tänä vuonna 760 miljoonan edestä, [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho, onpa hyvä!] mikä on todella valtava määrä, myös idässä. Meillä on vt 12:ta, meillä on vt 15:tä, meillä on vt 5:tä. Meillä on valtava määrä hankkeita käynnistymässä. [Hannu Hoskonen: Ei ole Itä-Suomessa!] Meillä ei ole tulossa itäradalle rahoja. Meillä on huomattavasti tärkeämpiä hankkeita kuin itärata tai lentorata tällä hetkellä. Se, mikä on kaikkein tärkeintä, on se, mistä keskustelimme maanantaina komissaari Tzitzikóstasin kanssa, ja se on meillä sotilaallinen liikkuvuus. Tässä puhutaan varalaskupaikoista, tässä puhutaan niistä teistä ja niistä raiteista, jotka ovat Suomen turvallisuuden ja tulevaisuuden kannalta kaikkein keskeisimpiä. Itään satsataan myöskin huomattavasti.

Kiitoksia tästä kysymyksestä. — Iso kuvahan on näin, että tietenkin ohjaamme varmistamaan ne kriittiset, kaikkein tärkeimmät palvelut, jotka ovat koko yhteiskunnan kannalta aivan keskeisiä. Tämä on se ylätason ohjeistus. Virastoilla on täysin oma vastuu ja myöskin asiantuntemus ja velvollisuus katsoa, millä tavalla näitä säästöjä sitten toteutetaan. Eli luotan kyllä siihen, että virasto pystyy tämän tekemään. Ainoastaan on tämä iso liikenne- ja viestintäministeriönkin tavoite, että kun me olemme turvallisuusministeriö, niin me katsomme, oli sitten kyse liikenneturvallisuudesta, oli sitten kyse kyberturvallisuudesta, kansallisesta turvallisuudesta, huoltovarmuudesta ja niin edespäin, että nämä ovat niitä asioita, joita painotetaan. Ja niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Ovaskakin tietää, esimerkiksi liikenneturvallisuuden osalta vt 9 tuli sieltä juuri meidän kaudellamme. — Kiitoksia.

Kiitoksia kysymyksistä. — Ensin lyhyesti totean näistä avoimen lähdekoodin ohjelmistovastaavista: Tässähän on nimenomaan punnittu sitä, että näiden vaatimusten osalta näemme kuitenkin, että on parempi, että velvoitteita tulee, kuin että niitä ei tulisi. Toivottavasti myöskin sitten, kun valiokuntakäsittelyssä sitä vielä puitte, saatte tälle vahvistuksen. Kyllä tässä selkeästi kuitenkin turvallisuusvalvontavelvollisuuksia pitää olla laajasti. Sitten palataan tähän, joka on ikuisuuskysymys: Traficomin velvollisuudet ja vastuut. Ensin täytyy todeta, että meillähän kaikilla virastoilla, niin Väylällä kuin Traficomilla kuin Ilmatieteen laitoksella, on säästövelvoitteet, ja siellä tietenkin ollaan kuitenkin onnistuttu pitämään henkilöstömäärä samana, eli se ei ole vähentynyt tässä tämän hallituskauden aikana. Jatkuvasti me tätä pohdimme, ja tänään tapasin itse asiassa Traficomin pääjohtajaakin Jarkko Saarimäkeä, ja heillä siellä operatiivinen johto tietenkin hakee sitä mahdollisimman tehokasta porukan käyttämistä ja työajan käyttämistä. Mutta ei ole helppoa, ja niin kuin tiedetään tämä taloustilanne, niin hyvin vaikeaa on tietenkin mitään uutta, isompaa rahoitusta saada. Mutta toki painotus on turvallisuudessa. Painotus on myöskin Traficomin sisällä sillä tavalla, että kun siellä niitä tehtäviä ja rahoja pohditaan, niin kyllä... Itse asiassa tässä voisi ottaa esiin sen, joka on hieman herättänyt keskustelua, eli nämä palveluverkkosäästöt, joita nyt näihin insseihin ja muihin liittyy. Kun säästöjä on tehtävä, niin me emme ole halunneet säästää kyberturvallisuudesta, vaan sitten näistä harvemmin tarvittavista palveluista. Että kyllä tämä on tämmöistä vaikeaa tasapainottelua. Edelleen voi todeta, että Suomessa ja meidän Traficomilla ja meidän Kyberturvallisuuskeskuksella, joka on siis todellinen timantti, homma on kyllä hanskassa, mutta tämä on yhteinen huoli. Teemme kyllä parhaamme, ja minä uskon, että seuraavakin hallitus tekee. — Kiitos.

Arvoisa puhemies, hyvät kansanedustajat! Tieto- ja viestintäteknologia on nykyisin keskeinen osa yhteiskuntaamme ja arkeamme. Käytämme päivittäin erilaisia laitteita ja ohjelmistoja, jotka ovat yhteydessä verkkoon tai toisiin laitteisiin. Nämä tuotteet joutuvat kuitenkin entistä useammin kyberhyökkäysten kohteeksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että laitteiden ja ohjelmistojen tietoturvallisuuden taso on riittävä, niissä ilmeneviin haavoittuvuuksiin puututaan ja tietoturvaan vaikuttavista poikkeamista ilmoitetaan käyttäjille ja viranomaiselle. Käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen taustalla on Euroopan unionin niin kutsuttu kyberkestävyysasetus. Asetuksen soveltaminen alkaa vaiheittain vuosien 26 ja 27 aikana. Soveltamisala tulee siis suoraan sovellettavasta EU-asetuksesta, johon ei sisälly kansallista liikkumavaraa. Kyberkestävyysasetus on EU:n yhdenmukaistettu tuotesäädös, joka asettaa kyberturvallisuuteen liittyviä vähimmäisvaatimuksia digitaalisia elementtejä sisältäville tuotteille eli laitteille ja ohjelmistoille, jotka voidaan liittää internetiin tai toisiin laitteisiin ja ohjelmistoihin. Tavoitteena on varmistaa, että markkinoilla olevat tuotteet suunnitellaan ja valmistetaan ja niitä päivitetään siten, että ne kestävät nykypäivän kyberuhkia. Vastaavista vaatimuksista ei ole aiemmin säädetty Suomessa tai EU:ssa lain tasolla horisontaalisesti. Käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä ehdotetaan kyberkestävyysasetuksen soveltamiseksi tarpeellisia täydentäviä ja täsmentäviä kansallisia säännöksiä. Esityksellä ehdotetaan uutta lakia, jossa säädettäisiin asetuksen valvonnasta, vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksien ilmoittamisesta sekä hallinnollisista seuraamuksista ja niihin liittyvistä viranomaistehtävistä. Esitys mahdollistaisi myös kyberkestävyysasetuksen mukaisen sääntelyn testiympäristön perustamisen. Esityksen tavoitteena on myös täydentää EU:n kyberturvallisuusasetuksen soveltamiseen liittyvää kansallista sääntelyä. Kyberturvallisuusasetus on tullut pääosin voimaan vuonna 2019, mutta erityisesti uuden kyberkestävyysasetuksen vuoksi sen soveltamista tukevaa sääntelyä on tarpeen täydentää. Tältä osin ehdotukset koskevat eurooppalaisia kyberturvallisuuden sertifiointijärjestelmiä, niitä valvovan viranomaisen tehtäviä ja toimivaltuuksia sekä vaatimustenmukaisuuden arviointilaitoksia. Tavoitteena on turvata sisämarkkinoiden toimintaa. Lisäksi esityksen tavoitteena on täydentää EU:n kyberturvallisuusdirektiivin eli NIS 2 ‑direktiivin kansallista täytäntöönpanoa koskien verkkotunnuksien rekisteröintitietoja ja verkkotunnusvälittäjiä. Sähköisen viestinnän palveluista annettuun lakiin ehdotetaan lisäyksiä, jotka koskevat verkkotunnuksiin liittyvien tietojen käsittelyä ja luovuttamista myös muiden kuin fi- ja ax-verkkotunnusten osalta silloin, kun verkkotunnusvälittäjä tai aluetunnusrekisteri on sijoittautunut Suomeen. Liikenne- ja viestintävirasto vastaisi pääosin uusista viranomaistehtävistä, joita esityksellä ehdotetaan. Esityksestä aiheutuu näin ollen virastolle ja erityisesti sen Kyberturvallisuuskeskukselle tehtävämäärää lisäävä vaikutus. Esityksestä aiheutuu myös vähäisempiä vaikutuksia eräille muille viranomaisille, kuten muun muassa tekoälyasetusta valvoville viranomaisille. Kyberkestävyysasetuksen soveltaminen parantaa markkinoilla olevien laitteiden ja ohjelmistojen tietoturvaa. Asetuksen soveltamisalaan kuuluvat laajasti erilaiset sekä kuluttaja- että yrityskäytössä olevat laitteet ja ohjelmistot. Kyberkestävyysasetuksen sujuva ja tehokas toimeenpano laitteiden ja ohjelmistojen tietoturvan parantamiseksi sisältyy myös Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanosuunnitelman priorisoituihin toimenpiteisiin. Asetuksen sujuva ja tehokas toimeenpano edellyttää siihen liittyvien uusien viranomaistehtävien järjestämistä tehokkaalla ja asianmukaisella tavalla, mistä tässä esityksessä on kysymys. — Kiitos.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Aloitan tästä kyberturvallisuudesta, joka äsken jäi vaille vastausta: Kävin itse asiassa siis viime viikolla keskusteluja Traficomin pääjohtaja Saarimäen kanssa, ja meillä on myöskin erittäin tiivis keskustelu ollut koko hallituksessakin nimenomaan näistä resursseista. Kaikki me olemme siitä huolissamme. Eli tehtäviähän on tullut EU:n suunnalta sadan htv:n verran melkein, ja kun näissä säästöpaineissa olemme, niin lisähenkilöitä ei ole tullut. Meillä on oikeastaan keskeistä se, että minimitasoa, joka nyt on ja joka juuri ja juuri on pystytty ylläpitämään, täytyy nostaa ja kyvykkyyksiä täytyy nostaa. Kyllä siellä taustalla tehdään varsin paljon töitä tämän eteen, ja nimenomaan myöskin sen eteen, että kun meillä painotetaan tässä maassa sitä turvallisuutta, niin kyllä näen, että kyberturvallisuus on aivan keskeinen osa kokonaisturvallisuutta ja kansallista turvallisuutta, ja voisin myöskin sanoa, että puolustusta. Eli tämän osalta huoli on jaettu, ja voin luvata, että kyllä siellä on taustalla aikamoista vääntöä ollut erilaisissa iltakouluissa ja niin edespäin, ja uskon, että tässä vielä päästään parempaan tilanteeseen. No, sitten tämä yksi herkkupala, joka aina täällä nousee esiin, VR:n nettiyhteydet: Niin kuin tässä kuultiinkin, siellä tapahtuu jo paljon, ja VR:n nettisivuilla kannattaa käydä katsomassa, mutta näinä niukkoina aikoina me emme ole itse pistäneet siihen paukkuja. Eli se on ministeri Strandin asia ja myöskin VR:n asia, että siellä tilanne on etenemässä parempaan suuntaan. Operaattoreitten kanssa on ollut varsin tiukkaa keskustelua. Pikkuhiljaa parempaan suuntaan ollaan menossa. Satamat, turvasatamat, niin kuin meillä on brändätty itse asiassa, koska Suomihan on turvallisuuden ja teknologian huippumaa: Meillähän itse asiassa oli juuri Suomen turvallisista satamista pyöreän pöydän keskustelu yhdessä sisäministeri Rantasen kanssa, ja nimenomaan tässä yhteydessä puhuttiin tietenkin paitsi siitä, että on rikollisuuden solmukohdat, siellä ovat myös kaupan solmukohdat ja viennin solmukohdat, ja siellä täytyy kaikin keinoin varmistaa, että turvalliset yhteydet ovat olemassa, oli sitten kyse viestintäyhteyksistä tai näistä ihan teistä ja raiteista, mutta myöskin se, että satamat olisivat tulevaisuudessa sellaisia ympäristöjä, joista olisi itse asiassa vientivaltiksikin, niin että voisimme kertoa julkisesti, että Suomen satamat ovat turvasatamia, siellä ei ole epäilyttävää toimintaa, siellä on prosessit kunnossa, ja niin edespäin. Eli kyllä tämä satamien rooli on ymmärretty varsin hyvin. Tästä on hyvä siirtyä sitten jäänmurtoon: Meillä on tässä alkuvuodesta toivottavasti jo ensimmäisen neljänneksen aikana tulossa esitykset vähän isommasta investointiohjelmasta, eli niin kuin mainitsin, ensimmäinen oma jäänmurtajamme on jo tuolla prosessissa ja valmistuu ehkä kolmen vuoden aikana, ja sen lisäksi meillä on isompi strategia ja kokonaisuus jäänmurron kokonaisjärjestämisestä tulossa tässä ihan alkuvuodesta. Tämä on tietenkin aivan keskeistä. Tässä ei ole kyse siis vain meidän kaupasta, vaan tässä on kyse myöskin huoltovarmuudesta ja turvallisuudesta isossa kuvassa. Yhdyn siihen käsitykseen ja ajatukseen siitä, että korjausvelka on meidän kaikkien asia. Vaikka me olemme nyt siis yli 3,3 miljardia pistäneet ja pistämässä ylimääräistä määräaikaista investointipakettia teihin ja myöskin raiteisiin, niin tämänhän pitäisi olla se pysyvä tilanne. Yksi ratkaisu on siis se, että meidän rahoituspohjamme kohdistuisi suoraan ja olisi korvamerkitty, niin että aina kun verotetaan liikennettä, niin sieltä myöskin olisi suora väylä sinne korjausvelan taklaamiseen, ja tämän tyyppisesti. Näitä valmistellaan, eli liikenteen verotuksen ja rahoituksen kokonaisuudistuksen prosessi on aika pitkällä, ja meiltä tulee siis esityksiä ja linjauksia. Teknologianeutraalius on ehkä sellainen, joka on päivän sana. Eli vaikka meillä on reippaasti yli kaksi miljoonaa liikennekäytössä olevaa polttomoottoriautoa, niin meillä on kuitenkin vain ehkä 200 000—300 000 hybridisähköä. Eli kuitenkin kun pikkuhiljaa ihmisillä on varaa ostaa vähäpäästöisempiä, hienompia ja turvallisempia autoja ja se rahoituspohja muuttuu, niin kyllä sen myöskin on pakko olla teknologianeutraali. Kilometriveroa me emme tule esittämään emmekä ehdottamaan, mutta on selvää, että tämä kokonaisuus on semmoinen, joka pitää ratkaista hyvin nopeastikin. Tietenkin olisi ideaalia, että kun tänne tullaan ulkopuolelta ulkomaisilla autoilla, voitaisiin niitä vähän rankaista ja verottaa enemmän, mutta tämä ei valitettavasti nyt meidän näkemyksen mukaan ole mahdollista. Sitten näitä yksittäisiä hankkeita tuli todella paljon esiin täällä, että missä meillä mennään, ja Itä-Suomen hankkeista: Minulla on tässä nenäni edessä tämä hankelista, ja jos puhutaan esimerkiksi nyt näistä raidehankkeista, niin tiedetään, että kaikkia edistetään niin paljon kuin täältä vain lähtee. Eli Karjalan rata on se 90 miljoonaa nyt tällä hetkellä, Savon rata on se 45 miljoonaa, ja sitten meillä on siellä hyvin paljon erilaisia hankkeita menossa. Mutta kaikki tietävät myöskin sen, että aina kun puhutaan liikennehankkeista, me voidaan puhua viiden tai kymmenenkin vuoden hankkeista. Eli pätkissä edetään niin paljon kuin kykenemme. Ja vielä ehkä tämän Jyväskylä—Pieksämäki-osalta, siellähän on perusväylänpidon rahoituksesta nimenomaan kyse, ja siellä on 70 miljoonaa jo plakkarissa, mutta varmaan tarvitaan jo 60. Yhtenä murheenkryyninä on myöskin se, että kustannukset ovat nousseet, ja vaikka me kuinka yritämme saada sitä kilpailua oikein kunnolla vauhtiin, niin siitä huolimatta meillä on haasteita. Vt 25:een meillähän on jo lisätalousarviossa, ensimmäistä kertaa kuule saatiin kunnon potti, 17 miljoonaa. Eli meillä on juuri näiden keskeisten teiden edistämisessä todella paljon tapahtunut, ja tämä ei ole niin kuin sillä tavalla helppoa, koska rahaa pitää säästää jatkossakin, mutta tässä pidetään oikein kunnolla meidän infrainvestointien puolia. Aina kun miljardi pistetään rahaa, se on 10 000 suomalaista, jotka sillä työllistyvät. Tämä on valtava määrä, ja nimenomaan suomalaisia. Eli jos puhutaan tiet, sillat, raiteet. Tämä on merkittävä tapaus. Ja kyllä, tietysti minä kuulun valtioneuvostoon, ja se on tulossa sinne valtioneuvoston istuntoon, mutta niin kuin kaikki ministerinä olleet tuntevat kyllä nämä prosessit, eivät ne ihan ole niin kuin heittämällä läpi. Mutta kyllä siellä on varsin hyvä tilanne. Liikenne 12:n osalta ja kokonaisuudesta kysyisin, että onkos keskustalta, kun täällä huudetaan kovasti korjausvelasta ja muusta, tullut siihen jotain kommentteja tai vastineita. Tästähän kyseltiin kaikilta puolueilta, että saataisiin siihen kaikkien näkemykset, eikä niin, että sitten ihmetellään, miksi itään ei ole tai miksi teihin ei ole rahaa. Paljon tapahtuu ja paljon on tekemistä, ja tässä täytyy vielä loppuun kiittää, että kyllähän me tästä niin kuin eteenpäin päästään, mutta ei tämä helppoa ole, varsinkin kun katsoo siellä tulevia taloushaasteita. Pitää kilpailuttaa tiukasti, pitää priorisoida tiukasti, ja pitää saada EU:sta revittyä irti kaikki mahdollinen. No, itse asiassa yksi asia vielä unohtui, STT ja meidän mediakenttä, josta tässä oli kyse: helmikuussa valmistuu selvitys, ja sitten päästään siitä eteenpäin ja katsotaan poliittisesti, mitä ratkaisuja sieltä löytyy. — Kiitoksia paljon.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Aloitan tästä isosta kuvasta jälleen. Eli meillähän on erittäin tiukka taloudellinen tilanne, ja siitä huolimatta olemme saaneet merkittäviä satsauksia liikenneinfraan. Se jo 3,3 miljardin ylimääräinen infrapotti on merkittävä. Sen avulla saatiin siis viime vuonna 24 teiden korjausvelan kasvu pysähtymään, eli 4 000 kilometriä uutta asfalttia, ja se oli malliesimerkki siitä, kuinka jatkossa pitäisi toimia. Tuo kasvu on myös saatu hidastumaan, mutta se, että tällä tiellä pysyttäisiin, edellyttää siis useamman hallituksen jatkuvaa samantyyppistä toimintaa. Suomessa edelleen tonnit ja tyypit kulkevat teillä. 90 prosenttia tonneista ja tyypeistä kulkee teillä, ja tämän vuoksi on tärkeää, että me nimenomaan painotamme jatkossa myöskin niitä teitä. Jos katsoo näitä tilastoja ja käppyröitä — pyysin niitä erikseen meidän ministeriöstä ja myöskin Väylävirastosta — niin satsaukset teihin ovat olleet kuitenkin selkeästi isommat, jos vertaa esimerkiksi edelliseen hallitukseen. Sama koskee myöskin rataverkkoa. Molemmilla on sitä korjausvelkaa, ja molempien korjausvelkaa täytyy pikkuhiljaa pystyä myöskin vähentämään. Liikenne 12:n osalta: se suunnitelmahan on valmis. Nyt vain odotamme, minä päivänä saamme valtioneuvostoon ja tänne selontekona sitten käsittelyyn. Siinä ei pitäisi olla enää yhtään minkäänlaisia ongelmia. Tähän voin todeta, että nyt kun pohditaan sitä, millä tavalla eri hallitukset ovat hallitusohjelmiin kirjanneet hankkeita ja kuinka niitä sitten on edistetty, niin tämä hallitus on pystynyt katsomaan peiliin. Meillä on satojen miljoonien siirto ollut nimenomaan niihin teihin — alun perin sieltä puuttuivat vt 9, 12, 15, myöskin vt 21 sieltä Lapista — ja tämä on se, mitä Suomi tarvitsee. Jos todetaan tämä kokonaisuus, niin tämä ei ole mikään sellainen, että yhtäkkiä revittäisiin miljardeja lisää rahaa, vaan kyllä meidän täytyy katsoa myöskin tätä — priorisointi on ollut selkeä: turvallisuutta ja taloutta vahvistavia tiehankkeita, sellaisia, joita on joka tapauksessa pakko toteuttaa. Tässä voi todeta myöskin edelleen, että ymmärrän, että joka maakunnassa halutaan aina lisää, mikään ei riitä, mutta kyllä myöskin sinne Itä-Suomeen on saatu rahoitusta kohdistettua. Itäisen Suomen osalta, kun pyysin ja olen esitellyt sen täällä aikaisemminkin, puhutaan kuitenkin lähes puolen miljardin hankkeista. Nämä ovat merkittäviä, ja tämä taso, joka meillä nyt on, olisi nimenomaan juuri se, millä pitäisi jatkaa tulevaisuudessa. Meidän on tehtävä isänmaallista liikennepolitiikkaa, nimenomaan turvallisuus edellä, nimenomaan sotilaallinen liikkuvuus ja huoltovarmuus edellä. Ja nyt kun seuraava EU-rahoituskausi alkaa vuonna 28, niin meillä on valmiina hyvin pitkälti valmisteltu lista juuri niistä kriittisimmistä kohteista, joille on erittäin hyvä saada myöskin sitä EU-rahaa, mutta aina tarvitsemme myöskin sitä omaa vastinrahaa. Rajat ylittävä liikenne, paitsi Rail Nordica, jota jo suunnitellaan, myös henkilöliikenne: Kyllähän tietenkin siihen piti osoittaa sormella, että tuo homma hoidetaan ja rahat sinne kohdistetaan, ja näin myöskin toimittiin, ja sitten se saatiin eteenpäin. Koko Lappi saa hyvin paljon, mutta meidän on varmistettava, että Lappi saa myös sieltä EU:sta. Ja me emme voi lähteä haaveilemaan ympäriinsä eri suuntiin erilaisia jättihankkeita, silloin me voimme menettää kaikki rahat. Täällä puhutaan paljon myöskin siitä, kuinka nettiyhteyksien osalta on ongelmia. Me olemme nyt skarpanneet viranomaisten puolesta — minä en ole viranomainen, enkä vastaa viranomaisten tekemisistä. Katsomme tietenkin tälläkin hetkellä, kuinka yleispalveluvelvoitteen minimitasoa voitaisiin nostaa ja kuinka voisimme varmistaa, että nettiyhteydet toimisivat paremmin, mutta viranomaiset, Traficom, ovat lisänneet mittauksiansa. Sieltä on löytynyt lisää epäkohtia, joita ei aikaisemmin ollut tiedossa. Mutta edelleen toistan myös sen, että meillä turvallisuusviranomaiset, Hätäkeskus, poliisi, myös oikeastaan koko sektori yhteistyössä Traficomin kanssa, ovat vastuussa siitä, että meillä 112 toimii. Se ei ole ministerin tehtävä, ja kyllä minä luotan siihen, että se tieto ja ne ongelmat, joita kentällä on, kyllä kulkeutuvat — jo ihan virkavelvollisuuskin on sellainen — meidän viranomaisten, turvallisuusviranomaisten, tietoon, ja he tekevät kaikkensa, että siellä ongelmia ei olisi. Sitten lyhyesti vielä oikeastaan rekkaralleista ja raskaasta liikenteestä. EU:stahan saatiin loistavia uutisia, eli meidän raskaat ja pitkät rekat saavat jatkaa jatkossakin rajan yli liikkumista, mutta valitettavasti tilanne on erilaisten tällaisten maksujen kohdalla se, että jos me asetamme jonkin maan rekoille lisää kustannuksia, lisää maksuja, niin kyllä niitä täytyy sitten kohdistaa kaikille. Eli tätä on selvitetty kyllä ja yritetty miettiä erilaisia porsaanreikiäkin siinä, voitaisiinko muille pistää vähän laskua perään eikä meille itsellemme. Mutta ehkä nämä nyt tässä vaiheessa. — Kiitoksia.

Kiitoksia, arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia jaoston puheenjohtajalle. Voin oikeastaan yhtyä tähän alkuun kaikkiin niihin kiitoksiin siitä yhteistyöstä. Huoli on yhteinen, ja myöskin ratkaisuja on hyvin paljon liikenne- ja viestintäsektorilla haettu yhdessä. Aloitan hieman sillä, että viittaan tähän, mitä puheenjohtaja totesi näihin summiin, eli määrärahat ovat melkoiset, 3,9 miljardia euroa, joka on siis hieman enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, ja totean oikeastaan sen ison linjan, joka meillä on. Eli tässä työssähän, jota me teemme liikenne- ja viestintäministeriössä ja koko sektorilla, me nimenomaan pyrimme vahvistamaan turvallisuutta, taloutta ja myöskin työllisyyttä ja toimimaan sillä tavalla, että Suomi jaksaa, Suomi kestää, Suomi menestyy. Painotukset ovat muuttumassa myös Liikenne 12:n päivityksen yhteydessä, mistä on myöskin ollut hyvää keskustelua ja hyvää yhteistyötä. Siellä edelleen tulemme painottamaan nimenomaan turvallisuutta ja sotilaallista liikkuvuutta. Perusväylänpito, jolle nyt esitetään ensi vuodelle 1,41 miljardia, on myöskin jatkossa yksi painopisteistämme. Eli Liikenne 12:ssahan esitämme yhteisesti, että perusväylänpidon tasoa nostettaisiin liki puolella miljardilla vuodesta 30 eteenpäin. Ja jos miettii tätä hallituskautta, joka meillä nyt on ollut, niin voi todeta, että priorisointi on tehty nimenomaan faktojen perusteella ja myöskin Väyläviraston näkemysten ja priorisointien pohjalta, ja ensi vuonna jatkamme tällä linjalla. Eli ensi vuoden katsausta oikeastaan ihan lyhyesti: Meillähän aloitetaan nyt vt 9:n korjaaminen, josta on kymmeniä vuosia haaveiltu, ja ensi keväänä kuokka isketään maahan myöskin vt 12:ssa ja vt 15:ssä. Eli nämä tiehankkeet, joita nyt olemme priorisoineet, todellakin ovat sellaisia, joita on hamuttu ja haluttu talousarvioihin kymmeniä vuosia, ja tämä painotus on siis jatkumassa ensi vuonna. Alkuperäisessä hallitusohjelman investointiohjelmassa oli 500 miljoonan euron suuruinen korjausvelan purkupaketti, ja sitä on saatu nyt hallituskauden aikana nostettua 570 miljoonaan euroon. Tämä on tietenkin ollut aivan välttämätöntä kokonaisuuden kannalta. Ensi vuonna 26 jatkamme tämän korjausvelan purkua, kasvun hillitsemistä 118 miljoonalla eurolla. Tämä kohdistetaan päällystettyjen teiden ja tierakenteiden ja siltojen korjausohjelmaan koko maassa. Tätä on painotettu siis koko ajan, eli me emme harrasta jonkun tietyn alueen suosimista, vaan näitä rahoja on jaettu ympäri Suomea hyvin vahvasti. Sitten voidaan todeta hieman ehkä tästä korjausvelasta: Eli tämä Liikenne 12 on erittäin ratkaisevassa roolissa nyt jatkossa, kun sitä rahoitusta pyritään nostamaan ja hakemaan sitä korjausvelan kasvun pitkäjänteistä pienentämistä, ei sen pysäyttämistä kokonaan. Tämän osalta voin senkin todeta, että meillä on asiantuntijoiden näkemys siitä, että nolla euroa korjausvelkaa ei ole aivan realistista, eikä se välttämättä ole myöskään, jos pitkällä tähtäimellä mietitään alan työllistymistä ja investointihankkeitten etenemistä, aivan se paras ratkaisu. Eli tämä näkemys on tullut muun muassa Väylän suunnalta. Meillä on tietenkin valtiovarainvaliokunnan lisäraha, niin sanottu joululahjaraha, joka on aina liikenne- ja viestintäministeriölle hyvin ilahduttava, koska siellä on nyt 19 miljoonalla eurolla lisäystä erityisesti erilaisiin liikenneturvallisuutta lisääviin hankkeisiin ja erilaisia suunnittelurahoja liittyen myöskin Finavia-verkoston ulkopuolisten lentokenttien kehittämiseen. Kiitän valiokuntaa näistä. Tietenkin kertoo hyvin paljon meidän valiokuntamme laajuudesta, että meillä on myöskin jäänmurtajan rakentaminen, pitkästä aikaa omaa kalustoamme vahvistavan uuden Ainon rakentaminen, johon nyt olemme osoittaneet lisää rahaa. Lyhyesti voi todeta vielä tähän loppuun nettiyhteyksistä, että tämän osalta tarkastelemme siis tällä hetkellä parhaillaan minimipalveluvelvoitetta ja meillä on myös viranomaisten toimia lisätty ja vahvistettu. Palataan varmasti näihin kysymyksissä ja debateissa. — Kiitoksia.