Johan Kvarnström

Ärade talman! Vi behöver åtgärder för hållbar tillväxt, men att stimulera ekonomin måste handla om annat än nedskärningar från de i utsatt position och skattelättnader till välbärgade och storföretag. Nu tar regeringen rekordstora lån för delvis fel saker enligt oss i SDP, och resultaten talar för sig, och det kan inte skyllas bara på omständigheterna. Arvoisa puhemies! Pohjamudissa ovat tällä hetkellä hallituksen kannatuksen lisäksi talouskasvu ja kansan luottamus talouteen. Nousussa ovat lähinnä työttömyys, köyhyys ja asunnottomuus. Hyvä hallitus, te syytätte aina mielellänne edellistä hallitusta, mutta eipä mene kauan, kun te olette se edellinen hallitus ja seuraavat joutuvat ratkomaan teidän aiheuttamianne ongelmia. [Perussuomalaisten ryhmästä: Niin kuin me ratkotaan teidän!] Ministeri Purra, vielä viimeisen kerran kysyn: oletteko kehysriihessä valmis SDP:n esityksen mukaisesti palauttamaan suojaosat työttömyysturvaan ja asumistukeen ja luopumaan yhteisöveron alennuksesta?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Hallitus tosiaan väittää keventäneensä pieni- ja keskituloisten verotusta, mutta käytännössä, todellisuudessa esimerkiksi kaksi tonnia kuussa tienaavan liittoon kuuluvan myyjän verotus jopa kiristyy, ja samaan aikaan yli kymppitonnin kuussa tienaava saa melkein tonnin verohelpotuksen. Arvoisa puhemies! Tärkeintä juuri nyt olisi palauttaa ihmisten luottamus, mutta te, hyvä hallitus, valitsette toisin. Alennatte suuryritysten yhteisöveroa velkarahalla. Jos päätös olisi meidän, nyt olisi tavallisten suomalaisten vuoro. Nu borde det vara vanliga finländares tur. Me SDP:ssä olemme ehdottaneet työttömyysturvan ja asumislisän suojaosien palauttamista, matkakuluvähennyksen nostoa ja oikeudenmukaisempaa verotusta pieni- ja keskituloisille. Ministeri Purra, oletteko edelleen sitä mieltä, että tämä tehoton yhteisöveron alennus on parempi vaihtoehto kuin pieni- ja keskituloisten auttaminen?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Yhä useammassa kodissa joudutaan nyt laskemaan tarkasti jokainen euro. Elinkustannukset nousevat, töitä on vaikeaa löytää, ja moni kokee, että heiltä vaaditaan nyt mahdottomuuksia. Det är alltså inte, herr talman, konstigt att många finländare nu vill ha förändring. Hyvä valtiovarainministeri, olette toistuvasti väittänyt, että veronalennukset suurituloisille maksavat itsensä takaisin. Vähemmälle huomiolle jää se, että tähän liittyy tosi suurta epävarmuutta. Sen sijaan varmaa on, että kun pieni- ja keskituloisille jää enemmän rahaa käteen, he myös käyttävät sen todennäköisemmin. Siksi veronkevennysten kohdentaminen heille on järkevää ja piristää taloutta. Ottaen huomioon ihmisten toimeentulovaikeudet ja nousseet elinkustannukset, arvon ministeri Purra, onko hallituksen veropolitiikka mielestänne onnistunutta?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Osa oikeistosta sanoo jatkuvasti ja niin tänäänkin, että Suomen osuus globaaleista päästöistä on niin pieni, ettei sillä ole juuri merkitystä, mitä teemme, eikä meidän siksi pitäisi harjoittaa kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Mielestäni tämä olisi paitsi vastuutonta myös ajattelutapa, jota jokainen maa maailmassa tai osavaltio tai provinssi voisi soveltaa samalla ongelmallisella tavalla. Ei ole olemassa yhtäkään, ei yhtäkään, yksittäistä maata, jonka päästöt olisivat yksinään niin suuret, että maailma saavuttaisi Pariisin sopimuksen tavoitteen, jos juuri tuo maa olisi ilmastoneutraali. Tästä ei tietenkään seuraa, ettei yhdenkään maan pitäisi yrittää, päinvastoin. Jos me onnistuisimme saavuttamaan oman tavoitteemme, se olisi maailmanlaajuisesti merkittävä asia. Jos siirtymä toteutetaan oikeudenmukaisesti, se ei merkitse automaattisesti uhrauksia, vaan se voidaan ja se tulisi toteuttaa ihmisten arkea parantavien uudistusten kautta. Suomen etujen mukaista on kulkea eturintamassa.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Erityisen huolestuttavaa tässä työttömyyskriisissä on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Pitkäaikaistyöttömyyden kohdatessa kynnys palata työelämään nousee, vaikka suhdanne paranisi. Siitä näkökulmasta hallituksen suhdanneluonteiset toimenpiteet ovat riittämättömiä. Rakenteellisista uudistuksista voi sitten olla monta mieltä, ja itse suhtaudun niihin aika kriittisesti. Nuorisotyöttömyys on myös ilmiö, jonka pitäisi saada kaikki hälytyskellot soimaan. Hallituksen toimenpiteet ovat tässäkin riittämättömiä. Työllistämissetelit ovat sinänsä hyvä ja tervetullut toimenpide, mutta kuten edustaja Lyly hyvin toi esiin, ne otetaan käyttöön tarpeettoman byrokraattisella ja hitaalla mallilla sekä aivan liian suppeassa laajuudessa. Määräraha riittää vain pienelle osalle niitä tarvitsevia. Tarvittaviin toimiin ryhtymisen lisäksi hallituksen tulisi pidättäytyä tilanteen pahentamisesta. Työttömyysturvan heikentäminen tällaisina aikoina aiheuttaa köyhyyttä ja luo pelkoa työpaikan menettämisestä, mikä luonnollisesti johtaa varovaisuuteen ja hillitsee talouttamme. On rationaalista pyrkiä kartuttamaan suurempi puskurivara, jos aikaa leimaavat irtisanomiset. Arvoisa puhemies! Me sosiaalidemokraatit katsomme, että tie kokoaikatyöhön kulkee sen kautta, että ihmisille annetaan enemmän mahdollisuuksia tehdä edes jonkin verran työtä. Osa-aikatyö on usein ensimmäinen askel takaisin työelämään. Tässä vaikeassa tilanteessa tarvitsemme enemmän työkaluja, ei vähemmän. Suojaosa oli oikeudenmukainen, joustava ja toimiva ratkaisu. Se toi turvaa ja mahdollisti lyhyidenkin työsuhteiden vastaanottamisen ilman oman talouden vaarantumista. Se auttoi ihmisiä säilyttämään yhteyden työelämään ja vähensi pitkäaikaistyöttömyyden riskiä. Vaikka osa-aikatyö ei ole romahtanut työnhakijoiden keskuudessa, niin tällä uudistuksella on ollut jonkin verran negatiivista vaikutusta, ja ne työnhakijat, jotka tekevät lyhyen työrupeaman jossakin työssä, saavat muutoksen vuoksi kokonaisuudessaan pienemmät tulot. Ärade talman! Regeringens konjunkturella åtgärder är otillräckliga i den här arbetslöshetskrisen. Det är särskilt oroväckande att långtidsarbetslösheten har ökat och förutspås fortsätta öka. För de som drabbas av långtidsarbetslöshet höjs tröskeln för att återvända till arbetslivet, även om konjunkturen vänder till det bättre. Ungdomsarbetslösheten är också ett fenomen som borde få alla larmklockor att ringa. Regeringens åtgärder är otillräckliga. Sysselsättningssedlarna är givetvis en god och välkommen åtgärd, men de införs enligt en onödigt byråkratisk och långsam modell och i alltför liten omfattning. Anslaget räcker endast till en liten bråkdel av de behövande, och förutom att skrida till nödvändiga åtgärder borde regeringen låta bli att förvärra läget med olika nedskärningar i arbetslöshetsstödet. Arvoisa puhemies! Voittaaksemme nykyisen työttömyyskriisin tarvitaan yhteistyötä. Tällaisessa vaativassa tilanteessa olisi tärkeää, että kaikki asiaan kuuluvat toimijat pohtisivat yhdessä ratkaisuja. Työmarkkinajärjestöillä on tässä luonnollisesti keskeinen rooli, mutta hallituksen yksipuolinen työelämäpolitiikka vaikeuttaa tätä roolia. Arvoisa puhemies! On valitettavaa, että osa hallituksesta tai hallituksen edustajista vähättelee työttömyyskriisiä väittämällä sen koskevan ensisijaisesti maahanmuuttajia. Ensinnäkin tämä ei pidä paikkaansa, ja toiseksi, miksi työttömyyskriisi olisi vähemmän vakava, jos väite siitä, että se koskee ensisijaisesti maahanmuuttajia, olisi totta? Tällainen ajattelutapa kertoo kummallisesta ihmiskäsityksestä. Ärade talman! Det är olyckligt att en del inom regeringen viftar undan arbetslöshetskrisen med motiveringen att den främst skulle gälla invandrare. För det första stämmer det inte, och för det andra, varför vore arbetslöshetskrisen inte allvarlig om det hade stämt att den främst gällde invandrare? Ett sådant tankesätt vittnar om en märklig människosyn. Av de nya arbetslösa som är utlandsfödda är de flesta för övrigt från Ukraina, som i dag på dagen i fyra år har kämpat emot Rysslands anfallskrig.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tässä työttömyyskriisiä käsittelevässä keskustelussa meidän on nähtävä tilastojen takana olevat ihmiset, heidän perheensä sekä kotitalouksien arki, joka jää teoreettisen väittelyn varjoon. Tästä olemme varmasti kaikki samaa mieltä, koska työpaikan menettäminen on useimmille erittäin epämiellyttävä kokemus, myös niille, jotka ovat melko varmoja siitä, että pääsevät nopeasti jaloilleen. Epävarmuus on aina läsnä, ja on ahdistavaa olla tilanteessa, jossa joku toinen tekee puolestasi elämän kannalta niin ratkaisevia päätöksiä. Hallitus näyttää nyt ajattelevan, että ongelma ratkeaa pitkäjänteisillä rakenteellisilla uudistuksilla ja heikentämällä tukia. Ihmiset eivät kuitenkaan ole työttömiä siksi, että tukien varassa eläminen olisi liian helppoa. Jos näin olisi, niin kriisi olisi hallituksen työttömyysturvaleikkausten myötä jo lieventynyt, mutta näin ei ole käynyt, päinvastoin. Työttömyys on kasvanut, ja ihmiset ovat työttömiä, koska heidät on irtisanottu ja koska uusia työpaikkoja ei ole. Työnhakijoiden määrä on moninkertainen suhteessa avoimiin työpaikkoihin. Arvoisa puhemies! Vaikka julkiselta sektorilta irtisanotut muodostavat prosentuaalisesti suhteellisen pienen osan työttömistä, kyse on silti erittäin monista ihmisistä. Esimerkiksi hyvinvointialueiden viime vuonna tekemät yli tuhannen henkilön irtisanomiset vaikuttavat koko yhteiskunnalliseen ilmapiiriin. Aiemmin saattoi ajatella, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on aina töitä, etenkin väestön ikääntyessä ja palvelutarpeen kasvaessa. Kun myös tämä ala joutuu alirahoituksen vuoksi nyt irtisanomaan työntekijöitä, se heikentää väestön luottamusta ja lisää huolta. Näin laaja työttömyyskriisi on tragedia, johon tulisi suhtautua mahdollisimman vakavasti. Kriisitietoisuus näyttää kuitenkin olevan huolestuttavan vähäistä suhteessa kriisin mittakaavaan. Arvoisa puhemies! Hallitus on muun muassa poistanut lapsikorotuksen työttömyysetuudesta, lisännyt omavastuupäivien määrää ja poistanut suojaosan. Kollegani edustaja Anette Karlssonin kanssa olemme jättäneet kirjallisen kysymyksen suojaosan palauttamisesta, mutta valitettavasti ministerin vastaus oli kielteinen. Eli nyt tiedämme varmuudella, miten kielteisesti hallitus suhtautuu SDP:n malliin, jossa suojaosa palautettaisiin mutta sidottaisiin työllisyystilanteeseen. Tarvitsemme lisätoimia, esimerkiksi lisää palkkatukea, tarvitsemme rekrytointiverohyvitystä, ja meidän on nostettava arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa. Meidän on rakennettava uudelleen luottamusta koko yhteiskunnassa ja erityisesti työmarkkinoilla. Tarvitsemme uutta aikuiskoulutustukea ja vuorotteluvapaajärjestelmää. Meidän on myös korjattava se epäoikeudenmukaisuus, että kuntia rangaistaan taloudellisesti, jos ne eivät onnistu työllistämään työnhakijoita, silloinkin kun se ei ole mahdollista työpaikkojen puutteen vuoksi. Hallituksella on vastuu reagoida vallitsevaan tilanteeseen. Hyvä hallitus, oletteko valmiita tukemaan kuntien työllisyyspalveluja enemmän, jotta useampi ihminen pääsisi työllistymään ja samalla autettaisiin kuntien taloutta, mikä toisi mukanaan useita myönteisiä vaikutuksia? Ärade talman! I den här diskussionen om arbetslöshetskrisen måste vi se människorna bakom all statistik, familjerna bakom statistiken, hushållens verklighet som råder bakom den här teoretiska debatten. Att bli uppsagd från jobbet är för de allra flesta en väldigt obehaglig upplevelse, även för de som är ganska säkra på att landa på fötterna snabbt igen. En osäkerhet infinner sig alltid, och det är obekvämt att vara i en situation där någon annan fattar så livsavgörande beslut för ens del. Nu verkar regeringen tänka att problemet åtgärdas med långsiktiga strukturella åtgärder och om stöden försvagas. Men folk är inte arbetslösa för att det är för lätt att leva på stöd. I så fall hade den här krisen blivit mindre i och med regeringens nedskärningar i arbetslöshetsstödet. Men det har gått tvärtom: Arbetslösheten har ökat. Människor är arbetslösa för att de har blivit uppsagda och för att det inte finns nya jobb, för att antalet arbetssökande är mångfaldigt i förhållande till antalet lediga arbetstillfällen. Även om de som blivit uppsagda från den offentliga sektorn den här perioden utgör bara en procentuellt sett relativt liten del av de arbetslösa, så handlar det om väldigt många människor, och det faktum att till exempel välfärdsområdena sade upp över tusen personer bara i fjol är sådant som påverkar hela samhällsklimatet. En så här omfattande arbetslöshetskris utgör en tragedi som borde tas på största möjliga allvar. Krismedvetenheten verkar tyvärr lysa med sin frånvaro. Tästä huolimatta kiitän ministereitä siitä, että osallistutte vielä tähän keskusteluun.

Ärade talman! Vi har sannerligen en arbetslöshetskris i Finland med den högsta arbetslöshetsgraden i hela EU, och även om allting givetvis inte är regeringens fel är det här ett faktum som borde få regeringen att både tänka om och agera kraftfullt med passande konjunkturella åtgärder och medmänsklighet gentemot arbetssökande. Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa työttömyydestä on tosiaan tärkeää nähdä ihmiset tilastojen takana, ja meidän on asetuttava siihen asemaan, miltä voi tuntua menettää työnsä. Kun minut irtisanottiin työstä ja tulin työttömäksi reilut yhdeksän vuotta sitten, se oli kyllä henkisesti tosi raskasta, ja uusi asuntolaina ja lapsiperhe lisäsivät paineita. Käytännössä ongelmia aiheuttivat omavastuupäivät sekä tuen takautuvuus. Positiivista järjestelmässä oli tuolloin työttömyyspäivärahan suojaosa. Tällä kaudella tukeen on valitettavasti tehty useita heikennyksiä, kuten lapsikorotuksen ja juuri suojaosan poisto, ja ilman toivottuja vaikutuksia, joten kysyn: Hyvä hallitus, uskotteko te todella, että ihmiset ovat työttöminä siksi, että tukien varassa eläminen on liian helppoa, vaikka työttömien määrä on moninkertainen avoimien työpaikkojen määrään verrattuna? Minä en, me emme.

Arvoisa puhemies, ärade talman! On tietenkin erittäin tärkeää ja tarpeellista, että osa hyvinvointialueista tällä tavalla saa lisäaikaa alijäämiensä kattamiseen, mutta tästä huolimatta tämä hallituksen esitys kiteytyy sanoihin liian vähän ja turhan myöhään. Jos hallitus olisi ryhtynyt ajoissa koko sotesektoria koskeviin toimiin, kaikki alueet olisivat saaneet työrauhaa ja mahdollisuuden kehittää toimintaansa pitkäjänteisemmin ja kestävämmällä tavalla. Ministeriaitiosta on toistuvasti todettu, ettei olisi ollut tarkoituksenmukaista myöntää lisäaikaa kaikille alueille alijäämien kattamiseen, mutta ovatko mittavat irtisanomiset ja palveluverkon heikentäminen todella tarkoituksenmukaisempi ratkaisu? Viime vuonna hyvinvointialueet irtisanoivat yli tuhat työntekijää, ja ennusteiden mukaan irtisanomisten määrä kasvaa entisestään tänä vuonna. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa väestö ikääntyy ja hoidon tarve kasvaa, eli juuri nyt meidän pitäisi vahvistaa alan vetovoimaa eikä heikentää sitä. Siksi viimeinen asia, jota nyt tarvitaan, ovat uudet leikkaukset. Hallituksen suunnitelma muuttaa rahoitusta tavalla, joka iskisi [Puhemies koputtaa] kovaa muun muassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueeseen, on kohtuuton, ja se on pysäytettävä.

Arvoisa puhemies! Tässä ehdotetaan, että vuoden määräaikainen työsopimus voidaan tehdä ilman perusteltua syytä kaikkialla. Valitettavasti perusteettomat pätkätyöt eivät lisää nyt tarvittavaa luottamusta, päinvastoin lisäävät prekarisaatiota. Yritysten työllistämiskynnyksen madaltaminen on sinänsä kannatettava tavoite, mutta näillä keinoilla raskaussyrjinnän ja perhevapaasyrjinnän riski kasvaa ja epävarmuus lisääntyy työelämässä. Tämän lisäksi työllisyysvaikutukset ovat itse esityksen mukaan vähäisiä. Pidän kyllä myönteisenä, että hallitus aikoo päivittää naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain raskaussyrjinnän tehokkaammaksi ehkäisemiseksi, mutta pidän juuri sen takia ristiriitaisena, että hallitus tuo samanaikaisesti tällaisen esityksen, joka lisää syrjinnän riskiä. Ärade talman! Att sänka tröskeln för företag att anställa är motiverat, men det här förslaget riskerar att ha större nackdelar än fördelar, och vi socialdemokrater anser att en rekryteringskompensation och höjd nedre gräns för mervärdesskatt vore vettigare alternativ.

Ärade talman! Finland har potential att klara sig bra, och vårt älskade land har många styrkor och förutsättningar, men just nu ser vi tyvärr både dystra ekonomiska nyheter och att rasism normaliseras. Den senaste skandalen sårar människor både här i Finland och världen över, samtidigt som den skadar Finlandsbilden och drabbar vår ekonomi. Arvoisa puhemies! Tämä viimeisin kohu on valitettavasti johtanut myös siihen, että lapset ovat joutuneet rasismin kohteeksi. Meidän on syytä vakavasti pohtia, mitä merkitsee se, että lapset kasvavat nykyään maassa, jossa hallituksen suhtautuminen rasismiin herättää jatkuvasti vakavia kysymyksiä. Bästa undervisningsminister, hyvä opetusministeri, miten te näette, että ennakkoluuloja ja rasismia voidaan käsitellä ja ehkäistä kouluissa ja päiväkodeissa, ja mitä johtopäätöksiä te vedätte tämän kauden toistuvista rasismiskandaaleista?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kiitos ministerille monista tärkeistä nostoista. Niistä huolimatta esitän vähän kritiikkiäkin, koska tällä kaudella on tapahtunut useita suuria muutoksia. Tämä koskee myös tämän pääluokan kahta suurta kokonaisuutta eli ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja asuntopolitiikkaa. Muutamassa vuodessa kohtuuhintaisen asumisen välineet on romutettu ja asunnottomuus on kääntynyt jälleen nousuun. Opiskelija-asuntoja ja muiden erityisryhmien asuntoja valmistuu tukileikkausten myötä jatkossa erittäin vähän, eikä rakennusalalle ole kohdennettu riittäviä toimenpiteitä. Tässä tilanteessa olisi tarpeen muun muassa tukea korjausrakentamista ja turvata erityisryhmien asuminen vahvemmin. Valtion asuntorahaston lakkauttamista koskeva budjettilaki saa lausunnoissa kovaa kritiikkiä, ja seuraukset ovat pitkäaikaisia ja uhkaavat vaikeuttaa vastasyklistä asuntopolitiikkaa. Se, että asuntopolitiikkaa muutetaan tällä tavoin samaan aikaan, kun hallitus tekee kovia leikkauksia asumistukeen ja sosiaaliturvaan, on huolestuttava yhdistelmä.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Valiokunnan liikennesektoria koskevissa lisäyksissä on mukana muutama selvitys, jotka ovat Länsi-Uudenmaan näkökulmasta tervetulleita, ja haluan kiittää niistä. Vaikka määrärahat eivät riitä laajoihin selvityksiin, niin ne lähettävät tosi tärkeän viestin esimerkiksi kantatie 51:n kehittämistarpeista. Myös valtatie 25:n valaistus Tammisaaren ja Hangon välillä on tervetullut panostus, joka parantaa liikenneturvallisuutta merkittävästi. Oli hienoa, että täydentävässä talousarvioesityksessä henkilöjunaliikenne Helsingin ja Hangon välillä saa merkittävän panostuksen. Meidän on ylipäätään vaalittava joukkoliikennettä ja panostettava enemmän tähän kestävään liikennemuotoon. Oma näkemykseni on, että tämän tulisi tapahtua pitämällä rataverkko hyvässä kunnossa, kehittämällä sitä sekä huolehtimalla siitä, että joukkoliikenne on saavutettava, luotettava ja edullinen vaihtoehto.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Liikennepolitiikka tarvitsee tosiaan pitkäjänteisiä ratkaisuja, ja tarvitsemme ennakoitavampaa liikennepolitiikkaa kuin nykyisin. Nykyinen järjestelmä on liian ailahteleva, ja tämä johtaa ymmärrettävästi sekä hyviin että huonoihin uutisiin monille alueille, myös minun kotiseudulleni. Siellä ollaan iloisia useista hallituksen tekemistä panostuksista mutta samalla pettyneitä joihinkin muihin priorisointeihin. Selkein kielteinen esimerkki on se, että länsirata viedään eteenpäin tavalla, joka pitkällä aikavälillä uhkaa heikentää rantaradan kaukojunaliikennettä. On kummallista, että korjausvelka kasvaa ja monet kannattavat infrastruktuuri-investoinnit jäävät toteuttamatta samalla, kun kannattamattomaan hankkeeseen on käytettävissä valtavia summia, ja tämä siitä huolimatta, että liikennepolitiikan piti muuttua entistä faktapohjaisemmaksi edellisellä kaudella laaditun ja nyt päivitettävän Liikenne 12 -suunnitelman myötä. On tärkeää, että pystymme yli puoluerajojen pääsemään parlamentaariseen yhteisymmärrykseen. Olosuhteet ovat, kuten me kaikki tiedämme, muuttuneet varsin merkittävästi viime vuosina.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kysymyksiä on nyt monia. Esimerkiksi: Millainen tuki otetaan käyttöön tämän ehdollisen veronkevennyksen tilalle, joka datakeskuksilta nyt ehdotetaan poistettavaksi, ja milloin? Ja onko ennakoitava sijoitusympäristö nyt vaarassa? Riski on ilmeinen. Esityksessä todetaan suoraan, että on mahdollista, että osa mahdollisista konesali-investoinneista Suomeen suuntautuu ehdotetun muutoksen vuoksi muihin Pohjoismaihin tai muualle maailmaan. Lisäksi todetaan, että muutos voi jossain määrin vähentää investointeja uusiutuvan sähkön tuotantoon. Arvoisa puhemies! Tämä on kyllä kummallinen tarina. Hallitus päätti tästä muutoksesta korvauksena toisesta toteuttamastaan veronkorotuksesta, ja nyt kuitenkin ollaan ottamassa käyttöön jonkinlaista tukea, josta meillä ei ole vielä tietoa, jotta datakeskusten perustaminen ei vaarantuisi. Miksi ei sitten pidetä voimassa nykyistä järjestelmää sen sijaan, että luodaan epävarmuutta investointiympäristöön? Ja mistä leikataan seuraavaksi? Datakeskuksia suunnitellaan monille paikkakunnille, ja kun tietyt ehdot täyttyvät, ne saavat verohuojennuksen. Myös kotikaupunkiini Raaseporiin on suunnitteilla suhteellisen [Puhemies koputtaa] suuri datakeskus, ja on selvää, että toivomme hallituksen toimien olevan vaarantamatta kyseistä investointia.

Ärade talman! Om vi nu skulle börja läsa upp namnen på barn som dödats i Gaza de senaste två åren skulle vi behöva sitta här långt in på natten. Det som sker är helt infernaliskt, och Finlands agerande så här långt är otillräckligt. Det centrala är ju att 65 000 civila har dödats och svältkatastrofen är ett faktum, och ingenting kan berättiga till sådant brott mot mänskligheten. Arvoisa puhemies! Olemme saaneet kuulla, että Suomi tekee kaikkensa kärsimyksen vähentämiseksi, mutta onko näin? Arvoisa pääministeri, te totesitte tänään, että kun puhutaan EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen jäädyttämisestä, Suomi on ollut aloitteellinen ja oli ensimmäisten joukossa esittämässä arviointipyynnön. Mutta vielä heinäkuussa oli Ylen uutinen otsikolla ”Suomi ei kannata EU:n ja Israelin sopimuksen jäädyttämistä, sanoo valtiosihteeri Pasi Rajala”. Eli se siitä aloitteellisuudesta. Vasta nyt asiasta puhutaan edes harkinnan tasolla. Miten tämä on kaiken tekemistä Israelin painostamiseksi?

Arvoisa puhemies, ärade talman! Det här budgetförslaget ges i en tid av ekonomiska utmaningar som är allvarliga och svåra. Att arbetslöshetsgraden nu är hela tio procent är ett tecken på detta. Det finns en utbredd uppfattning om att vi inte bara kan spara oss till ekonomisk hållbarhet utan att vi behöver tillväxt för att få ekvationen att gå ihop över tid. För tillväxt behövs i sin tur förtroende och framtidstro. Med tillit kommer konsumtion och investeringar. Behovet av framåtanda får ändå inte bli ett svepskäl för att sopa problem under mattan eller låta bli att kritisera regeringens politik. Tvärtom behöver vi en konstruktiv diskussion som inte duckar för realiteterna men som för fram de olika alternativ som kommer från olika partier, och här fokuserar vi nu på regeringens budgetförslag. Arvoisa puhemies! Tähänastisessa budjettikeskustelussa olen kokenut, että osa hallituksen äänistä puhuu mieluummin muista asioista kuin hallituksen budjettiesityksestä. Toisaalta perätään opposition vaihtoehtoja, toisaalta luodaan kuvaa siitä, ettei uskottavia vaihtoehtoja edes voisi olla, mutta niitä on, ja tuloksiin nähden juuri hallituksen linja ei kestä tarkempaa tarkastelua. Erimielisyys finanssipolitiikassa ei kuitenkaan ole koskenut niinkään sopeutustarvetta, vaan sitä, miten pitkällä aikavälillä järkevä ja oikeudenmukainen sopeutus pitäisi toteuttaa. Tämä on nyt Orpon hallituksen kolmas budjettiesitys, ja kuten todettua, tilanne on nyt hyvin vaativa. Ja kuten totesin äskeisessä keskustelussa ympäristöministeriön pääluokasta, olen vahvistunut käsityksessäni, että olisi ollut viisasta tukea rakennusalaa jo aiemmin tällä vaalikaudella. Silloin tilanne olisi todennäköisesti helpompi nyt. Se, mikä maksaa lyhyellä aikavälillä, voi hyödyttää taloutta jo keskipitkällä aikavälillä. Arvoisa puhemies! Tässä budjettiesityksessä on monta elementtiä, jotka voisin nostaa esiin. Yksi sellainen on ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen. Siihen suhtaudun erittäin kriittisesti, ja olen itse asiassa varma, että se on pitkässä juoksussa suuri virhe. Arvoisa puhemies, ärade talman! Kun tarkastelemme tätä vaalikautta kokonaisuutena, on suuri kuva se, että pienituloiset kärsivät kohtuuttoman paljon nykyisestä politiikasta samalla, kun kaikkein varakkaimmat rikastuvat. Keskiluokka taas on ymmärrettävistä syistä varovainen. Mitä oikeastaan tapahtuu? Pääministeri sanoo, että kaikki saavat veronkevennyksiä. Kapeasta näkökulmasta se pitää osittain paikkansa, mutta tavallista palkansaajaa kiinnostaa se, miten talous tosiasiassa muuttuu. Kun liittoon kuuluville syntyy verosanktio ja työhuonevähennys poistetaan samaan aikaan kun maksuja korotetaan, jää moni vaille veronkevennystä tai saa jopa vähemmän rahaa käteen kaikkien näiden muutosten seurauksena. Ainoastaan ylimpään tulodesiiliin kuuluvat, siis kaikkein eniten ansaitsevat, saavat varmasti selvästi enemmän rahaa käteen. Veronalennukset varakkaille eivät kuulu aikaan, jolloin taloutta kiristetään. Alltså, skattesänkningar för de välbärgade hör inte hemma i en tid av ekonomiska åtstramningar. Ärade talman! Det är sant att en del reformer ger resultat först över tid, men då regeringen vill göra det lättare att säga upp folk och öka visstidsanställningar finns det en risk för att det skapar en osäkerhet som tär på den tillit som nu skulle behövas för tillväxt. Folk ska inte beskyllas för att de sparar i tider då vi har den högsta arbetslöshetsgrad sedan mätningen inleddes på nuvarande sätt 2009, antagligen den högsta ända sedan 1998. Arvoisa puhemies! Meidän on saatava kasvu liikkeelle ja samalla huolehdittava siitä, että se on kestävää kasvua. Yleisellä tasolla haluan todeta, että sosiaalista ja ekologista kestävyyttä tulisi painottaa nykyistä enemmän pitkäjänteisen kestävyyden turvaamiseksi. Pitkällä aikavälillä se on myös taloudellisesti kestävää. Tästä näkökulmasta olen kriittinen myös kulttuurileikkauksia kohtaan, erityisesti elokuva-alaa koskevia. Olen kriittinen myös siihen, että pyöräily poistetaan. Kyse on toimista, joilla on konkreettinen merkitys. Juuri siksi, että summat ovat tässä yhteydessä suhteellisen pieniä, olisi ollut mahdollista löytää muita ratkaisuja. Emme saa tinkiä panostuksista koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Emme saa laiminlyödä perusinfrastruktuurimme investointitarpeita. Lisäksi olemme tilanteessa, jossa kuntasektori tarvitsee kipeästi paremmat toimintaedellytykset. Kunnissa toteutetaan suuri osa hyvinvoinnista. Nyt kuntien tilannetta ei valitettavasti helpoteta. Sist men inte minst: I frågor om satsningar på säkerhet och försvar finns det lyckligtvis bred konsensus, och vi behöver ännu mer fokus på hur olika satsningar stärker avskräckningen.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Kuten kaikki tiedämme, tilanne Suomessa on tällä hetkellä hyvin vaativa ja budjettityö on sen takia tietenkin haastavaa, mutta siitä huolimatta meidän tulisi tässä pääluokassa pystyä parempaan sekä ilmasto- että asuntopolitiikassa. Erityisesti rakennusalan taantuma on tosiaan painanut alas Suomen taloutta. Olen vahvistunut käsityksessäni, että olisi ollut viisasta tukea rakennusalaa jo aiemmin tällä vaalikaudella, ja silloin taloudellinen tilanne olisi todennäköisesti nyt helpompi. Se, mikä maksaa lyhyellä aikavälillä, voi hyödyttää taloutta jo keskipitkällä aikavälillä. No nyt tilanne on mikä on, ja sehän on vähintään vakava, mutta meidän tulisi myötävaikuttaa siihen, että rakentaminen nyt vihdoin elpyy mahdollisimman nopeasti ja luo kasvua, mutta nyt esitetyt keinot eivät riitä, ja osa niistä vie jopa väärään suuntaan. Yksi esimerkki tästä on erityisryhmien investointiavustus. Vain muutamia vuosia sitten tämä avustus oli yli sata miljoonaa euroa, mutta ensi vuodelle on esitetty vain 15 miljoonaa euroa. Käytännössä hallitus siis romahduttaa tukensa opiskelijoiden ja ikäihmisten kotien rakentamiseen. Asuntopolitiikassa tärkeintä on pitkäjänteisyys ja vastasyklisyys, mutta nyt suunta on valitettavasti toisenlainen.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Suomen tietotoimiston, STT:n, tulevaisuus on tosiaan vaakalaudalla, ja sen toiminta on turvattava luotettavan ja riippumattoman tiedonvälityksen jatkuvuuden varmistamiseksi. Kun etsitään ratkaisuja STT:n toiminnalle, on samalla syytä pohtia, olisiko tilaa uudelle FNB:lle eli STT:n ruotsinkieliselle toiminnalle. Suomessa on kaksi kansalliskieltä, mutta tällä hetkellä vain toinen niistä saa tukea koko mediakentän kattavan uutistoimiston muodossa. STT:n ruotsinkielinen toiminta lakkautettiin jo kauan sitten, ja Suomen ruotsinkielisen mediakentän kehityksestä voidaan ottaa oppia. Kun FNB lakkautettiin, niin alan toimijat perustivat oman tietotoimiston, Svensk Presstjänstin. Se ei kuitenkaan onnistunut, vaan päätyi sekin lakkautettavaksi. Nyt vastaavaa toimintaa ei ole lainkaan. Siksi, kun STT:n tulevaisuus on epävarma, on samalla etsittävä ratkaisuja sekä STT:n turvaamiseksi että ruotsinkielisen vastaavan uutistoiminnan uudelleenkäynnistämiseksi Suomessa. Ärade talman! Då STT:s framtid är oviss behöver en lösning hittas, och i det sammanhanget behöver vi väcka frågan om att återuppväcka motsvarande verksamhet även på svenska i Finland. Det vore rimligt i ett land med två nationalspråk.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Perusväylänpito ja korjausvelka ovat yhteinen haaste, ja tässä taloudellisessa tilanteessa tämä haaste on valtava, mutta samalla on muistettava, että toimiva infrastruktuuri luo edellytyksiä kasvulle. Korjausvelan taittamisessa tarvitaan pitkäjänteisiä työkaluja, ja hallituksen valinta rahoittaa liikennehankkeita investointiohjelmansa kautta valtionyhtiöistä kertaluontoisesti tulouttamalla ja kehysrahoitusta pysyvästi leikkaamalla on pitkällä aikavälillä kestämätön ratkaisu. Tällaisissa investointiohjelmissa on toki erittäin tärkeitä hankkeita, mutta ennustettavuuden ja tehokkaan rahankäytön näkökulmasta Liikenne 12 -suunnitelma tarjoaisi kestävämmän perustan. Erityisesti rataverkolla korjausvelka kasvaa edelleen, ja korjausvelasta tulisi huolehtia kokonaisuutena eikä keskittyä vain päällysteisiin, vaikka nekin ovat erittäin tärkeitä. Kävely- ja pyöräteihin sekä alempaan tieverkkoon voitaisiin puolestaan saada aika paljon suhteellisen pienilläkin panostuksilla verrattuna tähän esitykseen.

Arvoisa puhemies, ärade talman! Tämä tänään paljon keskusteltu tarve optimismiin ja eteenpäin suuntautuvaan asenteeseen on varmasti aito, mutta se ei kuitenkaan saa olla tekosyy lakaista ongelmia maton alle. Päinvastoin tarvitsemme rakentavaa keskustelua, joka ei väistä realiteetteja, tärkeitä realiteetteja, kuten työttömyystilannetta. Tämä budjettiesitys annetaan tosiaan vakavien ja vaikeiden taloudellisten haasteiden aikana, ja se, että työttömyysaste on nyt peräti kymmenen prosenttia, on merkki tästä ja realiteetti, joka vaatii pikaisia toimia. Mietin, miten nykymeno voisi olla oikea suunta, kun on näin korkea työttömyysaste ja meillä on huolestuttava ennuste pitkäaikaistyöttömyydestä. Myös ulkopolitiikassa on ongelmia. Meidän pitäisi tietenkin toimia päättäväisesti ja tehdä kaikki mahdollinen, jotta Israelin Gazassa tekemät rikokset ihmisyyttä vastaan saadaan loppumaan. Minäkin kysyn vielä kerran: jos nyt ei ole aika tunnustaa Palestiina, niin milloin on?