Ari Koponen

Arvoisa rouva puhemies! Esittelen sivistysvaliokunnan vuoden 26 ensimmäisen mietinnön. Valiokunta puoltaa mietinnössään yliopistolain ja ammattikorkeakoululain muuttamista siten, että korkeakouluopiskelijalla voi kerrallaan olla vain yksi samantasoinen tutkintoon johtava opiskeluoikeus. Jos opiskelija ottaa vastaan uuden opiskeluoikeuden, hän menettää voimassa olevat saman- ja alemmantasoiset opiskeluoikeudet. Esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen nostaa korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus mahdollisimman lähelle 50:tä prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja sen tarkoituksena on luoda edellytykset korkeakoulututkinnon suorittamiseen mahdollisimman monelle sellaiselle henkilölle, jolla tutkintoa tai opiskeluoikeutta ei vielä ole. Sivistysvaliokunnan mielestä koulutustason nostamista koskevan tavoitteen saavuttamisen ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumisen kannalta on ensisijaista, että mahdollisimman moni saa opiskelupaikan korkeakoulusta. Säännösmuutosten tarkoituksena on myös sujuvoittaa koulutuspolkuja ja vähentää korkeakouluissa vailla aktiivista käyttöä olevia opiskeluoikeuksia ja näistä johtuvaa hallinnollista työtä. Tarkoituksena on lisäksi kannustaa opiskelijoita suunnitelmalliseen opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen sekä parantaa koulutuksen läpäisyä. Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että käsiteltävänä oleva lainmuutosesitys on yksi koulutustason nostamiseen tähtäävistä useista toimenpiteistä. Valiokunta korostaa, että nyt ehdotetun yksittäisen uudistuksen vaikuttavuus perustuu lähinnä hakukäyttäytymisen muutokseen eli siihen, että esitettyjen säännösten odotetaan vähentävän opiskeluoikeuden jo saaneiden hakeutumista uuteen koulutukseen. Tällöin opiskelupaikat kohdentuvat entistä tehokkaammin opiskelupaikkaa vailla oleville henkilöille. Muista toimista vaikuttavin on korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määrän lisääminen, mutta sillä edellytyksellä, että paikat kohdistuvat merkittävässä määrin ensikertalaisille hakijoille. Kokonaisuuteen sisältyvät myös kelpoisuuksien ja koulutuspolkujen kehittäminen sekä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien, opiskelijoiden joustavien siirtymien ja korkeakoulujen opetusyhteistyön lisääminen. Lisäksi ministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä avoimen korkeakouluopetuksen opintosetelikokeilusta, jonka tarkoituksena on antaa toiselle asteelle valmistuneille ja ilman korkeakoulupaikkaa jääneille nuorille mahdollisuus suorittaa maksutta 30 opintopisteen laajuiset avoimet korkeakouluopinnot. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle toukokuussa 26. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hyväksyy lausuman, jonka mukaan hallituksen tulee seurata ja arvioida esityksen vaikutuksia hakukäyttäytymiseen erikseen ja myös osana koulutustason nostamista koskevien toimenpiteiden kokonaisuutta. Valiokunta pitää tärkeänä, että uudistuksesta tiedotetaan kattavasti paitsi korkeakouluja ja niiden opiskelijoita myös toisen asteen opinto-ohjaajia ja sieltä valmistuvia nuoria. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.26. Lakeja sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita 1.1.27 alkavaan koulutukseen. Puhemies! Loppuun totean, että mietintö ei ollut yksimielinen ja siihen sisältyy yksi vastalause.

Arvoisa rouva puhemies! Kuten ajankuva ja Venäjän aloittama sota Ukrainassa meille näyttävät, tarvitsemme puolustusteollisia hankkeita. Näiden syntymisen Suomeen pitää olla mahdollisimman helppoa, ja tällä esityksellä viemme asioita oikeaan suuntaan.

Arvoisa herra puhemies! Tämän esityksen vastustajat vasemmalla ulkoistaisivat sianlihan tuotannon ulkomaille. Sekö muka olisi parempi vaihtoehto eläinten hyvinvoinnin tai Suomen talouden kannalta? Voin kertoa: ei todellakaan olisi.

Arvoisa herra puhemies! Suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko, aivan kuin perussuomalaiset ovat siitä jo pitkään puhuneet. Suomessa ja Euroopassa erilaiset ilmasto- ja ympäristötoimet ovat vieneet tuotantoa pois täältä Euroopasta. Siksi on hienoa, että EU:n ulkopuoliselle tuotannolle on saatu hiilitullit. Tällä saadaan nostettua teollisuuden kilpailukykyä. Puhemies! Nyt käsittelyssä olevalla esityksellä tätä hiilitullijärjestelmää yksinkertaistetaan ja tehostetaan sekä puretaan päällekkäistä sääntelyä. Tämä on erittäin viisasta, koska ylimääräisen säätelyn purkaminen on aina kannatettavaa. Hiilitullijärjestelmä on ollut nyt muutaman vuoden käytössä, mutta edelleen tarvitsemme Euroopan laajuisia toimenpiteitä sen eteen, että kaiken maailman krääsän tilaamiselle tulee joku hinta. Temutus tulee saada kuriin.

Arvoisa herra puhemies! Esityksessä vahvistetaan viranomaisten toimivaltuuksia ja selkeytetään vastuita tilanteissa, joissa lemmikkieläinten siirtoihin liittyviä vaatimuksia rikotaan. Tämä on hyvin tärkeää, jotta voidaan ehkäistä eläintautien leviämistä. Samalla myös turvataan kansanterveyttä. Siksi tätä esitystä on helppo kannattaa.

Arvoisa puhemies! Kun maailma muuttuu ja teknologia kehittyy, meidän on pysyttävä sen mukana. Esitys on osa laajempaa julkisen hallinnon digitalisaatiopolitiikkaa, ja pidän erittäin hyvänä, että meillä pyritään ottamaan teknologian kehityksestä kaikki mahdollinen hyöty irti. Näin saadaan myös hallinnosta säästöä aikaiseksi, mitä tällä kaudella onkin kiitettävästi tehty. Puhemies! Kehitys siis kehittyy eteenpäin, ja sitä vauhdittavia päätöksiä on hyvä saada eteenpäin.

Arvoisa herra puhemies! Pidän hyvänä, että tässä esityksessä minimoidaan hallinnollinen taakka siten, että kyseistä suojaa hakevat yhtiöt anovat sitä suoraan EU-tasolta.

Arvoisa herra puhemies! Itse en ole ylisääntelyn ystävä. Suomessa monia asioita on säännelty liian tiukasti siten, että uusia innovaatioita on jäänyt syntymättä. Tekoälyn suhteen on kuitenkin niin, että erityisesti luovien alojen ja luovan työn tulevaisuuden kannalta tekoäly tulee säännellä viisaasti ja tarpeeksi tiukasti, ettei se tapa kokonaan luovuuttamme ja luovia alojamme. Tekijänoikeusnäkökulmien tulee korostua tässä sääntelyssä. Lainsäädännöllä tulee pystyä varmistamaan, ettei tekoäly pysty varastamaan käyttöönsä ihmisen tekemää luovaa työtä ilman, että tekijä saa siitä korvauksen. Puhemies! Asia ei missään nimessä ole helppo toteuttaa, mutta mikäli haluamme nauttia ihmisten tekemästä upeasta suomalaisesta luovasta työstä jatkossakin, tulee tekoälyn sääntelyyn saada ehdottomasti ratkaisu aikaiseksi yhdessä ja mahdollisimman pian.

Arvoisa herra puhemies! Teimme hallitusohjelmaan tärkeän kirjauksen: ”Laajaa sananvapautta on tuettava ja ylläpidettävä kaikkialla yhteiskunnassa.” Myös Suomen perustuslaissa turvataan mielipiteen- ja sananvapaus. Puhemies! Silti viime päivinä julkisuudessa olleen turkulaista jääkiekkojoukkuetta koskeneen kohun yhteydessä nähtiin vapaudelle vihamielistä painostusta. Yksittäiselle urheilijalle toivottiin jopa potkuja, koska hän ei halunnut osallistua poliittiseen Pride-kampanjaan. Setan väki oli jopa sitä mieltä, että lain pitäisi mahdollistaa syrjintä. Pelaajan työ on pelata, ei osallistua politikointiin. Tällainen mielipidekontrolli kuuluu totalitarismiin, ei länsimaiseen demokratiaan. Puhemies! Perussuomalaisten näkökulmasta ihmisten painostaminen gender-aatteen tai minkään muunkaan ideologisen taakse ei ole hyväksyttävää. Jokaisella tulee olla vapaus valita oma poliittinen tiensä. Pidämme käsittämättömänä, että osa poliittisen vasemman laidan toimijoista yhtyi tähän yksittäiseen henkilöön kohdistuneeseen painostukseen ja syrjintään. Te puhutte itse syrjinnän vastaisesta työstä mutta syrjitte itse. Ministeri Poutala, [Puhemies koputtaa] puolustaahan hallitus urheilijoiden mielipiteen- ja sananvapautta ja oikeutta päättää itse, [Puhemies koputtaa] mihin poliittisiin kampanjoihin he osallistuvat? [Välihuutoja vasemmalta]

Arvoisa rouva puhemies! Pidän erittäin hyvänä, ettei tällä esityksellä tiukenneta EU-säädösten vaatimuksia kansallisesti. Muutoinkin kansallista byrokratiaa tulee vähentää, kuten hallitus on norminpurkutalkoissaan tehnytkin.

Arvoisa herra puhemies! Tammikuussa syntyi Suomeen yli 4 000 lasta, ja jo viime vuonna syntyvyyden pitkään jatkunut laskeva käyrä on saatu käännettyä. Tämä on iloinen uutinen, ja syntyvyyden nouseminen on Suomen tulevaisuuden kannalta kohtalonkysymys. Suomessa äideistä pidetään hyvää huolta, ja neuvolajärjestelmämme on erinomainen. Samaan aikaan raskausajan aiheuttamien kehollisten muutosten jälkihoidossa meillä on tehtävää, jos vertaa vaikkapa naapurimaa Ruotsiin tai aloitteessakin esiin nostettuun Ranskaan. Valtaosa äideistä paranee oireettomiksi, mutta niiden osalta, jotka tarvitsevat synnytyksen jälkeistä fysioterapiaa, tulisi se mahdollistaa. Käsittelyssä olevaan lakialoitteeseen olikin hyvin muotoiltu, että synnyttäneille tulisi tarjota tarpeita vastaavat fysioterapian palvelut. Tarpeiden mukaan palvelut tuleekin tarjota, koska ylihoitaminen ei ole myöskään tarkoituksenmukaista. Jos synnytyksen jälkeisistä kehollisista muutoksista jää traumoja, se voi vaikuttaa myös halukkuuteen saada lisää lapsia. Suomessa moni jää harmillisesti toivotusta lapsiluvusta. Tähän on toki monia syitä, mutta jos haluamme, että perheet voivat toteuttaa toiveensa, meidän on huolehdittava siitä, että äidit saavat tarvitsemansa tuen myös fyysisen toipumisen osalta. — Kiitos edustaja Jokelaiselle tästä lakialoitteesta.

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston kanslia on jo nykyisin ylläpitänyt hallituksen arkistoa, mutta siitä ei aikaisemmin ole säädetty laissa, ja onkin hyvä, että se saadaan nyt lain piiriin. Puhemies! Perustuslakivaliokunta pitää julkisuusperiaatteen toteutumisen ja rajoittamisen kannalta olennaisena, että hallituksen arkistoon sisältyviin asiakirjoihin voidaan kohdistaa julkisuuslain mukaisia tietopyyntöjä. Itse pidän myös avoimen demokratian kannalta tätä tärkeänä.

Arvoisa puhemies! Tärkeintä tässä esityksessä on, että se vahvistaa kasvun edellytyksiä. Se helpottaa ensiasunnon ostamista ja mahdollistaa asunnon hankinnan nuorempana. Pidempi laina-aika pienentää kuukausierää, jolloin kotitalouksille jää varoja myös muuhun kulutukseen, säästämiseen ja sijoittamiseen. Se tukee kotimaista kysyntää ja talouden elpymistä. Puhemies! Kyse on esityksestä, joka tukee rakentamista, asuntokauppaa ja koko kansantaloutta. Iso kiitos ministeri Puistolle tästä esityksestä.

Arvoisa rouva puhemies! Ehkä opposition kritiikkiin täytyy vastata, että kaikkea ei voida korjata pelkästään rahalla, vaan kyse on myös toimintatavoista ja asenteesta. Sitten tästä liikkumattomuudesta puhuttiin paljon, ja itse ainakin olen todella iloinen siitä, että suunta on nyt muuttunut useamman vuoden parempaan suuntaan. Taso, mistä ponnistetaan, on vielä matala, mutta suunta on oikea, ja on varmaa, että ensi vuonna, kun Pisa-tulokset tulevat, myös ne ovat lähteneet nousuun. Sitten opetusministeriltä kysyisin vielä tuosta oppimisen tuesta: Se oli varmasti yksi isoimmista tämän kauden koulutuspoliittisista uudistuksista, ja kaikkialla sitä uudistusta ei ole kyetty toteuttamaan siten, kuten laissa sen määrittelimme. Miten varmistetaan se, että oppimisen tuen uudistus toteutetaan kunnissa, kuten on tarkoitettu?

Arvoisa rouva puhemies! Peruskoulu muodostaa koko koulutusjärjestelmän perustan, ja sen vahvistamiseen panostetaan määrätietoisesti. Perusopetuksen rahoitus kasvaa myös tulevana vuonna, ja kauden aikana yhteensä 200 miljoonaa euroa. Kuluvan kauden aikana peruskoulua on lisäksi uudistettu tavoilla, jotka ovat palauttaneet työrauhan kouluihin. Yksi keskeinen on kännykkäkielto, joka on rauhoittanut opetustilanteita. Lainsäädäntö mahdollistaa myös kännyköiden käytön rajoittamisen välitunneilla, ja pidän tärkeänä, että kunnat hyödyntävät tätä mahdollisuutta. Näin ei kuitenkaan kaikkialla ole, joten, opetusministeri, kysyisin: tuottehan te vielä tämän kauden aikana lainsäädännön, missä kielletään kännyköiden käyttö myös välitunneilla? Tällä hetkellä lainsäädäntö ei ole yhdenvertainen. Puhemies! Jokaisella koulun päättävällä nuorella on oltava riittävät perustaidot, ja siksi lopetamme säälivitosten antamisen. Kysyisin teiltä: onhan lainsäädäntö, jonka tuotte keväällä, tarpeeksi velvoittavaa, jotta todellakin jokainen peruskoulusta valmistuva osaa lukea, laskea ja kirjoittaa? Näin joulun alla, arvoisa puhemies, jos voisin yhden pyynnön tehdä, se olisi se, että seuraavan edustaja Kososen puheenvuoron pituus olisi kolme minuuttia. [Naurua — Antti Kurvinen: Ottakaa, perussuomalaiset, opiksi!]

Arvoisa puhemies! Hallitus on siis päättänyt ulottaa lukuvuosimaksut EU- ja Eta-alueiden ulkopuolisille opiskelijoille myös ammatilliseen koulutukseen ja lukioihin. Tämä on johdonmukainen jatko aiemmin tällä vaalikaudella tehdylle päätökselle, jolla korkeakoulujen lukukausimaksut tehtiin täyskatteellisiksi kyseisellä opiskelijaryhmällä. Jatkossa suomalaisten veronmaksajien ei siis tarvitse rahoittaa näiden opiskelijoiden toisen asteen opintoja, niin kuin he tällä hetkellä tekevät. [Mikko Savolan välihuuto] Tämä on oikeudenmukainen ja välttämätön korjaus — korostan: tämä on oikeudenmukainen ja välttämätön korjaus. [Mikko Savola: Suomalaiset kärsii!] Puhemies! Kesällä saimme lukea vakavista epäkohdista tähän liittyen. Muun muassa kiinalaisten lukio-opiskelijoiden Suomeen tuomisessa toimiva yritys on antanut vanhemmille katteettomia lupauksia koulutuksen tasosta ja oleskeluedellytyksistä. Tällainen toiminta vahingoittaa Suomen mainetta kansainvälisesti, harhauttaa alaikäisiä opiskelijoita ja heidän perheitään sekä hyväksikäyttää suomalaista koulutusjärjestelmää ja veronmaksajien rahoja. [Hanna Kosonen: Tämä esitys ei niitä lopeta!] Nämä sumutetuiksi joutuneet opiskelijathan eivät suinkaan ole tulleet Suomeen ilmaiseksi opiskelemaan, vaan he ovat maksaneet itsensä kipeiksi suomen kielen kursseista, joita yritys on tarjonnut, ja sitten opiskelleet verovaroin Suomessa. [Välihuuto — Puhemies koputtaa] Puhemies! Yritystoiminnan idea siis pohjautuu Suomen koulutusjärjestelmän hyväksikäyttöön, ja tälle hyväksikäytölle laitamme nyt lopun, kun jatkossa lukiot ja amikset eivät saa kolmansista maista tulleista rahaa suomalaisten tapaan, vaan toisen asteen toimijat perivät ne rahat lukukausimaksujen kautta. Puhemies! Kolmansista maista opiskelemaan tulevien opiskelijoiden siirtyminen valtionosuusrahoituksen ulkopuolelle hillitsisi näistä maista johtuvaa opiskelijamäärän lisääntymistä. Kun katsoo, mitä haasteita jo nykyisellään toisella asteella on, ei varmasti ole hyvä, että puutteellisella äidinkielellä opiskelemaan tulevien määrä lisääntyy kouluissa. On totta, että suomalaisten syntyvyys on laskenut ja erityisesti syrjäisemmillä alueilla nuorempi väki vähenee, mutta ratkaisu tähän ongelmaan ei voi olla se, että raahaamme maailman ääristä ihmisiä opiskelemaan suomalaisilla verovaroilla. Ennemminkin pitäisi entistä enemmän kiinnittää huomiota syntyvyyteen ja kunnissa veto- ja pitovoiman kasvattamiseen. Tämä ehdotushan ei epää kunnilta esimerkiksi stipendien antomahdollisuutta, eli jos nämä kunnat näkevät suuren potentiaalin, niin he voivat itse myös toimia tässä asiassa. Puhemies! Ongelmat eivät ratkea sillä, että luomme uuden ongelman aiemman tilalle, vähenevien veronmaksajien rahalla tietenkin.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtajan ollessa estynyt esittelen tämän sivistysvaliokunnan mietinnön 11/2025 varapuheenjohtajan ominaisuudessa. Puhemies! Sivistysvaliokunta puoltaa hallituksen esitystä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, lukiolakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia, oppivelvollisuuslakia sekä niin sanottua opiskelija- ja tutkijalakia. Valiokunta ehdottaa, että ammatillista koulutusta koskevaan lakiehdotukseen tehdään kaksi teknisluonteista muutosta. Valiokunta kannattaa hallituksen esityksen ehdotusta säätää ammatillisen koulutuksen järjestäjille mahdollisuus myydä tutkintoon johtavaa tilauskoulutusta myös niin, että koulutettavina ovat EU- ja Eta-valtioiden kansalaiset vastaavalla tavalla kuin korkeakouluissa. Ehdotettu muutos mahdollistaa koulutuksen järjestäjälle nykyistä laajemmat mahdollisuudet järjestää tilauskoulutusta yritysten ja muiden tahojen tarpeisiin osaavan työvoiman saatavuutta parantaen. Valiokunta puoltaa myös säännösehdotuksia, joiden tarkoituksena on puuttua tilauskoulutuksen ongelmiin. Niitä on havaittu esiintyneen tilauskoulutussopimusten sisällöissä ja tilauskoulutusopiskelijoiden oikeuksien toteutumisen varmistamisessa. Ongelmia on syntynyt erityisesti sellaisten koulutusviennin alueella toimivien yritysten kohdalla, joiden ainoana tarkoituksena on välittää opiskelijoita koulutukseen. Suomen ulkopuolella toimivien välittäjäorganisaatioiden toimintaan on voinut liittyä kynnysrahan perimisen kaltaista toimintaa. Muutosesityksen mukaan tilauskoulutuksen järjestäjinä voivat jatkossa olla vain tahot, joilla on intressi koulutuksen järjestämiseen ja jotka rahoittavat tilatun koulutuksen. Siten koulutuksen järjestäjä ei voi toimia tilaajana, jonka keskeisenä tarkoituksena on voitontavoitteluun tähtäävä opiskelijoiden välittäminen. Valiokunta tarkasteli myös tutkintovientinä tapahtuvaa tilauskoulutusta ja tuo lausunnossa esille, että ammatillisen koulutuksen tilauskoulutusta, koulutuksen hankintaa ja maksullista palvelutoimintaa koskeva lainsäädäntö on juridisesti erittäin vaativa kokonaisuus. Niissä on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain lisäksi huomioitava muun muassa kuntalain säännökset ja EU:n valtiontukisääntöjen vaatimukset. Asia liittyy ammatillisen koulutuksen järjestäjiä koskevan yhtiöittämispoikkeamisen mahdollisuuden selvittämiseen, mitä koskeva selvitystyö jatkuu työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Puhemies! Valiokunta kannattaa myös hallituksen esitystä säätää lukuvuosimaksujen perimistä ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen kolmansista maista tulevilta opiskelijoilta. Maksuilla katetaan heidän koulutuksensa järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Lukuvuosimaksujen käyttöönotolla tavoitellaan julkisten varojen käytön hallintaa sekä kuntien maksutaakan keventämistä hallituksen puoliväliriihessä keväällä 25 päätetyn mukaisesti. Valiokunta tuo mietinnössään esille, että ulkomailta ilman perhettään tulleet alaikäiset opiskelijat ovat haavoittuvassa asemassa eikä heidän rekrytointinsa Suomeen oppilaitosverkoston ylläpitämiseksi ja väestökehitykseen vastaamiseksi ole kestävä ratkaisu. Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2026. Valiokunta hyväksyi mietintöön kaksi lausumaehdotusta, joissa edellytetään ensinnäkin, että ”valtioneuvosto seuraa tilauskoulutusmarkkinoita sekä ehkäisee ja puuttuu määrätietoisesti ilmenneisiin epäterveisiin ilmiöihin, kuten ihmiskauppaan ja kynnysrahojen perimiseen”, ja toiseksi, että ”valtioneuvosto antaa sivistysvaliokunnalle selvityksen tilauskoulutusta ja lukuvuosimaksuja koskevien muutosten vaikutuksista koulutuksen järjestämiseen kolme vuotta lainsäädännön voimaantulon jälkeen”. Arvoisa puhemies! Päätän mietinnön esittelyn toteamalla, että mietintö sisältää yhden vastalauseen eikä täten ollut yksimielinen.

Arvoisa herra puhemies! Ehdotettu muutos tarkistaa tki-rahoituksen mitoitusta jatkossa kahden, ei neljän vuoden välein. Tämä parantaa rahoituksen osuvuutta suhteessa talousennusteisiin ja vuoden 2030 bkt-tavoitteeseen. Haluan kuitenkin korostaa, että määrää tärkeämpää on, mihin raha käytetään. Tutkimus‑ ja kehitysrahoituksessa on kanavoiduttava aidosti vaikuttaviin hankkeisiin, sellaisiin, jotka luovat kasvua, kilpailukykyä ja uusia työpaikkoja. Näin tki-panostukset muuttuvat innovaatioiksi, investoinneiksi ja suomalaiseksi menestykseksi.

Arvoisa herra puhemies! Esityksellä toimeenpannaan EU:n poliittisen mainonnan avoimuutta ja kohdentumista koskevaa asetusta, eli kyseessä on siis EU:sta suoraan tulevaa sääntelyä. Poliittisen mainonnan lähtökohtana on totta kai avoimuus, ja sitä pitää ehdottomasti pyrkiä entisestään lisäämään, mutta tässä EU-asetuksessa on myös ongelmia. Esitys saattaa vaikuttaa siihen, että suuri osa yrityksistä ei tarjoa poliittisen mainonnan palveluita, mutta toisaalta ne saatetaan luokitella oheispalvelujen tarjoajaksi, joihin asetusta ei sovelleta — esimerkkinä Meta, joka lopetti tämän myötä yhteiskunnallisen mainonnan EU-alueella. Puhemies! Kun poliittinen mainostaminen muuttuu yhä vaikeammaksi, se saattaa nostaa poliittisen mainonnan kustannuksia. Tässä on semmoinen demokratian kannalta tärkeä kysymys, että onko niin, että tämän myötä yhä enemmän rahan vaikutus kasvaa, kun kansalaiset päättävät edustajista esimerkiksi tänne Suomen eduskuntaan. Se ei varmastikaan ole asetuksen tarkoitus mutta voi johtaa siihen. Siksi itse olen kannattanut ja kannatan edelleen kohtuullisia vaalirahoituskattoja vaaleihin.

Arvoisa puhemies! Kemikaalilain muutos palauttaa Tullille toimivallan valvoa EU:n sisämarkkinoilla tiettyjä Suomeen tulevia kemikaaleja. Esitys on hyvä ja tukee sisämarkkinoiden toimivuutta. Puhemies! Tätä yksimielistä mietintöä on helppo tukea.