Johannes Yrttiaho

Arvoisa puhemies! Suomen historian suurin asehankinta on 64 amerikkalaisen F-35-koneen hankinta. Kyse on elinkustannuksineen kymmenien miljardien laskusta suomalaisille veronmaksajille. Hävittäjähankinta ei kansalaisaloitteen esittämän ihmisoikeusarvioinnin ja kansainvälisen lain noudattamisen tai riskiriippuvuuksien seulasta hevin läpi pääsisi. Tämä hankintapäätös tehtiin 2021 Marinin hallituksessa, ja varoitin tuolloin hankkeen kustannuksista ja koko järjestelmän käyttökelpoisuudesta Suomen puolustamiseen sekä sen muodostamasta riippuvuussuhteesta Yhdysvaltoihin. Nämä varoitukset ovat sittemmin osoittautuneet aika lailla paikkansapitäviksi ja asiat nousseet laajempaan keskusteluun. Esimerkiksi varoituksia valuuttakurssiriskin ja sopimuksen sisältämän indeksiehdon kustannuksia nostavasta vaikutuksesta ei tuolloin 2021 noteerattu oikeastaan lainkaan. Nyt tiedetään, että valuuttakursseista johtuvia lisäkustannuksia on koitunut. Vuosi sitten ne arvioitiin 850 miljoonaksi euroksi. Kun kyseessä oli alun perin 10 miljardin hankinta, 10 miljardin kauppasumma, tässä puhutaan noin kahdeksan prosentin valuuttakurssiriskien realisoitumisesta. Suomen arvio hankintavaiheessa myös näistä hävittäjien ylläpitokustannuksista oli huomattavan alimitoitettu. Kun Suomi laski selviävänsä 250 miljoonalla eurolla vuodessa hävittäjien ylläpidosta, Hollanti laski samaan aikaan omien kustannustensa olevan yli kaksinkertaiset, jopa 570 miljoonaa euroa vuodessa, ja Hollannin tapauksessa puhuttiin vain 46 koneen hankinnasta. Puhemies! Nyt julkisuudessa on Suomessakin kerrottu Block 4 ‑päivityksen viivästyvän, siis näihin F-kolmevitosiin tarkoitetun päivityksen viivästymisestä, ja tämän päivityksen tekemisen kerrotaan nyt edellyttävän myös hävittäjien moottorien modernisointia. Kaikki tämä työ tulee Suomen itsensä tehtäväksi ja Suomen maksettavaksi. Luovutettavat hävittäjät ovat siis heikommin varustettuja kuin kauppaa tehtäessä sovittiin, ja hinta niistä on korkeampi. Useat eurooppalaiset maat ottavat nyt omissa F-35-hävittäjähankinnoissaan taka-askelia, osin järjestelmän kalleuden ja teknisten ongelmien mutta hyvin keskeisesti myös sen luoman Yhdysvallat-riippuvuuden vuoksi. Peruuttamassa ovat Kanada, Sveitsi, Portugali ja Espanja. Nyt kysytään myös, varaudutaanko F-kolmevitosilla eilispäivän sotiin. Nykytaistelukentän drooni- ja ohjusuhkaan hävittäjä ei ole kaikkein tehokkain torjuntaväline. F-kolmevitosten tekninen riippuvuus Yhdysvaltain ohjelmistoista ja satelliiteista tarkoittaa myös, että niitä voidaan käyttää vain Yhdysvaltojen sallimiin ja sen etujen mukaisiin tehtäviin. Näin siis viime kädessä asian laita on. Suomen F-35-kaupan motiiveja arvioitaessa yhä selvemmältä onkin alkanut näyttää se, että hankinta tehtiin juuri turvallisuuspoliittisen riippuvuuden synnyttämiseksi Suomen ja Yhdysvaltojen välille. Hankinta paitsi lisäsi riippuvuutta myös loi polkuriippuvuuden tiettyyn eskalaatiokehitykseen: Nato-jäsenyys, DCA-sopimuksen hyväksyminen ja nyt myös hallituksen suunnitelma muuttaa Suomen ydinenergialaki ydinaseet sallivaksi. F-35-koneet ovat osa, ja keskeinen osa, Naton ja Yhdysvaltojen ydinasepelotetta. F-kolmevitoset voidaan muuttaa ydinaseiden käyttöön soveltuviksi. Puhemies! Kansalaisaloitteen esittämät lisäykset asekaupan sääntelyyn ovat perusteltuja ja kaivattuja, sen osoittaa Suomen F-35-hankinta. Siitä ei päätöksiä tehtäessä juuri kriittisesti keskusteltu eikä sitä kriittisesti arvioitu. Hankinta onkin havainnollistava esimerkki asehankintoja koskevan sääntelyn puutteista. Näitä tämä kansalaisaloite nyt pyrkii korjaamaan, ja kannatan tämän aloitteen hyväksymistä. — Kiitos, puhemies.

Puhemies! Suomen historian suurin asehankinta on 64 amerikkalaisen F-35-koneen hankinta. Kyse on elinkaarikuluineen kymmenien miljardien laskusta veronmaksajille. Hävittäjähankinta ei kansalaisaloitteen esittämän ihmisoikeusarvioinnin ja kansainvälisen lain noudattamisen tai riskiriippuvuuksien seulasta hevin läpi pääsisi. F-35-hankintapäätös tehtiin vuonna 21 Marinin hallituksessa. Varoitin tuolloin hankkeen kustannuksista ja koko järjestelmän käyttökelpoisuudesta Suomen puolustamiseen ja sen muodostamasta riippuvuussuhteesta Yhdysvaltoihin. Nämä varoitukset ovat sittemmin nousseet laajempaan keskusteluun. Useat eurooppalaiset maat ottavat nyt F-35-hankinnoissaan taka-askelia osin järjestelmän kalleuden ja teknisten ongelmien ja hyvin keskeisesti sen luoman Yhdysvallat-riippuvuuden vuoksi. Peruuttamassa ovat Kanada, Sveitsi, Portugali ja Espanja. Nyt kysytään myös, varaudutaanko F-35:illa eilispäivän sotiin. Nykytaistelukentän drooniuhkaan hävittäjä ei ole tehokas torjuntaväline. [Puhemies koputtaa] Kansalaisaloitteen esittämät lisäykset asekaupan sääntelyyn ovat perusteltuja ja kaivattuja. Sen osoittaa Suomen F-35-hankinta. Kannatan aloitteen hyväksymistä.

Puhemies! Hallitus väittää täällä, että työttömyys ja köyhyyden kasvu johtuvat vain ja ainoastaan suhdanteista, eivät vähääkään hallituksen politiikasta. On totta, että suhdanne on heikko ja se osuu erityisen pahasti Suomeen. Venäjän-kauppa on loppunut, ja raja on laitettu kokonaan kiinni. Kaikki tämä ei kuitenkaan johdu ulkovaltojen asettamista talouspakotteista, joita täällä noudatamme, vaan Suomi on myös ihan omaehtoisin päätöksin pakotteita laajemmin ajanut taloussuhteita alas, ja tämäkin on syytä muistaa ja tunnustaa. Henkilöliikenne on estetty kokonaan, millä itsessään on suuri vaikutus varsinkin Itä-Suomen talouteen. Takana tässäkin ovat hallituksen esitykset. Sekin on hallituksen politiikan tulosta, että Suomi on tehty monella tavalla riippuvaiseksi Trumpin Yhdysvaltojen politiikasta. Trump on kiittänyt tästä sidoksesta korottamalla tulleja ja kalliilla energialla. Hyökkäyssota Iraniin on jäänyt Suomen johdolta tuomitsematta, kuten muutkin Trumpin kansainvälisen oikeuden vastaiset toimet ja puheet. Pikemminkin nyt on pohdittu keinoja olla mukana Yhdysvaltain tukena Hormuzinsalmella. Näin oltaisiin kärjistämässä Suomelle erittäin tuskallisia ja tuskallisiksi tiedettyjä talousvaikutuksia — tämä siis sen sijaan, että oltaisiin liennyttämässä ja etsimässä diplomaattisia ratkaisukeinoja, jotta myös maailmantalouden ajautuminen taantumaan voitaisiin estää. Ja kun hallitus väittää, että sotilasmenoja on pakko kasvattaa Venäjän uhan paineessa, ei tämäkään ole kuin korkeintaan osatotuus. Suomessa rahat kyllä menevät palveluiden ja sosiaaliturvan sijasta asehankintoihin ja muihin sotilasmenoihin mutta eivät niinkään Venäjän uhan vaan erityisesti Trumpin ja Naton vaatimusten takia. Valtiovarainministeri Purran mukaan talous olisi tasapainossa ilman näitä puolustusmenojen lisäyksiä. Puhemies! Tietenkin hallituksen erittäin kovat leikkaukset sosiaaliturvaan ja palveluihin ovat heikentäneet taloutta, kasvattaneet työttömyyttä ja lisänneet köyhyyttä. Esimerkiksi nuorisotyöttömyys on kasvanut hallituksen politiikan seurauksena, ja lukuisat hallituksen leikkaukset ovat osuneet nimenomaan nuoriin. Nuoret ovat Nuorisobarometrin mukaankin nyt huolissaan tulevaisuudesta, työn saamisesta ja turvallisuudesta, ja se ei ole ihme. Uusin hallituksen heikennys on perusteettomien määräaikaisten työsuhteiden laillistaminen. Se heikentää paitsi nuorten myös naisten ja etenkin nuorten naisten asemaa työmarkkinoilla. Useat tahot, muun muassa oikeusoppineet, katsovat, että esitys tulisi vetää pois eduskunnasta, ja hallituksen omistakin riveistä kuuluu edelleen kovaa kritiikkiä tätä lakiesitystä kohtaan. Perustuslakivaliokunta ei päässyt yksimieliseen lausuntoon asiassa. Perustuslailliset ongelmat ovat tässä lakiesityksessä mielestäni täysin fundamentaalisia, ja korjaus, jonka ministeri Marttinen on lakiesitykseen luvannut, ei muuta perusongelmia miksikään eikä varsinkaan hallituksen pitkää linjaa suomalaisen työsuhdeturvan heikentämisessä — muistamme vielä viime vuoden syksyltä potkulain eli irtisanomisten helpottamisen. Perusteettomien määräaikaisuuksien laillistamista tarkoittava esitys on niin pahasti perustuslain vastainen, että se olisi vedettävä eduskunnasta. Se syrjii sukupuolen perusteella ja lisäksi luo mahdollisuuden kiertää irtisanomissuojaa, jolle perustuslaki ja ILOn sopimukset antavat suojan. Puhemies! Jos on talous- ja työasiat Suomessa pielessä, niin näyttää kyllä olevan turvallisuuskin. Pommidroonit harhailevat Itä-Suomessa, ja nyt hallitus ajaa ydinaseiden sallimista Suomessa. Kaikki tämä lisää jännitteitä, heikentää Suomen turvallisuutta ja heikentää samalla taloutta. Miten nyt käy vaikkapa kiinteistöjen ennestään heikentyneiden vakuusarvojen itäisessä Suomessa? Leikkaukset, kasvavat sotilasmenot, työsuhdeturvan heikentäminen ja vielä joukkotuhoaseet — näinkö hallitus vahvistaa Suomen taloutta ja kansalaisten luottamusta tulevaan? Seurauksena näyttää olevan vain työttömyyttä, turvattomuutta ja köyhyyden kasvua. Kansalaisten luottamusta hallitukseen tämä ei vahvista. Se on tullut kyllä jo selväksi. Puhemies! Kannatan edustaja Pekosen tekemää epäluottamuslause-ehdotusta.

Puhemies! Lasten, nuorten ja perheiden köyhyys on kasvussa, ja se on seurausta vanhempien liian pienistä palkoista, epävarmasta työelämästä, matalapalkkaköyhyydestä, jonka hallitus lukuisilla työelämäoikeuksien ja sosiaaliturvan leikkauksilla aiheuttaa. Köyhien lasten määrä on kasvamassa yli 30 000:lla, ja tässä tilanteessa hallitus on päättänyt lopettaa kokonaan pienituloisille tarkoitetut STEAn tukemat lomat. Valtiolle säästö on aivan olematon, mutta monille matalapalkkaisille perheille nämä tuetut lomat ovat olleet ainoa mahdollisuus hengähtää. Ne ovat tarjonneet lapsille kokemuksia, joita varakkaammissa perheissä pidetään itsestäänselvyyksinä. Kun tuetut lomat lopetetaan, viedään pois mahdollisuus palautumiseen niiltä, jotka sitä eniten tarvitsevat, ihmisiltä, jotka työskentelevät raskaissa, pienipalkkaisissa töissä hyvin vaihtelevin ja vaikein työajoin, vaikkapa elintarvikealalla, jonka työehtoja te muuten heikensitte suoraan lailla kumoamalla leipomotyöaikalain. [Puhemies koputtaa] Jos työntekijä ei koskaan pääse irti arjen kuormituksesta, hän uupuu. Ministeri Grahn-Laasonen, onko niin, [Puhemies koputtaa] että hallituksen politiikassa lepo ja palautuminen kuuluvat vain niille, joilla on varaa maksaa?

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen oikeusvaltiota, demokratiaa ja ympäristöä heikentävä vaikutus on mielestäni olennainen. Kaiken lisäksi tämän turvallisuuspoliittinen arviointi on nurinkurinen. On kyseenalaista, että Suomi uhraa väestön turvallisten asuinympäristöjen, luonnon, oikeusvaltion ja demokratian periaatteet hankkeille kansallisen intressin tai kansallisen turvallisuuden kaltaisten hyvin tulkinnanvaraisten käsitteiden nojalla — nyt jos siis katsoo tätä lainsäädäntöä, miten tässä on asioita määritelty — tai jopa niin, että tällaiset hankkeet eivät ilmiselvästi edes ole näiden mainittujen käsitteiden kannalta tosiasiallisesti perusteltavissa vaan edistävät Suomen kansallisen intressin ja kansallisen turvallisuuden sijasta pikemminkin hyvin selvästi ja jopa ensi sijassa muiden valtioiden, kuten niin sanottujen liittolaismaiden, intressejä. Tämä vireillä oleva Porin TNT-räjähdetehdashanke on tästä havainnollistava esimerkki, ja tämän hankkeen takiahan tässä lakia ollaan muuttamassakin. Oikeusoppineet ovat kritisoineet hankkeen valmistelua suomalaisen oikeusvaltion perusperiaatteiden horjuttamisesta, sillä siinä on ohitettu useita lakiin perustuvia oikeusratkaisuja. Hankkeen kaavoitus on pyritty kiertämään hakemalla sijoituslupaa, vaikka asemakaavan ohittamisen edellytykset eivät ilmiselvästi täyty. Kansalaisten valitusoikeutta on haluttu rajoittaa ja ympäristövaikutusten arviointi ohittaa — näin siitä huolimatta, että Tukesin arvion mukaan Porin räjähdetehdas on kemikaalilain mukaisesti suuronnettomuusvaarallinen laitos. Tehtaan tuotantohan olisi tarkoitettu pääasiassa vientiin. Näin on julkisuudessa kerrottu. Porin kaupungin TNT-räjähdetehdasta koskevasta sijoittamislupapäätöksestä on vireillä valitusprosessi Turun hallinto-oikeudessa. On katsoakseni hyvin kyseenalaista, että käytännössä yhden hankkeen jo käynnissä olevan valitusprosessin mitätöimiseksi tehdään nyt tällainen käsillä oleva lakimuutos. Ei pitäisi ainakaan olla mahdollista, mikäli vireillä oleva valitusprosessi hallinto-oikeudessa mitätöidään kyseisellä lakimuutoksella. Käytännössä kyseessä olisi tällöin lain taannehtiva soveltaminen, mikä on yleisten oikeusperiaatteiden näkökulmasta hyvin kyseenalaista. Nyt lakiesityksen voimaantulosäännös näyttää kuitenkin mahdollistavan tällaisen menettelyn. Hallituksen esitys on merkitykseltään painava ja siihen nähden valmisteltu liian kiireellisessä aikataulussa, mistä johtuen esitykseen on jäänyt epäselviä perustelulausumia ja säännösehdotuksia. Näin totesi myös oikeusministeriö ympäristövaliokunnan saamassa selvityksessä. Arvoisa puhemies! Lopuksi: Hallituksen esityksen valmisteluun liittyvä prosessi ei ollut sekään ongelmaton. Säädösvalmistelun kuulemisohjeen mukaan säädösehdotuksista pyydettävien kirjallisten lausuntojen antamiseen tulee varata aikaa vähintään kuusi viikkoa ja laajoissa hankkeissa vähintään kahdeksan viikkoa. Kyseisen hallituksen esityksen lausuntomenettelylle varattiin aikaa kuitenkin vain vajaat kolme viikkoa, mitä sitten perusteltiin kansallisesta turvallisuudesta johtuvalla kiireellisyydellä. Hyvin lyhyet lausuntoajat ovat ongelmallisia hyvän lainvalmistelutavan ja perustuslaissa säädettyjen osallistumisoikeuksien sekä lainsäätäjää ja hallitusvaltaa sitovan perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvoitteen asianmukaisen toteuttamisen kannalta. Kuten oikeuskanslerikin lausuntopalautteessaan totesi, kansallisella turvallisuudella perustellun lakiesityksen lausunnolle olisi ollut perusteltua varata kunnolla aikaa. Normaalia lyhyempi lausunnon antamiseen varattu aika on äärimmäisen ongelmallinen hyvän lainvalmistelun kannalta. Haluaisin vielä todeta edustaja Kalliolle, kun hän viittasi mahdolliseen sotatilaan ja niin edelleen ja tällaisten hankkeitten kiireellisyyteen, että meillä lainsäädäntö toimii sotatilan vallitessa sitten jo ihan eri pohjalta, eli on puolustustilalaki ja niin edelleen, jotka varmasti antavat hyvin monenlaisia mahdollisuuksia viranomaisille. Nyt on kysymys ihan normaalioloista ja näihin normaalioloihin liittyvän lainsäädännön hyvin kyseenalaisesta muuttamisesta. — Kiitoksia.

Puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että maanpuolustukselle tärkeä vaarallisia kemikaaleja tai räjähteitä valmistava, käsittelevä tai varastoiva tuotantolaitos voitaisiin toteuttaa ilman kaavoitusta rakentamisluvan sijoittamislupakäytännöllä, siis ”eräiden maanpuolustuksellisesti tärkeiden tuotantolaitosten sijoitusluvan perusteella”. Kaavamenettelyn ohittamisen ratkaisisi käytännössä puolustusministeriön lausunto. Tällaisen maanpuolustukselle tärkeän tuotantolaitoksen lupahakemus voitaisiin asettaa etusijalle viranomaiskäsittelyssä. En voi yhtyä hallituksen esitykseen nykyisessä muodossaan enkä sitä koskevaan ympäristövaliokunnan mietintöön. Jätin tästä esityksestä myös eriävän mielipiteen talousvaliokunnan lausuntoon. Kaavoituksen tarkoituksena on luoda ennakoivaa, suunnitelmallista ja yhteensovittavaa alueiden käyttöä, jossa eri maankäyttö- sekä taloudelliset ja sosiaaliset ja ekologiset tarpeet otetaan huomioon. Esityksessä tarkoitetut maanpuolustukselle tärkeät laitokset eivät ole alueiden käytön kannalta vähäpätöisiä, eivätkä niiden vaatimat maa-alat ole pieniä. Lisäksi niillä voi olla ja hyvin todennäköisesti on haitallisia vaikutuksia luonnolle ja läheisten asuinympäristöjen turvallisuudelle. Kaavoituksen ohituskaista jälleen uudelle maankäyttömuodolle johtaa siihen, että edelleen vähennetään kunnan kaavoituksen merkitystä demokratian paikallisen toteutumisen keskeisenä perustana. Koska kuntien itsehallinto on turvattu perustuslain 121 §:ssä, olisi esitys ollut perusteltua viedä myös perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Kaavoituksen ohittaminen ja siten kunnallisen demokratian sivuuttaminen vähentää luottamusta päätöksentekoon, ja se vähentää hankkeiden hyväksyttävyyttä. Juuri tällä saattaa osaltaan olla muutoksenhakua lisäävä vaikutus. Rakentamislakiin esitetyt maanpuolustukselle tärkeät tuotantolaitoksen sijoittamisluvan edellytykset ovat säännöskohtaisilta perusteluiltaan suppeat, eikä niistä selviä, miten esimerkiksi elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä tulisi lupaprosessin yhteydessä tulkita. Sijoittamisen edellytyksistä puuttuu kokonaan erillinen säännös erityisten luontoarvojen säilyttämiseen liittyen. Tärkeää sijoittamisluvan soveltamisessa olisi nähdäkseni myös se, että tuotantolaitos on Suomen omalle maanpuolustukselle olennaisen merkityksellinen. Vähintäänkin selkeästi vientimarkkinoille pyrkiviin hankkeisiin tulisi soveltaa normaalia sääntelyä. Sijoittamislupakäytäntöön sisältyvä valitusoikeus on lähtökohtaisesti rajattu, sillä siinä ohitetaan kunnan kaavoitusprosessiin sisältyvä kansalaisten vaikutusmahdollisuus. Rakentamislain muutokseen ei ole enää ehdotettu sen luonnosvaiheen mukaista valitusoikeutta toimialueellaan sellaiselle rekisteröidylle yhteisölle, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden ja luonnonsuojelun edistäminen. Rekisteröityjen yhteisöjen, kuten luonnonsuojelujärjestöjen, valitusoikeuden merkitys laillisuuden valvonnassa on kasvanut sitä mukaa, kun viranomaisten valitusmahdollisuuksia alueidenkäyttölainsäädännössä on vähennetty, eikä tätä oikeutta siksi tule rajoittaa. En myöskään kannata talousvaliokunnan lausunnossaan esittämää valitusoikeuden rajaamista edelleen hallituksen esityksessä ehdotetusta poistamalla valitusoikeus yleisöltä, jonka etua asiaa koskeva päätös koskee. Arvoisa puhemies! Esitänkin siis, että lakiehdotukset hylätään ja eduskunta hyväksyy vastalauseen 1 mukaisen lausumaehdotuksen. — Kiitos.

Puhemies! Yhdysvaltoihin ripustautuminen ei ole tehnyt Suomelle hyvää. Trump on kiittänyt kalliilla energialla ja tulleilla. Nyt Trumpin hyökkäyssota Iranissa, jota muuten tässä ulkoministeri Valtonen ei juuri kritisoinut, uhkaa syöstä Suomenkin talouden entistä syvemmälle kuiluun. Ensin nousee polttoaineen hinta, myöhemmin sähkö, ruoka, lainojen korot. Kaiken keskellä olette tehneet useiden miljardien leikkaukset, joilla on valmiiksi romutettu suomalaisten toimeentulo ja mahdollisuus kuluttaa. On aiheutettu työttömyyden kasvu, Euroopan pahin, ja kiihtyvä velkaantuminen. Nyt ei todellakaan ole varaa alentaa yhteisöveroa ja antaa sitä miljardia suuryhtiöille. Se miljardi olisi järkevä laittaa esimerkiksi työttömyysturvan leikkausten peruuttamiseen. Työttömyysturvan leikkaukset ovat yksi keskeinen syy paitsi köyhyyden kasvuun myös työssäkäyvien varovaisuuteen, kulutuskysynnän heikkenemiseen. Töiden loppumisen pelkoon yhdistyy tietoisuus romahtaneesta turvan tasosta. Varovaisuus heijastuu koko talouteen. Pääministeri Orpo, onko teillä valmiutta palauttaa esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotukset, [Puhemies koputtaa] jotka kautenne aluksi leikkasitte? Kustannus on vain viidesosa yhteisöveroalen hinnasta.

Puhemies! Usko Naton ydinpelotteeseen ja muutenkin USA:n ja Naton sotilasvoiman kaikkivoipuuteen, liittokunnan byrokratian erehtymättömyyteen, vaikuttaa Suomessa olevan suorastaan naiivi, etenkin kun esimerkit maailmalta kertovat jotain ihan muuta. Virheet sattuvat muille, riskit ovat muilla. Ydinaseiden tunnetut eksistentiaaliset uhkatkin sivuutetaan tässä peloteuskossa täydellisesti. Kun hallitus esittää, että Suomen lainsäädännöstä tulisi kumota ydinaseiden kattava kielto, on perusteluksi julkisuudessa mainittu kaksi asiaa: Suomi on saanut jäsenyyden myötä lisää tietoa Naton ydinasesuunnittelusta, ja toisaalta Nato on modernisoimassa ydinpelotetta. Vaikka paine siis tulee Natosta, olisi Suomen täysivaltaisuuden piirissä ja sen suvereenisuuden ilmaus säilyttää nykyiseen lakiin perustuva täyskielto. Poistetaan kielto sitten kokonaan tai muutetaan vain rauhan aikaa koskevaksi, tai jos tehdään sitoumus tai päätös, joka on lain tasoa alempi, käytännön ongelma Suomen turvallisuudelle on sama. Jos kattava kielto poistetaan laista, Suomen ydinaseettomuudesta ei enää voida olla varmoja. [Puhemies: Aika!] Tämä lisää uhkaa joutua ensi-iskun kohteeksi suurvaltojen konfliktissa. [Puhemies koputtaa] Ministeri Häkkänen, miten arvioitte Suomen ydinasepolitiikan muuttamisen riskejä?

Puhemies! Yksityisessä turkulaisessa hoivakodissa vanhuksen sitominen johti tukehtumiskuolemaan. Uudenkaupungin sairaalassa potilas menehtyi valvonnan puutteen seurauksena. Vastaavia tapauksia on nyt hälyttävän monta ympäri maata, Espoosta Ivaloon. Hallituksen leikkaukset palveluiden rahoituksesta, hoitajamitoituksen heikentäminen, hoitajien irtisanominen ja henkilöstöpula lisäävät turvattomuutta sotepalveluissa. Henkilökunnalla ei ole aikaa, henkilökunta uupuu. Hoivan laatu heikkenee, väärät käytännöt ja vakavatkin virheet yleistyvät. Ministeri Rydman, leikkauksilla te teette nimenomaan tilaa ulkomaisen halvemman työvoiman käytölle, vaikka väitätte sitä torjuvanne. Ja pääministeri Orpo, kun te korostatte Suomen turvallisuutta ulkoisten uhkien edessä ja se varautuminen saa maksaa miljardeja ja taas miljardeja, niin minkä arvon te annatte ihan sille perusturvallisuudelle, joka teidän toimienne vuoksi horjuu hyvinvointialueiden palveluissa? Annatteko arvoa, vai leikkaatteko lisää?

Puhemies! Suomen riippuvuus Yhdysvalloista on vahvistunut Nato- ja DCA-ratkaisujen myötä. Kuitenkin vasta tänä talvena on havahduttu poliittisen, sotilaallisen ja teknologisen riippuvuuden vakaviin ongelmiin: F-35-hävittäjät, murtajien sotilaskäyttö, ohjelmistot — lista on pitkä. Pääministeri Orpo, olette useissa lausunnoissanne käytännössä väittänyt, että Yhdysvaltain ydinase takaisi Suomen turvallisuuden. Olette jopa pitänyt perusteltuna vähintäänkin ydinaseiden kauttakulun sallimista Suomessa. Nyt laki sen kieltää, mutta sallimista selvitetään sotilasräjähteitä koskevan lainvalmistelun yhteydessä. Työryhmän toimikausi päättyy kesällä. Euroopassa itsenäinen ydinase on vain Britannialla ja etenkin Ranskalla. Nyt presidentit Macron ja Stubb tapasivat maanantaina Pariisissa. Keskusteltiinko Ranskan kanssa ydinaseyhteistyöstä? Ruotsi nimittäin on keskustellut Ranskan kanssa Ranskan ydinaseen eurooppalaistamisesta. [Puhemies koputtaa] Pääministeri Orpo, käykö Suomi Ranskan kanssa vastaavanlaisia keskusteluja?

Puhemies! Suomessa on 350 000 työtöntä työnhakijaa, pitkäaikaistyöttömiä 140 000, ja kasvava osuus on nuoria. Osa-aikaisuudet ja määräaikaisuudet yleistyvät. Tämä syöksy on seurausta hallituksen politiikasta, ja kierre vain kiihtyy. Helsingin Sanomat kertoi perjantaina oikeusoppineiden kannasta, jonka mukaan hallituksen esitys määräaikaisuuksien helpottamisesta on niin luokaton, että se tulisi vetää kokonaan pois eduskunnasta. Esitys on huonosti valmisteltu, sekava ja EU-oikeuden sekä kansainvälisten sopimusten vastainen. Se mahdollistaa määräaikaisuuksien ketjuttamisen, raskaussyrjinnän ja koeajan pidentämisen, loukkaa sopimusvapautta ja lisää työnantajan valtaa työsuhteen vahvempana osapuolena. Etenkään nuorten ja naisten työllisyydelle tämä ei lupaa jatkossakaan hyvää. Perustuslain 71 §:n mukaan hallitus voi peruuttaa esityksensä. Pääministeri Orpo, aiotteko vetää esityksen eduskunnasta? [Arto Satonen: Voi hyvää päivää!]

Puhemies! Suomen työttömyys on Euroopan pahin. Nykyinen tilanne on seurausta yritysten pitkäaikaisesta, jopa parinkymmenen vuoden investointivajeesta, jonka toinen puoli on ollut merkittävä osinkojen kasvu. Toisin sanoen yrityksiä on tyhjennetty omistajien taskuun sen sijaan, että voitot olisi investoitu, kehitetty uutta ja luotu työpaikkoja. Nämä voitot on tietysti tehty pitämällä työntekijöiden palkat alhaalla. Tämä hallitus on politiikallaan taannut suuryhtiöille helpon voitonteon. Työelämäoikeuksia leikkaamalla on poljettu palkkoja, ja miljardin euron yhteisöveroale sekä listaamattomien yhtiöiden verohelpotukset ovat taanneet, että omistajille jää enemmän jaettavaa jopa taantumassa. Kaikki tämä takaa etenkin suuryhtiöille ja ‑omistajille helppoa rahaa. Tällaiset veroedut tulisi lopettaa. Se kannustaisi investoimaan ja luomaan niitä työpaikkoja, joita pääministeri Orpo jo hattu kourassa yritysjohdolta kerjää. Mitä aiotte tehdä, että suuryhtiöt alkavat investoida omistajien osinkolihottamisen sijaan?

Hallitus hyvä! Suomi sulkeutuu. Se näkyy sivistystasossa, ja se näkyy taloudessa. Näyttää siltä, että tarvitsette ulkoisen uhan hämärtämään hallituksenne vastuun väärästä talouspolitiikasta. Olette täällä toistuvasti pääministeri Orpon suulla syyttäneet Suomen talousongelmista Ukrainan sotaa. Tulee mieleen, että mitä syytätte sitten, kun Ukrainassa ei enää sodita? Leikkauksilla on viety toimeentulo ja aiheutettu epävarmuus tulevasta. Kysyntä heikkenee, ja työttömyys kasvaa. Jatkuva turvallisuusuhkien korostaminen saa rinnalleen muukalaiskammon ja rasismin. Tämä kaikki lietsoo lisää epävarmuutta ja pelkoa, mutta olisi toinenkin tie. Presidentti Niinistö totesi hiljattain, että on hassunkurista, ettei Eurooppa keskustele Venäjän kanssa, vaikka Yhdysvallat niin tekee. [Sari Sarkomaa: No niin! — Sanna Antikainen: Onko tämä vasemmistoliiton linja?] Vielä hullumpaa on, että Suomi ei keskustele, vaikka kärsii puhumattomuudesta EU-maista eniten. Istuva presidentti Stubb ei ole nähnyt keskustelulle tarvetta. Mitä hallitus ajattelee? Olisiko pian aika raottaa verhoja, laittaa valoja päälle? Olisiko pian aika keskustella? [Sanna Antikainen: Edustaja Koskela, kommentoikaahan tätä!]

Puhemies! Etenkin risteilijäkauppoja ja telakkateollisuutta rahoittavan Finnveran uusi lainsäädäntö hyväksyttiin eduskunnassa eilen. Vasemmistoliitto esitti lakiin muutoksia, joilla olisi osaltaan voitu suitsia telakoilla, rakennuksilla ja muualla teollisuudessa rehottavaa ulkomaisen halpatyön hyväksikäyttöä. Valtion miljardirahoitusten vastineeksi olisi tullut edellyttää tiukempaa suomalaista intressiä ja suomalaisten työehtojen noudattamista rahoitettavissa hankkeissa. Eduskunnan enemmistö valitettavasti hylkäsi nämä muutosehdotukset. Ministeri Puisto, kysyin teiltä aiemmin syksyllä, miten hallitus aikoo toimia ulkomaisen halpatyön käytön estämiseksi ja niin sanotun suomalaisen intressin toteutumiseksi Finnveran miljardirahoituksessa. Vastasitte silloin täällä salissa eduskunnan pöytäkirjan mukaan näin: ”Ei ole ihan helppo tehtävä hallita sitä ja valvoa sitä, mutta tässä pitää lähteä sopimusmääräyksin siihen, että sitä valvontaa tehdään ja tässäkin tapauksessa.” Miten nyt arvioitte, tuletteko vaikuttamaan ja voitteko vaikuttaa siihen, [Puhemies koputtaa] että sopimusmääräyksin näitä telakkateollisuudessa rehottavia väärinkäytöksiä voitaisiin paremmin estää? [Puhemies: Aika!] Tietenkin tämä vaatii myöskin muita lainsäädännön kiristyksiä, ja niihin voisi työministeri Marttinen vastata.

Puhemies! Toinen maailmansota päättyi Suomen osalta huhtikuussa 1945, kun viimeinenkin saksalainen oli poistunut Lapista. Lapin sota on ainoa sota, jonka Suomi on voittanut. Sitä ei kuitenkaan juuri muistella. Sen sijaan hävittyjä sotia muistellaan senkin edestä: talvisodan Suomi hävisi, ja jatkosodan Suomi hävisi. Tätä aiempi pääministerimme ei tuntunut tietävän. Toisessa maailmansodassa kuoli lähes satatuhatta suomalaista. Ulkoministeri Valtonen, tekään ette näytä tuntevan Suomen sotahistoriaa. Väititte hiljattain kansainväliselle medialle, että Venäjälle ei yksikään valtio ole sataan vuoteen hyökännyt. [Eduskunnasta: Naapurimaa!] Se oli väärä väite haudanvakavassa asiassa, ja vielä sen maan valtionjohdolta, joka Venäjälle on hyökännyt. Suomi hyökkäsi liitossa natsi-Saksan kanssa osana operaatio Barbarossaa Neuvostoliittoon kesäkuussa 41. [Välihuutoja] Saksalaisjoukot, mukana Suomen asevoimia, aloittivat sotatoimet. Vaikuttaa siltä, että omaksuitte itse ajattelematta ja faktoja tarkistamatta Viron Kaja Kallaksen väitteen, [Puhemies koputtaa] jonka läntiset historiantutkijat ovat todenneet vääräksi. [Puhemies koputtaa] Eikö teidän asemassanne olisi syytä itse tarkistaa tällaiset historialliset faktat?

Puhemies! Hallitus on nyt esittänyt — viime keväästä asti jatkuneen jahkailun ja hidastelun jälkeen — että datakeskusten sähköverotuki poistetaan. Se poistuu kuitenkin vasta heinäkuussa 26, eli ensi vuonna datakeskusjätit saavat nauttia vielä 23 miljoonan veroedusta. Heinäkuun jälkeenkin hallitus on luvannut tukea näitä Googlen ja Microsoftin kaltaisia jättiläisiä kymmenien miljoonien uudella yritystuella. Tämä ei ole hyväksyttävää. Edustaja Sarkkisen valtiovarainvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessa 3 esitetään, että veroetu poistetaan jo 1.1. alkaen eikä uusia yritystukia datakeskuksille valmistella. Tein vastaavan lakialoitteen aiemmin syksyllä, kun tästä hallituksen esityksestä ei vielä ollut tietoa. Puhemies! Eräs väite, joka datakeskusten puolesta usein esitetään, kuuluu, että datakeskukset työllistävät merkittävästi ja siksi niitä tulisi yhteiskunnan varoista myös tukea. Tosiasiassa konesalitoiminta on sähköintensiivistä ja pääomavaltaista. Työpanoksen osuus on pieni. Siten konesalitoiminnan vaikutukset sijaintimaan työllisyyteen ja niiden koko käyttöajaltaan tuottama nettoarvonlisäys sijaintimaahan ovat pieniä suhteessa investointien arvoon. Konesali-investoinnit voivat syrjäyttää muun sähköintensiivisen ja mahdollisesti korkeamman nettoarvonlisän yritystoiminnan kannattavuutta ja sijoittumista Suomeen, jos konesali-investoinnit edellyttävät esimerkiksi sähkön tuotannon ja siirron kapasiteetin lisärakentamista ja siirtomaksujen nousua tai johtavat muuten sähkön keskihinnan nousuun Suomessa. Tämä riski on todellinen. Datakeskukset kuluttavat valtavasti sähköä. Viime vuonna 15 konesalin sähkönkulutus oli yhteensä noin 1,3 terawattituntia, mikä vastaa noin 1,6:ta prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Elinkeinoelämän keskusliiton vihreän siirtymän investointien dataikkunan mukaan esiselvitys-, suunnittelu- tai rakentamisvaiheessa olisi yhteensä 62 konesalihanketta. Jos suunnitellut datakeskushankkeet toteutuvat, tarkoittaa se sähkönkulutuksena 17,5:tä terawattituntia eli noin viidenneksen lisäystä nykyiseen sähkön kokonaiskulutukseen Suomessa. Selvityshenkilö Veli-Matti Mattila toteaa raportissa, että datakeskustoiminnasta aiheutuva jouston tarve sähköjärjestelmässä joudutaan takaamaan valtion tukemalla varavoimalla. Selvää on, että tavallisen suomalaisen kotitalouskuluttajan sähkön kustannukset kasvavat datakeskustoiminnan laajentuessa. Suorimmin se näkyy sähkölaskussa, mutta myös lisäinvestoinnit sähköntuotantoon ja sähkönsiirtoon maksavat lopulta kuluttaja ja veronmaksaja. Kun yritystukia datakeskuksille jaetaan jatkossakin, maksaa suomalainen veronmaksaja tietenkin nekin. Datakeskusten investointikustannuksista merkittävä osa ei lisää kotimaista kysyntää, sillä esimerkiksi konesalilaitteistot, jotka muodostavat suurimman osan investoinnin arvosta, tulevat suurelta osin ulkomailta. Siltä osin kuin investoinnit lisäävät kotimaista kysyntää erityisesti rakentamisen toimialalla, niiden lyhyen aikavälin vaikutukset riippuvat rakennusalan suhdannetilanteesta. Jos rakennusala toimii vajaakäytöllä, investoinneilla voi olla suhdannetilaa parantava vaikutus. Jos taas rakennusalan tuotantokapasiteetti on normaalissa käytössä, konesali-investointi voi syrjäyttää muita rakennusinvestointeja, jolloin vaikutukset suhdannetilanteeseen ovat vähäiset. Rakennusalalla huomioon on otettava myös ulkomaisten lähetettyjen työntekijöiden laajamittainen riisto halpatyövoimana. Se on tosiasia, eivätkä datakeskustyömaat ole ilmiölle mitenkään immuuneja, päinvastoin. Googlen datakeskuksen laajennustyömaalta Haminasta paljastui tänään tiistaina räikeä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttökokonaisuus. Asiasta kertoi ainakin Helsingin Sanomat. Rakennusliiton tietojen mukaan työmaalla on toiminut sama virolainen yritysrypäs, joka on käyttänyt halpatyövoimaa muun muassa Turun telakalla. Valvonta ja julkisuus paljastavat näistä tapauksista vain jäävuoren huipun, se on hyvä aina muistaa. Mutta tällaista toimintaa siis hallitus on tukenut ja tukee heinäkuuhun saakka sähköverohuojennuksella ja sen jälkeen uudella, suuruudeltaan suunnilleen yhtä anteliaalla yritystuella. Me tietenkin vastustamme tällaista politiikkaa. Peruskysymys on se, katsooko hallitus todella tarpeelliseksi tukea jättiläismäisiä voittoja maailmanlaajuisesti takovia yhtiöitä, kuten Googlea ja Microsoftia, tällaisilla yhteiskunnan tuilla samalla, kun hallitus leikkaa massiivisesti kansalaisten palveluista ja sosiaaliturvasta. Puhemies! Datakeskukset tulee panna verolle heti 1.1. alkaen ja lopettaa eduskunnan päätöksellä hallituksen viime perjantaina käynnistämä valmistelu uudesta yritystuesta. Kannatan edustaja Sarkkisen tekemää vastalauseen 3 mukaista muutosehdotusta. — Kiitos.

Puhemies! Valtion erityisrahoitustoiminnasta, suurelta osin viennin rahoituksesta, vastaavan Finnvera-konsernin asemaa aiotaan tällä hallituksen esityksellä muuttaa niin, että eduskunnan kontrolli yhtiöön heikkenisi. Kontrolli siirtyisi eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettivallan piiristä valtion omistajaohjauksen varaan. Samalla valtion eli veronmaksajien vastuuta riskeistä laajennettaisiin. Finnvera-konsernin taloudelliset vastuut ovat jättimäiset. Finnveran rahoitusvaltuuksiksi esitetään tässä 50:tä miljardia euroa, varainhankinnan vastuiksi 20:tä miljardia euroa. Riskien lauetessa kielteiset vaikutukset julkiseen talouteen voisivat olla hyvin dramaattiset. Vaikutuksia olisi suoraan muun muassa budjettitalouteen ja Suomen luottokelpoisuuteen. Valtuussumma 50 miljardia vastaa yli puolta valtion vuotuisesta talousarviosta, joka ensi vuodelle on noin 90 miljardia. Suuruusluokka huomioiden olisi täysin välttämätöntä, että eduskunnan kontrolli säilyisi vähintäänkin nykyisellä tasolla. Finnveran ja Suomen Vientiluoton toiminnasta säädetään nykyisin kymmenessä eri laissa ja yhdeksässä asetuksessa. Tämän lainsäädännön kokonaisuudistuksen tavoitteena on ollut selkeyttää sääntelyä ja koota se yhteen lakiin. Tavoite on tietenkin sinänsä kannatettava, mutta perustuslakivaliokunnan hallituksen esityksestä antaman lausunnon 47/2025 ja siinä esitettyjen valtiosääntöoikeudellisten huomautusten perusteella on kuitenkin todettava, ettei kokonaisuudistuksen valmistelu ole onnistunut tavoitteissaan. Tämä esitys olisi ollut viisainta valmistella kokonaan uudelleen. Esityksessä on merkittäviä konkreettisia puutteita, joita tässä talousvaliokunnan mietinnössä ei ole onnistuttu korjaamaan. Ensinnäkin eduskunnan budjettivaltaa rajoitetaan voimakkaasti edelleen. Toiseksi korkeariskisimmän rahoituksen, niin sanotun erityisriskinoton rahoituksen, kahdeksan miljardin lisäystä ei perustella. Ja kolmanneksi niin sanotun suomalaisen intressin eli rahoitettavan hankkeen kotimaisuusasteen määrittelyä väljennetään. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että ulkomaisen halpatyön laajaan hyväksikäyttöön rahoitetuilla toimialoilla ei puututa. Vasemmistoliiton talousvaliokunnan mietintöön jättämässä vastalauseessa esitetään kolmea pykälämuutosta näiden ongelmien korjaamiseksi. Ensinnäkin eduskunnan budjettivalta Finnveran valtuuksista ja vastuista päätettäessä tulee turvata. Perustuslakivaliokunta linjasi omassa lausunnossaan, että talousvaliokunnan olisi muutettava esitystä niin, että eduskunta jatkossakin päättää rahoitusvaltuuksista ”huomattavasti tarkemmin” kuin hallituksen esitys esitti. Talousvaliokunnan mietinnössään esittämä tarkennus ei ole kuitenkaan nyt riittävä. Eduskunnan budjettivallan turvaamiseksi lakiin esitettyä kotimaan 10 miljardin ja viennin 40 miljardin yleisvaltuuksien sekä erityisriskinoton erittelyä olisi tarkennettava vähintään valtion vuotuisessa talousarviossa perustuslain edellyttämällä tavalla. Perustuslain 82 § edellyttää lainoilta sekä takauksilta ja takuilta eli vakuuksilta eduskunnan suostumusta. Toiseksi hallitukselta ja valiokunnalta jää perustelematta tämä massiivinen 8 miljardin euron korotus Finnveran erityisriskinoton valtuuksiin. Viime kesäkuussa vasta tuli voimaan vientitakuulain muutos, jolla tämän valtion erityisrahoitustoiminnan kaikkein riskipitoisimman rahoituksen valtuus nostettiin 8 miljardista 12 miljardiin euroon. Pääosa erityisriskinotosta liittyy alus- ja telakkatoimialaan. Nyt siis tässä lakiehdotuksessa esitetään erityisriskinoton valtuuden nostamista edelleen 12 miljardista 20 miljardiin euroon. Tämä on hälyttävää, sillä kun valtuutta viimeksi nostettiin, siis kesällä, oli valtuudesta käytössä 3,7 miljardia, siis alle puolet tuolloisesta 8 miljardin valtuudesta, ja nyt nostetaan valtuus 20 miljardiin. Se siis tehdään ilman, että korotusta lainkaan perustellaan, ei valtion vuoden 26 talousarvioehdotuksessa eikä tässä hallituksen esityksessä. Eduskunnan ei ole perusteltua antaa uutta 8 miljardin valtuutta ilman asianmukaisia perusteluita. Puhemies! Finnveran viennin rahoituksesta yli 50 prosenttia kohdistuu alus- ja telakkatoimialalle. Meriteollisuus työllistää yhteensä kymmeniätuhansia työntekijöitä. Telakoilla, kuten monilla muillakin työpaikoilla teollisuudessa, rakennuksilla ja palveluissa on vuosikausia systemaattisesti ja laajassa mitassa hyväksikäytetty ulkomaista halpatyövoimaa. Valvonta paljastaa vain jäävuoren huipun, tämä ongelma on laaja ja pitkään jatkunut. Tähän liittyy vastalauseen kolmas muutosesitys. Valtion rahoittaman elinkeinotoiminnan tulee olla yhteiskunnallisesti vastuullista. Suomalaisen intressin määrittelyyn tässä 1. lakiesityksessä tulee sisältyä myös rahoituksen saajaa sitova ehdoton velvollisuus työehtojen polkemisen ja väärinkäytösten estämiseen koko alihankintaketjussa. Rahoituksen vastineeksi on siis noudatettava suomalaisia työehtoja ja rahoitettavaa toimintaa alihankintaketjut mukaan lukien on siis jatkossa arvioitava työlainsäädännön, noudatettavien työehtojen, työsuojelun ja työolosuhteiden kannalta. Arvoisa puhemies! Esitän, että eduskunta hyväksyy edellä kuvatut vastalauseen 2 mukaiset kolme muutosehdotusta 1. lakiehdotuksen 6 ja 8 §:iin. — Kiitos.

Puhemies! Nykyisessä heikossa julkisen talouden tilanteessa ei vasemmistoliiton näkemyksen mukaan ole varaa heikentää perintöveron ja lahjaveron tuottoa, kuten hallitus on esittänyt. Tilanteessa, jossa pienituloisilta leikataan ja köyhyys lisääntyy, ei ole perusteltua julkisten varojen käyttöä keventää tällä tavalla verotusta. Näistä muutoksista hyötyvät selvästi eniten kaikista hyvätuloisimmat ja kaikista varakkaimmat suomalaiset. Useimmat verotuksen asiantuntijat pitävät perintöveroa verona, joka edistää talouden tehokasta toimintaa ja yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä tietenkin vahvistaa julkista taloutta. Perintöjen verotuksella lievennetään sukupolvesta toiseen siirtyvää epätasa-arvoa ja tarjotaan ihmisille tasavertaisemmat lähtökohdat menestyä elämässä. Kasvavien varallisuuserojen aikana nimenomaan suurten perintöjen ja lahjojen verotusta olisikin perustellumpaa kiristää. Vasemmistoliiton vaihtoehdossa perintöveron ehdot palautettaisiin sen mukaisiksi kuin ne olivat ennen Sipilän hallituksen vuoden 17 alusta voimaan astuneita varakkaita suosivia kevennyksiä. Samalla käynnistettäisiin laajempi perintö- ja lahjaverotuksen uudistuksen valmistelu, jossa kiristettäisiin suurten lahjojen ja perintöjen verotusta ja helpotettaisiin pienituloisten tilannetta. Arvoisa puhemies! Ehdotan, että eduskunta hyväksyy vastalauseen 4 mukaisen lausuman.

Arvoisa puhemies! Nyt käsiteltävänä olevan esityksen tarkoituksena on hallituksen mukaan keventää sääntelyä, selkeyttää säädöspohjaa ja antaa hyvinvointialueille järjestämisen vapautta. Harva varmaan enää tässä vaiheessa yllättyy siitä, että nämä kaikki ovat kiertoilmaisuja rahoituksen leikkaamiselle. Tämä on jälleen yksi leikkauslaki, jolla leikataan 9,4 miljoonaa euroa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta vuoden 27 tasossa. Tämä lähes 10 miljoonan euron leikkaus hyvinvointialueiden rahoitukseen johtaa siihen, että lasten ja nuorten palveluita käytännössä heikennetään ja niiden tarpeenmukainen saatavuus vaarantuu entisestään. Esityksen mukaan suurin osa rahoitusleikkauksista toteutuu toisen asteen opiskeluterveydenhuollon terveystarkastuksien vähentämisellä, eli jälleen etenkin nuoret maksavat leikkauspolitiikan hintaa. Tämä ei ole oikeudenmukainen eikä järkevä suunta, sillä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on todella keskeinen ennalta ehkäisevä palvelu, jolla lapset ja nuoret voivat saada ongelmiinsa tukea ajoissa. Siksi näiden palveluiden rahoitusta on syytä vahvistaa, ei leikata. Kannatan edustaja Merisen tekemää vastalauseen mukaista hylkäysesitystä.

Puhemies! Eittämättä törkein hallituksen leikkauksista on toimeentulotuen leikkaaminen. Perusosan tasosta leikataan melkein 20 euroa, terveysmenojen ja asumismenojen huomioimista heikennetään, 150 euron suojaosa poistetaan. Törkeintä on esitykseen sisältyvä 50 prosentin sanktio: Etuuskäsittelijä voi jatkossa jopa puolittaa perusosan. Yksin asuvalla se putoaisi alle 290 euron. [Joakim Vigelius: Puolittaa mistä syystä?] Toimeentulotuki on ihmisarvoisen elämän viimesijainen turva. Nyt se viedään samalla kun suuryrityksille ja suurituloisille jaellaan etuja sadoilla miljoonilla tai jopa miljardeilla. Nämä toimeentulotuen leikkaukset ovat perustuslakivaliokunnan käsittelyssä. Vasemmistoliitto ei tietenkään hyväksy niitä, koska esitys on perustuslain vastainen. Vasemmiston vaihtoehtobudjetissa toimeentulotuen leikkaukset myöskin halutaan estää. Pelkästään näiden leikkausten seurauksena köyhien määrä kasvaa Suomessa 30 000:lla, ja heistä lapsia on 10 000.