Vilhelm Junnila

Arvoisa puhemies! Täällä oli hyvää puhetta myös konkreettisista esityksistä ja yksityiskohdista, jotka teollisuuspolitiikkaan liittyvät. Viime viikkoina täällä on keskusteltu myös pitkään esimerkiksi Uudenkaupungin tilanteesta, jossa suhdanne merkittävästi vaikutti autoteollisuuden tarpeisiin ja siitä vääjäämättömään kehitykseen, johon on aika vaikea keksiä suoria ratkaisuja varsinaisilla politiikkatoimilla. Telakkateollisuuden osalta politiikkatoimilla taas pystytään jonkun verran vaikuttamaan. Tietenkin meriklusteri on erittäin tehokkaasti toimiva ja jopa 1 200 yrityksen kokonaisuus, ja sitten erilaisilla takausmalleilla pystytään tuomaan työtä Suomeen. Mutta olen aika järkyttynyt tästä Helsingin Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n päätöksestä tilata uusimmat vaunut Puolasta sen sijaan, että niitä valmistettaisiin Kajaanissa. Tietenkin aina kaikesta järjestetään omat hankintakilpailutuksensa, mutta tässä tilanteessa oli osaoptimoitu niin pitkälle tämä kokonaisuus, että kyllä se kuulostaa hyvin erikoiselta, miten tähän päädyttiin. Kysyn [Puhemies: Aika!] ministeriltä: miten te näette tämän tilanteen, mennäänkö osaoptimoinnissa liian pitkälle, jos asetetaan jopa 1 600 erilaista kriteeriä hankintamenettelyssä?

Arvoisa puhemies! Teollisuuspoliittinen selonteko pohjautuu viime joulukuussa valmistuneeseen teollisuuspoliittiseen strategiaan. Valtioneuvoston selonteon tarkoituksena on tuoda eduskunnan keskusteltavaksi Suomen teollisuuspolitiikan pitkän aikavälin linjaukset. Teollisuuspoliittinen strategia antaa kokonaiskuvan hallituksen teollisuuspoliittisista painopisteistä, tarkastelee Suomen kannalta keskeisimpiä kansainvälisen tason ja EU:n teollisuuspolitiikan kysymyksiä sekä kytkee ne kansallisen teollisuuspolitiikan kontekstiin. Strategian tavoitteena on vahvistaa pitkäjänteisellä teollisuuspolitiikalla Suomen strategista kilpailukykyä, omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Lisäksi pyritään huolehtimaan osaavan työvoiman saatavuudesta, Suomen logistisesta kilpailukyvystä ja saavutettavuudesta sekä markkinoiden toimivuudesta, yritysten toimintaedellytysten turvaamisesta sekä niiden kehittämisestä investointien houkuttelemiseksi. Suomen talouden tuottavuuden kehitys on viime vuosina ollut heikkoa ja ulkomaankauppa on ollut pitkään alijäämäistä. Tähän ovat suurelta osin vaikuttaneet kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset. Taustalla on kuitenkin myös muita tekijöitä, joihin politiikkatoimilla on pyrittävä vaikuttamaan. Uusien teknologioiden luomista liiketoimintamahdollisuuksista on päästävä paremmin hyötymään, ja on päästävä skaalaamaan niitä kaupalliseksi liiketoiminnaksi yhtä tehokkaasti kuin keskeisten kilpailijamaiden toimesta. Suomeen ei myöskään ole saatu houkuteltua riittävästi ulkomaalaisia investointeja. Talouden kääntäminen kasvuun on tärkeää heikon julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ajatelkaa, että julkisen sektorin menot ovat ylittäneet tulot vuodesta 2009 alkaen. Jos verrataan vuosituhannen alkuun, on talouden keskimääräinen kasvu kuitenkin kohtuullisen hyvää, ainakin kokonaistuotannon tason osalta. Arvoisa puhemies! Talousvaliokunta toteaa, että teollisuuspoliittinen strategia on tärkeä ja oikein ajoitettu Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Talousvaliokunta kiinnittää huomiota useisiin strategisiin kohtiin, joista mainitsen tässä muutaman. Maailmantalous on voimakkaassa murroksessa, jonka taustalla vaikuttavat voimakkaat kauppapoliittiset ja geopoliittiset jännitteet. Yhtäältä digitalouden, etenkin tekoälytoimintojen, nopea kehitys, ilmastonmuutos sekä geostrateginen kamppailu teknologiajohtajuudesta ja kriittisistä raaka-aineista ovat merkityksellisiä. Toisaalta globaalia kauppaa hallitsevat suuret valtiot ja valtioiden muodostamat kaupparyhmittymät ovat reagoineet muutoksiin nopeammin ja vahvistaneet valtiojohtoista teollisuuspolitiikan ohjausta sekä lisänneet julkisia panostuksia tärkeiksi koettujen hankkeiden toteuttamiseksi. Esimerkkinä on kiihtyvä valtiontukikilpailu sekä pyrkimykset päästä eroon kriittisistä riippuvuuksista kotimaista tuotantoa lisäämällä ja toimitusketjuja hajauttamalla. Epävarmuutta markkinoilla ovat lisänneet myös rajut kauppapoliittiset toimet, joita erityisesti Yhdysvaltojen nykyinen hallitus kohdistaa kilpailijamaihin. Kaikella edellä mainitulla on suora vaikutus Euroopan unionin teollisuuspolitiikan linjauksiin ja myös Suomen teollisuuspolitiikan mahdollisuuksiin. Suomen tulee kyetä vaikuttamaan suunnitteilla oleviin EU:n teollisuuspoliittisiin linjauksiin sekä jo sovittujen linjausten toimeenpanoon siten, että ne edistävät parhaalla mahdollisella tavalla Suomen kansallisen teollisuuspolitiikan vaikuttavuutta. Talousvaliokunta toteaa, että strategian keskeiset teemat on huomioitu hyvin. Asetettujen tavoitteiden toteutumista koskevat mittarit on kuitenkin määritelty hyvin yleisellä tasolla, jolloin strategian tavoitteiden toteutuminen on vaikeasti mitattavaa. Kunnianhimon taso jää selkeästi vaatimattomammaksi kuin useissa verrokkimaissa. Valiokunta pitää tärkeänä, että emme jää jälkeen ja pyrimme toteuttamaan teollisuuspoliittista strategiaa pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Kilpailu investoinneista on kovaa, ja strategian vaikuttavuutta pitää seurata. Toimien onnistuessa ne kannustavat yrityksiä investoimaan Suomeen ja suomalaiset yritykset pääsevät mukaan tärkeisiin arvoketjuihin. Arvoisa puhemies! Vientiteollisuuden kannalta keskeiset toiminnot ovat strategian ja sen perusteella laaditun selonteon keskeinen painopiste. Valiokunta pitää linjausta lähtökohtaisesti perusteltuna, koska Suomi on viennistä riippuvainen ja viennin myönteinen kehitys sekä siitä saatava arvonlisä ovat välttämätön edellytys talouskasvulle. On kuitenkin huomioitava, että vain noin kymmenen prosenttia suomalaisista yrityksistä on vientiyrityksiä. Niissäkin merkittävä osa arvonlisästä tulee muutamalta valmistavan teollisuuden toimialalta. Lisäksi pk-yritysten osuus viennistä on vähäinen. Näistä syistä teollisuuspoliittisessa strategiassa valittu, sinänsä perusteltu lähestymistapa muodostuu osin kapeaksi ja paljolti nykyisiä elinkeinopolitiikan rakenteita sekä olemassa olevien yritysten ja niiden toimintaympäristön edellytyksiä vahvistavaksi. Selonteossa tuodaan esiin myös palvelujen, erityisesti digitaalisten ja dataa hyödyntävien palvelujen, merkitys teollisuuden arvonluonnissa. Palvelujen merkityksen lisääntyminen luo entistä suurempia mahdollisuuksia skaalautuvalle kasvulle erityisesti murrosteknologioita hyödyntävien palvelujen osalta. Tämä tukee talousvaliokunnan näkemystä siitä, että myös palvelujen ja erityisesti digitaalisten palvelujen mahdollisuuksia arvonluonnin näkökulmasta selvitetään perusteellisemmin. Arvoisa puhemies! Osaavan työvoiman saatavuus tunnistetaan teollisuuspoliittisessa strategiassa ja selonteossa kriittiseksi edellytykseksi teollisuuden uusiutumiselle ja uusille investoinneille. Talousvaliokunta viittaa sivistysvaliokunnan lausuntoon, jonka mukaan korkeasti koulutettujen ammattiryhmien työvoimapula on Suomessa OECD-maiden pahimpia. Myös Suomen koulutustason nousu on pysähtynyt nuorten aikuisten korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuudella mitattuna. Ongelmia on osaajien määrässä ja laadussa. Valiokunta toteaa, että tilanne on huolestuttava ja edellyttää todennäköisesti myös muita toimenpiteitä selonteossa esitettyjen toimenpiteiden lisäksi. Näitä toimenpiteitä ovat lisäpanostukset koulutuksen laatuun, määrään ja osaamistarpeiden systemaattiseen ennakointiin sekä toimenpiteet osaavan työvoiman rekrytoimiseksi. Kansainvälinen kilpailu osaavasta työvoimasta on erittäin kovaa ja tulee edelleen kiristymään. Useassa asiantuntijalausunnossa osaamista ja osaavan työvoiman saatavuutta pidettiin laajasti yhtenä kaikkein tärkeimmistä tekijöistä talouskasvun ja kilpailukyvyn edistämisen näkökulmasta. Arvoisa puhemies! Toimintaympäristön muutosten seurauksena useat valtiot ja kaupparyhmittymät edistävät selvästi aiempaa strategisemmin omia tavoitteitaan kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailu investoinneista on kovaa, ja Suomen pitää pyrkiä johdonmukaisesti toteuttamaan teollisuuspoliittisen strategian mukaisia tavoitteitaan. Tämä edellyttää selkeää näkemystä siitä, miten Suomi voi hyödyntää EU:n teollisuuspoliittisia linjauksia talouskasvunsa ja kilpailukykynsä vahvistamiseksi. Lisäksi on kyettävä ennakoimaan kehityskulkuja, jotta tarvittaessa on valmius reagoida ketterästi muutoksiin sekä kansainvälisessä toimintaympäristössä että kotimaassa. Valiokunta korostaa myös strategisen verkostoitumisen ja kansainvälisten kumppanuuksien merkitystä. Suomalaisten yritysten pitää kyetä löytämään samansuuntaisten intressien yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voidaan jakaa toiminnan riskejä. Näin päästäisiin laajemmin mukaan erilaisiin teollisuuden arvoketjuihin sekä toteuttamaan myös muutoin mahdottomia tai haasteellisia hankkeita. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että teollisuuspolitiikkaa toteutetaan Suomessa strategisesti ja pitkäjänteisesti yli hallituskausien sekä omia vahvuuksia ja parlamentaarista dialogia hyödyntäen. Valiokunnan päätösehdotus on, että eduskunta hyväksyy kannanoton selonteon johdosta ja että eduskunnalla ei ole huomautettavaa selonteon johdosta. Lisäksi eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto antaa vuoden 26 loppuun mennessä eduskunnalle selvityksen teollisuuspoliittisen selonteon painopisteiden mukaisten toimenpiteiden etenemisestä sekä niiden rahoituksesta. — Kiitos.

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että aina kun puhutaan alkoholipolitiikasta, silloin ennen muuta tunteet tulevat pintaan, ja ymmärrän sen kansanterveydellisistä näkökulmista. Mutta ettei annettaisi merkitystä sille, mitä esimerkiksi EU-komissio on todennut kilpailulakien suhteesta aiempiin esityksiin ja tähän esitykseen, niin etäostoon kuin etämyyntiinkin — onhan se aika erikoista arviota, että ikään kuin poliittisin päätöksin voisi tämän tosiasian sivuuttaa. [Krista Kiuru: Ettekö te just tee niin!] Yhtä lailla korkeimman oikeuden ratkaisu syyskuun alkupuolella tässä samassa asiassa ja näiden ennen mainittujen professorien arviot tästä tilanteesta: eiväthän nekään ole sellaisia, jotka voisimme vain sivuuttaa ja arvioida sitä tilannetta jossakin tunnehurmoksessa tai joillakin sellaisilla perusteilla, jotka eivät itsessään pohjaa näihin juridisiin ja merkityksellisiin ratkaisuihin ja arvioihin.

Herra puhemies! Marinin hallituksen lähtiessä Euroopan komissio julkaisi listauksen polttoaineiden hinnoista. Suomi komeili tämän listan ylivoimaisena ykkösenä. [Jenna Simula: Kiitos keskustan!] Sunnuntaina, kun kävin huoltoasemalla, näin herrasmiehen tankkaavan vanhaa Saabiaan. Hän totesi, että harmillista, ettei hänen autossaan ole suurempaa tankkia, koska polttoaine oli nyt niin edullista. Jos katsomme Tilastokeskusta ja sen arviota kuluttajien luottamuksesta, kuluttajien luottamus sekä valtiontalouteen että omaan talouteen on nyt syyskuussa kasvanut, ja lokakuussa varmaan saamme toivottavasti jälleen hyviä uutisia. Kysyn ministeri Purralta: kuinka tärkeitä ovat tässä tilanteessa tällaiset kädenojennukset tavallisille ihmisille, jotka nostavat heidän toimeentuloaan, parantavat ostovoimaa ja mahdollistavat sen tavallisen elämän myös työnteon ulkopuolella, kuten täällä mainittiin? Kuinka tärkeää tämäkin esitys ja tämä kokonaisuus on aivan tavalliselle suomalaiselle?

Arvoisa puhemies! Harva tulee ajatelleeksi, mitä Luken tilastot kertovat. Varsinais-Suomessa on eniten peltopinta-alaa ja ylivoimaisesti eniten susia. Näistä jälkimmäisen osalta nythän tulee suden liitesiirto, ja tämä kannanhoidollinen metsästys on erittäin tarpeellista, erityisesti tällaisessa mosaiikkisessa pelto- ja metsävaltaisessa maakunnassa, kuten meillä Varsinais-Suomessa. Kuitenkin EU:n komissio esittää maataloustukien leikkaamista jopa yli 20 prosentilla. Arvoisa ministeri, teidät tunnetaan erityisesti kävelystä, ja yleensä juoksuaskelien ottaminen voi johtaa hylkäykseen, mutta voisitteko tässä asiassa ottaa oikein pikajuoksuaskelia ja vaikuttaa unioniin siten, että siellä ymmärrettäisiin omavaraisuus, huoltovarmuus ja Suomen kansallinen turvallisuus? [Tuomas Kettunen: Hyvä puhe!]

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu on jo aika erikoista, jos alijäämäkin oli jo vitsikästä. Pääministeri hyvin tietää, että luottamuksesta on paljolti kiinni niin Suomen rahoitusaseman suhteen, luottoluokittajien suhteen kuin sitten esimerkiksi eri indikaattorien suhteen. Tilastokeskushan tilastoi kuluttajien luottamusta, ja se valitettavasti on hieman tipahtanut. Mutta yhtäältä, kuten Turun iloisista uutisista voimme tänään päätellä, Elinkeinoelämän keskusliiton indikaattorien mukaan teollisuudessa, rakentamisessa ja palveluissa kaikilla toimialoilla vähittäiskaupan ulkopuolella käänne on tapahtunut parempaan suuntaan. Kysynkin pääministeriltä: kuinka tärkeää on luoda myönteistä, luottavaista mielikuvaa tämän ankeuden ja synkkyyden ohella?

Arvoisa herra puhemies! ”Isänmaamme turvallisuus on korkein prioriteettimme.” Näin totesi Suomessakin juuri vieraillut Puolan presidentti Karol Nawrocki. Suomen suvereniteetti, alueellinen koskemattomuus ja kansalaisten turvallisuus ovat ehdottomasti korkeimpia prioriteetteja myös meillä. Pääministeri toivoi, että löytäisimme yhteisen näkemyksen tärkeissä ulko- ja turvallisuuspoliittisissa asioissa, kuten Ukrainan turvallisuusjärjestelyissä. Tämä on tärkeä lähtökohta. Vetoan, että yhteinen näkemys löytyy myös Suomen omista turvallisuusratkaisuista. On tärkeää, että maamme puolustuskykyä vahvistetaan turvallisuuspoliittisista tarpeista. Daavidin linko ja vastaavat järjestelmät ovat äärimmäisen tärkeitä omalle puolustuskyvyllemme. Toivon todella, että näitä ei altisteta kansainvälisille ilmiöille tai identiteettipoliittisille irtiotoille.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman sopeutustavoitteesta on syytä pitää kiinni, vaikka toteutumisen todennäköisyys laskeekin lukuisista ulkoisista syistä, joista pääosa sellaisia, mihin hallitus ei voi edes vaikuttaa. Ei auta lyödä hanskoja tiskiin, vaikka keskustalle tämä luovuttaminen onkin tuttua puuhaa. Neljä vuotta sitten heidän kehysriiheensä mentiin rinta rottingilla ja Säätytalolta palasi lauma nahkoihinsa asti kerittyjä lampaita. Vanhasen Matti oli ainoa, joka edes tiesi budjetin tunnuslukuja. Muut hehkuivat suut messingillä, kuinka rahaa on jaettu. Taloustutkimuksen kirjallisuus osoittaa, kuinka viime vuosikymmeninä länsimaissa tehdyt verosopeutukset ovat usein epäonnistuneet velkaantumisen vähentämisessä, kun taas menosopeutukset ovat olleet pääsääntöisesti tuloksellisia. Pysyviä menoja on leikattava, jos velkalaiva halutaan saada kääntymään, vaikka alus kääntyy hitaasti ja vasta tulevaisuudessa. Veronkorotukset hidastavat kasvua etenkin kireän verotuksen maissa, sillä ostovoiman lisäksi työn tekemisen kannustimet vähenevät. Näinhän esimerkiksi haittaverot toimivat: verotettava toiminta vähenee. Tuskin kukaan haluaa haittaa työnteolle. Menoleikkauksetkin yleensä vähentävät kysyntää, mutta oikein kohdistamalla ne lisäävät työn tekemisen kannustimia, varsinkin jos menoleikkaukset ja kannustimien parannukset koetaan pysyviksi. Silloin niiden uskotaan myös vähentävän verojen korotuspaineita tulevaisuudessa, mikä lisää kasvua. Mitä pidemmälle sopeutusta lykätään, sitä korkeammiksi veronkorotukset ja menoleikkaukset uhkaavat nousta. Se heikentäisi yritysten ja kotitalouksien luottamusta tulevaan ja siten talouskasvua. Arvoisa puhemies! Oppositio virheellisesti väittää, että hallituksen veronalennukset painottuvat suurituloisille. Tämä on yksinkertaisesti tietoista ja tahallista muunnellun totuuden suoltamista pitkin ruuansulatuskanavaa. Pieni- ja keskituloisten veropaketti on yli 600 miljoonaa euroa. Marginaaliveron lasku on merkittävästi pienempi pala. Keskustalle heidän vaihtoehdossaan tämä oli kuitenkin isompi pala kakkua. Ilta-Sanomat uutisoi viime marraskuussa otsikolla ”Keskusta ehdottaa: veronkevennyksiä hyvätuloisille”. Kuvitelkaa, miten täällä on parjattu hallitusta ja mitä löytyi keskustan vaihtoehdosta. Edustaja Kettunen mainitsi Robin Hoodin. Olisin häneltä kysynyt tarkennusta edelliseen, mutta hän näyttää lähteneen Sherwoodin metsiin. Hallituksen tekemä ansiotuloverotuksen keventäminen painottuen pieni- ja keskituloisiin luo myös houkutusta hakeutua työelämään. Suomessa myös pääomaverotus on kireähköä. Vielä kireämpi pääomaverotus saattoi toimia ennen globalisaatiota joskus 60-luvulla mutta tuskin nykyään. Muistutan myös, että SDP on itse hallituksessa ollessaan aiemmin laskenut merkittävästi yhteisöveroa ja keskusta omassa kasvupaperissaan esitti sille tätäkin suurempaa laskua. Mutta nyt ei kelpaa mikään, vaikka olisi käytännössä samasta asiasta kysymys. On syytä huomioida, että tämän lisäksi pieni- ja keskituloisten käteenjäävä rahapotti kasvaa merkittävästi veronalennusten vuoksi. Esimerkiksi perheenäiti, jonka palkka on 2 400 euroa, saa lisää rahaa 270 euroa, ja perheenisä, jonka palkka on esimerkiksi 3 000 euroa, saa lisää rahaa 380 euroa vuodessa. Siten hallitus perussuomalaisten aktiivisuudella tukee lapsiperheitä pitkälle yli toisella tuhannella eurolla. Tämä hallitus nimittäin ensin palautti verotuksen lapsivähennyksen ja nyt kaksinkertaisti sen. Kaksilapsinen perhe saa vähennyksellä 420 euroa hyötyä ja kolmelapsinen 630 euroa. Sanna Marinin hallituksen aikana tämä oli nolla euroa. Itse asiassa edellisen hallituksen viimeisenä vuotena palkansaajat menettivät 2,4 prosenttia ansioistaan, eli vastaava perhe joutui maksamaan valtiolle 130 euroa enemmän. Opposition luoma mielikuva välikysymyksessä on siis pahasti ristiriidassa todellisuuden kanssa ja tämä välikysymys ristiriidassa nykyisten oppositiopuolueiden aiempien ja nykyisten tekojen kanssa.

Arvoisa puhemies, your excellencies! Gazassa valtaa pitää Hamas eikä palestiinalaishallinto. Siksi tunnustaminen ei liity tähän hetkeen, sillä kahden valtion malli perustuu yhteisymmärrykseen osapuolten välillä ja suhteiden normalisointiin. Palestiinalaiset eivät ole valitettavasti aiemmin suostuneet sopuun. Siksi tunnustamista ei ole syytä tehdä yksipuolisesti vaan sitoa se kahden valtion mukaiseen rauhanprosessiin. Panttivangitkin tulee vapauttaa. Haluammeko rauhaa vai poliittista julistusta? On muistettava, ettei Gazassa käydä konventionaalista sodankäyntiä, vaan Hamas piileskelee siviilien keskuudessa, operoi komentokeskuksia kouluissa, moskeijoissa ja sairaaloissa. Tilanne on hyvin vaikea, ja on erittäin traagista, että siitä aiheutuu viattomille kärsimystä. On myös ylilyöntejä, jotka hyvin mahdollisesti ovat humanitäärisen oikeuden vastaisia, ja on selvää, että humanitäärisen tuen tulee jatkua. Koko maata ja sen kansaa ei kuitenkaan tule delegitimoida tilanteessa, joka alkoi Hamasin hyökätessä Gazasta Israeliin. [Puhemies koputtaa] Arvoisa pääministeri, osa täällä haluaa, että tilanteella on vaikutusta myös Suomen turvallisuuteen. [Puhemies koputtaa] Onko niin, että omat turvallisuusratkaisumme kuitenkin kestävät ulkoisen paineen?

Arvoisa puhemies! Eilen vietettiin suomen kielen päivää. Perussuomalaisten mielestä vanhuksilla on oikeus suomenkieliseen hoitoon. Oppositio on vaalien vuoksi haluton tunnustamaan tekemänsä sote-uudistuksen virheet. Olemme joutuneet korjaamaan edellisen hallituskauden jälkiä. Teemme myös sen, mihin ei aiemmin kyetty: lasten ja nuorten terapiatakuu toteutuu, ja nuoret pääsevät hoitoon helposti, nopeasti ja maksuttomasti. Palautamme edellisen hallituksen leikkaamia Kela-korvauksia, jotta kansalaiset saavat paremmin esimerkiksi gynekologi- ja hammashoitopalveluja, sekä määräämme vuokralääkäreille kattohinnat. Lisäksi hallitus antaa tänä vuonna reilusti yli 2 000 miljoonaa euroa lisää rahaa hyvinvointialueille. Arvoisa pääministeri, voisitteko kertoa Suomen kansalle, miten lisäpanostukset sosiaali- ja terveyspalveluihin vahvistavat hyvinvointiyhteiskuntaa, [Puhemies koputtaa] jotta jokaisen suomalaisen palvelut turvataan tulevaisuudessa?

Arvoisa puhemies! Viime kunta‑ ja aluevaalien alla keskusta lupasi: jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sosiaali‑ ja terveysasema, josta lähipalvelut saa sujuvasti ja nopeasti. Vaalien tuloksena keskusta sai vallan suurimmassa osassa maamme kuntia. Nyt te sanotte, ettei palveluja saa eikä hoitoon pääse, ja syyllinen onkin hyvinvointialueilla. Myös siellä keskustalla on eniten aluevaltuutettuja. Miten menee omasta mielestä? [Välihuutoja keskustan ryhmästä] Tämän jälkeen syytätte maan hallitusta, vaikka te rakensitte tämän rahoitusmallin yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa ja tämä hallitus laittaa joka vuosi yli 2,2 miljardia euroa enemmän rahaa kuin te Marinin ja Saarikon kanssa kykenitte. [Vasemmalta: Ei kyllä pidä paikkaansa!] Arvoisa puhemies! Keskustalla on valta kunnissa, keskustalla on valta alueilla. Siitä huolimatta merkittävä määrä sote-palveluista on joko lakkautettu tai lakkautuslistalla. [Puhemies koputtaa] Minkälaista muutosta tämänlaisella politiikalla oikeasti edistetään?

Arvoisa puhemies! Kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään noin 53 miljoonaa euroa, joka vastaa tämän vuoden varsinaisen talousarvion tasoa. Lisäksi puolustusministeriön hallinnonalalta maksetaan sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoja noin 65 miljoonaa euroa. Operaatioissa toimivan henkilöstön määrän arvioidaan olevan noin 450 sotilasta ensi vuonna. Edelleen Suomi osallistuu merkittävällä panoksella koulutustuen antamiseen Ukrainan asevoimille. Kysyn ministeri Taviolta: kuinka tärkeää Ukrainan tukeminen ja maan turvallisuussektorin vahvistaminen myös siviilikriisinhallinnan kautta on Suomelle?

Arvoisa puhemies! Hallituskauden tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin osallistumista kehitysyhteistyöhön ja rahoitukseen. Myös EU:n jäsenmailleen tarjoamat instrumentit ja rahoitus tulee hyödyntää täysimääräisesti. Suomen kahdenvälinen kehitysyhteistyö on hallitusohjelmassa ehdollistettu siten, että maiden tulee ottaa vastaan omia palautettavia kansalaisiaan. Sen vuoksi Suomi päätti keskeyttää kehitysyhteistyön Somalia-maaohjelman. Kahdenvälisen kehitysyhteistyön kumppanimaiden osalta takaisinottoyhteistyö Somalian kanssa ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Tämä keskeyttäminen tarkoittaa, että uusia maohjelmaa koskevia rahoituspäätöksiä ei tehdä ennen kuin nimenomaan tässä takaisinottoyhteistyössä Somalian kanssa on tapahtunut konkreettista edistystä. Kysynkin ministeri Taviolta: kuinka pian odotatte konkreettisia tuloksia Somalian kanssa, jotta saadaan tämäkin yhteistyö toimimaan? — Kiitoksia.

Arvoisa puhemies! Kuluttajahinnat laskivat 0,4 prosenttia syyskuun alusta. Kuulitteko, SDP? [Välihuutoja] Asuntolainan korot sekä sähkön ja bensan hinta alenivat sekä suhteessa viime vuoteen että edelliseen kuukauteen. Arvonlisäverojen korotuksen vaikutuskin jäi hyvin vähäiseksi: Iltalehti uutisoi otsikolla: ”Alvin parjattu korotus ei iskenytkään hintoihin”. Oppositiossa te syytitte tästäkin, mutta vaihtoehtobudjeteissa sen hiljaa hyväksyitte. Puhutte yhtä, mutta täällä teette toista. Arvoisa puhemies! SDP:n ryhmäpuhe oli riidanhaluinen ja kaukana yhtenäisyydestä. Edustaja Joona Räsäsen suulla puhuttiin ensin pusseista, sitten housuista. Vakuutan teille, että vahingollinen vaihtoehtonne ei parane, vaikka pukisitte pussihousut. Mainittakoon vielä, että Tilastokeskuksen mukaan Suomen kokonaistuotantokin kasvoi kuukausitasolla.

Arvoisa puhemies! Kodin tulisi luoda lohtua, tuoda voimaa ja toimia turvasatamana. Kammottavinta on, että kumppani, jonka pitäisi olla maailman turvallisin ihminen, aiheuttaisi vaaraa ja pelkoa. Liian monella turvallisuudentunnetta ei ole, vaan tiedossa on henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Ilmiö on kansallinen häpeä, jota ei tule sallia. Miehenä on sanottava ääneen: naisiin kohdistuvan väkivallan tulee loppua. Valtaosa suhtautuu naisiin hyvin, mutta yksikin poikkeus on liikaa. Kukaan ei ansaitse väkivaltaa, ei ulkonäön, ei pukeutumisen eikä käyttäytymisenkään perusteella. Kynnys kertoa ja pelko toimia voi kuitenkin muodostua liian suureksi. Muilla ihmisillä on tärkeä rooli siinä, miten väkivaltaan reagoidaan. Vaikeinta on asettua niitä väkivallantekijöitä vastaan, jotka ovat läheisiä. Mistä muutos voi lähteä? Meidän kaikkien, niin miesten kuin naisten, on otettava suurempaa vastuuta, miten kohtaamme läheisemme ja kaikki väkivaltaa kohdanneet. Sillä on merkitystä, kuinka rohkeasti annamme tukea ja puutumme, kun kohtaamme tämän häpeällisen ilmiön. [Eva Biaudet: Hyvä puhe!]

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunta käsitteli valtioneuvoston ulko‑ ja turvallisuuspoliittista selontekoa vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä. Kuten on jo todettu useaan otteeseen, turvallisuusympäristömme on muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on edelleen käynnissä, ja sen seuraukset tuntuvat niin Euroopan turvallisuusympäristössä kuin globaalissa taloudessa. Samalla Kiinan kasvava rooli Aasiassa ja muilla mantereilla muuttaa kansainvälisiä valtasuhteita. Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan on vastattava näihin monimutkaisiin haasteisiin johdonmukaisesti ja realistisesti. Yhtenä esimerkkinä nopeasta toimintakentän muutoksesta voidaan pitää Syyrian hallinnon luhistumista viikonlopun aikana. Vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa, on varauduttava sotilaallisen voimankäytön ja sillä uhkaamisen kohteeksi joutumiseen. Onkin keskeistä, että ulko‑ ja turvallisuuspoliittinen selonteko paitsi toimii ohjausvälineenä kansalliselle politiikalle myös viestii selkeästi Suomen linjauksista kansainvälisille toimijoille. Suomen ulko‑ ja turvallisuuspolitiikan päätavoite on tietenkin turvata maamme itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää joutuminen sotilaalliseen konfliktiin sekä taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Tämä on perussuomalaisille ehdoton lähtökohta. Suomen turvallisuuden tukipilarit, vahva kansallinen puolustuskyky, jäsenyys Natossa ja Euroopan unionissa sekä kahdenvälinen yhteistyö keskeisten liittolaistemme kanssa, muodostavat perustan toimintakyvyllemme. Nato-jäsenyys tarjoaa Suomelle uusia mahdollisuuksia parantaa turvallisuutta. Nato-profiilimme on vasta muodostumassa, ja on tärkeää, että eduskuntaa pidetään jatkuvasti ajan tasalla tästä kehityksestä. Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa olemme vain passiivinen seuraaja, vaan meidän on oltava aktiivinen liittokunnan sisällä. Itämeri on elintärkeä Suomen taloudelle ja turvallisuudelle. Meidän tulee jatkaa aktiivista yhteistyötä niin Naton kuin pohjoismaisten kumppaniemme kanssa varmistaaksemme, että alueen turvallisuus säilyy kaikissa olosuhteissa. EU:n puolustusyhteistyön osalta on varmistettava, että Suomen kokonaisturvallisuusmallin erityispiirteet huomioidaan. Meidän toimivat hankintamallimme ja kilpailutuksella saavutettu tehokkuus on turvattava myös tulevaisuudessa. Korostamme myös kahdenvälisten suhteiden merkitystä. Erityisesti Yhdysvaltojen kanssa sovittu DCA-sopimus muodostaa perustan yhteistyölle, joka hyödyttää Suomea merkittävästi eri turvallisuustilanteissa. Sopimus vahvistaa Suomen puolustusta esimerkiksi mahdollistamalla puolustusmateriaalin ennakkovarastoinnin ja amerikkalaisjoukkojen läsnäolon. Tämä lisää Suomen puolustuksen uskottavuutta ja pidäkearvoa. Lisäksi yhteiset hankkeet, kuten jäänmurtajayhteistyö ja murrosteknologioihin liittyvä tutkimus, syventävät yhteistyötämme. On erityisen merkittävää, että Yhdysvallat on kiinnostunut Suomen osaamisesta kokonaisturvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden alueilla. Tämä tarjoaa mahdollisuuden jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisiltamme. Suomen turvallisuuspoliittinen intressi suhteessa Yhdysvaltoihin lienee nyt vahvempi kuin koskaan. On välttämätöntä, että Suomi pystyy viestimään selkeästi ja vaikuttavasti, miksi Pohjois-Euroopan turvallisuuteen panostaminen on myös Yhdysvaltojen edun mukaista. Sillä on merkitystä, kuinka selkeästi Yhdysvaltojen tuleva hallinto panoksemme ja sitoutumisemme liittokuntaan ymmärtää. Arvoisa puhemies! Kun Suomi ryhtyy Euroopan turvallisuus‑ ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaaksi ensi vuonna, teemme sen aikakautena, jossa järjestön toimintakykyä koetellaan enemmän kuin koskaan sen 50-vuotisen historian aikana. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, syvät jakolinjat ja järjestön päätöksenteon yksimielisyysvaatimus ovat yhdessä luoneet olosuhteet, jotka haastavat Etyjin roolin rauhan ja vakauden edistäjänä. Kriisin keskellä meidän on kuitenkin muistettava, että Etyjiä tarvitaan edelleen. Se on ainoa alueellinen turvallisuusjärjestö, jossa Euroopan, Keski-Aasian, Pohjois-Amerikan ja myös Venäjän näkemykset kohtaavat samassa pöydässä. Tämän dialogin merkitystä ei siten voi aliarvioida, vaikka ristiriidat ovat syviä ja yhteisten päätösten tekeminen vaikeaa, kun edes budjetista ei päästä sopuun. Perussuomalaiset kiittävät valiokuntaa ulko‑ ja turvallisuuspoliittisen selonteon huolellisesta käsittelystä. Keskustelumme ja analyysimme tässä vaikeasti ennakoitavassa turvallisuusympäristössä osoittavat sitoumusta Suomen turvallisuuden ja kansainvälisten suhteiden vahvistamiseen.

Arvoisa puhemies! Minusta oli erittäin hyvä, että edustaja Mäenpää toi esiin nimenomaisesti nämä vaikutukset tähän kokonaisuuteen ja kuinka tätä on lähdetty tasapainottamaan, kuten edustaja Lyly äsken myös mainitsi. Myös edustaja Lohi piti hyvän puheenvuoron ylipäänsä valtiontalouden tilanteesta, ja sekin oli mielestäni hyvin perusteltua ja itse asiassa ihan mukava kuulla keskustasta. Edelleen edustaja Zyskowicz piti erinomaisen puheenvuoron siitä kokonaisuudesta, mihin sosiaalidemokraatit ovat sitoutuneet vaihtoehdossaan ja mitä he toisaalta puheissaan esittävät. Itse asiassa minulla on tässä sosiaalidemokraattien vaihtoehto edessäni, ja puhemies äsken mainitsi, että nyt puhutaan ajoneuvoverolain uudistamisesta, ja etsinkin sitä sosiaalidemokraattien vaihtoehdosta. [Anne Kalmari: Eikö löydy?] Sitä nimittäin ei löydy. Ja kun kaikki tietävät, että nämä vaihtoehtobudjetit tehdään suhteessa valtion budjettiin, niin mitä se silloin tarkoittaa, jos sitä ei löydy tästä vaihtoehtobudjetista? Se tarkoittaa sitä, että silloin käytännössä hyväksyy kaikki ne, mistä te olette meitä siellä vasemmalla syyttäneet. Työelämäheikennyksistä on puhuttu, niitäkään ei juurikaan tässä ollut. Itse asiassa eläkeläisten osalta yli 65-vuotiaiden pienituloisten määrä lisääntyy SDP:n vaihtoehdossa 9 388:lla, [Pia Viitanen: Ei pidä paikkaansa!] ja tämä perustuu eduskunnan sisäisen tietopalvelun laskelmiin ja lehtitietoihin. [Välihuuto kokoomuksen ryhmästä — Joona Räsänen pyytää vastauspuheenvuoroa] Tämäkin osaltaan vaikuttaa siihen, että pienituloiset eläkeläiset ovat edelleen hankalammassa asemassa siinä suhteessa, voivatko he esimerkiksi ostaa matkailuautoa, puhumattakaan sen käyttämisestä. Mutta kysyn sosiaalidemokraattisilta edustajilta vielä varmistuksena, että onko todella niin, että hyväksytte tämän veronkorotuksen. Yleensähän te olette aina kaikkia veronkorotuksia kannustamassa mutta hyvin harvoin avaamassa sanaista arkkua silloin, kun käy toisinpäin, tehdään vaikkapa veronalennus. Nimittäin teidän vaihtoehtobudjetissa tätä asiaa ei ole lainkaan mainittu. Se puuttuu täältä, ja puheessa esitätte yhtä, käytännön teoissa teette toista. Itse asiassa tässäkin asiassa olette 100-prosenttisesti hallituksen linjoilla. [Pia Viitasen välihuuto]

Arvoisa puhemies! SDP mainitsi puheissa Tammelantorin. Kun katson teidän vaihtoehtoanne leikkausten suhteen, olette kuitenkin käyneet lähinnä Etelärannassa, nimittäin teille käyvät lähes kaikki hallituksen tekemät leikkaukset, mukaan lukien työelämäuudistukset. Ajatelkaa: te väitätte aivan muuta kuin oikeasti teette. Tämä on aika järkyttävää. Te olette valeoppositio. Olette hallituksen hiljainen yhtiömies, sillä te keräätte kannatusta vastustamalla hallituksen tekemiä toimia, ja sitten kun te esitätte oman vaihtoehtonne, kuitenkin lähes kaikki hyväksytte sellaisenaan — te olette valeoppositio. Kuitenkin te haluatte rokottaa autoilijaa, nimittäin te haluatte perua polttonesteiden veronalennukset, myös ajoneuvoveron alennetun kannan ja lisäksi palauttaa jakeluvelvoitteen Marinin aikaan. Tämä tarkoittaisi 900 miljoonan euron lisälaskua tavallisten kansalaisten ostovoimaan. [Puhemies koputtaa] Hävetkää.

Arvoisa herra puhemies! Viime hallituskaudella sosiaalidemokraatit ja keskusta toimivat kätilöinä, kun Uniper myytiin saksalaisille. Lehtitietojen mukaan sen jälkeen Uniper on tehnyt miljardivoittoja. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh!] Kysyn omistajaohjausministeri Strandilta: onko tämä sellainen varoittava esimerkki, josta voidaan jatkossa ottaa oppia? Laitetaan tase töihin, mutta muuten toimitaan Suomen etu edellä.

Arvoisa puhemies! On ihan ymmärrettävää, että Esko Ahon teesit eivät nykyään keskustalle kelpaa, koska puolue useissa puheenvuoroissa kaipaili takaisin Kekkosen aikaan. Kuitenkaan SDP ja keskusta kumpikaan eivät ole luvanneet tätä kumota. Itse asiassa SDP on kauhistellut, että hallitus mukamas puuttuu palkanmuodostukseen. On kuitenkin niin, että demarit itse vastustavat esimerkiksi leipomotyöntekijöiden lain kumoamista, joka nimenomaisesti koskettaa palkkoja. Teette toista ja puhutte toista. [Suna Kymäläisen välihuuto] Vihreistä taas ei ottanut oikein selvää, koska he puhuivat kassatyöntekijöistä. Vaikea kuvitella, että esimerkiksi Kaarinassa olisi hirvittävän paljon kunnan palkkalistoilla olevia kassoja. [Välihuutoja vasemmalta] Arvoisa puhemies! Kysyn ministeri Satoselta, onko parempi, jos on jotakin jäänyt tekemättä, että jatkossakin maataan jouten. Tätähän Liike Nyt esitti, että kun ei joskus ole tehty, [Puhemies koputtaa] niin nytkin sitä voitaisiin vastustaa. Eikö olisi parempi kuitenkin tehdä nyt?