Terhi Koulumies

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitos paljon, tämä on hieno laki. Ajatelkaa: jos kaikki maailman maat olisivat siirtyneet ydinvoimaan jo kauan aikaa sitten sen sijaan, että ovat käyttäneet fossiilisia polttoaineita, niin eihän meillä olisi ollenkaan tällaista ilmastonmuutosta kuin nyt ollaan nähty. Tämä pienydinvoimalamahdollisuus on erityisen mielenkiintoinen. Helsinki ja Helen ovat jo valmistelleetkin sellaista hanketta aika pitkälle, ja nyt jo konkreettisesti puhutaan siitä, mihin se sijoitetaan, esimerkiksi Salmisaareen. Toivon, että tämä mahdollistaa myös kunnon energiatarjonnan Suomessa tulevaisuudessa. Jos oikeasti meille tulee niin paljon datakeskuksia kuin on esimerkiksi julkisuudessa väläytelty, niin meillä ei sitten sähkö lopu kesken. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tämä on hyvä uudistus niiden suomalaisten osalta, jotka asuvat ulkomailla, koska ulkosuomalaisilla on ollut vaikeuksia hoitaa viranomaisasiointia sähköisesti. Siinä mielessä tämä edistää EU:n alkuperäisiä periaatteita ja tavoitteita lisätä ihmisten liikkuvuutta ja mahdollisuutta työskennellä välillä ulkomailla, toisessa EU-maassa. Siinä mielessä tämä on oikein hyvä uudistus. Toivon kyllä itsekin, että kiinnitetään huomiota siihen tietoturvapuoleen mutta myös käytettävyyteen. Kun taas katselin, että mitähän jos ottaisi tämän uuden palvelun käyttöön, niin ensinnäkin Suomessa ainoa palvelu, joka on tässä nyt hyväksytty, on Digi- ja väestötietoviraston kansalaisvarmenne. Se pitää ottaa käyttöön sillä lailla, että ensin tilaa uuden henkilökortin, jossa on siru, ja sitten se siru aktivoidaan niin, että pitää saada aktivointitunnusluku. Sitä varten, jotta sen saa otettua käyttöön, pitää mennä kauppaan ja ostaa semmoinen kortinlukija sitä sirua varten jostain erikoisliikkeestä — tai no, liikkeestä, joka myy tämmöisiä tietoturvalaitteita — ja pitää varmistaa, että se on yhteensopiva tämän sirun kanssa. Sitten tarvitaan myös tietokoneelle semmoinen kortinlukijaohjelmisto. Sanoisin, että nämä digitaalisen palvelun kehittämiset ovat tosi hyviä, kun ottaa huomioon, että monet, varsinkin ulkomaille töihin lähtevät, nuoret ovat semmoisia kansainvälisiä diginatiiveja. Kannatan oikein lämpimästi tätä palvelua kyllä, ilman muuta.

Arvoisa puhemies! Yhdistän näinä päivinä EU:n talouden ja turvallisuuden aika kiinteästi yhteen. On tärkeätä, että EU esimerkiksi siinä monivuotisessa rahoituskehyksessä panostaa turvallisuuteen ja puolustuskykyyn ja rajavalvontaan, ja siis tämä luo taloudelle myös mahdollisuuksia kehittyä. Tietenkin SAFE-instrumentti jo tarjosi eväitä siihen, että eri EU-maat voivat lisätä puolustusmenoja ja tehdä uusia tilauksia, mutta esimerkiksi kun tänään on puhuttu työttömyydestä Suomessa, niin samalla on jäänyt huomaamatta, että meillä on syntynyt uusia työpaikkoja erityisesti pieniin puolustusalan yrityksiin. Tämä on meille merkittävä markkinamahdollisuus EU-maissa, ja toivotaan, että puolustushankinnat tehdään EU:ssa jatkossa niin, että myös pienille ja uusille yrityksille on siellä markkinoita ja pääsy markkinoille eikä ainoastaan EU-maiden suurille, isoille, vanhoille puolustussektorin yrityksille. Tämä on meille tärkeä edunvalvontakysymys Suomessa.

Arvoisa puhemies! Kun tässä kuuntelin näitä ryhmäpuheenvuoroja ja muita puheenvuoroja, niin lähinnä vihreät taisivat sivuta sitä vaihtoehtoa, että tämä ilmaston lämpeneminen johtaisikin siihen, että Suomi kylmenee. Tähän asti nämä skenaariot ovat olleet vähän sellaisia, että tänne tulee pikkasen lämpöisempää ja, no, rankkasateita ehkä enemmän ja näin, mutta pari viikkoa sitten kuuntelin alan tutkija-asiantuntijaa, joka piti ihan entistä todennäköisempänä, että mahdollisesti ilmastonmuutos johtaa Golfvirran eli AMOC-virran siirtymiseen. Siis sitähän torjutaan ihan samalla lailla kuin ilmastonmuutosta yleensä, eli nämä kaikki toimet, mitä hallitus täällä luettelee, tehoavat myös siihen vaihtoehtoon, mutta sitten lisäksi täytyisi ehkä käynnistää sen tyyppinen pohdinta, miten erityisesti varaudutaan sellaiseen valtavaan katastrofiin, mitä tämmöinen kylmeneminen Suomelle tarkoittaisi. Se ei ole todennäköistä, ja vaikka se olisi äärimmäisen epätodennäköistä, niin samalla lailla varaudutaan esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuteen, mitä ei ehkä koskaan tapahdu, mutta siihen täytyy myös [Puhemies koputtaa] sitten keksiä keinoja, joita voi olla ihan kaupunkipolitiikan tasollakin. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Niin kuin näistä maaraporteista voidaan havaita, Suomi on ihan kärkimaita maailman mittakaavassa, mitä tulee ympäristönsuojeluun tai esimerkiksi sosiaalisen tasa-arvon ja kestävyyden toteutumiseen. Meillä on kuitenkin aika laaja hyvinvointivaltio ja pienet tuloerot täällä Suomessa. Mutta näkisin, että tästä eteenpäin se, mikä tulevaisuudessa tulee olemaan isompi haaste — ja toivoisin, että nykyinen hallitus ja myös tulevat hallitukset kiinnittäisivät siihen enemmän huomiota — on sukupolvien välinen tasa-arvo, se, että Suomen kehitys tulonjaossa, huoltosuhteessa ja taloudellisissa ja sosiaalisissa asioissa olisi kestävää myös ikäluokkien välisessä vertailussa. Se on meille isompi ongelma kuin monelle muulle maalle, koska täällä on keskimäärin vanhenevampi väestö kuin muualla. Meillä on tulevaisuudessa pienet nuoret ikäluokat ja paljon vanhoja. Tämä on meille suurempi haaste, ja toivoisin, että tähän enemmän kiinnitettäisiin huomiota ja myöskin budjetteja ja toimintasuunnitelmia tarkasteltaisiin tästä sukupolvien välisen tasa-arvon näkökulmasta.

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että täällä on niin suuri yksimielisyys siitä, että meidän täytyy pitää huolta tulevien sukupolvien asemasta, ja toivottavasti se näkyy myös käytännön päätöksissä. Talous on, niin kuin kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, se perusta, jolle hyvinvointivaltiokin tulevaisuudessa rakentuu. Eli meidän täytyy alkaa huomioida tulevat sukupolvet ja sukupolvien välinen tasa-arvo vielä vahvemmin näissä tämän päivän päätöksissä kuin mitä aiemmin on tehty. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuus on jotain, johon voimme valmistautua ja johon voimme vaikuttaa. Tämä tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa muistuttaa meitä siitä, että varautuminen erilaisiin maailman kehityskulkuihin on ennen kaikkea vastuunkantoa tulevista sukupolvista. Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa piirtää neljä erilaista kuvaa vuodesta 2045: yhteistyön, teknojättien, blokkien ja murtuvan maailman. Se, mihin suuntaan maailma muuttuu, ei ole yksin Suomen käsissä, ja juuri siksi on tärkeää varautua ennalta. Yksi merkittävä osa valmiuttamme on taloudellisen liikkumavaran turvaaminen. Arvoisa puhemies! Suomen on kyettävä toimimaan selonteossa kuvatuissa erilaisissa maailmoissa. Niihin jokaiseen liittyy mahdollisuuksia ja haasteita. Yhteistyön maailmassa kansainvälinen yhteisö kykenee ratkaisemaan suuria haasteita, sääntöpohjainen järjestelmä toimii, teknologia tukee ihmistä, ja ilmastokriisiä hillitään yhteisillä toimilla. Tällaisessa maailmassa Suomella on hyvät edellytykset menestyä. Koulutus, luottamus ja vakaus ovat vahvuuksia, joihin kannattaa investoida tänäänkin. Teknojättien maailmassa kehityksen suunnan määräävät suuret yritykset, joilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin monilla valtioilla. Talous ja tieto keskittyvät harvoille, ja päätöksenteko siirtyy yhä kauemmas kansalaisista. Suomelle tämä merkitsisi riippuvuutta ulkopuolisista toimijoista, mutta myös mahdollisuutta vahvistaa omaa teknologista osaamistamme. Blokkien maailmassa maailma jakautuu kilpaileviin leireihin. Geopoliittiset jännitteet, kaupan esteet ja arvojen eriytyminen lisäävät epävarmuutta. Tällaisessa ympäristössä Suomen on nojattava tiiviiseen yhteistyöhön läntisten yhteisöjen kuten Euroopan unionin, Naton ja YK:n kanssa. Pienelle maalle liittolaisuudet, selkeä ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja ja vahva puolustuskyky ovat olemassaolon ehto. Arvoisa puhemies! Näiden skenaarioiden ei ole tarkoitus ennustaa tulevaisuutta, vaan auttaa meitä varautumaan erilaisiin kehityskulkuihin. Päätöksiä tulevaisuuden turvaksi teemme jo nyt. Kokoomuksen eduskuntaryhmä painottaa, että meidän on vahvistettava julkisen talouden kestävyyttä, hillittävä velkaantumista ja huolehdittava talouden iskunkestävyydestä. Talouden ja tuottavuuden kasvu, huoltosuhteen vahvistaminen ja yritysten kilpailukyky luovat pohjan kestävälle hyvinvoinnille. Vahva talous antaa Suomelle mahdollisuuden suojella kansalaisia sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan, turvata tärkeimmät palvelut ja tehdä investointeja. Toisaalta on vahvistettava koulutusta ja suomalaisten osaamistasoa, jotta tulevaisuuden haasteita voidaan ratkaista osaavien kansalaisten johdolla. Tämä on vastuullista tulevaisuuspolitiikkaa — ei lyhyen aikavälin reagointia, vaan pitkäjänteistä valmistautumista. Arvoisa puhemies! Tulevaisuusvalmius tarkoittaa, että rakennamme yhteiskuntaa, joka kestää šokkeja mutta myös hyödyntää muutosten tuomat mahdollisuudet. Suomen on oltava paitsi kriisinsietokykyinen, myös uudistumiskykyinen. Meidän on pidettävä kiinni luottamuksesta, yhteiskunnallisesta eheydestä ja päätöksenteon pitkäjänteisyydestä. Tässä talossa on juuri osoitettu velkajarrupäätöksen myötä, että päätöksentekomme on tarvittaessa pitkäjänteistä ja se myös tunnistaa taloudellisen liikkumatilan merkityksen tulevaisuudessa. Me emme voi tietää, miltä maailma näyttää vuonna 2045, mutta me voimme päättää, millainen Suomi sinne kulkee. Tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan se tehdään yhdessä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Minusta on ihan itsestäänselvää, että Suomen pitää osallistua tällaiseen Ukrainalle annettavaan turvallisuus- ja koulutustukeen Naton kanssa. Toivottavasti näissä koulutusyhteyksissä sitten tieto liikkuu molempiin suuntiin, koska alkaa vähän tuntua siltä, että Suomella on paljon opittavaa Ukrainasta. Ukraina on jo monta vuotta puolustautunut Venäjän hyökkäystä vastaan, ja meillä on sieltä paljon saatavana oppia ja kokemuksia siitä, miten itse voidaan täällä kehittää omaa puolustuskykyä Venäjän uhkaa vastaan. Siinä mielessä on hyvä, että Suomessa on nykyään paljon tämmöisiä puolustusalan yrityksiä, jotka tekevät yhteistyötä ukrainalaisten aseteollisuusalan yritysten kanssa. Nyt uusia aseita kehitettäessä yhteistyössä Ukrainan kanssa myös siirtyy sieltä oppia tänne Suomeen siitä, mitä voimme tehdä paremmin ja nykyaikaistaa meidän omaa puolustusteollisuutta. Ukraina tarvitsee myös lisää rahaa, ja siihen liittyen toivonpa vain, mihin von der Leyen tänään viittasi puheessaan, että vihdoin otettaisiin Venäjän jäädytetyt varat käyttöön semmoisella luovalla ratkaisulla. Toivon, että se etenisi tosi nopeasti, koska Venäjä on siis koko ajan voimistanut hyökkäystään, ja sillä avulla ja raha-avulla, mitä voimme antaa Ukrainalle, on kiire. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Minäkin haluan todeta, että tämä on erittäin hyvä esitys, ja olen erityisen iloinen siitä, että sitä on voitu viedä eteenpäin niin laajan yksimielisyyden ja yhteistyön merkeissä eri puolueiden välillä. Se lähettää viestin paitsi ulkomaille myös suomalaisille, että täällä kyetään tiukan paikan tullen tekemään päätöksiä maanpuolustuksen tehostamiseen liittyen ja Suomessa on turvallinen tulevaisuus. Siitä tulee tunne, että täällä kannattaa opiskella ja tänne kannattaa perustaa perhe ja kannattaa ostaa asunto ja Suomeen kannattaa sijoittaa. Eli on erittäin hyvä, että näitä tärkeitä, isoja päätöksiä on pystytty viemään eteenpäin tämmöisen yksituumaisuuden nimissä, ja kiitos siitä kaikille puolueille, jotka ovat tätäkin esitystä edistäneet.

Arvoisa puhemies! Aiemmin, kun sosiaali- ja terveyspalvelut olivat vielä kuntien vastuulla, mikä oli minun mielestäni hyvä, valta järjestää palvelut ja vastuu järjestää niihin rahoitus olivat kaikki samoissa käsissä, eli valta ja vastuu olivat samalla taholla, ja se tuottaa tervettä toimintaa. No, tämä Marinin hallituksen sote irrotti vallan ja vastuun toisistaan, ja nyt rahoitus kiertää valtion kassan kautta, ja sitten se jaetaan edelleen sieltä tämmöisillä hämärillä ja aika aluepoliittisilla tarverahoitusarvioilla. Nyt me nähdään tämän lopputulos, ja minä pidän isona ongelmana sitä, että sellaiselta alueelta, niin kuin nyt Helsingiltä, otetaan rahoitusta pois, kun se on hoitanut taloutensa vastuullisesti. Tämä kannustinongelma tulee näkymään varmaan tulevaisuudessa myös muilla hyvinvointialueilla. Kuka enää haluaa järjestää vastuullisesti näitä palveluita ja järjestää taloutta vastuullisesti, jos siitä tällä lailla rangaistaan? [Eveliina Heinäluoma: Juuri näin!]

Arvoisa puhemies! Haluaisin vielä korostaa taloudellisen kestävyyden merkitystä. Me kokoomuksessa ajatellaan, että velkaantuminen tulevien sukupolvien piikkiin ei ole kestävää kehitystä. Lisäksi tietenkin myös luonnonvarojen kuluttamisen pitäisi olla pitkässä juoksussa tasapainossa. Vain sillä lailla voidaan huolehtia siitä, että asiat ovat huomenna paremmin kuin tänään. Lisäksi me haluttaisiin, että kaikki suomalaiset kokisivat olevansa samassa veneessä. Se on ihan äärimmäisen tärkeätä nykyisessä turvallisuustilanteessa. Vain sillä lailla me voidaan olla kriisinkestäviä ja vahvoja myös ulospäin. Näitä asioita halusin vielä korostaa aiemman puheenvuoroni lisäksi.

Arvoisa puhemies! Kun tässä salissa käsiteltiin YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa edellisen kerran vuonna 2020, elimme erilaisessa maailmassa. Se maailma oli turvallisempi. Niitä haasteita, joiden kanssa nyt elämme, ei ollut näköpiirissä. Onkin yhä tärkeämpää edistää elinympäristön säilymistä ja kehittymistä paremmaksi kaikkialla maailmassa. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Agenda 2030 ‑ohjelman mukaisesti on vaarantunut kansainvälisen yhteistyön ongelmien ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Suomi on kuitenkin saavuttanut tavoitteista jo 86 prosenttia. Ohjelma ohjaa Suomea kohti kestävämpää tulevaisuutta osana kansainvälistä yhteisöä. Se on kunnianhimoinen monessa suhteessa, mutta olemme hyvässä vauhdissa. Olemme itse asiassa kärkimaita tässä työssä yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Sillä linjalla kokoomus haluaa Suomen jatkavan. Suomen intressissä on rauhan, vakauden, demokratian ja kehityksen tukeminen myös niillä alueilla, jotka eivät näy kotimme ikkunasta. Haluamme edistää myönteistä yhteiskuntakehitystä kaikkialla maailmassa, koska se lisää myös Euroopan ja Suomen turvallisuutta. Olemme YK:ssa avoin, luotettava ja pitkäjänteinen kumppani. Olemme valmiita keskustelemaan kehittyville maille tärkeistä asioista. Haluamme osaltamme lieventää länsimaiden ja kehittyvien maiden välisiä jännitteitä. Arvoisa puhemies! YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma on viitoittanut päätöksentekoa jo yhdeksän vuotta. Sipilän hallitus otti siinä ensimmäiset askeleet, ja sitä työtä ovat jatkaneet kaikki hallitukset sen jälkeen. Ohjelman tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiä haasteita ovat päästöt, jotka syntyvät fossiilienergian tuotannosta ja käytöstä. Kehityskohteita ovat myös kiertotalouden toiminta, koulutus sekä tutkimus‑ ja tuotekehitysmenojen alhainen osuus suhteessa bruttokansantuotteeseen. Hallitusohjelma tarjoaa ratkaisuja näihin haasteisiin. Haluamme Suomen nousevan puhtaan energian edelläkävijäksi Euroopassa. Haluamme myös turvata talouden hyvän kehityksen ja muokata energiantuotantoa ympäristöystävällisemmäksi. Arvoisa puhemies! Suomessa on saavutettu hyviä tuloksia tietyissä ohjelman tavoitteissa. Sosiaalisen koheesion eli yhteiskunnan eri väestöryhmien yhteenkuuluvuuden tunteen tila on Suomessa erittäin hyvä. Tuloerot ovat meillä OECD-maiden vertailussa kohtuullisen pienet ja köyhyysaste matala. Orpon hallitus haluaa, että ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Se tekee kansakunnasta vahvan. Haluamme torjua syrjäytymistä. Jokainen ihminen on pidettävä mukana yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Hallituksen toimet työllisyyden vauhdittamiseksi tuovat suomalaisten elämään lisää hyvinvointia ja mahdollisuuksia. Sosiaalisen kestävyyden suurimpia haasteita Suomessa ovat terveydenhuoltoon liittyvät kysymykset. Esimerkiksi vältettävissä olevat sairaudet ja niihin liittyvä kuolleisuus ovat meillä korkeampia kuin muissa Pohjoismaissa. Meidän täytyy edistää terveisiin elintapoihin siirtymistä. Talouden kestävyyden osalta Suomen tilanne on monivivahteinen. Julkinen talous on kohdannut isoja haasteita, erityisesti alijäämän ja kasvavan velkaantumisasteen myötä. Väestön ikääntyminen ja työikäisen väestön määrän vähentyminen heikentävät julkisen talouden rahoituspohjaa. Hyvinvointivaltio on uudistettava rahoituksellisesti kestävälle pohjalle. Myös tuleville sukupolville täytyy turvata järkevät elämän edellytykset. Hallitus on tarttunut näihin haasteisiin ja tehnyt välttämättömiä sopeutustoimia julkiseen talouteen. Sopeuttamisen lisäksi on tehty panostuksia kasvun kannalta tärkeisiin kohteisiin, kuten perusopetukseen ja tki-toimintaan. Arvoisa puhemies! Olemme kulkeneet pitkän matkan Agenda 2030 ‑ohjelman tavoitteiden toteuttamisessa. Voimme olla ylpeitä saavutuksistamme. Työ ei silti ole vielä ohi. Kestävän kehityksen polulla ei ole oikopolkuja, mutta meillä on tahtoa ja kykyä kulkea eteenpäin tällä tiellä. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Näihin opiskelijoiden opintososiaalisiin etuihin sisältyy hallitusohjelman mukaisesti se, että opintoraha on indeksijäädytetty, eli se on jäädytetty viime vuoden tasolle, ja opiskelijoiden siirto asumislisään tulee sitten myöhemmin. Jos täytyy miettiä kaikkia näitä säästöpäätöksiä, mitä täällä eduskunnassa on tehty, nämä opiskelijoita koskevat päätökset ovat olleet itselleni kaikista vaikeimpia, koska oma taustani on SYLin sosiaalipoliittisena sihteerinä aikoinaan eli on se ymmärrys, että opiskelijat ovat kaikista köyhin väestönosa Suomessa ja mikään muu väestöryhmä ei joudu elämään esimerkiksi pankkilainalla. Tästä syystä olen aiemmin ollut tosi kriittinen sitä kohtaan, että opintotukea muutettaisiin opintolainapainotteiseksi. Mutta haluaisin nyt sanoa tänään, että olemme saaneet loistavia uutisia. Verottaja on tehnyt nyt semmoisen tuoreen päätöksen, että jos opiskelija ottaa opintolainaa elatukseensa, niin hänen ei itse tarvitse sitä maksaa takaisin valmistuttuaan, [Puhemies koputtaa] vaan sen voi maksaa hänen puolestaan pois hänen vanhempansa ilman veroseurauksia. [Puhemies koputtaa] Sitä ei katsota enää lahjoitukseksi, vaan se on osa vanhempien elatusvelvollisuutta [Välihuutoja vasemmalta] opiskelevaa lasta kohtaan.

Arvoisa puhemies! Työttömyys on Suomessa tosiaan suurta siksi, että työpaikkoja ei ole tarpeeksi. Se ei johdu työttömien laiskuudesta vaan siitä, että yrityksillä ei mene tarpeeksi hyvin, jotta ne pystyisivät palkkaamaan lisää työntekijöitä. Sen takia on tärkeätä, että hallitus saa nämä työelämäuudistukset vietyä läpi ja Suomen kilpailukykyä voidaan parantaa. [Niina Malmin välihuuto] Toinen näkökulma on se, että investoinneilla voidaan luoda uutta taloutta ja pohjaa uusille työpaikoille. Näinhän on Ruotsissa tapahtunutkin. Siellä on paljon enemmän investointeja ja pitkäaikaisesti sijoitettua pääomaa toisin kuin Suomessa. Se on Ruotsissa myös yksityistä: siellä on aitoa kansankapitalismia. Suomessa oli joskus 80-luvulla vielä korkea investointiaste kansainvälisesti verrattuna, mutta se on laskenut siitä sen jälkeen valitettavasti. Siksi on erityisen tärkeätä, että meillä on nyt hallitus, joka siis paitsi panostaa tutkimukseen ja kehittämiseen myös on luonut kasvupaketin, joka panostaa Suomen kilpailukykyyn ja investointien lisäämiseen. Se on tärkeätä työtä.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kiittää hallitusta ensinnäkin lasten ja nuorten terapiatakuusta. Lisäksi haluaisin antaa kiitosta tästä asiasta, johon ministeri Sanni Grahn-Laasonenkin viittasi avauspuheenvuorossaan, eli siitä, että hallitus aikoo luopua lähisuhdeväkivallan sovittelusta. Se on hyvä teko, sillä Suomella on ihan kansainvälisiin ihmisoikeuksiinkin perustuva velvollisuus torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Suomi on yhä yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista. Parisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia, sen tunnistamisessa on yhä puutteita, ja aika usein näissä sovittelutapauksissa on käynyt niin, että on sitten luovuttu tai ainakin rajattu sen tapauksen esitutkintaa ja on tehty syyttämättäjättämispäätöksiä. Elikkä kiitos hallitukselle näistä erinomaisista päätöksistä.

Arvoisa puhemies! Tämä kansainvälinen näkökulma tässä budjettikeskustelussa on mielenkiintoinen. Nimittäin mehän ollaan totuttu ajattelemaan, että Suomi olisi rikas maa, mutta se ei oikeastaan ole. Kun The Economist ‑lehti vertasi viime vuonna 35:tä maata talouskehityksen perusteella, niin Suomi jäi sen vertailun viimeiseksi. Köyhänä pitämämme Kreikka oli siinä ykkönen. Se laittaa miettimään. Kun moni kuvittelee, että meillä menisi paremmin kuin esimerkiksi Kreikalla, niin se ei ole totta. Mutta silloin kriisin jälkeen Kreikan hallitus aloitti Kreikan talouden sopeuttamisohjelman kovilla menojen ja etuisuuksien leikkaamisilla, ja sen takia niillä menee nykyään hyvin. Minä olen iloinen siitä, että Suomella on nyt hallitus, joka on toimintakykyinen ja vastuullinen ja pystyy puuttumaan tähän meidän talouden alaluisuun. Meidän talous ei ole kasvanut 15 vuoteen, ja sinä aikana meidän julkinen velka on kasvanut sata miljardia euroa ja velkasuhde on noussut. Meidän täytyy laittaa talous kuntoon, jotta tulevillakin sukupolvilla on täällä elämisen edellytykset, että meidän nuoret ja lapset [Puhemies koputtaa] voivat täällä elää ja tehdä työtä ja asua tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Haluaisin, että tänne pöytäkirjoihin merkitään nyt sellainen pieni fakta muistiin, että kun tässä oppositio jatkuvasti antaa ymmärtää, että tämä hallitus heikentäisi joitain edellisen hallituksen tekemiä uudistuksia, niin kuin 0,7:n henkilöstömitoitus tai kahden viikon hoitotakuu, niin tosiasiahan on, että te vain päätitte, että nämä toteutetaan seuraavan hallituksen aikana. Ette te toteuttaneet näitä oikeasti. Te teitte päätökset ja lykkäsitte niiden toteutuksen seuraavan hallituksen niskoille. Elikkä tämä hallitus joutuu nytten oikeasti hoitamaan näitä asioita ja katsomaan, kuinka paljon on rahaa tehdä mitäkin. Te ette ole oikeasti toteuttaneet näitä uudistuksia, niin kuin te annatte täällä nyt kaikelle kansalle ymmärtää, että te olisitte ne toteuttaneet.

Arvoisa puhemies! Tuntuu hirveän turhauttavalta kuunnella uudelleen ja uudelleen näitä opposition väitteitä siitä, että hallitus säästäisi sote-palveluista, kun se ei ole totta. [Katri Kulmuni: Tehän säästätte! — Välihuutoja vasemmalta] Siis todellisuudessa hallitus laittaa sote-palveluihin lisää rahaa miljardeja euroja. Toiseksi tuntuu siltä, että oppositio tahallaan unohtaa koko ajan, että se on itse ollut viime hallituksessa säätämässä tämän sote-järjestelmän. Siis me vastustimme sitä silloin, kun muistutimme, että tämä on hyvin kallis järjestelmä, tämä tulee vaikeuttamaan ihmisten hoitoon pääsyä, [Hanna-Leena Mattilan välihuuto] tämä keskittää palveluita, ja uusi hallintoporras tuottaa ylimääräisiä turhia kustannuksia, jotka muuten olisi voinut käyttää palvelutuotantoon. Nyt te ikään kuin valitatte siitä, että tämä teidän itse päättämä sote-järjestelmä toteutuu käytännössä. [Hanna-Leena Mattilan välihuuto] Tämä hallitus pyrkii korjaamaan siinä olevia vakavimpia puutteita. [Krista Kiurun välihuuto] Toivoisin, ettei tällaista väärää käsitystä nyt annettaisi niille ihmisille, jotka kuuntelevat mahdollisesti tätä keskustelua. — Kiitos.

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua on vähän hämmentävää kuunnella, varsinkin keskustan väitteitä leikkauksista ja siitä, että nyt keskusta puolustaa lähipalveluita, ottaen huomioon, että koko tämä sote-järjestelmä on sen seurausta, että keskusta ja SDP viime vaalikaudella väkisin runnoivat sen läpi, kun me varoitimme, että siitä seuraa se, että kustannukset nousevat ja että hoitoonpääsy siellä alueilla heikkenee. Elikkä nyt tämä hallitus joutuu laittamaan aika paljon lisää rahaa tähän soteen, [Pekka Aittakumpu: Te leikkaatte ja jarrutitte vuosia!] ja me olemme puolustaneet näitä lähipalveluja viime vaalikaudelta alkaen. No, mitä tulee näihin sosiaaliturvan säästöihin, niin niitä lakejahan täällä on nyt tosi perusteellisesti monen päivän ajan käsitelty. Näin budjetin näkökulmasta täytyy vain sanoa, että hallituksella on välttämätön pyrkimys suojella hyvinvointivaltion rahoitusta ja uudistaa se kestävälle pohjalle, jotta tulevillakin sukupolvilla, nuorilla, olisi mahdollisuus inhimilliseen elämään täällä, ettei huoltosuhde heikkene likaa.

Arvoisa puhemies! Halusin lyhyesti kommentoida paitsi tätä asumistukilakia niin myöskin ylipäänsä näitä sosiaaliturvaa koskevia säästölakeja. Erityisesti haluaisin kiittää tästä keskustelusta, joka on siis ollut pitkää ja perusteellista. Vaikka itsestä välillä tuntuu, että on siellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa jo päässyt aika pitkään näitä asioita käsittelemään, niin uskon, että tämän keskustelun kuunteleminen on ollut hyödyllistä kaikille niille muille kansanedustajille, joilla ei ole ollut sellaista mahdollisuutta. Aivan erityisesti haluaisin kiittää vasemmistoliittoa, joka on tuonut näitä yksilötason konkreettisia esimerkkejä tänne näin, koska lakejahan usein säädetään semmoisen makrotason tiedon perusteella — tämmöinen ihan yhden ihmisen henkilökohtainen, konkreettinen ääni jää usein helposti puuttumaan siitä. Sen takia uskon, että on hyvä saada tänne pöytäkirjoihin ja meille kaikille tietoon, miten eri ihmiset nämä päätökset kokevat. Se on arvokasta. Haluaisin sanoa, että eihän nämä päätökset ole helppoja ja mieluisia kenellekään. Varmasti jokainen perustelee itselleen eri lailla, minkä takia äänestää niiden puolesta: jotkut painottavat enemmän toisia näkökulmia, jotkut toisia näkökulmia. Itse ajattelen, että suuressa kuvassa ja pidemmällä aikavälillä on tärkeätä, että uudistetaan hyvinvointivaltiota rahoituksellisesti kestävälle pohjalle ja huolehditaan siitä, että huoltosuhde ei enää pääsisi nykyisestä heikkenemään, että tulevillakin sukupolvilla olisi elämisen edellytykset täällä. — Kiitos.