Riikka Purra

Arvoisa herra puhemies! Täällä aiemmassa kysymyksessä viitattiin siihen, että olen puhunut toissijaisista valtion menoista. Tarkoitan niillä toissijaisilla pääasiassa juuri sellaisia menoja, joita velkaisessa tilanteessa suurten alijäämien kohdallakin käytetään rahoittamaan muunlaisia toimintoja kuin niitä, jotka kuuluvat Suomen maan, Suomen turvallisuuden, Suomen kansalaisten etujen ja palveluiden rahoittamiseen. Kyllä, hallitus on tehnyt merkittäviä säästötoimia kehitysapuun, kehitysyhteistyöhön, ja pidän sitä erittäin järkevänä politiikkana.

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, esittikö kysyjä nimenomaan tähän maatalouteen, pienituloisuuteen, joka kuuluu sosiaaliturvaan, vai veropolitiikkaan vai mihin. Hallitus valmistelee kehysriiheen neuvotteluita, ja siellä meillä on monenlaisia asioita pöydällä, mutta meidän pitää kaikessa ymmärtää se, että meillä ei varsinaista liikkumatilaa siellä julkisessa taloudessa ole. Sen takia me joudumme tekemään hyvin harkittuja ja kohdennettuja toimia, mikäli niihin päädymme. Mitä tulee sitten tähän akuuttiin tilanteeseen eli inflaation voimistumiseen Lähi-idän konfliktin myötä, me tietenkin ensisijaisesti toivomme, että se saadaan päätökseen. Vaikka näin tapahtuisikin, niin siinä tulee joka tapauksessa olemaan jonkinlaisia häntiä, jotka näkyvät esimerkiksi siellä polttoainepumpulla, logistiikkakustannuksissa ja valitettavasti todennäköisesti myös siellä ruuan hinnassa, mutta samaan aikaan, mikäli tämä saadaan katki, vaikutukset ovat lyhyempiä. Mikäli se taas jatkuu, niin siinä tilanteessa totta kai hallitus pohtii, mitä me voimme tehdä, [Puhemies koputtaa] ja sen takia valtiovarainministeriö valmistelee tällaisia erilaisia toimia, [Puhemies koputtaa] jotka täyttävät nämä luettelemani ehdot.

Arvoisa herra puhemies! Sosiaalidemokraattien kysymyksestä joku saattaa saada sellaisen kuvitelman, että tässä maassa suurituloiset eivät nyt maksaisi enää veroja tai että he maksaisivat niitä suhteessa muihin jotenkin merkittävästi vähemmän. Mutta, hyvä edustaja ja sosiaalidemokraatit, suurituloinen maksaa tässä maassa erittäin paljon veroja. Itse asiassa, kun katsotaan niitä ylimpiä tulodesiilejä, huomattava osa kokonaisrahoituksesta tulee juuri sieltä. Sen sijaan tässä maassa kaikkein pienituloisimmat palkansaajat eivät maksa lainkaan veroa. Kun mennään hieman ylemmäksi, niin he maksavat muun muassa vähemmän veroa kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa en usko, että te näette, että tilanne on aivan kohtuuton. Me emme tässä hallituksessa näe, että kiristämällä verotusta me tekisimme jotakin erityistä hyvään tähän järjestelmään. Päinvastoin me näemme, että se, että me saamme tänne talouskasvua, työpaikkoja, työllisyyttä, järkevän verotusjärjestelmän, kantaa hedelmää koko yhteiskunnan hyväksi. Me emme näe näitä asioita näin tulipunaisesti tai vastakkain [Puhemies koputtaa] kuin te esititte.

Arvoisa herra puhemies! Aivan oikein. Toisin kuin opposition kysymyksestä voisi päätellä, juuri edustajan kuvaama parannus palkansaajan ostovoimaan tällä kaudella on erittäin merkittävä. [Välihuutoja] Jätän tästä nyt huomiotta aivan viime viikkojen tapahtumat. Emme tiedä näistä vaikutuksista [Hälinää — Puhemies koputtaa] tällä hetkellä, mutta toivottavasti Lähi-idän tilanne saadaan ratkeamaan. Mutta todellakin palkansaajan ostovoima on kasvanut harppauksin. Se romahti kuoppaansa edellisellä hallituskaudella, ja tällä hallituskaudella se on noussut [Välihuuto] — aivan oikein, kuten te huomautatte sieltä — myös palkkaratkaisujen osalta. — Mutta se, minkä te jätätte kertomatta siellä vasemmalla, on se, että esimerkiksi julkiselle puolelle tulevat palkkaratkaisut pitää rahoittaa sieltä valtiolta. Eli se tarkoittaa sitä, että jos me laitamme lisää rahaa sinne, sitä pitää löytää jostakin muualta pois. Tämä on sellaista logiikkaa, joka monesti teille ei siellä aukea. Mutta juuri näin se on. Palkansaajan ostovoima on merkittävästi parantunut. Vastaavasti tämä julkisen talouden tilanne ei mahdollista meille sitä, että me lupaisimme lisää rahaa. Me tarvitsemme tiukkaa finanssipolitiikkaa. Tässä hankalassa turvallisuus- ja ylipäätänsä geopoliittisessa tilanteessa se ei varmasti tule olemaan ainakaan entistä helpompaa.

Arvoisa herra puhemies! Olen tainnut puhua toissijaisista menoista. Esimerkiksi toissijaisia valtion menoja on monilla sellaisilla menomomenteilla, joita sosiaalidemokraatit ovat kovasti paisuttaneet ollessaan hallituksessa. Sen sijaan tämä hallitus on kohdentanut säästötoimia käytännössä kaikkialle. Sellaiset sektorit, jotka meillä ovat olleet erityisessä suojeluksessa — toivottavasti ei tarvitse selittää, miksi — liittyvät puolustukseen ja turvallisuuteen. Sen lisäksi hyvinvointialueiden rahoitusta eli sotemenoja on nostettu merkittävästi enemmän kuin ennakoitiin vielä hallitusneuvotteluissa. Ja kolmas asia, mihin me olemme joutuneet lisäämään huomattavasti rahoitusta, on valtionlainan korkomenot. Kun me aloitimme, korkoja maksettiin noin 800 miljoonaa. Nyt arvioidaan jo, että vuonna 2030 niihin menee kuusi miljardia euroa tämän hetken summan ollessa noin neljä miljardia euroa. Vielä viime kaudella sieltä suunnalta kuultiin, että näitä korkoja ei tarvitse edes maksaa tai lainoja ei välttämättä tarvitse maksaa edes takaisin. Me olemme todellakin huomanneet jokapäiväisessä työssämme, mitä tämä tarkoittaa, kun valtio on voimakkaasti velkaantunut. [Puhemies koputtaa] Meillä ei myöskään tähän tämän hetken akuuttiin tilanteeseen ole sellaisia puskureita valmiina, [Puhemies koputtaa] että voisimme tehdä esimerkiksi samanlaisia toimia kuin Ruotsi.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Tuppurainen väitti juuri, että tämä Suomen työttömyystilanne johtuu meidän tekemistä veroratkaisuista, siitä, että me olemme laskeneet ylimpiä marginaaleja lähemmäksi sitä, mitä se on meidän verrokkimaissa. Tämä uudistus on ollut muutaman kuukauden voimassa. Yhteisöveron alennus, johon te viittasitte, suuryrityksille, vai oliko se miljonäärejä tällä kertaa, tulee voimaan ensi vuonna. [Perussuomalaisten ryhmästä: Oho!] Kyllä, me olemme olleet hyvin vaikeassa tilanteessa, jossa meillä ei tässä hallituksessa ole ollut julkisessa taloudessa sellaisia rahalahjoja kuin esimerkiksi sosiaalidemokraattien johtamassa hallituksessa, jossa niitä jaettiin eri puolille aivan riippumatta siitä, oliko niillä mitään vaikuttavuutta, oliko niillä mitään tehokkuutta. Tämän hallituksen toimien myötä meidän julkisen talouden tilanne on parempi kuin se olisi ilman näitä. Teidän viestinne on jatkuvasti se, että me olemme huonontaneet tilannetta, mutta tämä ei kuitenkaan näytä pitävän paikkaansa. Talouden asiantuntijat, IMF, komissio, Valtiontalouden arviointivirasto ja niin edelleen, kaikki, ovat sitä mieltä, että hallitus on tehnyt oikeanlaisia toimia. Se, että sosiaalidemokraatit ja vasemmistorintama keskustan johdolla ovat täällä toista mieltä, on aivan eri asia.

Arvoisa herra puhemies! Tässä teidän kysymyksessänne on monta erilaista osaa, jotka valtiovarainministerin salkkuun eivät kokonaisuudessaan edes kuulu. Me olemme tehneet tässä hallituksessa julkiseen talouteen merkittävän määrän sopeutustoimia, joita teidän puolueenne on sieltä oppositiosta käsin — käytännössä jokaista — vastustanut. Samaan aikaan te olette sitoutuneet julkisen talouden korjaamiseen. Te olette allekirjoittaneet finanssipoliittisiin sääntöihin ja velkajarruun keskittyvän ryhmän paperin. Te olette sitoutuneet siihen, että mikäli te olette päättämässä ensi kaudella hallituksessa, tässä maassa tehdään noin kymmenen miljardin suorat toimet. Me emme ole päässeet läheskään niin pitkälle. Me puhumme noin kuudesta miljardista ensi vuoden tasolla. Tämä hallitus on toimintakykyinen. Me olemme kyenneet tekemään uusia toimia, kun ympärillä oleva maailma on antanut meille enemmän pyyhkeitä, kun tilanne on ollut yhä vaikeampi. Kukaan ei toivo sitä, että ulkopuolella myrskyää. Kukaan ei toivo sitä, että tässä maassa on korkea työttömyys. Tämä hallitus tekee parhaansa suomalaisten tulevaisuuden, meidän turvallisuuden ja sen eteen, että tässä maassa olisi vauraampia, [Puhemies koputtaa] onnellisempia ihmisiä tulevaisuudessa, ja minä teen sitä tämän hallituksen varapääministerinä.

Arvoisa herra puhemies! Valitettavasti minusta tuntuu, että tämä viimeisin huono uutinen ja tapahtuma eli Lähi-idän kriisi ja Iranin tilanne, joka on vaikuttanut merkittävästi sekä koko Euroopassa että Suomessa esimerkiksi polttoaineiden hintaan ja sitä kautta inflaatioon yleisesti, on tarjonnut nyt oppositiolle uuden mahdollisuuden mätkiä hallitusta. Monet asiat meidän taloudessa ovat menneet parempaan suuntaan. Meillä esimerkiksi vientisektorilla on ollut huomattavasti parempia uutisia. Hallitus on kyennyt tekemään sellaisia toimia vaikeissa tilanteissa, jotka ovat kohdistuneet oikein. Me olemme tehneet kasvutoimia, jotka valitettavasti tässä tilanteessa, kun olemme vielä taapertaneet taloutemme kanssa, eivät ole riittävästi näkyneet. Mutta ne eivät valu hukkaan, ne tulevat vaikuttamaan tässä maassa niin, että meidän tulevaisuutemme olisi parempi. No, nyt sitten on tämä Iranin ja Lähi-idän tilanne. Kyllä sillä on erityisen massiivisia vaikutuksia, mikäli sitä ei saada katkeamaan. Tästä on vaikea ottaa selkoa. Välillä näyttää, että tilanne olisi helpottamassa, ja sitten tulee taas uusia uutisia. Mutta tämä on varmasti, toivottavasti, [Puhemies koputtaa] meidän yhteinen tavoitteemme, että tätä kautta meidän talouskehitykseemme [Puhemies koputtaa] ja kotitalouksien ostovoimaan ei ainakaan tulisi enempää haastetta.

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallitus on alentanut pieni- ja keskituloisen työn verotusta hyvin merkittävästi. Meidän yleinen veropoliittinen linja on kokonaisveroastetta hieman laskeva tällä hallituskaudella. Sitä, että se ei ole merkittävästi laskeva, voidaan tietenkin arvostella, mutta jos ajatellaan, että samaan aikaan vuoden 2027 tasossa me teemme sopeutustoimia, sekä veronkiristyksiä että menoleikkauksia, kuusi miljardia euroa, niin siihen nähden se, että me kykenemme myös alentamaan verotusta, on erittäin hyvä. Ensi vuonna voimaan tulee yhteisöveron kevennys. Sillä nimenomaan tavoitellaan sitä, että tässä maassa tulevaisuudessa olisi paremmat kasvun edellytykset yrityksille niin että me saisimme investointeja ja niin edelleen. Veronkiristyksillä tähän ei päästä vaan veroja keventämällä.

Arvoisa herra puhemies! Jaetaan ensin kysymys kahteen... Veropolitiikassa tämä hallitus, siinäkin tilanteessa, että me joudumme tekemään isoja sopeutustoimia julkiseen talouteen, on kyennyt tekemään erittäin merkittäviä veronkevennyksiä työhön — pieni- ja keskituloisten työn verotukseen, lapsiperheille ja kyllä, myös ylimpien marginaalien alentaminen. Aivan kuten edustaja puheenvuorossaan totesikin, niin kyllä, olen sanonut, että se on oikea kasvutoimi, kun se kohdistetaan sinne ylimpiin marginaaleihin. Tämä ei ole minun keksintöni, se ei ole edes valtiovarainministeriön keksintö, eikä se ole hallituksen keksintö, vaan tämä todetaan asiantuntijalausunnoissa melko tavalla kauttaaltaan. Ekonomistit lähes kaikki ovat sitä mieltä, että se toimii nimenomaan itserahoittavuusasteensa takia varsin hyvin. Ja vastaavaa me olemme nähneet esimerkiksi Ruotsista, jossa sosiaalidemokraattien johdolla onnistuttiin tekemään verotuksen painopisteen uudistus, ja sillä oli erittäin hyödyllisiä vaikutuksia julkiseen talouteen verokertymien puolesta, [Puhemies koputtaa] mutta myös näille ihmisille itselleen, ja työn määräkin lisääntyi.

Arvoisa herra puhemies! Näistä veroasioista menee kyllä paljon vääristynyttä tietoa paitsi täällä eduskuntasalissa myös vielä enemmän tuolla ulkopuolella, mediassa. Jos katsotaan niitä työn verotukseen kohdistuvia kevennyksiä palkansaajalle ja työssäkäyville lapsiperheille, niin se kokonaissumma on noin 1,8 miljardia koko tämän hallituskauden aikana. Jos sitten katsotaan tätä ylimpien marginaalien keventämistä eli sinne korkeatuloisimpiin kohdistuvaa kevennystä, niin senkin rahoittamiseen lyhyellä aikavälillä menee joitakin satoja miljoonia, mutta se on oleellinen siksi, että se onkin kasvutoimi. Se tulee rahoittaneeksi vähän pidemmällä aikavälillä itse itsensä kokonaan. Eli tässä tapauksessa, vaikka verotusta kevennetään, se onkin kansantaloudelle ja verotuotoille loppujen lopuksi hyvä asia. Kaikki palkansaajaryhmät hyötyvät näistä hallituksen veronalennuksista, se on päivänselvää. Me olemme pitäneet pieni- ja keskituloisen palkansaajan puolta, me olemme pyrkineet tekemään sellaisia kasvutoimia, jotka kohdistuvat sinne liian tiukkaan progressioon, ja tämä kaikki on tämän yhteiskunnan ja kansantalouden kannalta positiivista.

Arvoisa herra puhemies! Yleisesti ottaen tämä kriisi jälleen kerran alleviivaa sitä, miten oleellisia huoltovarmuuteen, energiahuoltoon ja energiantuotantoon liittyvät kysymykset ovat. Kuten tuossa kyselytunnin alussa kävi ilmi, esimerkiksi meidän energianhinnassa noin laaja-alaisesti ei ole lainkaan sellaisia nousupaineita kuin esimerkiksi monissa Euroopan maissa, jotka ovat hyvin kaasuriippuvaisia, juuri siksi, että tässä maassa on tehty aika hyviä päätöksiä myös tämän hallituksen aikana. [Eveliina Heinäluoma: Fossiiliriippuvaisia! — Mikko Savola: Hallituksen teot puuttuu!] Mitä tulee sitten turpeeseen, se on meidän kotimainen raaka-aine, jonka osalta menneinä vuosina on tehty mielestäni aivan liian hätiköityjä päätöksiä. [Antti Kurvinen: Mitä te teette?] — Teidän hallituksenne, edustaja Kurvinen, antoi rahaa siitä, että turvetuottajat romuttavat omia turvenostokoneitaan. [Perussuomalaisten ryhmästä: Ohhoh! — Puhemies koputtaa] — Eikä tässäkään vielä kaikki: se myös kiristi verotusta, se myös päätti liittyä toiseen päästökauppaan ja niin edelleen. Tämä kokonaisuus on mielestäni sellainen, mitä erityisesti tällaisissa oloissa pitää voida harkita nimenomaan turpeen osalta siksi, että se on kotimainen raaka-aine. [Puhemies koputtaa] Tämä epävarma aika alleviivaa tarvetta [Puhemies koputtaa] sen hyödyntämiselle ainakin kriisioloissa.

Arvoisa herra puhemies! Todella tämä hallitus on alusta asti tehnyt toisenlaiset valinnat ja päätökset näiden seikkojen osalta, paitsi suhteessa edelliseen hallitukseen niin kaiken kaikkiaan. Se kiristi verotusta, me kevensimme sitä. Se kiristi jakeluvelvoitetta, me kevensimme sitä, ja niin edelleen. Vastaavasti edustaja puhuu aivan totta juuri kuvatessaan sitä, että myös sosiaalidemokraattien vaihtoehtobudjetissa edelleenkin tilannetta oltaisiin haluttu heikentää. Eli siinä, missä hallitus kevensi verotusta, sosiaalidemokraatit olisivat halunneet sitä kiristää ja vastaavasti jakeluvelvoitetta nostaa entistä vaativammalle uralle. Tietenkin näiden vaikutus erityisesti tässä tilanteessa olisi huomattavasti vielä heikentävä.

Arvoisa herra puhemies! Kukaan ei ole hallituksessa luvannut, ei yksikään puolue, että bensan hinta tulee olemaan halpaa tai ruuan hinta tulee olemaan halpaa. [Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa] Se, mitä me olemme halunneet korostaa, on, että hallitus puuttuu niihin seikkoihin, jotka arjen kustannuksiin liittyen ovat meidän omissa käsissämme, esimerkiksi veropolitiikka ja esimerkiksi jakeluvelvoite, ja niin tämä hallitus on todellakin tehnyt. Jo ihan ensimmäisestä budjetista lähtien me olemme pyrkineet alentamaan verotusta, mitä tulee liikkumiseen, juuri siksi, että sitä kautta ei ainakaan se paine olisi kuluttajalle ja autoilijalle liian kova. Sen sijaan teidän hallituksenne valitsi kiristää sitä verotusta, joten tässä on selkeä ero tähän hallitukseen nähden. Mitä tulee sitten näihin moninaisiin toimiin, joita täällä on ehdotettu ja esitetty, ja yhteisöveron kevennyskin on jo moneen kertaan käytetty, niin tähän minulla ei ole mitään lisättävää siihen, mitä pääministeri jo aiemmin sanoi.

Arvoisa herra puhemies! Todellakin markkinoilla korot liikkuvat kovaa vauhtia ylöspäin, ja tällä hetkellä hinnoitellaan jo Euroopan keskuspankille jopa kolme koronnostopäätöstä tälle vuodelle. Erityisesti näiden vaikutukset euromaihin tulevat olemaan merkittäviä, semminkin kun tämä rahapolitiikka Suomen heikkoon taloustilanteeseen on muutenkin ollut liian kireää. Silloin kun tämä hallitus aloitti, valtionlainan korkoihin taisi mennä sellainen 800 miljoonaa. Nyt kun katsotaan noita tulevan kehyskauden lukuja, niin 2030 jo ennen tätä kriisiä valtionlainan korkomenot ovat kuusi miljardia euroa. Eli kun otetaan huomioon hyvinvointialueiden menot ja puolustukseen ja turvallisuuteen liittyvät menot, niin nämä kolme selittävät ylipäätänsä sen menojen suuren kasvun. Sitten siihen päälle vielä tämän kriisin korkovaikutusten seuraus — kaikki toivottavasti ymmärtävät tässä salissa, minkä takia menoja hillitsevä politiikka on välttämätöntä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten sosiaalidemokraattien kysymyksessä ennen keskustaa ja pääministerin vastauksissa kuvattiin, tämä ongelma, joka Lähi-idän ja Iranin tilanteesta syntyi, koskettaa meidän yhteiskuntaa, koko Eurooppaa, hyvin syvästi — ei ainoastaan polttoainekustannuksia vaan koko taloutta. Tässä tapauksessa, kun tämä sota on nyt kestänyt nelisen viikkoa, me emme vielä tiedä, kuinka pitkä se tulee olemaan, kuinka suuret vaikutukset tulevat olemaan. Me seuraamme koko ajan tilannetta ja reagoimme siihen vastaavalla tavalla. Mutta en voi olla ihmettelemättä, että keskusta jopa täällä kyselytunnilla esittää tällaisia väitteitä, joista te varmasti itsekin tiedätte, että ne eivät pidä paikkaansa. [Perussuomalaisten ryhmästä: Juuri näin!] Tämä hallitus on jo kautensa aluksi tehnyt päätöksiä esimerkiksi polttoaineverotuksen keventämisestä historiallisella tavalla, lähes 300 miljoonalla. Edelleen tänä vuonna on laskettu verotusta, lasketaan vielä ensi vuonna. Vastaavasti jakeluvelvoiteura teidän hallitukseenne verrattuna on laskettu alemmaksi. [Puhemies koputtaa] Vastaavasti me emme ole sitoutuneita samanlaisiin ilmastopoliittisiin [Puhemies koputtaa] toimiin kuin teidän hallituksenne. Teidän esittämänne väitteet olivat vääriä.

Arvoisa herra puhemies! Vaikka olen moneen kertaan keskustan vaihtoehtobudjetin käynyt läpi, niin nyt en muista, peruutatteko te siellä hallituksen tekemät toimintamenosäästöt. Arvaisin, että ette, mutta ehkä odotamme seuraavaan vaihtoehtobudjettiin sitten yli 600 miljoonan lisäpanostuksia. [Mikko Savolan välihuuto] Te ymmärrätte hyvin, edustaja Riipi, että me joudumme tekemään toimet, jotka kohdistuvat eri sektoreille. Samaan aikaan teidän hankintalakiin kohdistamanne kritiikki: Me pyrimme lisäämään kilpailua, me pyrimme lisäämään yritysten mahdollisuuksia toimia. Hyvistä kilpailullisista asetelmista syntyy usein myös säästöjä, ja tämä on tämän hallituksen linja.

Arvoisa herra puhemies! Seinät eivät tuo turvallisuutta, seinät eivät tuo palveluita. [Mikko Savola: Käsittämätöntä!] Tervetuloa, keskusta, tähän nykymaailmaan. Kerron, minkälainen se on. [Hälinää — Puhemies koputtaa] Yksi asia on se, että tämä hallitus tekee merkittäviä säästötoimia, ja kyllä, niitä kohdistuu myös valtionhallintoon ja koko virastorakenteeseen. Me olemme tehneet yli 600:lla miljoonalla erilaisia toimintamenosäästöjä. Ne kohdistuvat kaikkiin ministeriöihin ja kaikkiin virastoihin siinä alla. Samaan aikaan palveluita kehitetään jatkuvasti. Ne kuuluvat erityisesti muiden ministerien sektoreille, mutta sen verran osaan asiaan vastata. Me olemme keskittäneet toimintoja esimerkiksi sinne digitaaliselle puolelle, sähköisiin. Kuten sanoin edellisessä vastauksessani, poliisi ei ole poistumassa yhdeltäkään paikkakunnalta. Totta kai asioita pitää tehdä järkevämmin. Samaan aikaan me huolehdimme, että koko maassa on riittävät palvelut, myös siellä, missä asuu huomattavasti vähemmän ihmisiä, mutta on hyvä ymmärtää se, että mikäli tietyiltä alueilta ihmisiä koko ajan vähenee ja siellä ikääntyminen on merkittävä ominaispiirre, niin ei valtiolla ole mitään hopealuotia, [Puhemies koputtaa] jolla tämä kehitys voitaisiin kääntää. Meillä on tiukat resurssit, [Puhemies koputtaa] joiden puitteissa me pyrimme toimimaan niin, että kansalaisilla on palvelut ja turvallista. [Hälinää — Puhemies koputtaa]

Arvoisa herra puhemies! Kysymyksessä käsiteltiin erityisesti tätä Poliisihallituksen käynnissä olevaa selvitystä, joka on viime päivinä ollut julkisuudessa. Poliisihallitus ja erityisesti ylin poliisijohtaja ovat perustelleet tätä tarvetta sillä, että tällä saadaan paitsi lisää kustannustehokkuutta myös erityisesti poliisin toimintaa tehokkaammaksi ympäri maan, myös siellä harva-alueilla. Tällä selvityksellä ei poliisi ole poistumassa miltään paikkakunnalta, henkilöstöä ei olla vähentämässä, päinvastoin hallituksen tekemät lisäpanostukset poliisitoimeen näkyvät jatkuvasti. Tämä hallitus kantaa ehdottomasti merkittävää huolta sisäisestä turvallisuudesta, kuten ulkoisestakin, ja olemme tehneet sinne panostuksia. Vastaavasti on hyvä huomata, että myös näissä valtiontalouden laajoissa sopeutustoimissa turvasektorit ovat säästyneet paljon vähemmällä.

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Harkimo aloitti juuri oikein: vain talouskasvu lisää työllisyyttä. Juuri se on se, minkä vuoksi me teemme toimia niin työmarkkinoilla, niin luvituksessa, niin verotuksessa, jotta meillä olisi tulevaisuudessa paitsi yrityksiä — niitäkin Suomeen saa tulla lisää [Anne Kalmari: Kaikki energiainvestoinnit takkuaa!] — yrityksiä, jotka kykenevät palkkaamaan ihmisiä ja työllistämään, ja jotta tätä kynnystä voitaisiin laskea. Vastaavasti ymmärrämme esimerkiksi sosiaalidemokraattien nostaman valtavan huolen nuorisotyöttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömyydestä, joka itse asiassa on Suomessa oikein ominaispiirre, valitettavasti. Se on sitä ollut myös teidän hallituskaudellanne, ja siihen pitää puuttua omilla toimillaan. Mitä sitten tulee näihin edustajan nostamiin verotuksellisiin seikkoihin, tämä hallitus keventää merkittävästi pieni- ja keskituloisten työn verotusta. [Ben Zyskowicz: Just näin!] Sen lisäksi me kyllä alennamme ylimpiä marginaaleja. Tämä on erittäin hyvä kasvutoimi suurimmasta osasta asiantuntijoita ja ekonomisteja. Samaa mieltä on valtiovarainministeriö, samaa mieltä ovat talouspolitiikan arviointineuvosto [Puhemies koputtaa] ja monet muut tahot. Tämä on juuri oikeanlaista politiikkaa.